Reservin fyysinen kunto ja ikääntyminen

proileri

Kenraali
Tämä aihe tuli mieleen kansalliskaartiketjun kuvasta - olen aiemminkin nähnyt ko. kuvan kun olen sivusilmällä liikuntatutkimuksia seurannut, mutta Dr. Lihastohtori oli huomaavaisesti nyt kääntänyt tämän suomeksi. Alkuperäinen artikkeli oli http://jap.physiology.org/content/94/6/2406 ja Lihastohtorin juttu https://lihastohtori.wordpress.com/2013/04/01/terveys_nuorekkuusabc/

kestc3a4vys_nuorentaa.jpg


Eli kestävyysharjoittelun vaikutuksesta maksimaaliseen hapenottokykyyn on kyse, aerobisella kapasiteetilla mitataan kykyä siirtää happea keuhkoista verenkiertoon maksimisuorituksessa eli maksimisykkeellä. Tässä testihenkilöinä ovat olleet kaikille avoimen 10km juoksutapahtuman ikäryhmien kärkihenkilöt.

Kuten kuvasta näkyy, viiva on laskeva mutta itseasiassa sen pitäisi olla kaksiosainen - noin 50. ikävuoteen asti tulokset ovat aika tasaisia, ja sen jälkeen alkaa reippaampi lasku. Tärkeimmiksi hapenottokykyyn vaikuttaviksi tekijöiksi muodostuivat 1) maksimisyke ja 2) harjoittelun määrä. Maksimisyke laskee hitaasti ikävuosien myötä eikä liikunta juurikaan vaikuta siihen, mutta kestävyysharjoittelijaryhmässä näkyykin yhteisvaikutus maksimisykkeen lasku + harjoittelumäärän pieneneminen. Kyseisessä tutkimuksissa yli 50v osallistujat ilmoittivat että harjoittelivat lähes puolet vähemmän kuin nuoremmat, joka selittää miksi maksimihapenotto pienenee tässä kuvassa nopeammin 50v jälkeen.

Kun katsotaan hapenottokykyä muilla kuin maksimisykkeillä, esim. toiminnassa missä syke pyörii 130-140 tasolla, käppyrä on loivempi ja iän vaikutus näkyy hieman vähemmän:

F5.medium.gif


Parhaiten oikeaa kuntoa voidaan varmaan analysoida 10k juoksun loppuaikojen perusteella. Tässä käppyrä on jaettu kahteen ikäryhmään, josta näkee miten tulosaika kasvaa ryhmissä 20-50 ikävuotta ja 50v+. Parikymppisillä ja viiskymppisillä ei ole lopulta montaa minuuttia eroa loppuajoissa, 50v+ alkaa sitten pakka levitä, lähinnä treenimäärän vaihteluiden takia.

F6.medium.gif


Mitä tästä sitten voidaan päätellä? Vaikka kunto laskee iän myötä, vaikutus ei ole välttämättä älyttömän suuri, ja vielä 50-vuotiaat pystyvät lähes samoihin suorituksiin kuin parikymppiset. Tämähän on jo MAAKK:n kovissa kertauksissa huomattu, miehistön kunto (ja motivaatio) on ollut odotettua parempi. Tässä tutkimuksessa vielä pakkaa sekoittaa tosiaan se treenimäärien puolittuminen yli 50v ryhmässä - jos treenimäärä pysyisi samana kaikilla, niin kunto ei yhtäkkiä huonontuisi 50v kohdalla, vaan jatkaisi tasaista laskua. Ainakin yksi lähes 70v kaveri on alimman kuvan perusteella tempaissut 10 kilsaa alle 45 minuuttia, Cooperiin tämä jonkun kaavan mukaan ennustelisi noin 2900m suoritusta.

Toisin sanoen, reserviläisten fyysinen kunto ei romahda 30. ikävuoden jälkeen, vaan systemaattisesti treenaavilla kunto pysyy kovana vähintään viisikymppiseksi asti. Samoin jos treeni on kohdallaan, eläkeikäisenä voi vielä tavoitella sitä 3k cooperia.

