Nämä ovat OECD maiden lukemia. OECD maiden keskimääräinen julkinen velka-aste nousi 2008 tasolta 57 vuoteen 2020 tasolle 94 prosenttia bkt:stä. Suomessa valtionvelka kasvoi samalla aikavälillä 28 -> 52,5 prosenttiin bkt:stä. Kun tuohon lisätään nykyisen kriisin aiheuttama julkisen velan kasvu niin huomataan, että Suomen velkaantumisen kasvu on aivan kehittyneiden maiden keskitasoa.
Velkaantumisen takana on sarja huonoja päätöksiä globaalilla tasolla ja epäonnea. Finanssikriisin aiheutti idealoginen halu ajaa pankkisäätely alas. Eurokriisin syynä oli valuutan perustamisvaiheessa tehdyt poliittiset päätökset, jossa päädyttiin yhteiseen valuuttaan ilman yhteistä rahapolitiikkaa. Pandemian syynä oli huono onni. Energiakriisin aiheutti huonot energia- ja talouspoliittiset ratkaisut kun turvallisuuspolitiikkaa ei huomioitu riittävästi.
Näiden globaalien kriisien lisäksi Suomea painoi vielä Nokia romahdus.
Samaan aikaan on vielä valtioiden tulopuolta on rasittanut globaalin yritysverotuksen tason lasku.
Jonkinlaisena yhteisenä tekijänä niin finanssi-, euro- ja energiakriiseissä sekä yritysverotuksen tason laskussa voi nähdä uusliberalismin liian yksioikoisen ajatuksen, että kaikki säätely on pahasta ja markkinapohjaiset ratkaisut tuottavat aina parhaan lopputuloksen. Teoriassa asia toimii näin, mutta vain täydellisillä markkinoilla joita on hyvin harvassa oikeassa elämässä.
(Muokattu lukuja oikeiksi ja täsmennetty tekstiä velan osalta.)
www.hs.fi
