Rautatiet sotilaskäytössä ja huoltovarmuudessa

[crane]

Rahtiliikennettä sieltä on todella vähän. Naantalin satamaan rahtiliikennettä ei ole lainkaan ja Turun satamaan taas vain harvakseltaan.

Tarkoittanet varmaan junarahtia satamasta?

 

[Stumo]

Onko lännessä lähinnä nyt Rauman satama strategisin rautatierahtien kannalta muttei taida sielläkään silti kovin suurta olla. Porissa osittain mutta se taitaa olla enemmän vain Harjavallan liikennettä. Sitten taas rautatierahtien kannalta Turku, Naantali, Uusikaupunki hiljaisia kuten Porista pohjoiseen Kaskinen(rata nyt poikki) ja Vaasa(koskahan Vaasan radalla mennyt viimeksi tavarajuna ylipäätään?). Kokkola ja osin Pietarsaari taitaa olla sitten taas niitä mistä junalla tuotu tavara lähtee laivalla eteenpäin.

Porissa rata Tahkoluodon syväsatamaan kunnostettiin ja sähköistettiin vasta muutama vuosi sitten, mutta ryssän hyökkäys Ukrainaan lopetti liikenteen, joka oli käytännössä pelkästään antrasiittia ryssistä Intiaan yms...

Nyt ilmeisesti vailla käyttöä, mutta huoltovarmuuden takia ei turha.

 

[Nargö]

Tarkoittanet varmaan junarahtia satamasta?

Sitä tosiaan.

 

[Jopuni]

Tulipa mieleen mikä on niiden vaihtuvaleveystelien ongelma? ohko jätyminen talvalla, vai kestävyys ongelma?
Eikö jäätymiseen olisi ratkaisu pitkä halli jossa höyryllä sulatettas teli junan hitaasti liikkuessa.

 

[crane]

Sitä tosiaan.

Tätä arvelinkin, piti vain tarkennuksena varmistaa

 

[Jukkis]

Tulipa mieleen mikä on niiden vaihtuvaleveystelien ongelma? ohko jätyminen talvalla, vai kestävyys ongelma?
Eikö jäätymiseen olisi ratkaisu pitkä halli jossa höyryllä sulatettas teli junan hitaasti liikkuessa.

Muistaakseni kokeilussa törmättiin molempiin ongelmiin. Kuuman höyryn tohottaminen jääkylmään teräkseen taas voi aiheuttaa yllättäviä teräksen repeämisiä, lämpölaajenemisen rasittaessa metallia epätasaisesti. Ongelmiin kyllä varmasti olisi ollut ratkaisut löydettävissä, jos reitille olisi ollut tarpeeksi kysyntää että ratkaisuista kannattaa maksaa. Nyt kysyntää näyttää yllättäen ilmaantuneen sillä tavalla, että maksajan mielestä kannattaa rakentaa uudet raiteet hyvän matkaa Tornionjoen tällekin puolelle.

No, minulle kelpaa kyllä tämäkin.

 

[KMPMT]

Mikä vain Freight Car Finlandin ratkaisun tulevaisuus tai Suomen kiskokalustotehtaan ratkaisu vaihtuvanleveyden teleihin. Kumpa nyt jompaakumman ratkaisua voitaisiin julkistaa miten toimisi..

Tavarajunafirmoista Arctic Raililla on nyt joku vaihtoveturi ja kaksi Dr16:sta hankittuna VR:ltä. Vissiin raakapuuta rupeavat ajamaan syyskuun lopulla. Fenniarail saa kaksi sähköveturia loppuvuodesta ja jos säännöllisen liikenteen hausta voi päätellä niin veisivät VR:ltä Joutsenon sellunkuljetukset Kotkan satamaan ja talkkikuljetukset(taitaa nikkeliäkin tulla myös) Vuonoksesta ja Lahnaslammelta Kotkan satamaan.

 

[Jopuni]

Jollain tapaa on asioissa edetty, kauempaa rataa rinnalle ehdotetaan.

Selvitys: Näin Suomi voisi siirtyä eurooppalaiseen raideleveyteen

Eurooppalainen raideleveys on noin 9 senttiä kapeampi kuin Suomessa käytössä oleva.

www.is.fi

 

[Jopuni]

Tuokin on mielenkiintoinen artikkeli, mitähän tuollainen vaunu maksaa.

Juna täyteen panssarivaunuja 5–8 minuutissa – Patentoitu suomalaiskeksintö voi mullistaa raskaan kaluston raidekuljetukset

Sivulle aukeavan rakenteen avulla ajoneuvo voidaan ajaa vaunuun. Kuormaus onnistuu jopa viidessä minuutissa ilman terminaalia.

www.tekniikkatalous.fi

 

[Jopuni]

Tuossa jutussa on kuva Torniosta, samalla periaatteella vois rakentaa ne uudet radat Lappiin, eli molemmat leveydet samalle ratapölkylle. Osalle matkasta vanhojen ratojen rinnalle uusi rata.

