Rinteen/Marin hallituksen politiikka ja siitä keskustelua.

inscout

Ylipäällikkö
Miten verotuksen korotus vähentää päästöjä kun tässä maassa on pakko ajaa autolla, suurimmalla osalla kansaa. Poislukien Hesingin keskustassa asuvat, ne ovatkin vähemmistössä.
Ei niin monella ole varaa ostaa sähköauto kuten ennusteet vaativat.

Ei se pitkässä juoksussa vähennäkään. Mutta kun se ei ole varsinainen ongelma. Varsinainen on ongelma on kooltaan noin 5mrd euroa joka täytyy paikata jollain keinolla kun polttoaineiden verotus ei enää tuota samoin kuin ennen. Siksi valtiolla on kova kiire saada verotuksen kohde siirrettyä pois kulutuksesta itse ajosuoritteeseen koska sen määrä ei romahda. Ympäristöasiat ovat pelkkä keppihevonen tässä asiassa. Tämä problematiikka on ollut tiedossa jo reilun vuosikymmenen. Nyt GPS on tarjonnut ratkaisun. Oheinen kuva selittää ongelman rakenteen,



 

miikkaj

Kenraali
BAN
Ei se pitkässä juoksussa vähennäkään. Mutta kun se ei ole varsinainen ongelma. Varsinainen on ongelma on kooltaan noin 5mrd euroa joka täytyy paikata jollain keinolla kun polttoaineiden verotus ei enää tuota samoin kuin ennen. Siksi valtiolla on kova kiire saada verotuksen kohde siirrettyä pois kulutuksesta itse ajosuoritteeseen koska sen määrä ei romahda. Ympäristöasiat ovat pelkkä keppihevonen tässä asiassa. Tämä problematiikka on ollut tiedossa jo reilun vuosikymmenen. Nyt GPS on tarjonnut ratkaisun. Oheinen kuva selittää ongelman rakenteen,




Ottaen huomioon, että tämä syöksykierre ei lakkaa kilometrien kyttäämiseen, koska (asutus)keskittäminen jatkuu vain eli entistä pienempi lauma saa osallistua entistä isomman siivun kuittaamiseen. Tämä taaseen johtaa entistä loivempaan syöksyyn eli "kehitys" kiihtyy kun tarkastellaan suhdelukuja.

Jos joku pelkää tai toivoo, että kohta kaakilla joutuu ajelemaan niin tässäkin, tosin erittäin todennäköisessä, skenaariossa on sellainen olettamus ihmisillä olisi varaa (monessakin eri mielessä) heppoihin. Valtio, niin ikään narsistimaisten luonteenpiirteiden kautta, tulee eväämään kaiken yksityisomaisuuden. Tämähän niin sanotus talouskasvun pahnan pohjimmainen trendi, kun väestöä siirretään tämän varjolla maalta asutuskeskuksiin ja yms. niin omaisuus (etenkin reaaliomaisuus) kumuloituu entistä harvempien käsiin. Tämä periaatteessa luo tukevan pohjan uudelle feudaalijärjestelmälle, kun päästään eväämään ihmisiltä pääsy maalle ettei ilmasto ja luonto kärsi maaorjien liiallisesta kontaktista. Jos jollakin on huolta, että tässä joutuu johonkin Gulagiin niin eipä huolta... 80-90% suomalaisista asuu jo sellaisessa.
 

hansai

Supreme Leader
Vieras työvoima

Tehdas tarvitsi työntekijöitä Pohjois-Pohjanmaalla. Pitkien etsintöjen jälkeen löytyi irakilaisia ja afganistanilaisia metallimiehiä.
Hallitus haluaa helpottaa kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden työlupia, mutta sisäministeriössä asia on edennyt hitaasti.


