TheRomanRuler
Kapteeni
Siis niin, samaa kuin M23.
Muoks; Ja tosiaan ajattelin pitkää siirtymisaikaa itsekkin. Voi RK-62 täyttää jopa 100 vuotta.
Viimeksi muokattu:
Rynnäkkö- ja taistelukiväärit
- Viestiketjun aloittaja Pzgnrl
- Aloitus PVM
Muoks; Ja tosiaan ajattelin pitkää siirtymisaikaa itsekkin. Voi RK-62 täyttää jopa 100 vuotta.
Meinasin hämmästellä tuota tarvetta omalle versiolle 5.56 patruunasta. Mutta törmäsin tälläisen sivustoon jossa on paljon erilaisia latauksia :
https://en.wikipedia.org/wiki/5.56×45mm_NATO
Joten en oikeastaan enään pidä outona jos Suomi tekee omista lähtökohdiltaan parhaan ja itselleen sopivan version ko patruunasta.
Varsinkin kun eriversioita tarvitaan muutenkin.
Toinen asia mikä on ollut epäselvä oli tuo 223Rem ja 5,56 NATOn käytettävyys ristiin. 223 Rem kun on miedompi lataus. Joten 223 Rem kiväärissä ei noita NATO latauksia saisi käyttää.
Siis jos ei tiedä onko ko kiväärissä sallittu käyttää noita NATO latauksia.
Noin esimerkkinä mistä mä tiedän onko mun T3x CTRssä sallittu käyttää noita NATO latauksia ?
Vaikka ko kysymys taitaa olla turha kun noita NATO latauksella olevia patruunoita ei taida olla edes siviilimarkkinoilla myynnissä.
https://en.wikipedia.org/wiki/5.56×45mm_NATO
Joten en oikeastaan enään pidä outona jos Suomi tekee omista lähtökohdiltaan parhaan ja itselleen sopivan version ko patruunasta.
Varsinkin kun eriversioita tarvitaan muutenkin.
Toinen asia mikä on ollut epäselvä oli tuo 223Rem ja 5,56 NATOn käytettävyys ristiin. 223 Rem kun on miedompi lataus. Joten 223 Rem kiväärissä ei noita NATO latauksia saisi käyttää.
Siis jos ei tiedä onko ko kiväärissä sallittu käyttää noita NATO latauksia.
Noin esimerkkinä mistä mä tiedän onko mun T3x CTRssä sallittu käyttää noita NATO latauksia ?
Vaikka ko kysymys taitaa olla turha kun noita NATO latauksella olevia patruunoita ei taida olla edes siviilimarkkinoilla myynnissä.
Hämmennystä aiheuttaa monesti nuo nato-lataukset, eikä vähiten tämä fakta:
7,62 NATOssa nuo lataukset menee toisinpäin kuin .223:ssa, siviili .308Win on kovempi lataus kuin 7,62 NATO.
Eli siviili-308:ssa voi hyvin käyttää 7,62-natoja.
Sitten taas .223-puolelle, monissa yleisissä siviilimarkkinoiden .223 kivääreissä, esim. Ruger, on NATO-pesä, eli niissä voi käyttää 5,56 NATO.
.223-Tikasta en tiedä.
TheRomanRuler
Kapteeni
Tulee kyllä olemaan mielenkintoista nähdä millaiseksi Suomen perusversio tulee. Tuskin tulee olemaan hirveän erikoinen, mutta oletan että pyrkivät hieman säätämään sitä Suomen metsiköihin sopivammaksi. Luulen että yrittävät minimoida oksien vaikutuksen luodin rataan.
Sitä jaksavat kaikki 7.62x39 puolustajat puhua miten se ei häiriinny oksista niin paljon. Mutta vaikka 5.56 on ihan tarpeeksi hyvä metsiin, jotain tottahan tuossa on. 5.56 läpäisee kyllä erittäin hyvin, mutta osa versioista on suunniteltu muuttamaan kulmaa vihollisen sisällä. Tämä aiheuttaa pahemman haavan, mutta haittapuolena se voi myös tapahtua sopivaan oksaan osuessa, jolloin sillä ei osu enää mihinkään.
