Minä en kyllä Norincon kaasumäntää ja sen suojaputkea ole puhdistanut kertaakaan kunnolla. Suojaputkea en varmaan koskaan yhtään mitenkään. Kaasumännänkin vain jollain rätillä kerran pari pyyhkäissyt irtotavarasta. Piipun ja lukon olen putsannut aika usein. Laatikkoa en ole koskaan putsannut kunnolla. Ase on kyllä ollut minulla vasta n. 25 vuotta... Ei noiden halpojen käyttöpyssyjen putsaamisessa pääse tuntipalkoille. Tänäänkin putsasin 2 asetta hyvin, mutta ne ei olekaan mitään Norincoja. Eniten käyttämääni metsästyshaulikkoa en myöskään putsaa niin kauan kuin se jaksaa ladata. Oliskohan putsausväli jossain 8-10 vuoden hujakoilla.
Reserviläiskivääri
- Viestiketjun aloittaja Smith
- Aloitus PVM
Minä en kyllä Norincon kaasumäntää ja sen suojaputkea ole puhdistanut kertaakaan kunnolla. Suojaputkea en varmaan koskaan yhtään mitenkään. Kaasumännänkin vain jollain rätillä kerran pari pyyhkäissyt irtotavarasta. Piipun ja lukon olen putsannut aika usein. Laatikkoa en ole koskaan putsannut kunnolla. Ase on kyllä ollut minulla vasta n. 25 vuotta... Ei noiden halpojen käyttöpyssyjen putsaamisessa pääse tuntipalkoille. Tänäänkin putsasin 2 asetta hyvin, mutta ne ei olekaan mitään Norincoja. Eniten käyttämääni metsästyshaulikkoa en myöskään putsaa niin kauan kuin se jaksaa ladata. Oliskohan putsausväli jossain 8-10 vuoden hujakoilla.
J0h1F
Ylipäällikkö
Todellakin.Niitä voi aika monenlaisin laatuvaatimuksin valmistaa - ja aikamoisia tekeleitä on omiinkin käsiin joskus jossakin sattunut ihmeteltäväksi
Jos luit tarkkaan mitä kirjoitin niin huomasit pointin:
AK:ta ei tarvitse juuri puhdistella, jos ei halua mutta ammattimies ja tosissaan harrastava kyllä työvälineensä puhdistaa ja huoltaa huolellisesti.
Norincoa en tunne muutenkuin että joskus PV:n Norincolla ammuin muutaman laukauksen kun niitä maahan tuli. Suomalaiset RK:t sensijaan ovat hyvin herkkiä likaantumaan/ karstoittumaan kaasumännän pään ja kaasumännän suojaputken osalta. Ei se kovin nopeasti pahempaa häiriötä ala tehdä, mutta ei se hyvääkään aseelle tee.
Lepukki
Eversti
Ei se ikä vaan laukaisumäärä. 25 vuotta, mutta kuinka paljon tulee ammuttua laukauksia vuodessa? Itsellä tuo Norinco aika aktiivisessa käytössä (köyhä kun olen) ja huollankin aseen kunnolla aina ainakin 300 laukauksen välein, piipun toki joka ampumakertojen välissä.
Varmasti pärjäisi vähemmälläkin huollolla, mutta pakkohan se on ainokaisesta ressukivääristä huolta pitää...
Kyllä minä huomasin montakin pointtia. Tuo nyt vaan hiukan ärsytti, kun väität ammattimiehen ja tosissaan harrastavan huoltavan työkalunsa. Työkalu voi olla niin halpa, ettei sitä kannata huoltaa vaan käyttää loppuun ja hankkii uuden. Esim. ruotsalainen Mora-puukko rakennusmiehellä. Suunnilleen kaikilla timpureilla on liiveissään tuollainen. Ja sitä ei monikaan teroita. Teroittamiseen menee aikaa helposti varttitunti. Uusi puukko maksaa 3 euroa. Jos timpurin tuntipalkka on 20€ ja työnantajalle tuntikustannut 34€, niin sitä varttituntia ei ole taloudellisesti järkevää käyttää sen puukon terottamiseen.
En ole laskenut aseen puhdistamisen taloudellisuutta, mutta omia alle tuhannen euron aseita en juuri putsaa. Paitsi siinä tapauksessa, jos aseella on merkittävää tunne- tai keräilyarvoa. Idässä valmistettu AK on minun asteikossani se ruotsalainen mora. Samaten jotkut 500€:n haulikot. Ak:n perusteelliseen puhdistamiseen (intin hyksymillä välineillä) saa käytettyä jopa tunnin. Itselläni on ollut oman työn laskutushinta asiakkaalta 120-140€/tunti. Kannattaako minun putsata asetta vai käyttää sitä 30 vuotta ja ostaa uusi kun se menee rikki?