Tilaajille

 

hansai

Supreme Leader

Metsä Groupin tehdas Kemissä. LEHTIKUVA / JYRKI NIKKILÄ
HS: Turvapaikanhakijoiden työmahdollisuuksiin etsitään joustavuutta

VILJA VAINIO | 12.01.2020 | 10:33

Tällä hetkellä asiaa koskevan lainsäädännön nähdään olevan ristiriidassa.

Turvapaikanhakijoiden työntekomahdollisuuksiin etsitään Suomessa joustavampia ratkaisuja, uutisoi Helsingin Sanomat.
– Ei ole tarkoitus luoda mitään oikopolkua, mutta jos turvapaikanhakija on työllistynyt täällä ollessaan ja työnantaja arvioi hänet tarpeelliseksi, ei ole tarkoituksenmukaista poistaa sellaista ihmistä maasta, keskustan kansanedustaja Markus Lohi toteaa.

Nykyinen hallitus on linjannut hallitusohjelmassaan, että turvapaikanhakijoille pitäisi mahdollistaa oleskeluluvan saaminen helpommin työnteon perusteella.

Ulkomaalaislakia kuitenkin tiukennettiin viime vuonna ja kehitys on ollut päinvastaista.

Uuden turvapaikkahakemuksen vireille laittaminen aiheuttaa karenssin työnteosta.
– Julkisesti puhutaan paljon työperäisestä maahanmuutosta, mutta samaan aikaan taustalla tehdään toisin. Nämä eivät ole oikein linjassa keskenään, Ojala Groupin tehtaanjohtaja Marko Niskanen sanoo. Tehtaalla on töissä afganistanilaisia ja irakilaisia.

Työluvan helpompi saaminen hyödyttäisi turvapaikanhakijoita.

Samalla jotkut pelkäävät tällaisen uudistuksen pelätään johtavan entistä suurempaan Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrään.

Ongelmana sattaa olla myös epäsopiva passi. Passi voi myös puuttua kokonaan. Yksi ratkaisu on muukalaispassi. Se voidaan myöntää työn perusteella.

Henkilöllisyys pitää kuitenkin olla todennettavissa, jotta muukalaispassin voi saada.

Muita ongelmia voivat olla koulutuksen ja kielitaidon puute. Erityisesti korkeakoulutetuilla työpaikkojen vaatimuksiin kuuluu usein hyvä suomen kielen taito.

Suomessa taloutta vaivaa työvoimapula. Turvapaikanhakijat voivat olla osaratkaisu tähän ongelmaan.
– Jos joku on valmis muuttamaan Lappiin tai Sieviin ja tekemään töitä alalla, johon ei muuten työntekijöitä löydy, miksi me ei hyödynnetä sitä? Sitten nämä ihmiset elävät yhteiskunnan rahoilla, vaikka heillä olisi työpaikka, Startup Refugeesin aluepäällikkö Matleena Aarikallio toteaa.

 

Kyrätulli

Kapteeni
Juu siinä saa tamma Suhina pistää kaviota toisen eteen kun Jyväskylästä Espooseen polkasen toimistolle kerta viikkoon...
Ja kun jenkkeihin tai kanukkeihin meen niin otan semmosen sateenkaarta kuseskelevan siivekkään yksisarvisen... Tai oikein paksuperseisen ja lyhyttukkaisen lepakon, eikös nekin lennä?
 

Nargö

Luutnantti
Miten verotuksen korotus vähentää päästöjä kun tässä maassa on pakko ajaa autolla, suurimmalla osalla kansaa. Poislukien Hesingin keskustassa asuvat, ne ovatkin vähemmistössä.
Ei niin monella ole varaa ostaa sähköauto kuten ennusteet vaativat.
Myös muualla kuin Helsingin keskustassa pärjää usein ilman autoa joko kaikilla matkoilla tai ainakin osalla matkoista. Toisaalta Helsingin keskustassa voi tarvita autoa, riippuen siitä minne on matkalla ja varsinkin siitä mitä on kuljettamassa.