Luulen siis että Suomen 5.56 patruuna ei haavoita ihan yhtä hyvin, mutta pitää suuntansa paremmin metsissä. Vaikka 5.56 menisi puhtaasti läpi kyllä se silti ihan tarpeeksi haavoittaa, vaikka ymmärränkin miksi haavoittavuutta halutaan enemmän. Puhtaasti läpi menevästä luodista voi verrattain usein toipua haavan sitomalla ja puhdistamalla. Mutta sanon silti että se on tarpeeksi haavoittava/tappava, on tärkeämpää että luoti pitää mahdollisimman vakaan linjan.
Samovarius
Ylipäällikkö
Sen 5,56 risuherkkyyden voi kyllä aika huoletta haudata sinne Kekkosen ajan mauseloumiin. Jenkit ampuivat sillä miljardi laukausta melkein vuosikymmenen ajan Vietnamissa enkä ole vielähään yhdenkään tuumamittaisen valittaneen patruunan olleen risuherkkä selvästi Suomea ryteikköisemmässä maastossa. Samaten sillä ampuvat ja ovat vuosikymmeniä ampuneet vaikkapa thaikut ja filippiinot, ja aivan yhtä vähän asiasta valittaneet. Ja ryssän 5,45:n sitä vasta pitäisikin olla pienemmällä massallaan ja energiallaan risuherkkä, ajattelitteko sitäkin vastaan suojautua laittamalla risun rintapieleen?
Tää on meikästä taas vähän näitä juttuja, että jos kerran ufot olisivat ainoita, jotka voivat keksiä pinota kiviä säännölliseen muotoon, me sitten myös näkisimme niitä ufojuippeja muuallakin kuin markantalon mainoksessa. Siitä olisi muutakin näyttöä kuin Esson baari.
Tää on meikästä taas vähän näitä juttuja, että jos kerran ufot olisivat ainoita, jotka voivat keksiä pinota kiviä säännölliseen muotoon, me sitten myös näkisimme niitä ufojuippeja muuallakin kuin markantalon mainoksessa. Siitä olisi muutakin näyttöä kuin Esson baari.
TheRomanRuler
Kapteeni
En itse väitäkkään että on liian risuherkkä, mutta miten luoti voi haavassa muuttaa suuntaa, aiheuttaen isomman haavan, ilman että se vaikuttaa oksiin osuessa?
En väitä siis että tarvitaan isoa muutosta ja erikoisluotia, vaan tehdään vain pientä optimointia joka ei välttämättä edes ole huomattavissa ilman että sitä osaa etsiä.
Samovarius
Ylipäällikkö
Risut ovat hyvin erilainen väliaine kuin kehi tai ballistinen gelatiini. Luodit käyttäytyvät eri väliaineissa eri tavalla, ja se on kyllä totta että 5,56 kääntyy huomattavasti nopeammin pehmeässä väliaineessa kuin ryssänpastilli, jolla on tapana tulla melkeinpä sukkana läpi. Yhdestä tuloksesta ei voi kuitenkaan päätellä toista.
TheRomanRuler
Kapteeni
Vai on materiaalilla niin iso vaikutus siihen. Mielenkintoista.
Kiitos vastauksesta.
Samovarius
Ylipäällikkö
Erot väliaineissa voivat olla rajujakin. Esmes suojauspaksuus - eli minkä verran terästä varmuudella pysäyttää luodin - on 5,56:lle yli 50 % läskimpi kuin ryssänpastillille:
Sensijaan esmes tiiliä ja betonia raskaamman 7,62:n inertia läpäisee paremmin. Olen kuullut sellaisiakin huhuja, että kipsilevyn läpäissyt 5,56 on melko energiaton.
