Tämän joskus kopioin Toiminta-ampujien sivuilta, tuossa on tiivistettynä kaikki olennainen tieto:
Tosimiehen kivääri: AR vai AK?
Tämä ikuisuuskysymys on jakanut kivääriampujia jo parin sukupolven ajan; Väitelyä käydään taukoamatta niin internetin keskustelupalstoilla kuin asekauppojen myyntipöytien ääressa. Aihe herättää kiihkeämpiä tunteita kuin presidentinvaalit. Elinikäiset ystävät lakkaavat puhumasta toisilleen, isät katkaisevat välit poikiinsa.
Löytääksemme viimein ratkaisun tähän sitkeään kiistaan lähestyimme asiaa tiukan tieteellisestä näkökulmasta vertaillen näiden kahden aseen ominaisuuksia sekä niiden omistajien tyypillisiä persoonallisuuspiirteitä käyttäen mittapuuna suomalaista standardikivääriä, Mosin-Nagantista kehitettyä pystykorvaa.
Tekemämme vertailu AK:n, AR:n sekä vertailustandardina toimivan pystykorvan (M-N) kesken:
AK: Säännöllisen asehuollon laiminlyönti ei huononna aseen luotettavuutta
AR: Vaatii päivittäisen puhdistussession ja laboratorioinstrumenteille suunnitellun erikoisöljyvoitelun toimiakseen luotettavasti.
M-N: Puhdistettu viimeksi Viipurissa kesäkuussa 1944
AK: Tarkkuus riittää osumaan ladon seinään mikäli ampuja on ladon sisällä.
AR: Tarkkuus riittää helposti osumaan ladon seinään puolesta kilometristä, luoti poimittavissa uusiokäyttöä varten talteen seinän vierestä.
M-N: Luoti lävistää naapurikylässä sijaitsevan ladon molemmat seinät.
AK: Luotettavia ja halpoja lippaita yleisesti saatavilla.
AR: Sekä luotettavia että halpoja lippaita saatavilla. Vielä ei ole päästy yksimielisyyteen siitä mitkä lippaat kuuluvat mihinkin ryhmään.
M-N: Mikä on lipas?
AK: Varmistimen vapauttaminen kuuluu kahden sadan metrin päähän taistelukentän melskeessä.
AR: Varmistimen voi vapauttaa äänettömästi sormenpäällä muuttamatta ampumaotetta.
M-N: Mikä v*tun varmistin?
AK: Kantohihnana halpa kangasnauha.
AR: Kantojärjestelmänä monipuolisesti säädettävä yhdeksästä pisteestä modulaarisesti kiinnittyvä aramidikuituinen taktinen hihnajärjestelmä.
M-N: Kantohinhnalla voidaan tarvittaessa hinata T-34 panssarivaunua.
AK: Pistimellä voi katkoa piikkilankaa.
AR: Pistimellä saa avattua makkarapaketin.
M-N: Pistin on kaksi kertaa pidempi kuin edellämainitut yhteensä.
AK: Voit ampua sormenmentävän reijän kymmentuumaiseen puunrunkoon.
AR: Voit ampua sadasta metristä siistejä pieniä reikiä Tulitikkuaskiin. Ammutut luodit voit siististi karistaa askista ampumaradan roskakoriin.
M-N: Piipunsuun paineisku kaataa kerralla kaikka radan platet ja popperit. Suuliekki sytyttää pahviset taulut alle sadan metrin etäisyydellä.
AK: Ammusten loputtua ase toimii kohtuullisen tehokkaana lähitaisteluvälineenä.
AR: Ammusten loputtua ase toimii hetken kärpäslätkänä.
M-N: Ammusten loputtua asetta voi käyttää menestyksellisesti nuijana, astalona, varstana, petkeleenä, airona, rautakankena, telttakeppinä ja polttopuuna.
AK: Rekyyli on miellyttävän mieto.
AR: Mikä rekyyli?
M-N: Rekyylin avulla voi vetää paikalleen edellisen laukauksen sijoiltaan iskemän olkapään.
AK: Kun taistelutähtäimen asetukset on kerran saatu kohdalleen niihin ei enää kosketa.
AR: Tähtäimet ovat hienostuneet mikrometriruuvein varustetut hienomekaaniset instrumentit jotka suorastaan huutavat jatkuvaa säätämistä.
M-N: Tähtäinasetukset riittävät kahteentoista kilometriin ja sitä on myös kokeiltu.
AK: Kaikki eivät opi ajamaan polkupyörällä tai soittamaan pianoa mutta kaikki voivat oppia käyttämään AK:ta ja taistelemaan jenkki-imperialisteja vastaan!
