Reppu / Rinkka sotilaskäyttöön

J0h1F

Kenraali
Ok. Itse pidin reppua vain tovin selässä ja käsitykseni oli toinen, mutta syyllistyin siis samaan kuin monet moittimani korsumajurit ynnä muut hupiukot: kokemus käytöstä oikeissa olosuhteissa puuttuu ja näkemys sitä kautta vääristyy. Joskushan toki varusmies toteaa jonkun kamppeen olevan paskaa kun ei oikeasti asiasta mitään ymmärrä mutta tässä ei siis selvästikään ole kyse siitä.
Voi olla, että osin tuossa vaikutti se, että nuo meidän käytössämme olleet olivat aika ryhdittömän oloisia jo ihan alun alkaen, kun olivat aika käytettyjä (ilmeisesti sitä Santahaminassa käytössä ollutta 0-sarjaa), eivät lainkaan niin ryhdikkäitä kuin tuo kuvassa oleva.

Yleisvaikutelmaksi jäi se, että ne kuitenkin menivät paljon pahemmin palloksi kuin 202.

Kuitenkin tuo sulkemisen ja avaamisen hitaus vähintäänkin koskee myös uutta reppua.
 

Aarne1

Kapteeni
Itsellä Lekan versio 202:sta, mutta käytän sitä plate carrierin kanssa, ei ryhdittömyys ja pehmusteen puute haittaa.
 

VanhaPate

Kenraali
Uudesta taistelijanrepusta haluttiin suoraviivainen ja luotettava
80987D2B-FFB8-49F4-A4B5-53C110C413AB.jpeg
Uusien reppujen kehitystyö alkoi kaksi vuotta sitten.

41EE5AE6-6716-46A6-A88C-AA81526E96DD.jpeg
Lääkintämiehen repussa on monipuolinen lokerointi, joista osan voi irrottaa kokonaan repusta.

Puolustusvoimille toimitetaan tänä vuonna ensimmäiset erät uusia reppuja. Reput kantavat nimiä Taistelijan reppu M/20 ja lääkintämiehen reppu. Savotta voitti repuista käydyn julkisen hankintakilpailun, jonka arvo on noin 1,2 miljoonaa euroa. Savotan mukaan ensimmäisten reppujen valmistus on alkanut ja ensimmäiset reput toimitetaan Puolustusvoimille jo tämän vuoden aikana. Viimeiset toimitukset Savolta lähtevät vuonna 2022.

– Kehitystyö näiden osalta alkoi aika tarkalleen kaksi vuotta sitten. Toimitukset alkavat tosiaan tänä vuonna eli käytössä näitä voisi olla jo ensi vuonna. Todennäköisesti näitä jaetaan ensimmäisenä valmiusyksiköille, mutta varmuudella en tätä voi tietenkään sanoa, Savotan tuotepäällikkö Stefan Melander kertoo.



Taistelijanreppu on noin 25-litrainen reppu, jossa on yksiosainen päältä täytettävä pussi, laskostettu selkäpaikka esimerkiksi juomarakkoa varten sekä sivukantokahvat molemmilla puolilla. Sisäosan yläosassa on pieni lokerointi, johon on suunniteltu mahtuvaksi esimerkiksi kartta. Repun kangas on 1000D Corduraa, joka kestää esimerkiksi tavanomaiseen nylonkankaaseen verrattuna moninkertaisesti kulutusta ja rasitusta.

– Tämä on periaatteessa hyvin yksinkertainen tuote, joka on tarkoitettu jokamiehen sotarepuksi. Se on suoraviivainen ja luotettava. Kovin tarkkoja yksityiskohtia tässä ei ole, koska tämän on sovelluttava niin monipuoliseen käyttöön, Melander taustoittaa.

Ennen Savotalle siirtymistä Melander ehti työskennellä yli vuosikymmenen Varustelekassa, jonne juontaa myös suunnittelutyö ja jossa Melanderilla on ollut avainrooli. Puolustusvoimilta tuli puolestaan hankintaan tiukat reunaehdot, jotka oli otettava huomioon reppuja luodessa.

