Ruotsin itäkalusto

[Hande]

Paljos suomessa mahtaa noita ällitällejä tällä haavaa olla?

Ennen Ruotsista tehtyä hankintaa niitä oli n. 260, joista n. 40 komentoversioita. Ruotsista saatiin kaikkiaan 147 lisää, joukossa tuntematon määrä komentoversiota. Kokonaismäärä on nyt siis luokkaa 400 kpl, joista 300+ todennäköisesti kuljetusversioita.

Surkeaa on se, että naapuri ehti lähettää sulattoon (?) yli 400 Ällitälliä, jotka olisi aivan ehdottomasti pitänyt ymmärtää ostaa pois kuleksimasta. Tuolla kalustolla olisi voinut varustaa vaikkapa Kainuun jääkäriprikaatin.

Meillähän oli ennestään pääosin leveätelaista versiota. Uusvanhat tulokkaat lienevät kapeilla teloilla eivätkä siten ihan pärjää liikkuvuudessa suoraan Neukkulasta hankituille.

 

[kimmo.j]

Ruotsalaisten M113 versio on Pbv 302.
Vanhoja rautoja, valmistettiin vuosien 65-71. Vaunussa oli 20mm konetykki ja sen keula kesti vastaavan osuman, eli varsin hyvin panssaroitu APC.
Lienevät kuitenkin täysin loppuun ajettuja ennen romutusta.

 

[MrMacmanaman]

väärä ketju

 

[Hejsan]

Ruotsilla ei ollut PKM vapaalla hmm niinkun suomella on että JV sillä ampuu.

Ruotsilla oli vain se PKM niiden MT-LB:ssä ja se oli ruotsiksi KSP95 (ruotsilla on jv tukena FN Minimi KSP90) http://sv.wikipedia.org/wiki/FN_Minimi

När den svenska försvarsmakten införskaffade ett antal MT-LB med tillhörande PKT så gavs de vapnen beteckningen Kulspruta m/95 (Ksp 95).

http://sv.wikipedia.org/wiki/PK_%28kulspruta%29

 

[kimmo.j]

Mikä vika BTR-80:ssä on? Toiminta säde on parempi ja uskoisin että huollotkin helpommat. Onhan miehistön kuljetus kalustoa maailma pullollansa.

Itäkaluston huolto on päinvastoin hankalaa, hidasta ja sitä myötä kallista.

 

[Hejsan]

Mitä se on tykin yllä? ne lamput tai onko ne sensoreita?

Ja tässä on ruotsalainen MT-LB walk around kuvia
http://www.primeportal.net/apc/thord_wedman/pbv_401/index.php?Page=1

 

[setämies]

KASI prisma. Äärimmäisen salainen.

 

[SJ]

Mikä vika BTR-80:ssä on? Toiminta säde on parempi ja uskoisin että huollotkin helpommat. Onhan miehistön kuljetus kalustoa maailma pullollansa.

Itäkaluston huolto on päinvastoin hankalaa, hidasta ja sitä myötä kallista.

Sikäli kun ymmärrän, niin huolto on sinällään helpompaa, että sen pystyy tekemään henkilö, jolla on vähemmän koulutusta ja alkeellisemmat työvälineet, mutta muuten ne eivät ole erityisen huoltoystävällisiä.

 

[Hejsan]

KASI prisma. Äärimmäisen salainen.

Miten se voi olla KASI prisma jos se on ruotsalaisessa vaunussa?

 

[PJ85]

KASI prisma. Äärimmäisen salainen.

Miten se voi olla KASI prisma jos se on ruotsalaisessa vaunussa?

Olisikohan Ruotsalaisilla samanlainen järjestelmä käytössä? KASI on kuitenkin Ruotsalaista Saabin valmistetta.

 

[Hejsan]

KASI prisma. Äärimmäisen salainen.

Miten se voi olla KASI prisma jos se on ruotsalaisessa vaunussa?

Olisikohan Ruotsalaisilla samanlainen järjestelmä käytössä? KASI on kuitenkin Ruotsalaista Saabin valmistetta.