Ei muuta kun juoksun iloa :D
 
Viimeksi muokattu:
Näinpä siis ikähyvitykset voi poistaa:
"Puolustusvoimat tiukentaa sotilaiden fyysisen suorituskyvyn vaatimuksia poistamalla kuntotestien ikähyvitykset, kertoo Keskisuomalainen.
Muutos koskee varusmiehiä, ammattisotilaita ja reserviä. Lehden mukaan uudet kuntorajat ovat tehtäväkohtaisia iästä ja sukupuolesta riippumatta.
Esimerkiksi vastavalmistuneen noin 25-vuotiaan erikoisjääkärin pitää jaksaa juosta 12 minuutin Cooperin testissä 3 000 metriä. Sama rajapyykki pitää ylittyä myös silloin, kun hän 40-vuotiaana pyrkii erikoisjääkärirykmentin komentajaksi.
Muutokset otetaan käyttöön vuonna 2017."
http://www.talouselama.fi/uutiset/a...aa+hyvityksia+iasta+tai+sukupuolesta/a2321368

"Puolustusvoimat tiukentaa sotilaiden fyysisen suorituskyvyn vaatimuksia poistamalla kuntotestien ikähyvitykset. Muutos koskee sekä varusmiehiä, ammattisotilaita että reserviläisiä.
Jatkossa fyysisen suorituskyvyn rajat laaditaan tehtäväkohtaisesti myös taistelu-, esikunta- ja tukitehtäviin. Tehtäväkohtaiset kuntorajat ovat osa pääsyvaatimuksia, ja ne ovat jo käytössä erikoisjoukoissa sekä kriisinhallintatehtävissä.
Muutokset valmistellaan tänä vuonna, pilotoidaan rajatusti ensi vuonna, ja käyttöön ne tulevat näillä näkymin koko Puolustusvoimissa vuonna 2017.
Muutos johtuu varsinkin nuorten heikentyneestä kunnosta. Puolustusvoimat haluaa, että sotilaiden fyysinen kunto vastaa nykyistä paremmin tehtäväkohtaisia vaatimuksia.
– Huomattava osa varusmiehistä ja reserviläisistä sekä ammattisotilaista ei täytä tällä hetkellä fyysisen suorituskyvyn vaatimuksiamme, sanoo koulutuspäällikkö, eversti Hannu HyppönenPuolustusvoimien pääesikunnasta.
Nelikymppiselle sama kuin kaksikymppiselle
Uudet kuntorajat ovat puhtaasti tehtäväkohtaisia iästä ja sukupuolesta riippumatta. Fyysisestä kunnosta tulee nykyistä selvemmin myös valintaperuste.
– Esimerkiksi vasta valmistuneen, noin 25-vuotiaan erikoisjääkärin pitää jaksaa juosta 12 minuutin testissä 3 000 metriä. Kun hän 40-vuotiaana pyrkii erikoisjääkärirykmentin komentajaksi, pitää juoksutestissä edelleen ylittyä 3?000 metriä, Hyppönen havainnollistaa.
Cooperin 12 minuutin juoksutestissä alustavat rajat on hahmoteltu näin: erikoisjoukot 3 000 metriä, taistelujoukot 2 800 metriä, kriisinhallinta 2 600 metriä, esikunta- ja tukitehtävät 2 300 metriä.
– Kriisinhallinnassa raja on keskimääräinen, sillä tähän palvelukseen kuuluu myös taistelu- ja erikoistehtäviä, Hyppönen tarkentaa.
Kuntoa seurataan vuosittain
Uudet kuntorajat laaditaan sodan ajan tehtävien perusteella. Pakettiin kuuluu myös psyykkisten, sosiaalisten ja eettisten kykyjen arviointi. Näitä Puolustusvoimat kehittää myöhemmin.
– Aloitamme fyysisen kuntokriteeristön uudistamisella. Tähtäimessämme on tavoitteellinen ja kannustava järjestelmä, joka helpottaa valintaa sekä sotilaiden tehtäviin sijoittamista, eversti Hyppönen sanoo.
Sotilaiden kuntoa seurataan vuosittain, ja avuksi laaditaan nykyistä enemmän harjoittelua tukevia liikuntaohjelmia. Fyysisen suorituskyvyn testiin kuuluu tällä hetkellä 12 minuutin juoksu, lihaskuntotesti sekä suunnistus.
Kenttäkelpoisuutta mitataan pistooli- ja rynnäkkökivääriammunnoilla sekä marssilla, joka voi tapahtua jalan, hiihtäen tai polkupyörällä."
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/...2116296?pwbi=d518f81fe2710dcbaa59ec493bc07159
 
Toisin sanoen, reserviläisten fyysinen kunto ei romahda 30. ikävuoden jälkeen, vaan systemaattisesti treenaavilla kunto pysyy kovana vähintään viisikymppiseksi asti. Samoin jos treeni on kohdallaan, eläkeikäisenä voi vielä tavoitella sitä 3k cooperia.

Ei muuta kun juoksun iloa :D

Nimenomaan näin. Se että kunto repsahtaa on lähinnä omasta itsestä kiinni.

Toki iän myötä yleensä kroppa ei kestä niin paljoa treeniä, mutta toisaalta voi kysyä että kuinka paljon tuo on vain omasta laiskuudesta kiinni. Eli jos aiemmin on harrastanut aktiiviurheilua vaikka sen 10 tuntia viikko, mutta vanhempana ei jaksa niin paljoa panostaa venyttelyyn ja voimaharjoitteluun niin sitten alkaa kroppakin pettää kovemmilla harjoittelumäärillä.