– Muovisolkia ei saanut olla ollenkaan, joten tässä on nyt hyväksi havaittuja G-koukkuja yhteensä 14 kappaletta. Molemmat reput ovat myös yhteensopivia M17-luotisuojaliivien kanssa eli reput pystyy kiinnittämään juuri noilla G-koukuilla liiviin kiinni.

Uusi lääkintämiehen reppu puolestaan on noin 14 litraa vetävä reppu. Sisuksiltaan se on taistelijanreppua tiiviimmin lokeroitu.

– Lokerointiahan tässä piisaa. On kaksi litteää vetoketjutaskua läpän sisäosassa sekä repun sisällä on neljä kappaletta ulos asti irrotettavia taskuja. Se varmasti tarkentuu Puolustusvoimien käytössä, millä toimintaperiaatteella he haluavat sisällön näihin jakaa. Lisäksi tässäkin on laskostettu selkäpaikka, johon saa vaikka juomarakon, Melander sanoo.

Melanderin mukaan kummassakaan repussa ei ole lähdetty niin sanotusti keksimään pyörää uudestaan.

– Isolla rahalla varmasti saisi kasattua jenkeistä vaikka mitä hypersuperreppuja, mutta saako niitä sitten kriisitilanteessa enää tänne Suomeen? Nämä ovat suoraviivaista ja luotettavaa tavaraa, jota on varmasti myös saatavilla, Melander muistuttaa huoltovarmuusnäkökulmasta.

Savotta katsoo nyt rajojen ulkopuolelle
18437788-54B9-4223-892C-F516D404E707.jpeg
Toimitusjohtaja Elmo Valkeinen ja tuotepäällikkö Stefan Melander ovat molemmat räiskyviä persoonia ja kovia puhumaan. Savotan työilmapiiri onkin ehkä siksi hyvin vapaa ja monesti vähän hervotonkin.

Tuomas Kaarkoski

Pari vuotta sitten karstulalainen Savotta oli eräänlaisessa tienristeyksessä. Yrityksen rinkat ja reput, eli sotilaskielessä kankeammin kantolaiteet, tunnustettiin julkisesti laadukkaiksi, mutta muuten imago oli päässyt pölyttymään.

– Se imago oli vähän sellainen, että sedät istuvat nuotiolla nokipannukahvia siemaillessa, missä nyt ei itsessään ole vikaa, mutta ei se vain yksin kanna, Savotan toimitusjohtaja Elmo Valkeinentaustoittaa.

Savotan väki kävi konsultoimassa viestinnän ammattilaisiakin asiasta, mutta Valkeisen mukaan antina ei ollut juuri muuta kuin nuoremmat ihmiset sinne samalle nuotiolle ja ehkä kitara käteen.

Klassiseen suomalaiseen tyyliin Savotta päätti, että täytyy sitten tehdä itse. Sittemmin firman tuotteiden laadukkuutta on havainnollistettu muun muassa videoilla, jossa Hawu-teltta laukaistaan taivaalle keskiaikaisella katapultilla ja Jääkäri-reppua vedetään narulla auton perässä.

Savotta on perheyritys kolmannessa polvessa. Elmo Valkeinen on ollut toimitusjohtajana vuodesta 2016 lähtien ja hänen isänsä Uljas Valkeinen puolestaan toimii yhä Savotan hallituksen puheenjohtajana.

Viime vuosina tekemisen meininki on vain kiihtynyt. Kahdessa vuodessa yrityksen liikevaihto on kasvanut yli 60 prosenttia ja viime vuonna liikevaihto oli jo 6,9 miljoonaa euroa. Seuraavana haarukassa on kymmenen miljoonan euron rajapyykki. Kuinka tämä sitten on mahdollista alalla, jossa suurin osa tuotannosta on Aasiassa ja varsinkin, kuinka tämän kaiken pyörittäminen onnistuu alle 4000 asukkaan Karstulasta käsin?

– Hyvin se on toiminut, vaikka haasteitakin riittää. Ompelijoiden osalta on tilanne haastavin,
koska toisessa asteessa ei juuri enää kouluteta ompelijoita Suomessa. Meillä on pitkät työurat. Kyllä tänne vähän sillä mentaliteetilla tullaan, että tämä on sitten eläkehommaa, Elmo Valkeinen sanoo hymyillen.