Ok..mitä KASI tarkoittaa ja mitä silla tehdään?

 

[PJ85]

KASI on kaksipuolisen puolisen taistelun simulaattori.

Asejärjestelmissä on lähettimet, ja ajoneuvoissa sekä taistelijoilla prismat päällä.
Kyseisellä järjestelmällä voidaan simuloida myös epäsuoraa tulta.
Oli kyllä aikamoiset vehkeet kun päästiin Niksulassa niitä testailemaan 2005, jolloin ko. järjestelmä oli vasta tullut käyttöön. Tässä simulaattorissahan voi seurata yksittäistäkin taistellijaa miten on pärjännyt jne.

 

[Moose]

KASI prisma. Äärimmäisen salainen.

Miten se voi olla KASI prisma jos se on ruotsalaisessa vaunussa?

Olisikohan Ruotsalaisilla samanlainen järjestelmä käytössä? KASI on kuitenkin Ruotsalaista Saabin valmistetta.

Ok..mitä KASI tarkoittaa ja mitä silla tehdään?

Etkös sää oo käyny intissä jossain maassa?

 

[kimmo.j]

Mikä vika BTR-80:ssä on? Toiminta säde on parempi ja uskoisin että huollotkin helpommat. Onhan miehistön kuljetus kalustoa maailma pullollansa.

Itäkaluston huolto on päinvastoin hankalaa, hidasta ja sitä myötä kallista.

Sikäli kun ymmärrän, niin huolto on sinällään helpompaa, että sen pystyy tekemään henkilö, jolla on vähemmän koulutusta ja alkeellisemmat työvälineet, mutta muuten ne eivät ole erityisen huoltoystävällisiä.

Alkeellisimmilla työkaluilla kyllä, mutta itse asiassa vaatii enemmän osaamista.
Koska uudet länsimaiset vaunut ovat modulaarisia, on niissä helppo vaihtaa komponetti, se ei vaadi suurta osaamista ja on nopeaa.

Lisäksi kentällä aika on merkittävä faktori, itä vaunujen huollon vaatima aika on poissa miehistön levosta.
Komponentin korjaaminen voi olla sitten erikoisammattimiehen hommaa,mutta se voidaan keskittää.

 

[SJ]

Mikä vika BTR-80:ssä on? Toiminta säde on parempi ja uskoisin että huollotkin helpommat. Onhan miehistön kuljetus kalustoa maailma pullollansa.

Itäkaluston huolto on päinvastoin hankalaa, hidasta ja sitä myötä kallista.

Sikäli kun ymmärrän, niin huolto on sinällään helpompaa, että sen pystyy tekemään henkilö, jolla on vähemmän koulutusta ja alkeellisemmat työvälineet, mutta muuten ne eivät ole erityisen huoltoystävällisiä.

Alkeellisimmilla työkaluilla kyllä, mutta itse asiassa vaatii enemmän osaamista.
Koska uudet länsimaiset vaunut ovat modulaarisia, on niissä helppo vaihtaa komponetti, se ei vaadi suurta osaamista ja on nopeaa.

Lisäksi kentällä aika on merkittävä faktori, itä vaunujen huollon vaatima aika on poissa miehistön levosta.
Komponentin korjaaminen voi olla sitten erikoisammattimiehen hommaa,mutta se voidaan keskittää.

Joo, mutta pointti tuossa on se, että itäkalusto soveltuu usein paremmin maille joissa työstä ei makseta erityisen paljon, etenkään alemman tason työntekijöille, ja joissa armeija on suhteellisen iso, mutta koulutustaso on matala.

 

[fulcrum]

Joo, mutta pointti tuossa on se, että itäkalusto soveltuu usein paremmin maille joissa työstä ei makseta erityisen paljon, etenkään alemman tason työntekijöille, ja joissa armeija on suhteellisen iso, mutta koulutustaso on matala.

