Rinteen/Marin hallituksen politiikka ja siitä keskustelua.

Niin,

Nyt puhutaan siitä, että valtiovallalla pitäisi olla näkemystä siitä, mitä tapahtuu seuraavan 20 vuoden aikana eikä referenssi ole tämä päivä. Peruskysymyksiä, kuten 20v päästä, ladataanko autoja vai vaihdetaanko niihin ladattuja akkuja vai tuoko siihen kadun varressa olevaan autoon yön aikana joku firma ladatun akun?

Ei ole helppoja kysymyksiä.
Ei tule tuollaista akkujen vaihtorumbaa olemaan 20 vuoden kuluttuakaan. Ei vaan toimi ja maksaisi törkeän paljon.

Se edellyttäisi kaikkien autojen olevan jotain lontoon takseja, joissa olisi samanlainen akku, jonka saisi jotenkin "helposti" vaihdettua. Akusto painaa kuitenkin sen 200-300 kg eli pitäisi olla jonkinlainen nosturi tai trukki. Autot pitäisi aina pysäköidä perä tyhjään suuntaan tms. Autojen kori pitäisi rakentaa vaihdettavan akun tilatarpeet huomioiden eli ainoa vaihtoehto olisi jokin standarimallia oleva pakettiauton korimalli.

Miten palvelu toimisi koko maassa? Jos akut vaihdettaisiin öisin vaikkapa 100.000 autoon, joka on vähän siihen 700.000 sähköautoon verrattuna ja työ veisi vaikka 15 minuuttia per auto (plus siirtymät) niin 8 tunnin yövuorossa vaihtaisi 32 akkua per henkilö. Siitä voi räknäillä paljonko näitä akunvaihtajia pitäisi olla töissä joka yö.
 
Ei tule tuollaista akkujen vaihtorumbaa olemaan 20 vuoden kuluttuakaan. Ei vaan toimi ja maksaisi törkeän paljon.

Se edellyttäisi kaikkien autojen olevan jotain lontoon takseja, joissa olisi samanlainen akku, jonka saisi jotenkin "helposti" vaihdettua. Akusto painaa kuitenkin sen 200-300 kg eli pitäisi olla jonkinlainen nosturi tai trukki. Autot pitäisi aina pysäköidä perä tyhjään suuntaan tms. Autojen kori pitäisi rakentaa vaihdettavan akun tilatarpeet huomioiden eli ainoa vaihtoehto olisi jokin standarimallia oleva pakettiauton korimalli.

Miten palvelu toimisi koko maassa? Jos akut vaihdettaisiin öisin vaikkapa 100.000 autoon, joka on vähän siihen 700.000 sähköautoon verrattuna ja työ veisi vaikka 15 minuuttia per auto (plus siirtymät) niin 8 tunnin yövuorossa vaihtaisi 32 akkua per henkilö. Siitä voi räknäillä paljonko näitä akunvaihtajia pitäisi olla töissä joka yö.

En puhunut mitään siitä, että koko maassa palveluilla olisi sama muoto. Sähköautot kehittynee kaupunkikäyttöön erilaisiksi mitä pidemmille matkoille. Naapurin vanhuksilla on sähköauto, mitä käyttävät about 300 päivää vuodessa. Jos on pidempää reisua, vuokraavat bensa-auton. Tulee kuulemma halvemmaksi, kuin pitää bensa-autoa ympärivuoden.

About 10 vuotta sitten Hesassa kokeiltiin citypyöriä. Ne päätyi mereen tai ne rikottiin. Joku vuosi sitten kokeiltiin uudelleen ja yllättäen ihmisillä oli järki kasvanut päähän ja palvelu on saanut suosion. Samoin, jos 10v sitten joku olisi puhunut, että kännykällä aktivoidaan sähköpotkulautoja ja maksetaan siitä ajasta, mitä sitä käyttää ja sitten se jätetään lojumaan kun akku loppui tai rahat loppui, tyyppi olisi leimattu hulluksi.