Jotkut ammattimiehet ja aktiiviset harrastajat osaavat laskea/arvioida työlleen hinnan. Valtion aseet on erikseen niin kauan kuin ajatellaan niiden puhdistamiseen käytettävän työvoiman olevan ilmaista.
PS! Ihan mielenkiinnosta (ja vähän kettuilunakin ). Onko jollakin kertoa joku todellinen tapaus siitä, että minkälaisista laukausmääristä on kyse silloin kun AK lakkaa toimimasta kaasumännän tai sen suojaputken puhdistamattomuuden vuoksi?
En ole laskenut aseen puhdistamisen taloudellisuutta, mutta omia alle tuhannen euron aseita en juuri putsaa. Paitsi siinä tapauksessa, jos aseella on merkittävää tunne- tai keräilyarvoa. Idässä valmistettu AK on minun asteikossani se ruotsalainen mora. Samaten jotkut 500€:n haulikot. Ak:n perusteelliseen puhdistamiseen (intin hyksymillä välineillä) saa käytettyä jopa tunnin. Itselläni on ollut oman työn laskutushinta asiakkaalta 120-140€/tunti. Kannattaako minun putsata asetta vai käyttää sitä 30 vuotta ja ostaa uusi kun se menee rikki?
Jotkut ammattimiehet ja aktiiviset harrastajat osaavat laskea/arvioida työlleen hinnan. Valtion aseet on erikseen niin kauan kuin ajatellaan niiden puhdistamiseen käytettävän työvoiman olevan ilmaista.
PS! Ihan mielenkiinnosta (ja vähän kettuilunakin ). Onko jollakin kertoa joku todellinen tapaus siitä, että minkälaisista laukausmääristä on kyse silloin kun AK lakkaa toimimasta kaasumännän tai sen suojaputken puhdistamattomuuden vuoksi?
Totta tietysti tuokin, mutta henkilökohtainen ase on sotilaalle työväline josta riippuu sekä kavereiden että oma henki.
Minusta on melko huono ajatusmalli aseen kohdalla tuo että "en huolla, käytän loppuun ja hankin uuden."
Pysyn vahvasti siinä kannassa että sotilas pitää aseestaan jatkuvaa huolta ja huoltaa sen huolellisesti. Samoin tekee ampuja ja minkä tahansa lajin urheilija harrastusvälineilleen jos hän yhtään tosissaan harrastaa.
Sotilaskäytössä (suomalainen RK) asevaurioita näkee säännöllisesti kaasumännän/suojaputken osalta. Tosin toki näkee kasvavassa määrin myös muita vaurioita. Ei AK:kaan kestä ja toimi moitteetta jos siitä ei pidä huolta. Olisi ehkä aika haudata sekin legenda että AK:ta voi käsitellä ihan miten tahansa ja aina toimii. Se kun ei pidä paikkaansa.
Jossain lehdessähän ne Sakoa ja Norincoa testasi sen 5500?laakia per ase yhtä soittoa. Että ainakin sen verran kestää työntää puhdistamatta
tosin ei tainnu ihan pelkällä öljyllä ja rätillä enää selvitä tuon jälkeen...
Itselläni kun on aikaa niin tulee varmaan ylihuollettuakin välillä.
tosin ei tainnu ihan pelkällä öljyllä ja rätillä enää selvitä tuon jälkeen...Itselläni kun on aikaa niin tulee varmaan ylihuollettuakin välillä.
MeriTJ
Ylipäällikkö
Itselleni on merkityksetön huollon kannalta onko ase kallis vai halpa, mikäli sille on käyttötarve johonkin niin se huolletaan jotta toiminta on luotettavaa silloin kun sitä tarvitaan. Jos ei käyttötarvetta niin se säilytetään huollettuna siten että sen arvo & käytettävyys säilyy. En jokaisen ratakerran jälkeen ultraäänipese koko asetta mutta kevyt öljy sekä piipusta palojätteiden poisto kuuluu omaan minimiin jokaisen käyttökerran jälkeen. Sen kun yleensä vähintään kerran viikossa tekee niin sujuu ihan huomaamatta vaikka vessanpöntöllä istuessa. Siinä kohtaa harmittaa jos se "papan vanha baikal ei yskäise" kun jätetty huoltamatta ja vanhat öljyt jumittaneet koneiston kauden ainokaisen kanalinnun lentäessä hollilla. Ja ammunnanvetäjän roolissa sympatiat melko heikolla niitä ampujia kohtaan jotka tulee vuorolle huoltamattomalla aseella harjoittelemaan häiriönpoistoa ja pilaamaan muiden treenien etenemisen oikuttelevilla kamppeillaan. Nuo omat näkemykseni, muitakin perustellusti luonnollisesti on.
Jatkan tuosta AK:n toimivuudesta vielä hiukan käytännön kokemuksia.