Kehittämällä kehittyy

Kaikkiaan Savotta työllistää tällä hetkellä noin 100 ihmistä, joka jakaantuu Karstulan ja Virossa sijaitsevan ompelimon kesken. Valkeisen mukaan ainoa tapa pysyä Aasiasta käsin operoivien firmojen kyydissä on tehdä asiat paremmin.

– Huonolaatuinen työ ei meitä kiinnosta. Haluamme tehdä asiat toisin. Täällä on oltava tosi tehokas ja tehoja saadaan nostamalla teknologia-astetta ja tähän olemme panostaneet paljon.

Uljas Valkeisen mukaan Savotan hallitus teki helmikuussa päätöksen 1,2 miljoonan euron teknologiainvestoinnista Karstulaan, mutta investoinnin tarkemmasta sisällöstä hän ei voi tässä vaiheessa vielä kertoa.

Hänen mukaansa toiminnan pitämisen Suomessa on myös omalta osaltaan toimintavarmuuskysymys.

– On se toimintavarmuusasia myös siinä mielessä, että meillä on toimiva tuotanto täällä. Jos jotain sattuisi tulemaan, niin haluan uskoa meidän olevan kuitenkin Viron kanssa samalla puolella, Uljas Valkeinen naurahtaa.



Viranomaispuolta mukaan

Savotta on tehnyt Puolustusvoimien kanssa tiivistä yhteistyötä jo kohta 60 vuoden ajan. Jossain vaiheessa yrityksessä havahduttiin siihen, että yhteistyö on ollut vähän liiankin läheistä.

– Yrityksen kannalta on vaarallista, että parhaimpina tai pahimpina vuosina, 80 prosenttia meidän liikevaihdosta tuli Puolustusvoimilta. Kyseessä on kuitenkin aina hintaperusteisista tarjouskilpailuista, niin ei voi kiveenhakattuna pitää, että juuri me voitamme, Elmo Valkeinen sanoo.

Puheenjohtaja Uljas Valkeisen mukaan yrityksessä on tehty selkeä päätös, jossa kasvua haetaan nimenomaan Suomen rajojen ulkopuolelta, erityisesti muualta Euroopasta.

– Uuden linjauksen mukaisesti haemme yhteistyökumppaneita myös viranomaispuolelta ja olemme siinä myös onnistuneet jo rajojen ulkopuolella.

Miksi päätös lähteä ulkomaille on kypsynyt sitten aivan vasta viime vuosina?

– Varmasti osittain Puolustusvoimien takia olemme olleet tosi vahvasti kotimarkkinalähtöisiä, eikä ehkä ole ollut sitä vientiosaamistakaan. Nyt tuoterepertuaari alkaa olla siinä mielessä valmis, että näitä voi viedäkin muualle. Esimerkiksi Saksassa meillä menee jo nyt tosi hyvin, se on meille jo oikeasti merkittävä markkina-alue, Elmo Valkeinen sanoo.
 
Tää onkin hienoa uutinen.
Itse olen pitänyt aina Savottaa laadukkaana kotimaisena tuotteena.
Varmasti PVkin on tyytyväinen tähän.


Finn-Savotta ei lähde halpatyövoiman perään, vaan automatisoi – yhtiö panostaa kaksi miljoonaa euroa Karstulaan

Finn-Savotta valmistaa muun muassa rinkkoja, telttoja ja muita vastaavia raskaita tekstiilituotteita.

Savotta-repuistaan ja rinkoistaan tunnettu Finn-Savotta panostaa kaikkiaan noin kaksi miljoonaa euroa tuotantonsa tehostamiseen ja laajentamiseen Karstulassa pohjoisessa Keski-Suomessa.

Ompeleva teollisuus ei ole juuri satsannut automaatioon, vaan mennyt halpatyövoiman perässä lähinnä Aasiaan.
Me menemme vastavirtaan, ja lähdemme automatisoimaan merkittävän osan työvaiheistamme
, sanoo Finn Savotan hallituksen puheenjohtaja Uljas Valkeinen.

Automatisaatioon liittyen Finn-Savotta hankkii yhteistyökumppaninsa Pohjonen Groupin osake-enemmistön, Pohjosen erikoisaloihin kun kuuluu juuri teollisuusautomaatio.