Valtaosa auton käytöstä on sitä, että yksi ihminen matkustaa lyhyen matkan taajaman sisällä. Suuri osa näistä matkoista olisi korvattavissa pyöräilyllä, joukkoliikenteellä tai kävelyllä ilman erityisempiä haittoja. Esimerkiksi 2 kilometrin matkan pyöräilee tervejalkainen ihminen alle 10 minuutissa.
 

Rauhantekijä

Respected Leader
ongelma on kooltaan noin 5mrd euroa joka täytyy paikata jollain keinolla kun polttoaineiden verotus ei enää tuota samoin kuin ennen. Siksi valtiolla on kova kiire saada verotuksen kohde siirrettyä pois kulutuksesta itse ajosuoritteeseen koska sen määrä ei romahda. Ympäristöasiat ovat pelkkä keppihevonen tässä asiassa.

Isossa kuvassa huolestuttavinta on se, että hallitus haluaa huolehtia tulon saamisesta kaikin keinoin, vaikka nuo verot ovat luonteeltaan mihinkään todelliseen kustannukseen perustumatonta.
Jotta perusteettomasta verosta voitaisiin luopua, tulisi vähentää menoja sellaisiin kohteisiin joita tuoma hyöty ei kohdistu Suomen kansalaisiin tai Suomeen maana.

Nyt kun Marinin hallitus vaan jatkaa tätä huuhaa tuhlaamista, niin eikö olisi reilua lopettaa noita kustannus-perusteettomia veroja ?
.
 

miikkaj

Kenraali
BAN
Isossa kuvassa huolestuttavinta on se, että hallitus haluaa huolehtia tulon saamisesta kaikin keinoin, vaikka nuo verot ovat luonteeltaan mihinkään todelliseen kustannukseen perustumatonta.

Menojen kautta nämä bileet arvioidaan ja määritellään. Kun suomalaisista tulee päivä päivältä entistä persaukisempaa sakkia keskittämistalouden myötä niin tällöin tienestitkin keskittyvät entistä pienemmälle sakille. Täten, tätä jatkuvasti kutistuvaa sakkia pitää osata verottaa entistä kekseliäämmin, koska pelkästään normaalin kulutuskäyttäytymisen kautta ei pystytä bileitä kuittaamaan. Huom. rikkailta ei voi yrittää niistää enempää veroja, koska muutoin nämä muuttavat asuinosoitteensa muualle.

Jos nämä kehitysmaa-avustukset tuntuvat järjettömiltä (sitähän ne on), niin nämä ovat olleet pitkän aikajänteen investointi Afrikkaan, että jokin kaunis päivä sielläkin sitouduttaisiin samanlaiseen kulutuskulttuuriin eli tehokkaan keskittämistalouden pyörittämiseen mikä antaisi pontta Suomen vientiteollisuudelle. Joku fiksu kaiffari voisi kysyä ROI-ja yms. tuottavuuslaskelmia Afrikan seikkailuista, mutta tässä piileekin kehitysmaa-avustusten hienous: tätä ei voi järjellä selittää vaan täytyy antaa tunteiden viedä.
 
Viimeisin gallup saanee Kulmunille edes hetken hengästystauon, syöksy pysäytetty. Mahtaa siellä Keskustan leirissä olla aikamoinen tunnelma kun PR-vetäjäksi värvätty Ellun Kanat... No, saihan tuo firma Kokoomuksen kannatuksen nousuun joten miksi ei..
Kaipa sitä pitää pitää jonkinlaisena saavutuksena puolueelta, että viime hallituskausi karisti leiristään vasemmanpuolen ja nykyinen oikean...

Ja "laskun pysäytys" sopii normaalia pienemmän otannan vuoksi kasvaneeseen virhemarginaaliin. Seuraava gallup voikin sitten paljastaa rökäleromahduksen...
 

hansai

Supreme Leader
SUOMESSA on tuhansia ihmisiä, jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa. Osa heistä on saattanut olla Suomessa jo vuosia ja on löytänyt työpaikan.