Kuntalehti: 37 miljoonan rata pysäkkeineen seisoo tyhjänä – ministeri pyytää anteeksi

Henkilöliikenteen aloittamista Suomen ja Ruotsin välisellä sähköradalla saadaan edelleen odottaa, vaikka rata valmistui jo alkuvuodesta.

www.is.fi

 

[KMPMT]

Toki on sekin mielenkiintoista, että tuota ollaan suoraan ajamassa VR:n liikenteeksi ilman mitään kilpailutusta. (=tuota vissiin oltaisiin laittamassa lisäykseksi vain VR:n ja LVM:n suorasoppariin. Sitten kun oikeasti ostoliikenne kilpailutetaan 2030-luvulla niin kuinkahan vain tuollaiset uudet lisäykset mahdollistettaisiin sopimuksiin). Toki VR:llä on ehkä ainut kalusto tuohon nyt, mutta kuinka äkkiä voisi vaikka Suomen lähijunat saada pari Sm2-junaa toimivaksi jos se voittaisi kilpailutuksen..

Sähköistyksen suunnitteluhan lienee tuollaisessa ratkaisussa vähän haasteellisempi. jos samalla ratapölkyllä. Ja tehtäisiinkö 1435mm sähköistys Suomen puolelle Suomen 1524mm radan tekniikalla vai Ruotsin missä sähköistys aavistus alempana. Ruotsissa myös sähköistyksen tyyppi erilainen.

Mutta tuolla Väyläviraston selvityksissä ei kauheasti kyllä lupailla, että liikennettä kauheasti mahtuisi Suomesta sinneppäin: "Tässä selvityksessä yhdeksi kiinnostavimmista kohteista nousi Narvikin satama, jonne yhteys rautateitse kulkee Haaparannasta Kiirunan kautta ns. Malmbanania eli Malmirataa pitkin. Norjan puolella olevaa rataosuutta kutsutaan nimellä Ofotenin linja. Sekä ratayhteyden että sataman käyttömahdollisuudet suomalaisille ulkomaankaupan kuljetuksille ovat kuitenkin sekä tällä hetkellä että tiedossa olevat investoinnit huomioiden tulevaisuudessa erittäin heikot. Koko Ruotsin puolisella osuudella Luulajasta Riksgränseniin Malmiradan kapasiteetti on tälläkin hetkellä riittämätöntä sen käyttötarpeille ja myös Norjan puolen osuus on kuormittunut

Toinen kiinnostavaksi tunnistettu yhteys on yhteys Göteborgin satamaan. Satamalla olisi kapasiteettia käsitellä tavaraliikenteen virtoja Suomesta, mutta Ruotsin rataverkon käyttömahdollisuudet Göteborgin satamaan suomalaisille ulkomaankaupan kuljetuksille ovat sekä tällä hetkellä että tiedossa olevat investoinnit huomioiden tulevaisuudessa erittäin heikot."

Mutta Trondheim voisi olla kenties minne tavaraa voisi kuljettaa paremmin ehkä:
"Trondheimin satamaa voidaan pitää potentiaalisempana vaihtoehtona. Haaparannasta Östersundiin kulkevilla rataosuuksilla on jonkin verran kapasiteettihaasteita, muttei samassa kokoluokassa kuin Etelä-Ruotsin suurten kaupunkien alueilla tai Malmiradalla. Lisäksi tälle välille on suunnitteilla yksittäisiä parannustoimenpiteitä ja Norjan puolella olevaa rataosuutta ollaan sähköistämässä. Trondheimin satama vastaa koko
luokaltaan Tornion satamaa ja sen suurin tuoteryhmä olivat kuivalastikuljetukset (61 %) ja toiseksi suurin nestemäiset irtolastikuljetukset (15 %). Nykyään sieltä on liikennettä pääasiassa Eurooppaan."

 

[Jopuni]

Sähköistyksen suunnitteluhan lienee tuollaisessa ratkaisussa vähän haasteellisempi. jos samalla ratapölkyllä. Ja tehtäisiinkö 1435mm sähköistys Suomen puolelle Suomen 1524mm radan tekniikalla vai Ruotsin missä sähköistys aavistus alempana. Ruotsissa myös sähköistyksen tyyppi erilainen.

Eikö muka enää oo dieselvetureita?
Sähköistetään paremmin kokonaisuuteen sopivaksi ja toisella ajetaa dieselvetureilla.

 

[KMPMT]

Onhan se noinkin, että voidaan mennä dieselvedolla..

Mutta turhan paljon Suomessakin puhutaan, että pitää olla sähköistys, että joku liikenne tulisi sitten vasta. Kuten tuokin Haaparannan henkilöliikenne, kyllähän sinne olisi päästy matkustajajunalla aiemmin dieselin voimin. Olis vaan pistänyt 1500V virtaa antavan Dr16:n(nyt hiljattain ko.sarja vissiin poistettu VR:n liikennekäytöstä ja Dr19 hoitaa Kolarin junat) junan eteen. Ykskerros IC-vaunuja ollut vapaana.