Neuvostoliittohan se alkujaan oli edelläkävijä modulaarisessa huoltojärjestelmässä ja järjestelmäsuunnittelussa, sillä se sopi hyvin heidän doktriiniinsa juuri em. syistä. Oli helpompi opettaa kazakstanilainen asevelvollinen nappaamaan härpäke irti ajoneuvosta ja lähettämään se keskusvarikolle, kuin kouluttaa ao. heppu Härpäke Mk 1:n korjauksen ekspertiksi. Yhdysvaltalaiseen filosofiaan taas kuului taisteluvälineiden tekemisen lujaksi ja layouteiltaan selkeäksi ja oletettiin että teknisesti pätevä, oma-alotteinen henkilöstö pystyy huoltamaan niitä kentällä. Hyvä esimerkki tästä on miten vaikkapa ilmavoimat käytti Brewster- ja Curtiss-kalustoa sota-aikana vuosikausia vaikka kaikki yhteydet valmistajamaahan olivat katkenneet. Sen sijaan esimerkiksi Hurricanet poistuivat laivueesta käytännössä muutamassa kuukaudessa sen jälkeen kun tuotetuki katkesi. Tämän takia monet banaanitasavallat käyttävät edelleen aivan aataminaikuista amerikkalaista kalustoa. Nykyinen modulaarinen huoltojärjestely on omaksuttu jenkkilässä vasta 1970-luvulta alkaen.

Nykyään kylmän sodan aikana suunniteltua neuvostokalustoa suositaan 3. maailmassa siksi että tekniset ratkaisut ovat perinteisiä, ei niinkään huoltofilosofian vuoksi. Mi-17 voidaan saada kuntoon kandaharilaisessa nyrkkipajassa vaikka siinä palaakin aikaa ja oopiumia, Blackhawkia tai NH90:ää ei.

 

[kimmo.j]

Mikä vika BTR-80:ssä on? Toiminta säde on parempi ja uskoisin että huollotkin helpommat. Onhan miehistön kuljetus kalustoa maailma pullollansa.

Itäkaluston huolto on päinvastoin hankalaa, hidasta ja sitä myötä kallista.

Sikäli kun ymmärrän, niin huolto on sinällään helpompaa, että sen pystyy tekemään henkilö, jolla on vähemmän koulutusta ja alkeellisemmat työvälineet, mutta muuten ne eivät ole erityisen huoltoystävällisiä.

Alkeellisimmilla työkaluilla kyllä, mutta itse asiassa vaatii enemmän osaamista.
Koska uudet länsimaiset vaunut ovat modulaarisia, on niissä helppo vaihtaa komponetti, se ei vaadi suurta osaamista ja on nopeaa.

Lisäksi kentällä aika on merkittävä faktori, itä vaunujen huollon vaatima aika on poissa miehistön levosta.
Komponentin korjaaminen voi olla sitten erikoisammattimiehen hommaa,mutta se voidaan keskittää.

Joo, mutta pointti tuossa on se, että itäkalusto soveltuu usein paremmin maille joissa työstä ei makseta erityisen paljon, etenkään alemman tason työntekijöille, ja joissa armeija on suhteellisen iso, mutta koulutustaso on matala.

Kyllä, kyllä. Meillä taas henkilöstökustannukset ovat kovat.
Fulcrum kirjoitus kuvaa hyvin eroja eri vaihtoehtojen välillä.

Meillä kaluston huolto on rauhan aikana maksullista ja sitä kautta kallista.
Sodanaikana taas on kiire, joten kilut ja kalut pitää saada nopeasti kuntoon. Siksi en suosi itäkalustoa. Lisäksi itä-vaunujen käyttäjäkokemusta omaavana totean, etteivät ne mitään kukkasia olleet.

 

[rukkaskikka]

Tuo myytti itäkaluston ylläpitokustannuksista, jotka ovat sopivasti niin suuret, että tuotteen elinkaarikustannus muodostuu täsmälleen samaksi kuin vastaavan länsimaisen, jatkaa sitkeästi elämäänsä. Sitä vaan kukaan ei ole laskemalla osoittanut oikeaksi tai vääräksi.