Nyt sisäministeriössä pohditaan, mitä näiden ihmisten kanssa pitäisi tehdä.

Hallituksen tahto on, että kielteisen turvapaikkapäätöksen vastaanottaneet voivat saada nykyistä joustavammin oleskeluluvan työn perusteella. Niin on sovittu hallitusohjelmassa.

Käytännössä asia ei ole juuri edennyt. Viime kesänä voimaan tulleet ulkomaalaislain kiristykset päinvastoin rajoittivat turvapaikanhakijoiden työntekoa. Nykyään työnteko-oikeus esimerkiksi katkeaa karenssin ajaksi silloin, jos ihminen jättää uusintahakemuksen.

Sisäministeriötä johtaa vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo. Vihreät painottavat maahanmuuttopolitiikassa ihmisoikeuksia ja inhimillisiä tekijöitä. Se on aiheuttanut kitkaa sisäministeriössä, jossa on perinteisesti nähty maahanmuutto etenkin sisäiseen turvallisuuteen liittyvänä asiana.

Virkamiesten tehtävä on
tietysti edistää hallituksen ja ministerin linjauksia, kunhan lakeja noudatetaan. Se on kansanvallan ajatus.

Todellisuudessa virkamiesten näkemykset voivat vaikuttaa siihen, miten ponnekkaasti eri hankkeita edistetään tai ratkaisuja haetaan.

Viime hallitusneuvotteluissa päätettiin siirtää työperäisen maahanmuuton käsittely vuoden alusta alkaen työ- ja elinkeinoministeriöön. Maahanmuuttovirasto (Migri) ja yleiset oleskelulupiin liittyvät asiat pysyvät silti yhä sisäministeriön vastuulla.

Sisäministeriössä on aiemmin katsottu, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden pitää lähtökohtaisesti poistua maasta. Jos työlupien saamista helpotetaan, sen pelätään lisäävän Suomen vetovoimaa ja houkuttelevan lisää turvapaikanhakijoita.

Uhkakuvissa ihmiset tulevat hakemaan Suomesta turvapaikkaa, vaikka oikeasti heidän tarkoituksensa on jäädä maahan työluvalla. Järjestelmän väärinkäytöstä ovat kantaneet huolta etenkin perussuomalaiset.

Sisäministerin ajamat hallitusohjelman kirjaukset eivät edenneet ministeriön maahanmuutto-osastolla moneen kuukauteen, sanovat asiaa tuntevat ihmiset HS:lle. Sekä työperäisten oleskelulupien helpottaminen että kysymys muukalaispasseista näytti jumittavan paikallaan.

Monilla turvapaikanhakijoilla ei ole Suomen viranomaisille kelpaavaa passia, ja niinpä he eivät voi saada työperäistä oleskelulupaa. Muukalaispassi voidaan myöntää ulkomaalaiselle, joka ei voi saada passia kotimaastaan. Maahanmuuttovirasto ei kuitenkaan myönnä muukalaispasseja työperusteisia oleskelulupia varten, jos ihmisen henkilöllisyyttä ei ole voitu todistaa. Niinpä moni on umpikujassa.

Asioiden hidas eteneminen on turhauttanut sisäministeri Ohisaloa.

Ohisalon kabinetista toimitettiin syksyllä maahanmuutto-osastolle ministerin prioriteettilista
ja painotettiin, että sitä pitää edistää.

Ohisalon esikunta on toistuvasti keskustellut ministeriön maahanmuutto-osaston ja poliisiosaston kanssa myös turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta. Viranomaisia on vaadittu varmistumaan siitä, että palautettavien henkilöiden kohdalla ei rikota palautuskieltoa. Siis että ketään ei palauteta maahan, jossa heitä uhkaa hengenvaara tai esimerkiksi kidutus.

Sisäministeri Ohisalo ei halunnut kommentoida asiaa tätä juttua varten.

