Pitkän kehityskaaren satoa, tulevina vuosina ja vuosikymmeninä tullaan korjaamaan. Korjausliikkeiden menestys tietyn yksilöelinkaarijakson jälkeen taitaa kovin haastavasti olla toteutettavissa.
Yksikään valtakunnanpolitiikassa mukana oleva, ei voi vetäytyä tietämättömyyden verhon taakse, mitä datan saatavuuteen tulee. Koulumenestys on eräs niistä vahvoista indikaattoreista, millä väestötason ennusteita esim. tulonsiirtojen tarpeen osalta voidaan esittää.
Koosteversio (ongelmanratkaisukyvykkyys) vuoden 2012 teema-aiheesta; maahanmuuttajataustaisten menestyksessä:
https://okm.fi/documents/1410845/40.../PISA+12+ongelmanratkaisu.pdf?t=1486390946000
"Kantaväestöä edustavien oppilaiden pistemäärän keskiarvo oli 526 pistettä, ja kaikkien suomalaisoppilaiden keskiarvo 523 pistettä. OECD-maissa kantaväestöön kuuluvien oppilaiden keskiarvo oli 505 pistettä, kun koko oppilasjoukon keskiarvo oli 500 pistettä. Suomessa toisen polven maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskiarvo oli 461 pistettä ja ensimmäisen polven 426 pistettä. He pärjäsivät huonosti myös kansainvälisessä vertailussa, sillä toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskiarvo OECD-maissa oli 476 pistettä ja ensimmäisen sukupolven 459 pistettä"
Tuossa ylläolevassa statistiikassa kannattanee huomiota kiinnittää siihen, että 40pts vastaa ca. kokonaista oppivuotta.
Mikäli samalla luokka-asteella olevien oppilaiden taidolliset erot (luonnontieteisiin painottuen) alkavat olemaan laajemmin tuota tasoa, ei ylimääräistä mielikuvitusta tarvita sen arvailuun, miten tämä kokonaisuuteen todennäköisesti tulisi oppimistulosten suhteen vaikuttamaan myös laajemmin?
Mahdollisena kritiikkinä ko. vuoden tilastointiin kannattanee tämäkin puheenvuoro lukea:
https://www.soininvaara.fi/2013/12/08/vaikuttiko-naytteen-valinta-pisa-katastrofiin/
Pandemian seurauksena, tuleva Pisa-tutkimus jossa painoa on maahanmuuttajataustaisilla, ilmestynee vasta 2013 loppupuolella. Suurella mielenkiinnolla tuota odotan.