– Automaatiolla ei ole tarkoitus vähentää työvoimaa. Meille tulee todennäköisesti päinvastoin lisätä työpaikkoja, mutta työvoimaa on vaikea saada.
Ompelijoita ei enää toisella aseteella kouluteta, Valkeinen sanoo.

Ensimmäiset robotit ja 3D-tulostin ovat jo saapuneet Karstulaan.

Finn-Savotta myös rakentaa kesän aikana Karstulaan noin 500 neliömetriä uutta tuotantotilaa.

– Uskomme, että näiden investointien avulla meidän on mahdollista tuplata liikevaihtomme.
Meillä on ollut tuotantokapasiteetista jatkuvaa pulaa, sanoo Valkeinen.

Finn-Savotalla on kaikkiaan noin 110 työntekijää Suomessa ja Virossa.
Tehtaat ovat täystyöllistettyjä myös nyt poikkeusoloissa.

– Hankaluutemme Suomessa on työvoiman saatavuus.
Ompelijoita ei enää edes kouluteta toisella asteella, vaan koulutamme työntekiöitä itse, Valkeinen sanoo.

Finn-Savotta on 65-vuotias perheyritys.
Sen liikevaihto oli viime vuonna 6,9 miljoonaa euroa, ja tilikauden voitto 800 000 euroa.
Yhtiön tärkeimpiin asiakkaisiin kuuluu puolustusvoimat, ja se tekee myös Punaisen Ristin isot teltat.
 

Lepukki

Majuri
Tää onkin hienoa uutinen.
Itse olen pitänyt aina Savottaa laadukkaana kotimaisena tuotteena.
Varmasti PVkin on tyytyväinen tähän.


Finn-Savotta ei lähde halpatyövoiman perään, vaan automatisoi – yhtiö panostaa kaksi miljoonaa euroa Karstulaan

Finn-Savotta valmistaa muun muassa rinkkoja, telttoja ja muita vastaavia raskaita tekstiilituotteita.

Savotta-repuistaan ja rinkoistaan tunnettu Finn-Savotta panostaa kaikkiaan noin kaksi miljoonaa euroa tuotantonsa tehostamiseen ja laajentamiseen Karstulassa pohjoisessa Keski-Suomessa.

Ompeleva teollisuus ei ole juuri satsannut automaatioon, vaan mennyt halpatyövoiman perässä lähinnä Aasiaan.
Me menemme vastavirtaan, ja lähdemme automatisoimaan merkittävän osan työvaiheistamme
, sanoo Finn Savotan hallituksen puheenjohtaja Uljas Valkeinen.

Automatisaatioon liittyen Finn-Savotta hankkii yhteistyökumppaninsa Pohjonen Groupin osake-enemmistön, Pohjosen erikoisaloihin kun kuuluu juuri teollisuusautomaatio.

– Automaatiolla ei ole tarkoitus vähentää työvoimaa. Meille tulee todennäköisesti päinvastoin lisätä työpaikkoja, mutta työvoimaa on vaikea saada.
Ompelijoita ei enää toisella aseteella kouluteta, Valkeinen sanoo.

Ensimmäiset robotit ja 3D-tulostin ovat jo saapuneet Karstulaan.

Finn-Savotta myös rakentaa kesän aikana Karstulaan noin 500 neliömetriä uutta tuotantotilaa.

– Uskomme, että näiden investointien avulla meidän on mahdollista tuplata liikevaihtomme.
Meillä on ollut tuotantokapasiteetista jatkuvaa pulaa, sanoo Valkeinen.

Finn-Savotalla on kaikkiaan noin 110 työntekijää Suomessa ja Virossa.
Tehtaat ovat täystyöllistettyjä myös nyt poikkeusoloissa.

– Hankaluutemme Suomessa on työvoiman saatavuus.
Ompelijoita ei enää edes kouluteta toisella asteella, vaan koulutamme työntekiöitä itse, Valkeinen sanoo.

Finn-Savotta on 65-vuotias perheyritys.
Sen liikevaihto oli viime vuonna 6,9 miljoonaa euroa, ja tilikauden voitto 800 000 euroa.
Yhtiön tärkeimpiin asiakkaisiin kuuluu puolustusvoimat, ja se tekee myös Punaisen Ristin isot teltat.
Todella hieno uutinen! Asiallista, että edes jokin suomalainen tekstiilituotteiden brändi pitää kotimaisuusasteen huipussaan.