AR: Maalit usein polkupyörällä ajotaidottomia jotka eivät osaa soittaa pianoa.
M-N: Harmi että dinosaurukset ovat kuolleet sukupuuttoon.
AK: Aseeseen sopivaa itäpaukua saatavissa tuhansien patruunoiden parteissa kaikista asekaupoista.
AR: Juuri omaan aseeseen sopivan nalli-hylsy-ruuti-luoti yhdistelmän löytäminen on mielenkiintoinen haaste johon menee kokopäivätoimiselta kotilataajalta keskimäärin viidestä kahdeksaan vuotta.
M-N: Uusi erä patruunoita kaivettiin juuri esiin ukrainalaisesta pellosta
AK: Ollut käytössä 50 vuotta.
AR: Ollut käytössä 50 vuotta.
M-N: Kovassa käytössä 110 vuotta.
AK: Kaliperinvaihto vaihtamalla koko ase.
AR: Kaliperi-piippu vaihtoehtoja lukematon määrä.
M-N: Ovatko muut kuin 7,62x54R:t oikeasti kiväärinpatruunoita?
AK: Korjaustyökaluiksi riittävät pajavasara ja ruuvipenkki.
AR: Korjaukset tekee valtuutettu, valmistajan kurssittama ja kouluttama aseseppä puolen vuoden toimitusajalla. Takuu raukeaa jo vääränmerkkisen puhdistussillan käytöstä.
M-N: Onko tämmöinen joskus oikeesti särkynytkin?
AK: Ratakäynnin jälkeen fiilistelet katselemalla videoita Afganistanin sodasta.
AR: Ratakäynnin jälkeen rentoudut katselemalla ”Black Hawk Down:in”.
M-N: Ratakäynnin jälkeen ryömit kiropraktiolle.
AK: Voit varustella asettasi erilaisilla suujarruilla ja perillä.
AR: Varusteesi maksavat kolme kertaa sen mitä maksoit alunperin kivääristäsi.
M-N: Varusteet katosivat Äänislinnassa.
AK: Pinnoitettu epämääräisellä maalikerroksella joka onneksi kuluu nopeasti pois.
AR: Pinnoitettu hienostuneella keraamisella high-tech teflon-silikonipinnoitteella joka kehitettin alunperin avaruussukkulaa varten.
M-N: Pinnoitus rapisi pois Vuosalmella, tilalle tuli kranaatinsirpaleita.
AK: Asekaappisi ovessa on Mikhail Kalashnikovin nimikirjoitksella varustettu valokuva.
AR: Työhuoneesi seinällä on yhdysvaltain merijalkaväen värväysjuliste.
M-N: Autotallisi seinällä on tyttökalenteri vuodelta 1987.
AK: Joskus sinun tekee mieli kiinnittää pistin ja juosta päättömästi ympäriinsä huutaen uraa!
AR: Joskus mietit muistuttaisiko vaimosi citroen picasso aavikkocamolla maalattuna yhtään hummeria.
M-N: Joskus suunnittelet rakentavasi pihagrillin taakse korsun.
Koneiston lian kesto:
AK: Varmistinsalpa estää oravaa isompien esineiden pääsyn koneistoon mutta sekin on vain eläinsuojelusyistä lisätty.
AR: Hermeettisesti suljettu hylsynpoistoaukon kansikaan ei välttämättä riitä estämään max. 0,01 mm halkaisijaltaan olevien siirtolohkareiden aiheuttamaa koneiston jumittamista
MN: Lukuunottamatta isoimpia tykistökranaattien sirpaleita ei koneisto voi mennä jumiin
Kenttäpurku:
AK: 5 irto-osaa joista pienin on lukko
AR: pussillinen pikkuhiluja joista yhdenkin puuttuminen jumittaa aseen ja jotka voi asentaa myös väärin
MN: Lukko irti, huuhdellaan vedellä/dieselillä/virtsalla/ihan millä vaan ja laitetaan takaisin. Jos lukon kuitenkin erehtyy purkamaan osiin niin tarvitaan Äyräpäässä 1944 taistellut kasaamaan se koska Pirunnyrkit eivät ole sitten 1930-luvun olleet enää muodissa nuorten miesten keskuudessa.
Lipas:
AK: Toimii kaljapullon avaajana ja lähitaisteluaseena tyhjänäkin. Köyhän miehen sirpaleliivin voi tehdä ripustamalla metallilippaita 8 kpl rintakehän etupuolelle. Lipas kestää pidempään kuin ase tai sen käyttäjä.