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio ei koe, että maahanmuutto-osasto olisi ollut millään tapaa ministerin kanssa eri linjoilla. Ratkaisuja on hänen mukaansa etsitty ”hyvässä yhteishengessä alusta saakka”.

Mitä tulee muukalaispasseihin, Vuorio sanoo, että laki ei salli passin myöntämistä niille, joiden henkilöyttä ei voida varmistaa. Maahanmuuttovirasto myöntää kuitenkin tilapäisiä muukalaispasseja niille, joiden passi on vanhentunut. Se auttaa joitakin, vaikka ei ratkaise niiden tilannetta, joilla ei ole passia ollut alun perinkään.

Työperäisten oleskelulupien helpottaminen muilla tavoin vaatisi Vuorion mukaan lakimuutoksia, eikä hallitus ole sopinut sellaisista. Hän sanoo myös, että sisäministeriö ei voi ohjata Maahanmuuttovirastoa muuten kuin lainsäädäntöä muuttamalla.

Ohisalo esikuntineen on kuitenkin muistuttanut Maahanmuuttovirastoa toistuvasti siitä, että silloin kun harkinnanvaraa on, viraston pitäisi noudattaa tulkinnoissaan hallitusohjelman henkeä.
..
 
Myös muualla kuin Helsingin keskustassa pärjää usein ilman autoa joko kaikilla matkoilla tai ainakin osalla matkoista. Toisaalta Helsingin keskustassa voi tarvita autoa, riippuen siitä minne on matkalla ja varsinkin siitä mitä on kuljettamassa.
Ihminen pärjää vaikka maakuopassa. Onko siinä järkeä tai mitään hyötyä edes ilmastolle, on kokonaan toinen asia. Mitä se tekee Suomen taloudelle, kun liikutaan hitammin, vähemmän, harvemmin ja kalliimmin jos tarve on, ja sitä kautta esim. sote, lastenhoito ja koulutusresursseihin? Maanpuolustuksesta nyt puhumattakaan.

Mitä siellä jossa ei pärjää? Muuttakaa pois ja jos ei ole varaa muuttaa tai kallimpaan yksityisautoiluun, kuolkaa mökkeihinne?
 

Nargö

Luutnantti
Ihminen pärjää vaikka maakuopassa. Onko siinä järkeä tai mitään hyötyä edes ilmastolle, on kokonaan toinen asia. Mitä se tekee Suomen taloudelle, kun liikutaan hitammin, vähemmän, harvemmin ja kalliimmin jos tarve on, ja sitä kautta esim. sote, lastenhoito ja koulutusresursseihin? Maanpuolustuksesta nyt puhumattakaan.
Ne matka-aikaan liittyvät erot henkilöauton ja muiden liikennemuotojen välillä eivät välttämättä ole lainkaan suuria (tai edes henkilöauton eduksi).

Lisäksi muiden liikennemuotojen käyttö tuottaa mm. parempaa terveyttä (liikunta, ilmanlaatu, melu...), vähentää kalliiksi tulevaa yhdyskuntarakenteen hajautumista (vähemmän autoilukeskeistä kaavoitusta, eli eri toiminnot ovat lähempänä toisiaan ja niiden saavuttaminen vaatii vähemmän matkustamista) ja tulee usein myös ihan konkreettisilta kilometrikuluilta halvemmaksi kuin auton käyttö.

Iso osa autoilusta on sellaista, että sitä tehdään muutamien minuuttien matka-aikaedun vuoksi tai ihan vaan siksi, että on totuttu liikkumaan autolla.
 

vehamala

Kenraali
Mod
.....
Iso osa autoilusta on sellaista, että sitä tehdään muutamien minuuttien matka-aikaedun vuoksi tai ihan vaan siksi, että on totuttu liikkumaan autolla.
Kovin on kapea näkemys yhteiskunnan eri osien (sekä maantieteellisesti että ihmisryhmittäin) liikkumisen tarpeesta ja mahdollisuuksista.
Entäpä vanhukset, vammaiset tai syrjäseuduilla asuvat ? Tai vaikka lasten koulukyydit ?