Ihmisten kulutustottumukset muuttuvat ja kulkupelin omistaminen ei välttämättä ole tulevaisuudessa ainakaan kaupungeissa se pääasia enää. Palvelut hakevat koko ajan uutta muotoa, se on markkinatalouden voimavara ja hyvä niin. Verotusmallit pitäisi vaan olla selvillä palveluiden kehittyä.

Simpauttaja
 
Se on hyvä niinkauan kuin se on vapaehtoista ja ihmiset itse saa valita eikä pakoteta niinkuin nyt tuntuu että pakotetaan hankkimaan sähköauto.
 
Porkkanahan voisi olla että osta sähköauto niin vapaudut autoverosta 5-10 vuodeksi.

Osaako joku sanoa esimerkkiä autoveron määrästä euroissa? Minulla kun ei koskaan autoa ole ollut niin ei olehajuakaan summista.
 
Sähköautojen latausinfra on suurelta osin jo olemassa, koska koko sähköautoilun idea on kotilatauksessa. Jokainen koti on sähköverkon piirissä ja omakotiasukkaille kattavuus on jo nyt 100 % ja rivitaloissakin varmasti aika hyvä. Kerrostaloissa paljon enemmän haasteita.

Tavallisella 8 A -schuko-töpselillä lataa sähköautoon 100-150 rangea yhdessä yössä. Täysin riittävä määrä valtaosalle arkiajoon.

Ei sähköautoa arkiajoissa lähdetä vartavasten jonnekin erityiseen latauspaikkaan latailemaan, kuten polttomoottoreilla mennään essolle tankkaamaan. Pitkät reissut asia erikseen ja ne saadaan vietyä läpi pikalaturiverkoston turvin.

Ihan omakohtaisia kokemuksia tästä aihepiiristä, kun juuri pyörähtää 70 tkm sähköautoilua täyteen.
Jos sähkö riittää ja kaikki sujuu kuin tanssi joka puolella Suomea niin hyvä niin. Artikkeleissa mahdollisista ongelmista ei sen sijaan puhuta mitään. Ja epäilen kyllä, ettei tule ihan mutkattomasti menemään.
 
Kun mahdollisesti tällä vuosikymmenellä tulevat myös robottiautot, niin entistä vähemmän ihmisiä todennäköisesti ostaa auton.
 
Se on hyvä niinkauan kuin se on vapaehtoista ja ihmiset itse saa valita eikä pakoteta niinkuin nyt tuntuu että pakotetaan hankkimaan sähköauto.

Autoteollisuus tarjoaa jo nyt erittäin bensa- ja päästöpihejä autoja. Nämä tulevat myös käytettyjen markkinoille jatkuvalla syötöllä ja 10v päästä alle 5 000 eurolla saa 170tkm ajetun kopperon, jonka päästöt pyörii siinä 50-80g. Nyt nämäkin nähdään valitettavasti fossiilisina demoneina. Siirtymävaihe pitäisi hoitaa hyvin delikaatisti ja antaa markkinoiden ratkaista laskennalliset päästöongelmat.

Valitettavasti ideologia vie ja suunnitelmallisuus vikisee.
 
Autoteollisuus tarjoaa jo nyt erittäin bensa- ja päästöpihejä autoja. Nämä tulevat myös käytettyjen markkinoille jatkuvalla syötöllä ja 10v päästä alle 5 000 eurolla saa 170tkm ajetun kopperon, jonka päästöt pyörii siinä 50-80g. Nyt nämäkin nähdään valitettavasti fossiilisina demoneina. Siirtymävaihe pitäisi hoitaa hyvin delikaatisti ja antaa markkinoiden ratkaista laskennalliset päästöongelmat.
Mitähän nuo 50-80 g/km päästävät nykyautot oikein ovat? Siis muita kuin töpselistä ladattavia?

Toyota Yaris hybrid on ainoa (!) automalli joka alittaa 87 g päästöillään tulevan romutuspalkkion 95 g rajan. Siis ainoa muunlainen kuin töpselistä ladattava auto.
 
TP joutunut pistämään hallitusta ruotuun, jottei ulkopoliittinen marssijärjestys unohdu.