AR: Alumiininen lipas on kevyt ja tarkoitettu kertakäyttöiseksi. Lipasta ei saa ladata täyteen koska sitä ei ole tarkoitettu siihen. Harrastusmielisille on tarjolla noin kahdeksan erilaista patruunannostinta joista jokainen on nettitiedon mukaan paras. Koska lippaat aiheuttavat paljon häiriöitä niin niitä pitää olla mukana yli 10 kpl jotta edes jonkinlainen tulitoiminta luonnistuu.
Osumatarkkuus sarjatulella
AK: Joka kolmas laukaus osuu mutta yksikin osuma riittää. Sarjatulinopeus niin hidas että kerkiää lähettämään pari tekstaria ennen kuin lipas tyhjenee.
AR: Osumatarkkuus erinomainen. Valitettavasti alle puoli lipasta ei tunnu riittävän luotettavaan pysäyttämiseen. Siksi lippaita pitääkin olla mukana aina vähintään 18 kpl. Tulinopeus on sellainen että puoli lipasta osuu ensimmäiseen maaliin suhteellisen helposti.
MN: 5 osumaa on tulivoimaa.
Käyttö lähitaistelussa astalona:
AK: Jos tukki menee poikki niin irronneen osan voi ottaa toiseen käteen toiseksi astaloksi.
AR: Aseen tukki menee helposti pirstaleiksi mutta vaikka ei menisi niin G-voimat pilaa bufferin ja carrierin timingin ja ase vaatii täydellisen uudelleen rakentamisen USAssa.
MN: Ennemmin kohde menee kahteen osaan kuin ase.
Rungon valmistustekniikka:
AK: Jokaisesta kylästä löytyy kolme autokorjaamoa, mottorikoneistamoa tai peltipajaa joissa voidaan tehdä AKM:n peltirunkoja vaikka heti.
AR: Maailmasta löytyy noin 10 yhtiötä jotka edes kykenee tekemään riittävän mittatarkkoja takoaihioita.
MN: Kaikki rungot on valmistettu ennen 1945 ja koska ne ovat ikuisia niin niiden valmistamiseen ei tarvitse panostaa enää yhtään.
Korroosionkesto:
AK: Ase ruostuu mutta se ei haittaa.
AR: Ase happanee merivedestä täysin. Normaalivettä kestää kyllä muuten paitsi että ei toimi märkänä.
MN: Ruostui punaiseksi jo 1940 mutta sillä on lähinnä maastouttamisfunktio.
Materiaalivalinnat:
AK: Jos puuta ja mitä tahansa rautapohjaista metallia on saatavilla niin näitä voidaan valmistaa.
AR: Tarvitaan keskikokoinen öljynjalostamo ja yksi ydinvoimala että saadaan riittävä määrää erilaisia komposiittimuoveja ja laatualumiineja valmistettua. Tästä syystä USAn on pakko valvoa maailman öljylähteitä. Jos öljy loppuu niin AR:n valmistus loppuu mahdottomana.
MN: Ase on valmistettu jo 1938 joten ei sitä uudestaan tarvitse valmistaa.
Erikoisvaatimukset käyttäjälle:
AK: Ase on suunniteltu lukutaidottoman maajussin käyttöön. Käyttökoulutus 30 minuuttia josta 10 minuuttia voidaan käyttää puolueen doktriinin läpikäyntiin. Huoltokoulutus 30 minuuttia josta 20 minuuttia voidaan käyttää teen tai votkan juontiin. Samoilla aineilla voi nimittäin aseen myös puhdistaa.
AR: Aseen käyttökuntoon saattaminen vaatii ehdottomasti manuaalin ja sisälukutaidon. Ronskeja otteita tulee välttää koska kaikki osat ovat lowest-bidder laatua. Käyttökoulutus 2 päivää josta 1. päivä simulaattoriluokassa 3D-animaatioiden parissa ja toinen päivä psykologien ehdollistamisprosessissa joka vaaditaan koska kukaan tervejärkinen ei putsaisi asettaan kolme kertaa päivässä vaikka se miten sitä vaatisi. Huolto ja kunnossapito kokonaiskesto: Loppu palvelusaika.
MN: Paksu olkalihas auttaa, samoin voimakkaat käsilihakset. Makasiinin täyttö vaatii taitoa jota ei Suomen PV:n nykyään pysty enää 6kk:n puitteissa edes kouluttamaan. Lukonpurun ja varsinkin kokoamisen osalta ilmavoimien taistelulentäjiltä vaadittava 3D-hahmotuskyky on poikaa.
Lähde:
http://www.toiminta-ampujat.fi/phpBB/viewtopic.php?t=1772&postdays=0&postorder=asc&start=0