Toki ikä tulee väkisinkin vastaan. Mutta kyllä suurin ongelma on varmaankin laiskistuminen.
 
Toki iän myötä yleensä kroppa ei kestä niin paljoa treeniä, mutta toisaalta voi kysyä että kuinka paljon tuo on vain omasta laiskuudesta kiinni. Eli jos aiemmin on harrastanut aktiiviurheilua vaikka sen 10 tuntia viikko, mutta vanhempana ei jaksa niin paljoa panostaa venyttelyyn ja voimaharjoitteluun niin sitten alkaa kroppakin pettää kovemmilla harjoittelumäärillä.

Toki ikä tulee väkisinkin vastaan. Mutta kyllä suurin ongelma on varmaankin laiskistuminen.

Tuo on ihan hyvä että PV myös on siirtynyt kuntopohjaiseen arviointiin. Tosin vielä on sellaistakin 'ikärasismia' kai kuten että erikoisjääkärien pitää olla alle 25v rekryhetkellä - luulisi että erikoismiehistö on parhaimmillaan n. 30-40 ikävuoden tienoolla, kun on fyysinen kunto ja pääkoppa balanssissa.

Ikä tulee hitaasti vastaan joo, esimerkiksi hormonitoiminta alkaa hitaasti luisumaan alaspäin periaatteessa jo 30. ikävuoden jälkeen ja sitä myötä mm. palautumiskyky alkaa hidastumaan - nämä sitten alkavat käytännössä näkymään siinä 50-60v tienoolla. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhempana pitää enemmän kiinnittää huomiota treenin laatuun, palautumiseen, ravintoon ja muihin tukitoimintoihin. Toisaalta, pitää muistaa että kroppa kyllä ottaa treeniä hyvin vastaan vielä eläkeiässä, niin punttisalilla kuin lenkkipolullakin. Lisäksi myös semmoinen ilmiö on juuri tulossa kuin myös Suomessa hitaasti yleistyvä hormonikorvaushoito, jolla voidaan tarpeen mukaan palautellaan noita mieshormonitasoja siinä 60. ikävuoden tienoolta alkaen.

Pistänpä tähän vielä huvikseni veteraanien 3k maailmanennätykset. Tämäkään nyt ei ole vielä mikään ehdoton kuva, tavoitteellinen veteraaniurheilu on aika pieni ja vähillä panoksilla pelaava ilmiö vielä. Uskoisin että siellä on varmasti paljon parantuvia ennätyksiä tulossa, varsinkin korkeimmissa ikäluokissa, kun saadaan enemmän kokemusta ja osaamista veteraanien valmennuksen suhteen.

Itse suhtaudun tähän veteraaniurheiluun todella positiivisin fiiliksin, onhan se nätti kun voi vielä eläkkeelläkin tahkota ennätykset mielessä eikä vain 'huvikseen'.

Men Indoor 3000 m
(Last update: 01 June 2015)
Age group Mark Name Country Age Meet Date Meet Location
M 35
7:34.20 Bernard Lagat USA 38 02.02.13 Karlsuhe, GER
M 40 7:37.92 Bernard Lagat USA 40 25.02.15 Metz, FRA
M 45 8:26.15 Brad Barton USA 47 08.03.14 New York, USA
M 50 8:49.37 Nigel Gates GBR 50 14.03.04 Birmingham ,GBR
M 55 8:58.7 Gunther Hasselmann GER 55 14.12.80 Dortmund, GER
M 60 9:43.88 Andrew Brown GBR 61 20.03.94 Glasgow, GBR
M 65 10:11.60 Ed Whitlock CAN 65 09.03.96 Toronto, CAN
M 70 10:52.40 Ed Whitlock CAN 73 26.02.05 Toronto, CAN
M 75 11:17.21 Ed Whitlock CAN 75 03.03.07 Toronto, CAN
M 80 12:00.88 Ed Whitlock CAN 80 19.03.11 Kamloops, CAN
M 85 15:46.41 Hugh Campbell USA 88 03.03.13 Newark, USA
M 90 18:06.97 Antonio Nacca ITA 90 08.03.14 Ancona, ITA
M 95 30:19.33 Orville Rogers USA 95 22.03.13 Landover, USA

Kyllä varmaan 80-vuotiaana vituttaa kun jää alle sekunnin päähän laskuvarjojääkärin ura :D
 
Viimeksi muokattu:
Tuo on ihan hyvä että PV myös on siirtynyt kuntopohjaiseen arviointiin. Tosin vielä on sellaistakin 'ikärasismia' kai kuten että erikoisjääkärien pitää olla alle 25v rekryhetkellä - luulisi että erikoismiehistö on parhaimmillaan n. 30-40 ikävuoden tienoolla, kun on fyysinen kunto ja pääkoppa balanssissa.