 
Se on hyvä niinkauan kuin se on vapaehtoista ja ihmiset itse saa valita eikä pakoteta niinkuin nyt tuntuu että pakotetaan hankkimaan sähköauto.

Älä huoli, vielä kuluu hetki, kunnes autoteollisuus pystyy tuottamaan kaikille pakollisen sähkökansanauton. -luotan siihen-, ettei tämäkään asia ihan pelkästään julistamalla kulje eteenpäin. :)
 
Mitähän nuo 50-80 g/km päästävät nykyautot oikein ovat? Siis muita kuin töpselistä ladattavia?

Toyota Yaris hybrid on ainoa (!) automalli joka alittaa 87 g päästöillään tulevan romutuspalkkion 95 g rajan. Siis ainoa muunlainen kuin töpselistä ladattava auto.

Hybridejä ja 3-sylinterisiä pikkuautoja. Huomioidaan myös, että 10v aikana tulee vielä lisää bensa- ja/tai hybridiautoja, kunnes todelliset kansansähköautot lyövät läpi. Opel Amperan töpseliversion veikkaan olevan yksi käytettyjen suosikki tulevien vuosien aikana (Saksasta tuodaan tänne). Alle 95g luokassa vaaditaan toki töpseli täyden vähäpäästöisyyden toteutumiseen, mutta toimivat ne ilmankin sitä.

EDIT: nyt saa jo alle 10k euron hintaluokassa alle 90g hybridin ilman töpseliä, esim. Priuksen
 
Viimeksi muokattu:
Hybridejä ja 3-sylinterisiä pikkuautoja. Huomioidaan myös, että 10v aikana tulee vielä lisää bensa- ja/tai hybridiautoja, kunnes todelliset kansansähköautot lyövät läpi. Opel Amperan töpseliversion veikkaan olevan yksi käytettyjen suosikki tulevien vuosien aikana (Saksasta tuodaan tänne). Alle 95g luokassa vaaditaan toki töpseli täyden vähäpäästöisyyden toteutumiseen, mutta toimivat ne ilmankin sitä.

EDIT: nyt saa jo alle 10k euron hintaluokassa alle 90g hybridin ilman töpseliä, esim. Priuksen
Sotket vanhan NEDC ja uuden WLTP -päästönormit.

Uusi WLTP on todella tiukka ja Toyota Yaris hybrid on ainoa siinä alle 90 g pääsevä automalli. Vanhalla NEDC-normilla uusi Yarppa päästäisi jotain 60 grammaa.
 
Sotket vanhan NEDC ja uuden WLTP -päästönormit.

Uusi WLTP on todella tiukka ja Toyota Yaris hybrid on ainoa siinä alle 90 g pääsevä automalli. Vanhalla NEDC-normilla uusi Yarppa päästäisi jotain 60 grammaa.

Kiitos tarkennuksesta. Laskennallisesti, jos mietitään tavoitetta puolittaa päästöt 2005 > 2030, voidaan käyttää kuitenkin NEDC -arvoja. Onko tässä jotain ristiriitaa sitten tiedossa, jos päästötavoite on verrannollinen 2005 lukuihin, mutta toisaalta maagiseksi rajaksi asetetaan uuden normin mukainen arvo :thinking_face:
 
Verotus kokonaisuutena ei katoa yhtään mihinkään, mutta se muuttaa muotoaan.

Bensa tuodaan Suomeen ja Suomi vuotaa sitä rahaa sekä länteen että itään. Sähkö tuotetaan Suomessa, niin verotusmalli voi olla erilainen, jossa sähköntuottaja maksaa enemmän veroa siitä kokonaismäärästä, mitä sähköä käytetään autojen lataamiseen. Sama koskee sähkön jakeluinfraa, myös sähköautojen latauksen infraa voidaan verottaa eri tavalla, mitä huoltoasemia. Tuon pitäisi olla kuluttajan etu, jos kokonaisstrategia on selvänä ja kantaa useiden hallituskausien ylitse, koska infran kehittäminen on vuosikymmenien juttu, eikä neljän vuoden rykäisy.