Suomalainen AK - siis RK62 variantit - ovat huolella tehtyjä ja PV:ssa niitä huolletaan huolella, sanoisin jopa että ainakin vielä kymmenkuntavuotta sitten jopa ylihuollettiin. No, jokatapauksessa niistä pidetään hyvää huolta. Siitä huolimatta esim. talviolosuhteet aiheuttavat niissä jopa melko paljon häiriöitä, ellei käyttäjä pidä aseestaan päivittäin huolta.
Samoin RK:ssa alkaa väkisin näkymään niiden pitkä käyttöikä - joka ei välttämättä tarkoita kovin suurta laukausmäärää. Asevaurioita, häiriöherkkyyttä ja rikkoontumisia tulee koko ajan vastaan päivittäisessä toiminnassa.
Olisipa hauska (siis tosiasiassa ei lainkaan hauskaa) nähdä mikä olisi tilanne, jos aseet jätettäisiin huonolle huollolle tai huoltamatta vaikkapa vain muutaman kuukauden käytön ajaksi.
Tosiasia on, ettei ainakaan RK62 ole niitä AK-malleja jotka ovat "huoltovapaita" ja joita voi käyttäjä kohdella miten vain ja silti ase vaan toimii ja toimii. Ei se toimi, eikä muuten toimi muutkaan AK-variantit.
Suomalainen AK - siis RK62 variantit - ovat huolella tehtyjä ja PV:ssa niitä huolletaan huolella, sanoisin jopa että ainakin vielä kymmenkuntavuotta sitten jopa ylihuollettiin. No, jokatapauksessa niistä pidetään hyvää huolta. Siitä huolimatta esim. talviolosuhteet aiheuttavat niissä jopa melko paljon häiriöitä, ellei käyttäjä pidä aseestaan päivittäin huolta.
Samoin RK:ssa alkaa väkisin näkymään niiden pitkä käyttöikä - joka ei välttämättä tarkoita kovin suurta laukausmäärää. Asevaurioita, häiriöherkkyyttä ja rikkoontumisia tulee koko ajan vastaan päivittäisessä toiminnassa.
Olisipa hauska (siis tosiasiassa ei lainkaan hauskaa) nähdä mikä olisi tilanne, jos aseet jätettäisiin huonolle huollolle tai huoltamatta vaikkapa vain muutaman kuukauden käytön ajaksi.
Tosiasia on, ettei ainakaan RK62 ole niitä AK-malleja jotka ovat "huoltovapaita" ja joita voi käyttäjä kohdella miten vain ja silti ase vaan toimii ja toimii. Ei se toimi, eikä muuten toimi muutkaan AK-variantit.
Gyllis1
Respected Leader
Mukava tuulahdus lähi-itäläistä mentaliteettia. Vittuako sitä asetta putsailemaan, kun Jumala kumminkin loppukädessä päättää laukeaako vai ei. Insallah.
Jos puhutaan ammattilaisten suhteesta aseensa puhdistamiseen, timpurin mora - vertaus on huono. Parempi olisi vaikka lumenpudottajan suhtautuminen turvavaljaidensa kunnossa pitämiseen.
Tarkoitatko jäätymisiä vai onko ollut jotakin muuta hankaluuksia?
Ketju lähti liikkeelle aseen ominaisuuksista, mutta nyt mennään jo huoltofilosofiassa. Vaikka mukavuudenhaluiseksi tunnustauduinkin, toki aseesta on pidettävä asemallin vaatimaa huolta. Huolto/puhdistusvälien venyttäminen äärimmäisyyksiin ei minusta ole kehumisen aihe. Mutta palatakseni ominaisuuksiin, joku arvosteli AK:n painoa ja rekyyliä. Painoissa on eroja. Peltirunkoinen Saiga on varsin kevyt verrattuna esim. Sako 92:een. Joka on lisäksi järkyttävän etupainoinen toisin kuin RK62. AR:ssä on olematon rekyyli, mutta ei se AK:ssakaan kovin kummoinen ole. Harjoittelu- ja tottumuskysymys.
Voitko laittaa paljonkin esimerkkejä joissa AK ei olisi lauennut huollon laiminlyönnin vuoksi??? Minulla ei sellaisia ole.
Ja jos/kun sattuu olemaan sellainen ak, jolla ei ole uutenakaan osunut niin mitä väliä. Kun se paukahtaa aina kun vetää liipaisimesta, niin silloin se toimii.
On minulla kaksi tarkkaakin ak:ta. Niiden piiput pidän puhtaana. Tai no toisella ei ole ammuttukaan kuin tehtaan koelaukaukset joskus puoli vuosisataa sitten. Horopiippuisen Norincon putsaus ei ole tarpeen. Jos joku on erimieltä, niin en vastusta vaikka tulisit putsaamaan Norinconi. Kyseisellä aseella harjoitellaan aseotteita, purkamista, kasaamista ja lähisomotusta. Ihan hyvä kapistus sellaiseen. Oliskohan sillä ammuttu n. 25 vuoden aikana jotain 4000-5000 laukausta. Näistä n. 95% kotimaista patruunaa.