Ikä tulee hitaasti vastaan joo, esimerkiksi hormonitoiminta alkaa hitaasti luisumaan alaspäin periaatteessa jo 30. ikävuoden jälkeen ja sitä myötä mm. palautumiskyky alkaa hidastumaan - nämä sitten alkavat käytännössä näkymään siinä 50-60v tienoolla. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhempana pitää enemmän kiinnittää huomiota treenin laatuun, palautumiseen, ravintoon ja muihin tukitoimintoihin. Toisaalta, pitää muistaa että kroppa kyllä ottaa treeniä hyvin vastaan vielä eläkeiässä, niin punttisalilla kuin lenkkipolullakin. Lisäksi myös semmoinen ilmiö on juuri tulossa kuin myös Suomessa hitaasti yleistyvä hormonikorvaushoito, jolla voidaan tarpeen mukaan palautellaan noita mieshormonitasoja siinä 60. ikävuoden tienoolta alkaen.

Pistänpä tähän vielä huvikseni veteraanien 3k maailmanennätykset. Tämäkään nyt ei ole vielä mikään ehdoton kuva, tavoitteellinen veteraaniurheilu on aika pieni ja vähillä panoksilla pelaava ilmiö vielä. Uskoisin että siellä on varmasti paljon parantuvia ennätyksiä tulossa, varsinkin korkeimmissa ikäluokissa, kun saadaan enemmän kokemusta ja osaamista veteraanien valmennuksen suhteen.

Itse suhtaudun tähän veteraaniurheiluun todella positiivisin fiiliksin, onhan se nätti kun voi vielä eläkkeelläkin tahkota ennätykset mielessä eikä vain 'huvikseen'.

Men Indoor 3000 m
(Last update: 01 June 2015)
Age group Mark Name Country Age Meet Date Meet Location
M 35
7:34.20 Bernard Lagat USA 38 02.02.13 Karlsuhe, GER
M 40 7:37.92 Bernard Lagat USA 40 25.02.15 Metz, FRA
M 45 8:26.15 Brad Barton USA 47 08.03.14 New York, USA
M 50 8:49.37 Nigel Gates GBR 50 14.03.04 Birmingham ,GBR
M 55 8:58.7 Gunther Hasselmann GER 55 14.12.80 Dortmund, GER
M 60 9:43.88 Andrew Brown GBR 61 20.03.94 Glasgow, GBR
M 65 10:11.60 Ed Whitlock CAN 65 09.03.96 Toronto, CAN
M 70 10:52.40 Ed Whitlock CAN 73 26.02.05 Toronto, CAN
M 75 11:17.21 Ed Whitlock CAN 75 03.03.07 Toronto, CAN
M 80 12:00.88 Ed Whitlock CAN 80 19.03.11 Kamloops, CAN
M 85 15:46.41 Hugh Campbell USA 88 03.03.13 Newark, USA
M 90 18:06.97 Antonio Nacca ITA 90 08.03.14 Ancona, ITA
M 95 30:19.33 Orville Rogers USA 95 22.03.13 Landover, USA

Kyllä varmaan 80-vuotiaana vituttaa kun jää alle sekunnin päähän laskuvarjojääkärin ura :D

Tuosta hormonihoidosta putkahti mieleen että sikäli reserviläisen kohdalla on vähän paska juttu että jos hormoonihoitoa ei voida ylläpitää esim harmaassa vaiheessa niin kroppa voi mennä aika pahasti tilttiin. Kroppa on kuitenkin jollakin tapaa oppinut taablaamaan korkeammilla hormonimäärillä kuin se itse kykenee tuottamaan ja tasojen nopea tippuminen voi aiheuttaa ongelmia.

Toki en aihetta tunne niin paljoa että voidaanko tarjota pitkävaikutteisia (viikkoja/kuukausia) vaihtoehtoja vai onko tarpeen piikittää tai syödä nappia viikottain. Enkä tiedä sitäkään että miten merkittäviä vaikutuksia pelkällä testo-korvaushoidolla ja sen äkillisellä katkeamisella ylipäätään on, kovin suurista pitoisuuksista ei kuitenkaan puhuta. Jonkin verran tunnen bodauspuolta (huonosti) ja siellä käytetyt annokset on kuitenkin paljon suurempia. Kavereiden oma teston tuotanto on voinut lamaantua jo todella pahoin. Lääkärin tarkkailun alaisesti tehty korvaushoito on kuitenkin vähän toisenlainen tapaus.