Niin ei voi sanoa suurimman osan kohdalla... Valitettavasti kotimaisuusasteen vähentyessä vähenee myös tuotannon eettisyys ja tuotteiden laatu. https://eetti.fi/wp-content/uploads/2019/04/Eetti_Rank_a_Brand_4_2019.pdf

Olisi hienoa jos jollain aikavälillä saataisiin tekstiilituotantoa siirrettyä takaisin Suomeen tai edes Eurooppaan päin.
 
Todella hieno uutinen! Asiallista, että edes jokin suomalainen tekstiilituotteiden brändi pitää kotimaisuusasteen huipussaan.

Niin ei voi sanoa suurimman osan kohdalla... Valitettavasti kotimaisuusasteen vähentyessä vähenee myös tuotannon eettisyys ja tuotteiden laatu. https://eetti.fi/wp-content/uploads/2019/04/Eetti_Rank_a_Brand_4_2019.pdf

Olisi hienoa jos jollain aikavälillä saataisiin tekstiilituotantoa siirrettyä takaisin Suomeen tai edes Eurooppaan päin.
Luin tässä keväällä yhden jutun jossa osa firmoista on tosissaan alkanut miettimään tuotannon siirtämistä Kiinasta pois omaan kotimaahansa tai ainakin lähemmäksi omaa kotimaataan (eurooppaan).
Ja jotkut myös aikovat näin tehdäkkin. Muistaakseni joku teräs- tai konepajafirma Suomesta avautui asiasta.
Syitä oli useita: Jos taas jonkun taudin takia Kiina laittaakin itsensä kiinni, niin tuotanto ei pysähdy. Kiinalaisten valmistamien raaka-aineiden heikompi laatu. Lisäksi kustannukset ovat myös yleisesti nousseet.
Mutta tuskin Kiinasta nyt lähivuosina mitään suurta pakoa on nähtävissä. Mutta hyvä sekin jos edes jotkut firmat siirtävät toimintaansa sieltä pois.
 

Talvela

Greatest Leader
Savotan Jääkäri-tuoteperhe tulee varmaan menestymään maailmalla hyvin, uskon että kasvunvaraa on paljon.

Kuinka moni on hankkinut Savotan omia lisätaskuja kantolaitteisiin ja millaisia kokoonpanoja suositte?
 

Herman30

Greatest Leader
Savotan Jääkäri-tuoteperhe tulee varmaan menestymään maailmalla hyvin, uskon että kasvunvaraa on paljon.
Aivan varmasti, etenkin nyt kun on nuorempaa väkeä johdossa ja että firma huomioi että on olemassa suuri (kansainvälinen) siviilimarkkinakin puolustusvoimien ulkopuolella.
 

Vääpeli

Respected Leader
Ja tuotteita pitäs tunkea Garand Thumb yms testeihin, sieltä saa lisää nimeä ja näkyvyyttä. Se että itse mainostaa ei riitä. Tosin UF Pro on luonut ympärilleen ison kulttuurin lääkäri, lähitaistelu, K9 yms videoiden kautta.
 

Mengele_Joseph

Luutnantti
Savotan Jääkäri-tuoteperhe tulee varmaan menestymään maailmalla hyvin, uskon että kasvunvaraa on paljon.

Kuinka moni on hankkinut Savotan omia lisätaskuja kantolaitteisiin ja millaisia kokoonpanoja suositte?
Mullon jääkärissä sivuilla ne XL kokoset lisätaskut ja on siitä hyvät että trangia suhahtaa keposesti niihin eikä tarvi repun sisällä kuljettaa.
 

Solidsnake

Kenraali
Tänään ostin lekan poistolaarista lowe alpinen, ei hullumman olonen, lisätaskuina on originaalit rocket taskut sivuilla a 10l puoli, etupuolelle saa muutaman molletaskun jos on tarvetta
 

Mengele_Joseph

Luutnantti
Siihen en ole laittanut mutta repun taakse keskelle olen sijoittanut pienen lokerollisen taskun jossa lähinnä EA - välineitä ja boxi selviytymistavaroita (pikkutilpehööriä).
 
Top