Olisi suotavaa lehdistössä pohtia bensa-autojen ja sähköautojen business mallien eroja ja mahdollisuuksia ja haastaa valtiovaltaa tekemään pidemmän ajan strategia, eikä huohottaa siitä, mitä prosentteja nykyinen hallitus, tuleva tai edellinen tekee.

Simpauttaja
Jos sähköautojen latausinfrasta tai lataamisesta mitään tietää, niin tietää, että on aivan mahdotonta valvoa, mikä osa sähkönkulutuksesta on mennyt autoon, mikä talon lämmitykseen jne.

Enkä ikinä haluaisi nähdä sitä himmeliä, jolla tuota pyrittäisiin seuraamaan. Enkä sitä järkyttävää valvonnan ja kiertämisen sekamelskaa...

Pakko niitä kilometrejä on jotenkin seurata, jos halutaan verottaa autoliikennettä käytön mukaan. Ei sen kuitenkaan ole pakko tapahtua paikannuksen avulla. Kyllähän jokainen auto laskee jo nyt kilometrinsä, pitäisi vain jotenkin saada ne luotettavasti verottajalle.

Muuten tässä hyvä näkökulma GPS paikannuksen ongelmallisuuteen:
 
Niin,

Nyt puhutaan siitä, että valtiovallalla pitäisi olla näkemystä siitä, mitä tapahtuu seuraavan 20 vuoden aikana eikä referenssi ole tämä päivä. Peruskysymyksiä, kuten 20v päästä, ladataanko autoja vai vaihdetaanko niihin ladattuja akkuja vai tuoko siihen kadun varressa olevaan autoon yön aikana joku firma ladatun akun?

Ei ole helppoja kysymyksiä.

Simpauttaja
On helppo kysymys: Ladataan akku.

Akun lataaminen on ongelma vain niille kulkuneuvoille, jotka ovat jatkuvasti liikenteessä ja niiltäkin se pääosin onnistuu pikalautauksella jo nykuteknologialla. Näitä ovat mm. joukkoliikenne, raskasliikenne, taksti, poliisiajoneuvot jne. Suomalainen henkilöauto on käytössä keskimäärin vain 4 % ajasta eli 96% ajasta se seisoo tyhjänpanttina ruostumassa. Yksi tämän maailman huulluksista, mutta näin ne tilastot kertovat. Akun lataaminen ei siis ole ongelma, kunhan kullakin on kotona se pistorasia, johon töpselin työntää ja siinä onkin nyt 10-20 vuodeksi työsarkaa. Asuntojen sähköinfraa ei ole välttämättä mitoitettu kestämään latauskuormaa nykyisellään. On monella talonyhtiöllä vaihtelevan hintainen remppa edessä.
 
Tienkäyttömaksuja on käytössä lukuisissa eri maissa. Ne perustuvat laitteiden/tarrojen skannaukseen ja maksat suoraan ajetuista kilsoista. Halvemmilla alueilla ei edes tarvitsisi kuin muutamia lukijoita pääväylille, joten infrastakin saataisiin yksinkertaisempi.

Se tapa, jolla kyttäysjärjestelmää ajetaan, on hyvin tyypillinen puuhastelijoiden lobbaushimmeli, jossa helposti vietävissä oleville ostajille myydään pilottihanketta. Kun Ohisalot ja muut sanovat, että muita vaihtoehtoja ei ole poissuljettu, tarkoittaa se sitä, että ei ole saatu tarpeeksi rahakkaita tarjouksia kilpailevilta lobbaajilta tai niitä ei ole edes harkittu (=konsultit eivät ole ehdottaneet). Miettikää nyt, kyttäysjärjestelmää on lobattu alusta asti monikansallisen suuryhtiön hallituksen jäsenen kautta (Ollila).

Suomi Oy Ab ei vain osaa ratkaista yksinkertaista ongelmaa, vaan tehdään taas yksi helvetinkone lisää. Olen töissä julkisella sektorilla ja siellä vastaava puuhastelu on täysin samaa, mutta mikrotasolla.

Esitetty tavoite päästöjen puolittumisesta toteutuu jo hyvää vauhtia ilman suurta kikkailua. Valtion tehtäväksi jää infran valmistelu sähköistymisen edistämiseksi erilaisten tukien kautta ja vanhan autokannan uusimisen vauhdittaminen veroalennuksilla.