Siis sikäli siviilielämää tämä huomio ei koske. Siviilielämän suhteenhan tuolla ei kaiketi ole kuin hyviä vaikutuksia.

Itse olen 35 v ja aloitin tavoitteellisen urheilun 32v. Voisihan sitä kysyä miten paljon parempaa kehitys olisi 25 vuotiaana samalla treenimäärällä... Varmaan niin että nyt kun olen about piirikunnallisella tasolla niin 25 vuotiaana olisin saavuttanut samalla työmäärällä kansallisen tason. Mutta eipä auta itku markkinoilla. Just kun noitakin tuloksia mitä postasit katsoo niin ei se suorituskyky nyt ihan niin romahda kuin helposti kuvitellaan.

Ymmärrän että jos joskus 25 vuotiaana on ennätyksensä tehnyt niin silloin se vanhemmalla iällä tehty saavutus ei tunnu välttämättä millekkään. Mutta esim perusreserviläisellä suunta ei ole kuin ylöspäin ja pienellä tarkastelulla se nuoruuden "kova" kuntokin, jota niin moni haikailee, osoittautuu aika vaatimattomaksi ja paljon korkeammalle voisi kurkottaa jos vaan motivaatio riittää.
 
Tuosta hormonihoidosta putkahti mieleen että sikäli reserviläisen kohdalla on vähän paska juttu että jos hormoonihoitoa ei voida ylläpitää esim harmaassa vaiheessa niin kroppa voi mennä aika pahasti tilttiin. Kroppa on kuitenkin jollakin tapaa oppinut taablaamaan korkeammilla hormonimäärillä kuin se itse kykenee tuottamaan ja tasojen nopea tippuminen voi aiheuttaa ongelmia.

Toki en aihetta tunne niin paljoa että voidaanko tarjota pitkävaikutteisia (viikkoja/kuukausia) vaihtoehtoja vai onko tarpeen piikittää tai syödä nappia viikottain. Enkä tiedä sitäkään että miten merkittäviä vaikutuksia pelkällä testo-korvaushoidolla ja sen äkillisellä katkeamisella ylipäätään on, kovin suurista pitoisuuksista ei kuitenkaan puhuta. Jonkin verran tunnen bodauspuolta (huonosti) ja siellä käytetyt annokset on kuitenkin paljon suurempia. Kavereiden oma teston tuotanto on voinut lamaantua jo todella pahoin. Lääkärin tarkkailun alaisesti tehty korvaushoito on kuitenkin vähän toisenlainen tapaus.

Käsittääkseni yleinen korvaushoito alkaa olla voidemuotoista, jota siis levitetään pieni määrä päivittäin. Aiemmin on ollut käytössä myös pistos parin viikon välein voiteen tukemana tai ilman, mutta pistoksessa on ongelmana vuoristorata-ilmiö. Tuo saatavuus on juuri säännöllisen käytön ongelma, pitäisi sitten olla jo harmaassa vaiheessa parin kuukauden annos mukana. Aineiden loppumisessa on myös se psykologinen tekijä että vaikka suorituskyky tippuisi vain hieman, niin se saattaa henkilölle itselleen tuntua paljon isommalta. Käsittääkseni bodareilla on sama juttu - jos on tottunut siihen että tuloksia tulee tehokkaasti niin ilman aineita jurnuttaminen tuntuu ruuhkabussissa istumiselta, ja ilmiö on vielä pahempi kun reippaan horpankäytön jälkeen edes siihen normaaliin hormonituotantoon palautuminen kestää useamman kuukauden.

Toki tässä on se mielenkiintoinen puoli, että myös nuorempien sotilaiden suorituskykyä voidaan parantaa kaikenlaisilla doping-aineilla. Ei siis välttämättä lihaksien ja voimatasojen takia, vaan paremman aerobisen suorituskyvyn ja palautumisen vuoksi. Esimerkiksi lajeissa kuten pyöräilyssä ja jalkapallossa aineita käytetään siihen että elimistö kestää kovaa rääkkiä paremmin, jolloin harjotustahti voi olla kovempi, lihasten väsyminen pitkien treenien aikana vähenee jne., ja pitkäaikaisen stressin aikana testosteronilla voidaan vaikuttaa mm. energiatasoon ja mielialaan. Luonnollisesti tästä olisi etua myös taistelukentällä, ja en sinänsä ihmettelisi jos asevoimilla nykyisin olisi käytössä pervitiinin lisäksi muitakin höökipulvereita.
 
Viimeksi muokattu:
Tässähän tätä: http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=10152
Erään tuttuni mukaan, joka tuota on käyttänyt (en minä!), on ihmeaine. Hän on 5-kymppinen ja kertoi saavan aineesta ihmepotkua kaikkeen tekemiseen, myös vaimo ollut ihmeissään.
Reseptin saamiseen pitää tosiaan kokeilla osoittaa, että on epänormaalin alhainen testosteroni-taso.
Syöpäriskithän noilla aineilla lukemani perusteella kasvaa.
 