Tervetuloa tutustumaan tänne pk-seudulle, missä joukkoliikenteen ja pyörätieverkoston pitäisi olla maan laajinta ja tiheintä.
Voin esitellä halukkaille muutaman todellisen helmen, jossa kohtuullisen lyhyen ja helpon matkan suorittaminen muulla kuin
omalla autolla on aikamoista selviytymistaistelua, jossa ei todellakaan puhuta muutaman minuutin säästöistä.

Esimerkkinä vaikkapa erään tutun työmatka:
linnuntietä matkaa on n. 7 km, autotietä myöten n. 10 km, jonka ajaa ruuhkaliikenteessäkin n. 15 minuutissa.
Joukkoliikenteellä: vajaa kilometri kävelymatkaa, bussilla ja junalla kulkien matkaan menee n. 1 tunti suuntaansa.

Ja miten on sitten muualla maassa, josta suurimmassa osassa ei ole joukkoliikennettä lainkaan tai erittäin harvassa ?
 
Kovin on kapea näkemys yhteiskunnan eri osien (sekä maantieteellisesti että ihmisryhmittäin) liikkumisen tarpeesta ja mahdollisuuksista.
Entäpä vanhukset, vammaiset tai syrjäseuduilla asuvat ? Tai vaikka lasten koulukyydit ?

Tervetuloa tutustumaan tänne pk-seudulle, missä joukkoliikenteen ja pyörätieverkoston pitäisi olla maan laajinta ja tiheintä.
Voin esitellä halukkaille muutaman todellisen helmen, jossa kohtuullisen lyhyen ja helpon matkan suorittaminen muulla kuin
omalla autolla on aikamoista selviytymistaistelua, jossa ei todellakaan puhuta muutaman minuutin säästöistä.

Esimerkkinä vaikkapa erään tutun työmatka:
linnuntietä matkaa on n. 7 km, autotietä myöten n. 10 km, jonka ajaa ruuhkaliikenteessäkin n. 15 minuutissa.
Joukkoliikenteellä: vajaa kilometri kävelymatkaa, bussilla ja junalla kulkien matkaan menee n. 1 tunti suuntaansa.
Saman suuntaisesti myös minulla. Työmatka omalla autolla kestää n. 35 minuuttia, polkupyörä + julkinen n. 1 h 10 min. Se on 70 minuuttia päivässä, viikossa 350 minuuttia enemmän pelkkään työmatkaliikenteeseen. Siihen kun alkaa yhdistelemään lasten hoidot, harrastukset ym. (omista puhumattakaan) niin hyvinvoinninkin kannalta minun tapauksessa yksityisautoilun merkitys on valtava.
 

Nargö

Luutnantti
Kovin on kapea näkemys yhteiskunnan eri osien (sekä maantieteellisesti että ihmisryhmittäin) liikkumisen tarpeesta ja mahdollisuuksista.
Entäpä vanhukset, vammaiset tai syrjäseuduilla asuvat ? Tai vaikka lasten koulukyydit ?

Tervetuloa tutustumaan tänne pk-seudulle, missä joukkoliikenteen ja pyörätieverkoston pitäisi olla maan laajinta ja tiheintä.
Voin esitellä halukkaille muutaman todellisen helmen, jossa kohtuullisen lyhyen ja helpon matkan suorittaminen muulla kuin
omalla autolla on aikamoista selviytymistaistelua, jossa ei todellakaan puhuta muutaman minuutin säästöistä.

Esimerkkinä vaikkapa erään tutun työmatka:
linnuntietä matkaa on n. 7 km, autotietä myöten n. 10 km, jonka ajaa ruuhkaliikenteessäkin n. 15 minuutissa.
Joukkoliikenteellä: vajaa kilometri kävelymatkaa, bussilla ja junalla kulkien matkaan menee n. 1 tunti suuntaansa.