Bulgaria toimitti Irakiin 500 Ällitälliä 300000 euron kappalehintaan. Bulgarialaisissa lähteissä summa on 300000 Bulgarian leviä eli aika tarkkaan 150000 euroa. Vaunutkaan eivät ilmeisesti olleet uusia vaan peruskorjattuja. Niin tai näin, yhden Bronco-tekan noin 3 miljoonan euron hinnalla voi peruskorjata MTLB:n 10-20 kertaa.

http://fakti.bg/bulgaria/40147-prodavame-na-irak-500-bronirani-mashini-mtlb

MTLBv:n telat näyttää maksavan 230000 ruplaa = 5400 euroa. Ilmeisesti pari (216 telakenkää) ja varmaankin uusia. Onko se paljon vai vähän? Ehkä CV90:n teloja saa kun vaan käy hakemassa?

http://tko.fis.ru/product/10609507-gusenicy-shirokie-na-mt-lb-2-34-001-216-zvenev

Miten niin itäkalusto ei ole modulaarista? Kai niissäkin on osia, jotka voi vaihtaa pelkillä asennustyökaluilla (jakari + ruuvari)?

 

[JOKO]

Mikä vika BTR-80:ssä on? Toiminta säde on parempi ja uskoisin että huollotkin helpommat. Onhan miehistön kuljetus kalustoa maailma pullollansa.

Itäkaluston huolto on päinvastoin hankalaa, hidasta ja sitä myötä kallista.

Sikäli kun ymmärrän, niin huolto on sinällään helpompaa, että sen pystyy tekemään henkilö, jolla on vähemmän koulutusta ja alkeellisemmat työvälineet, mutta muuten ne eivät ole erityisen huoltoystävällisiä.

Alkeellisimmilla työkaluilla kyllä, mutta itse asiassa vaatii enemmän osaamista.
Koska uudet länsimaiset vaunut ovat modulaarisia, on niissä helppo vaihtaa komponetti, se ei vaadi suurta osaamista ja on nopeaa.

Lisäksi kentällä aika on merkittävä faktori, itä vaunujen huollon vaatima aika on poissa miehistön levosta.
Komponentin korjaaminen voi olla sitten erikoisammattimiehen hommaa,mutta se voidaan keskittää.

Joo, mutta pointti tuossa on se, että itäkalusto soveltuu usein paremmin maille joissa työstä ei makseta erityisen paljon, etenkään alemman tason työntekijöille, ja joissa armeija on suhteellisen iso, mutta koulutustaso on matala.

Meillä valtaosa kalustosta on varastossa ja pieni osa käytössä. Siten käyttökulut per vehje jäävät pieniksi, vaikka yksittäinen laite vaatisikin paljon huoltoa. Esimerkiksi panssarivaunuille voisi kouluttaa uuden miehistön kerran kymmeneen vuoteen. Kahden koulutuserän välillä kalusto olisi varastossa. Itäkalusto sopii tähän ihan hyvin.

Ammattiarmeijoissa tilanne on toinen. Niissä iso osa kalustosta on jatkuvasti harjoituskäytössä, koska miehet vaihtuvat muutaman vuoden välein. Siten läntinen lähestymistapa sopii näiden joukkojen kalustolle paremmin.

 

[kimmo.j]

Mikään psv ei pysy kunnossa varastossa ilman säännöllistä huoltoa. Koska länsivaunun huolto on helpompaa/nopeampaa (kentällä, tai varastossa), ei siihen tarvita yhtä suurta työtekijä määrää, kustannukset ovat siis halvemmat. Varastosta otettavat vaunut vaativat yleensä korjausta ja huoltoa ennen kuin ne voidaan ottaa käyttöön.

Totta kai ruuvimeisselillä ja jakoavaimella saa itä-vaunusta moottorin irti, siinä vain menee enemmän aikaa. Aika taas maksaa ja siitä on pulaa.