Käsittääkseni yleinen korvaushoito alkaa olla voidemuotoista, jota siis levitetään pieni määrä päivittäin. Aiemmin on ollut käytössä myös pistos parin viikon välein voiteen tukemana tai ilman, mutta pistoksessa on ongelmana vuoristorata-ilmiö. Tuo saatavuus on juuri säännöllisen käytön ongelma, pitäisi sitten olla jo harmaassa vaiheessa parin kuukauden annos mukana. Aineiden loppumisessa on myös se psykologinen tekijä että vaikka suorituskyky tippuisi vain hieman, niin se saattaa henkilölle itselleen tuntua paljon isommalta. Käsittääkseni bodareilla on sama juttu - jos on tottunut siihen että tuloksia tulee tehokkaasti niin ilman aineita jurnuttaminen tuntuu ruuhkabussissa istumiselta, ja ilmiö on vielä pahempi kun reippaan horpankäytön jälkeen edes siihen normaaliin hormonituotantoon palautuminen kestää useamman kuukauden.

Toki tässä on se mielenkiintoinen puoli, että myös nuorempien sotilaiden suorituskykyä voidaan parantaa kaikenlaisilla doping-aineilla. Ei siis välttämättä lihaksien ja voimatasojen takia, vaan paremman aerobisen suorituskyvyn ja palautumisen vuoksi. Esimerkiksi lajeissa kuten pyöräilyssä ja jalkapallossa aineita käytetään siihen että elimistö kestää kovaa rääkkiä paremmin, jolloin harjotustahti voi olla kovempi, lihasten väsyminen pitkien treenien aikana vähenee jne., ja pitkäaikaisen stressin aikana testosteronilla voidaan vaikuttaa mm. energiatasoon ja mielialaan. Luonnollisesti tästä olisi etua myös taistelukentällä, ja en sinänsä ihmettelisi jos asevoimilla nykyisin olisi käytössä pervitiinin lisäksi muitakin höökipulvereita.


No hitto! Tuo voide varmaankin on aika hyvä juttu. Juu tuo pistosten ongelma onkin siinä että se on semmoista vuoristorataa, pitäisi pistää kaiketi päivittäin jos haluaa pitää tasot tasaisina. Nappien kanssa on taas se ongelma että maksa voi sanoa sopimuksen ennenaikaisesti irti, tosin taitaa riippua aika pitkälle siitä että mitä testo-valmistetta nappimuodossa syödään. En tiedä muuta kuin sen että porukka on maksojaan suun kautta otettavilla testo-valmisteilla tuhonnut.

Bodareiden kohdalla yleensä homma on siinä että puhutaan ns "stackista" eli aineita on helposti se puolen kymmentä joita otetaan tiettyjen vaikutusten aikaan saamiseksi, kasvuhormoonit ja testostreoni pääasiassa, muista aineista en tiedä. Eli sikäli bodauspuoli (pro-tasolla) ei välttämättä ole se josta pitäisi katsoa miten kroppa toimii hormooneilla ja ilman... Mutta kun se on melkein ainoa suunta josta tietoa on saatavilla :( Lance Armstrong taisi ottaa ainakin EPOa ja testosteronia. Ehkä myöskin kasvuhormoonia. Jos muista yhtään oikein. Eli tuossa yksi resepti jota kestävyysurheilija on käyttänyt hyvällä menestyksellä.

Mitä muukalaislegioonasta olen lukenut että siellä testoa ja muuta käytetään, enkä ihmettelisi jos samaa ilmenisi muissakin ammattilaisarmeijoissa. Toki saatavuus on ongelma maissa joissa dopingaineet on bannattu yleisestä myynnistä. EPO:n vaikutuksiasta tuskin tarvitsee sen enempää puhua? Kasvuhormoni on ihan mielenkiintoinen juttu, minä en tiedä oikein muuta kuin että parantaa rasva-ja hiilihydraattien aineenvaihdutaa eli helpottaa laihtumista läskeistä lihasmassan sijaan (erikoisjoukkojen kuukausia kestävät karsintaleirit joissa painoa lähtee ja helposti puolet on lihasta). Luulisi että sotilaan "stack" koostuisi EPOsta, testosteronista ja kasvuhormonista. Joista Testo ehkä kaikkein tärkeimpänä siksi että se tuntuu tarjoavan parhaat palautumisominaisuudet, joka kentällä toimivalla sotilalla on kuitenkin se isoin ongelma. EPO lisää vain maksimaalista hapenottokykyä, joka toki on tärkeä ominaisuus mutta ehkä vähän liian yliarvostettu kuitenkin. Se vain indikoi hyvää yleistä kestävyyskuntoa sekä hyvää kehityskelpoisuutta urheilijana, esim kovia juoksutuloksia on juostu ilman huippuluokan hapenottokykyäkin. Enkä tiedä vaikuttaako EPO missään määrin kropan palautumiskykyyn, jota pitäisin kutienkin sotilaan yhtenä tärkeimmistä perusominaisuuksista.

