Se on kumma juttu miten kapiaisetkin uskovat tarinoihin joihinkin luolastoihin, jossa on irtinostettu torni tankista YK:n laskelmien huijaamiseksi...
Joukkojen varustaminen ei ole mikään uskonasia eikä se onnistu viidestä leivästä ja kahdesta kalasta taikomalla, kuten jotkut tuntuvat kuvittelevan. Vahvan järkähtämättömän uskon ja delfoin oraakkelin osaamisen sijaan kapiaisten henkilötyövuosia asian järjestelyyn liittyvät sangen moninaiset yksityisseikat vaativat sitäkin enemmän. Kyseessä on muun muassa se työ, jota eräässäkin ketjussa ylen kärkkäästi käsitellyt "toimistotyötä tekevät" lihavat ja huonokuntoiset sotilaan irvikuvat suorittavat.
Tavallinen kadunmies voi uskoa kaikenlaisiin luolastoihin, niiden Ameriikkaan asti yltäviin salaisiin tunneleihin, kymmeniin tuhansiin ilmassa leijuviin panssarivaunuihin ja vaikka siihen taikuuteenkin, mutta tällaisten uskomusten kosketuspinta itse asiaan on surrealistista scifiä, kuten myös höpinä niistä "luolastoista", joka on ties mistä hobittien fantasiamaailmasta.
Vaikka käsitteenä luolasto kuulostaa hurjan jännittävältä, niin lopulta vain marginaalinen murto-osa varastokapasiteetista on varastoluolatilaa.
Joukko-osastot varastoivat tyypillisesti oman joukkotuotantonsa tarvitseman koulutusmateriaalin ja järjestävät sen tarvitseman jakeluvarastoinnin. Lisäksi varusvarasto ei esimerkiksi ole mikään mittatilaustyötä tekevä räätälinliike, vaan vaatetusmateriaalia ulostava jakelupiste, jonka vaatekokojen tarjonta perustuu tilastoituun keskimääräiseen tarpeeseen, joka saattaa varjopuolenaan joskus tuottaa yli- tai alikasvaneelle asiakkaalleen lievän tuntemuksen epätasa-arvoisesta kohtelusta, tarjoten siten oivallisen mahdollisuuden vaikka mielensä pahoittamiseen.
Suomessa joudutaan pitämään ihan oikeaa sotakalustoakin ulkona.
Ei nyt sentään. Sitäpaitsi edes lähtökohtaisesti aivan äärettömän robusti itämainen hevimetalli ei säily ulkona seisoessaan kovin kauan käyttökelpoisena, vaan vaatii myös tarkoituksenmukaiset varastointiolosuhteet.