Etsin nyt kaverille sopivaa kakkosautoa ja parhaimmat yksilöt alle 10 000 euron luokassa ovat jo tavoitellun alle 100g/km päästörajan alapuolella. Tulevaisuus on siis jo pitkälti täällä, mutta Suomessa verotuksella saadaan tämä(kin) ryssittyä. Alle 4 000 euron autot kehittyvät nekin kovaa vauhtia.

Pitäisi tehdä käppyrät autojen hintakehityksestä, jossa mukana päästökehitys ja sähköistyminen. Puolitettuihin päästöihin 2005 verrattuna päästään aika nopeastikin sähköllä, koska laskennallinen arvo on nolla vs joku 150-200.
Tienkäyttömaksut ovat ongelmallinen ja todella kankea vaihtoehto. Varsinkin jos niillä pyrittäisiin kattamaan koko polttoaineiden verotulo. Puhuttaisiin semmoisista summista autoja kohden jo, että ihmiset hakeutuisivat kaikin keinoin vähäliikenteisimille teille ja muille kiertoreiteille tiemaksut välttääkseen ja se on tie- ja katuverkon pahin kauhuskenaario.

Muualla maailmassa niillä maksellaan tosiaan vain yksittäisten suuresti liikennöityijen teiden kustannuksia takaisin. Kaiken muun infran (jota se valtaosa kuitenkin on) kustannukset tulee tiemaksuja käyttävissä maissa edelleen jostain toisesta kassasta.

Mutta tuosta lobbaushommasta haluaisin kyllä kuulla lisää, jos vain mitään tiedät. Pistä vaikka YV:tä tai kirjoita tänne. Nimittäin itse olen sen suhteen erittäin kriittinen ensinnäkin yksityisyyden suojan suhteen, mutta myös toimivuuden kannalta ja jos päättävät tahot ovat vielä jonkin sortin lobbauksen kohteena tässä hommassa, niin alkaa kuullostaa todella pahalta. Puhutaan kuitenkin aivan kriittisestä tiedosta, kun koko autoilevan kansan liikkumista seurattaisiin.
 
Viimeksi muokattu:
Tienkäyttömaksut ovat ongelmallinen ja todella kankea vaihtoehto. Varsinkin jos niillä pyrittäisiin kattamaan koko polttoaineiden verotulo. Puhuttaisiin semmoisista summista autoja kohden jo, että ihmiset hakeutuisivat kaikin keinoin vähäliikenteisimille teille ja muille kiertoreiteille tiemaksut välttääkseen ja se on tie- ja katuverkon pahin kauhuskenaario.

Muualla maailmassa niillä maksellaan tosiaan vain yksittäisten suuresti liikennöityijen teiden kustannuksia takaisin. Kaiken muun infran (jota se valtaosa kuitenkin on) kustannukset tulee tiemaksuja käyttävissä maissa edelleen jostain toisesta kassasta.

Verotus on autoilun osalta hyvin vääristynyt, koska se nojaa aivan liikaa yksittäisen hyödykkeen menekkiin ja siitä on liian moni asia nyt riippuvainen. Koko ajatus autoilun pitämisestä ehtymättömänä verojen lypsylehmänä on lopulta kestämätön strategia.

Tiemaksuilla voitaisiin kompensoida suoraan rakennus- ja ylläpitokuluja, kuten muuallakin maailmassa. Ajoneuvojen vuosittainen veromaksu voidaan sitoa esim. tehoon eikä katoaviin päästöihin ("ökyteslat" verolle). Kilometritkin saadaan talteen katsastuksissa ja huolloissa. Tulevaisuuden autoista voidaan kilometrit todennäköisesti lukea jollain etäsysteemillä, kun kilometreihin pohjautuva verotus tulee normiksi.

24/7 paikannus kelpaa hyvin yrityskaluston verotukseen. Yksityisajojen verotus täytyy hoitaa jotenkin toisin. Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys jo sisäisen turvallisuuden nimissä digitalisoituvassa maailmassa.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top