Jos palaa takaisin harjoittelunmaailmaan niin yhdistetyllä voima+kestävyysharjoittelulla on taidettu havaita parhaat hormonivasteet kropassa. En jaksa tarkastaa mutta olikohan niin että kun tekee ensin voimatreenin ja heti perään kestävyysharjoituksen niin jossakin tutkimuksessa havaittiin ainakin kasvuhormoonitasojen nousua. Toisaalta etenkin voimien kehittymisen kannalta tuo ei välttämättä ole kyllä kovin hyvä ratkaisu. Monen sorttista tutkimusta on tullut vastaan joten tuosta on kyllä aika vaikea sanoa varmaksi, monessa tutkimuksessa porukka ajetaan suoraan sanottuna loppuun liian kovilla harjoittelumäärillä joten alun kehitys tyssää aika äkkiä, etenkin voiman suhteen. Kestävyys sen sijaan saattaa jatkaa kehittymistään. Olen huomannut omalla kohdalla saman, kestävyys kehittyy aika hyvin yhdistetyllä voima-kestävyysharjoittelulla mutta voimien kehittyminen voi jäädä junnaamaan eikä kovakaan panostaminen voimaan tuo kovin kummoisia tuloksia. Toki kun ei kehtaa lihottaa itseään niin se on yksi perussyy miksi voimaa/lihasta ei pääse tulemaan lisää, kun ei päivittäisestä ravinnonsaannista ole ylimääräistä energiaa muuttua läskiksi niin ei ole energiaa muodostaa lihaksiakaan. Se voima mikä tulee tulee lihasten paremman hermottumisen kautta, joka ei kovin kummoista ole.
 
Itse pidän noita keinotekoisia aineita typerinä juttuina ihmiselle, koska tutkimus ja kokemus on osoittanut ne terveydelle vaarallisiksi. Ainoastaan, jos ihmisellä todettu vaje testoissa, niin OK.
Olen itse ottanut sen kivisemmän tien, eli kuntosalia, vähän proteiinia ja vähän lenkkeilyä. Tuloksia olen havainnut n. 3 kk:ssa ilahduttavassa määrin. Rasvan määrä kehossa selvästi vähentynyt (sixpack ei kaukana, jos siihen haluaa. enhalua) lihakset ovat myös selvästi vahvistuneet.
Ja testot varmaan kohonneet, kun aamuisin herään teltassa.

Lisäys: nyt voin hyvällä omatunnolla taas talven aikana syödä hyvin ja kerätä rasvan takaisin kehooni, jos jostain syystä innostus liikuntaan lakkaa räntäsateiden ja pimeyden saavuttua.
 
Itse pidän noita keinotekoisia aineita typerinä juttuina ihmiselle, koska tutkimus ja kokemus on osoittanut ne terveydelle vaarallisiksi. Ainoastaan, jos ihmisellä todettu vaje testoissa, niin OK.
Olen itse ottanut sen kivisemmän tien, eli kuntosalia, vähän proteiinia ja vähän lenkkeilyä. Tuloksia olen havainnut n. 3 kk:ssa ilahduttavassa määrin. Rasvan määrä kehossa selvästi vähentynyt (sixpack ei kaukana, jos siihen haluaa. enhalua) lihakset ovat myös selvästi vahvistuneet.
Ja testot varmaan kohonneet, kun aamuisin herään teltassa.

Kieltämättä laittomien aineiden käyttö on ongelmallista eivätkä ammattilaisbodarit tai edes muutkaan ammattilaisurheilijat ole mikään paras esimerkki terveydelle. Siellä kun on monesti isot rahat ja maineet kyseessä ja kilpailu kovaa, niin sitten aineita vedetään miettimättä ja äärirajoilla, ja ongelma on myös että pimeiden markkinoiden tavara saattaa olla ihan mitä sattuu - joskus aitoa, joskus samansuuntaista ja joskus vaikkapa verenpainelääkkeitä mihin on merkinnät vaihdettu. Ihan eri asia sitten käyttää lääkärin valvonnassa verikokeiden kanssa ja pistää nahkaan kunnollista apteekkitavaraa mistä tietää laadun ja pitoisuudet tarkasti.