Minulla on sellainen koti, että tähystän jatkuvasti ikkunoista ohikulkiessa pihalle, josko näkyisi jotain riistaa. Jos näkyy, niin voin ampua ulko-ovelta haulikolla tai kiväärillä. Ja aika usein tulee ammuttuakin. Minulla on tätä varten yksi asekaappi (raskas ja direktiivit täyttävä) kuistilla ja siellä on erikseen aseet tällaisia pikatilanteita varten. Aseilla ammutaan yksi laukaus kerrallaan 1-2 viikon välein. En todellakaan putsaa niitä edes joka vuosi. Jos lakkaa osumasta niin tsekkaan kohdistuksen ja taas pelaa. Erikseen on sitten kilpa-aseet ja tarkka-ampujakiväärit ja keräilyaseet.
On minulla muuten pari sellaistakin kivääriä jotka on putsattu pilalle. Piipunsuusta on kulunut kierteetkin pois. Ja jostakin on suomen valtion toimesta porattu piipunsuuta väljemmäksi puhdistuspuikolla aiheutetun väljyyden poistamiseksi.
Ymmärrän kyllä, että jos budjetti kestää ostaa vain yhden kiväärin elämän aikana niin sitä putsataan ja vaalitaan hellästi. Olisi myös asiallista, että persaukiset ymmärtäisivät niitä joilla on erikseen keräily-, kilpa- ja käyttöaseet ja niitä voidaan uusia silloin kun sattuu huvittamaan.
Öljyinen/ paskainen iskurinpiikki + talvi.
Gyllis1
Respected Leader
Minua ei rehellisesti sanottuna ihan hirveästi kiinnosta miten sohlojasi huollat tai mitä ja kuinka paljon niillä ammut. Kommenttini koski tätä:
Kyllä ne varmaankin työkaluistaan huolen pitävät huolimatta siitä, ärsyynnytkö siitä vai et.
Lepukki
Eversti
Itse ymmärrän logiikkasi oikein hyvin. Jos jokin ase on pelkkää harjoitusta varten ja kovaan paikkaan on parempiakin tarjolla, niin miksi huoltaa turhaan. 4000-5000 laukausta yhdelle AK:lle 25v. on muutoinkin aika vähän, itselläni menee sen verran parissa vuodessa - ja vielä laadultaan sitä itämaista paskaa joka rasittaa ja likaa asetta muutoinkin riittävästi. Häiriöt ovat lähinnä kaikki liittyneet itsellä juuri patruunoihin ja lippaisiin.
Kuten totesin, jos tilanne on se, että ase on se ainokainen, niin silloinhan siitä pidetään huolta. Sotilaan mentaliteetti on eri kuin (äveriään) harrastajan, kummallakin on se oma logiikka.
VVL
Alikersantti
Jos kyseisellä kiväärillä olisi ammuttu pelkkää itäblokin ylijäämää kuten aika monen AK:lla, niin saattaisi olla toimivuuden kanssa ongelmia ilman kunnon putsausta
Vieläkin tulee kylmiä väreitä kun miettii armeijassa suoritettua PKT:n lukon avaamista vasaralla. Sain kyseisestä kokemuksesta luultavasti elinikäisen motivaation aseiden putsaamiseksi.
Ikarus
Respected Leader
Goolailet asuipaikkasi Xxxxxseudun reserviläiset. Ilmoittaudut jäseneksi, käyt parina kesänä ampumassa reserviläiskiväärillä tai pistoolilla heidän järjestämissään ammunnoissa. Meidän suunnalla niitä on kesällä kerran viikossa. Suorituskertoja tarvitaan noin 25. Reserviläisten ammunnoista vastaava kirjoittaa todistuksen, että suortuskertoja x määrä ja mahdollisesti liittää myös sinun ampumapöytäkirjat mukaan.
Niiden kanssa seriffin toimistoon hakemaan ostolupaa reseriläiskiväärille tai pistoolille. Suhteellisen simppeli juttu.
Edit: meidän seudulla reserviläisillä on joka ampumapaikkaan AR:t tai Glockit, joten alkuun pääsee järjestäjän pyssyillä. Patruunat omakustannushintaan eli halvalla.
Viimeksi muokattu:
D
Deleted member 2762
Guest
Poistaa ihan kaiken rasvan, eli fosfatoitu pinta pitää öljytä huolellisesti tuon jälkeen. Ei hyvästä muoviosille ja oisin suht varovainen myös arskan alumiiniosien kanssa. Mutta muuten siitä vaan, et sillä saa metalliosia sulamaan.