Ja miten on sitten muualla maassa, josta suurimmassa osassa ei ole joukkoliikennettä lainkaan tai erittäin harvassa ?
Tietenkin osa autoilusta on hyvinkin tarpeellista. Ei se kumoa mitenkään sitä, että toinen osa autoilusta on vain lievästi tai ei lainkaan tarpeellista.

Mitä kaupunkialueiden moniin matka-aikaesimerkkeihin tulee, niin ne ovat hyvin pitkälti kaavoituskysymyksiä. Jos rakennetaan autokaupunkia, eli erillisiä hajallaan sijaitsevia metsälähiöitä asumista varten, erillisiä kauppa-alueita isojen teiden varsille ja erillisiä työpaikka-alueita niin ikään isojen teiden varsille, niin totta kai liikkumisesta tulee hidasta muilla liikennemuodoilla kuin autolla. Riittävän kilpailukykyistä joukkoliikennettä ei pysty sellaiseen ympäristöön järjestämään, koska ei ole tarpeeksi joukkoja vaikkapa jostain satunnaisesta metsälähiöstä jollekin satunnaiselle kauppa-alueelle. Ja pyöräily taas on hidasta siksi, että kaupunkirakenne on harvaa ja isoilla autoväylillä on estevaikutus. Jos rakennetaan muun tyyppistä kaupunkia kuin autokaupunkia, niin silloin vastaavasti autoilun matka-ajat pitenevät ja muiden kulkumuotojen matka-ajat lyhenevät. Se on mielipidekysymys, että halutaanko kaavoituksella ensisijaisesti ohjata ihmiset käyttämään autoja, joukkoliikennettä vaiko lihasvoimaa liikkumiseensa. Suomessa kaupunkisuunnittelun pohjaksi on aina 60-luvulta lähtien lähes yksinomaan valittu auton käyttö pääasiallisena liikkumisvälineenä, minkä vuoksi muiden liikennemuotojen kilpailukyky on paljon heikompi kuin mitä se voisi olla ja on esimerkiksi monissa muissa maissa Euroopassa.

Toki sitten on myös eräs oma lukunsa eli pienimmät kaupungit ja kirkonkylät, joissa taajaman halkaisija on joka tapauksessa niin pieni, että melkeinpä kaavoituksesta riippumatta matka-aika polkupyörällä on kohtuullinen taajaman sisällä riippumatta siitä minkä kohteiden välillä siellä liikkuu.
 

Vääpeli

Respected Leader
Ne matka-aikaan liittyvät erot henkilöauton ja muiden liikennemuotojen välillä eivät välttämättä ole lainkaan suuria (tai edes henkilöauton eduksi).

Lisäksi muiden liikennemuotojen käyttö tuottaa mm. parempaa terveyttä (liikunta, ilmanlaatu, melu...), vähentää kalliiksi tulevaa yhdyskuntarakenteen hajautumista (vähemmän autoilukeskeistä kaavoitusta, eli eri toiminnot ovat lähempänä toisiaan ja niiden saavuttaminen vaatii vähemmän matkustamista) ja tulee usein myös ihan konkreettisilta kilometrikuluilta halvemmaksi kuin auton käyttö.

Iso osa autoilusta on sellaista, että sitä tehdään muutamien minuuttien matka-aikaedun vuoksi tai ihan vaan siksi, että on totuttu liikkumaan autolla.
Tuleppa testaamaan työmatkaliikuntaa, kun olet ollut 12,5h tuntia töissä, joko päivä tai yövuoro. Ja näitä putkia kun on 2-4 peräkkäin, niin siinä ei ole aikaa käyttää esim käyttää 45min per suunta kävellä töihin 4km matkaa. Kun autolla samaan matkaan menee 7min. Se säästynyt 80min on iso lisä nukkumiseen yms.
 
Top