Tästä onkin hyvä palata aiheeseen treeni vanhempana, kyllähän perusreseptinä tuo salia, lenkkeilyä ja vähän proteiinia on oikea. Eläkeikäisillä varsinkin näkyy sekä aktiivitreenin puute, että heikompi ravinto. Nyt kun selailen niin näemmä jo pelkästään 40 grammaa heraproteiinia 65-75 -vuotiailla aiheuttaa merkittävää lihaskasvua, ja proteiini+treeni -yhdistelmän vaikutus oli vielä huomattavasti parempi. Pelkkä treeni ilman proteiinia ei kauhean hyvin toiminut (pieni musta palkki):

protsynth-whey-elderly.png
 
Parhaiten oikeaa kuntoa voidaan varmaan analysoida 10k juoksun loppuaikojen perusteella. Tässä käppyrä on jaettu kahteen ikäryhmään, josta näkee miten tulosaika kasvaa ryhmissä 20-50 ikävuotta ja 50v+. Parikymppisillä ja viiskymppisillä ei ole lopulta montaa minuuttia eroa loppuajoissa, 50v+ alkaa sitten pakka levitä, lähinnä treenimäärän vaihteluiden takia.

F6.medium.gif


Mitä tästä sitten voidaan päätellä? Vaikka kunto laskee iän myötä, vaikutus ei ole välttämättä älyttömän suuri, ja vielä 50-vuotiaat pystyvät lähes samoihin suorituksiin kuin parikymppiset. Tämähän on jo MAAKK:n kovissa kertauksissa huomattu, miehistön kunto (ja motivaatio) on ollut odotettua parempi. Tässä tutkimuksessa vielä pakkaa sekoittaa tosiaan se treenimäärien puolittuminen yli 50v ryhmässä - jos treenimäärä pysyisi samana kaikilla, niin kunto ei yhtäkkiä huonontuisi 50v kohdalla, vaan jatkaisi tasaista laskua. Ainakin yksi lähes 70v kaveri on alimman kuvan perusteella tempaissut 10 kilsaa alle 45 minuuttia, Cooperiin tämä jonkun kaavan mukaan ennustelisi noin 2900m suoritusta.

Toisin sanoen, reserviläisten fyysinen kunto ei romahda 30. ikävuoden jälkeen, vaan systemaattisesti treenaavilla kunto pysyy kovana vähintään viisikymppiseksi asti. Samoin jos treeni on kohdallaan, eläkeikäisenä voi vielä tavoitella sitä 3k cooperia.

Ei muuta kun juoksun iloa :D

Nuo ovat todella kovia tuloksia. Jos suuri osa porukasta ei pääse Coopperissa 3 kilometrin vauhtia, niin miten he pystyisivät juoksemaan lujempaa vauhtia 10 kilometrin matkalla?

Mutta, se pitää ilman muuta paikkansa, että vanhempanakin voi treenaamalla saavuttaa hyviä tuloksia. Iäkkäämpi treenannut on paremmassa kunnossa kuin nuori ilman treeniä.
 
Pistetäänpäs lihaskunnon osalta vielä näitä jenkkien kehonrakennuksen veteraanikisojen tuloksia. Kannattaa katsoa varsinkin jos haluaa nähdä vanhoja pappoja stringeissä :D Mutta kuvista voi osaltaan varmaan jotain osviittaa vetää että pystyisikö esim. reippaasti treenaava 60-vuotias toimimaan fyysisen suorituskyvyn osalta taistelijana.

Galleria kaikkien sarjojen osalta http://www.musculardevelopment.com/contests/events/view/1901.html#.ViKAFBOqpBf

Esimerkiksi Miehet 70+ -sarjan voittaja Art Peacock on heiveröiseksi vanhukseksi vielä kohtuullisessa iskussa:

1600-art-peacock-127_final.jpg
 
En ole ihan varma ovatko ikääntyneet kunnoltaan suurempi ongelma kuin nuoret? Ajankohtaisen keskustelun perusteella ainakin pääkaupunkiseudulta tulevat asevelvolliset ei ole kovin kummoisessa kunnossa ja elämän ainoaksi kuntokouluksi saattaakin jäädä se mitä PV tarjoaa. Huolestuttavaa vai ei?

Yksikään ei päässyt 2000 metriä Cooperissa”– mitä tapahtui nuorten kunnolle? 18 pojasta yksikään ei juossut 2 000 metriä Cooperin testissä, tuusulalaisen yläkoulun opettaja kertoi. Missä siis vika?'

http://www.vantaansanomat.fi/artikk...ria-cooperissa-mita-tapahtui-nuorten-kunnolle
 
Itselläni seuraavaan harjoitukseen on liitetty reserviläisten fyysisen toimintakyvyn tutkimus.
 
Back
Top