Tässä viikonlopulta kääntyneiden luotien jättämiä jälkiä. Harmillisesti en hoksannut ottaa kuvaa muovitynnyristä, jonka ohi piti kurottaa (sen kylki oli painunut, muttei puhki). Tässäkin on kyseessä tangettiosuma kiinteään, pyöreään ja vieläpä elastiseen esineeseen (eli jokseenkin optimaaliset kimpoamisolosuhteet), mutta voisin kuvitella niiden tornihuhujen risuherkkyydestä alkaneen juuri tällaisista tuloksista. Toisella rastilla olin ampunut tynnyristä viistosti läpi eikä vastaavaa jälkeä näkynyt.
En siis väitä, etteilö 5,56:lla olisi pienempi inertia ja siitä seuraavat omat haittavaikutuksensa. Luotien käyttäytyminen eri väliaineissa ja maaleissa kuitenkin vaihtelee niin huimasti, ettei käytöksestä yhdessä tilanteessa voi johtaa toista. Voisin kuvitella, että samalla tavalla myös ryssänpastilli olisi samoissa olosuhteissa kääntynyt, sen poikkeama vain olisi ollut pienempi ja se ei olisi heittänyt noin sievästi tasan 90 astetta. Tai ehkä olisi, jos taulu olisi ollut kauempana.
Näitä esimerkkejä voisi varmasti heitellä loputtomiin.
Viimeksi muokattu:
Aquilifer
Kenraali
Yhdellä kurssilla päästiin ampumaan autoon, ja autosta ulos.
5.56 suoriutui huonoiten, kevyt luoti läpäisi kyllä osumapuolen pellit ja lasit mutta useimmiten pirstoutuneena, eikä tullut toiselta puolelta autoa ulos läheskään joka kerta. Toki vittumainen efekti sisätiloissa silti.
7.62 pärjäsi paremmin, pääasiassa läpäisi koko auton jos ei nyt kovempaan osunut matkalla, mutta hajoili silti yllättävänkin usein.
.308 loisti tässä tehtävässä ihan omassa luokassaan, mutta se nyt onkin jo täysmittainen kiväärinpatruuna. Hajosi sekin kovempaan osuessaan, tai kääntyi kylki edelle ensimmäisen puolen läpäisyn jälkeen.
Miten tuo kaikki liittyy risuherkkyyteen?
Lähinnä siksi, että sillä ei juurikaan ole merkitystä. Kaikki luodit menettävät stabiliteettinsa osuessaan lennon aikana johonkin, joten risuherkkyys on turha kriteeri kaliiperia valitessa.
Suurin osa laukauksista ammutaan muutenkin tyyliin "ryssä tulee tuolta metsän laidalta, ammutaan niiden päät mataliksi että saadaan epäsuora hoitamaan homma". Eli suurin osa tulenkäytöstä on jotain muuta kuin tarkkoja yksittäislaukauksia keskelle massaa.
5.56 suoriutui huonoiten, kevyt luoti läpäisi kyllä osumapuolen pellit ja lasit mutta useimmiten pirstoutuneena, eikä tullut toiselta puolelta autoa ulos läheskään joka kerta. Toki vittumainen efekti sisätiloissa silti.
7.62 pärjäsi paremmin, pääasiassa läpäisi koko auton jos ei nyt kovempaan osunut matkalla, mutta hajoili silti yllättävänkin usein.
.308 loisti tässä tehtävässä ihan omassa luokassaan, mutta se nyt onkin jo täysmittainen kiväärinpatruuna. Hajosi sekin kovempaan osuessaan, tai kääntyi kylki edelle ensimmäisen puolen läpäisyn jälkeen.
Miten tuo kaikki liittyy risuherkkyyteen?
Lähinnä siksi, että sillä ei juurikaan ole merkitystä. Kaikki luodit menettävät stabiliteettinsa osuessaan lennon aikana johonkin, joten risuherkkyys on turha kriteeri kaliiperia valitessa.
Suurin osa laukauksista ammutaan muutenkin tyyliin "ryssä tulee tuolta metsän laidalta, ammutaan niiden päät mataliksi että saadaan epäsuora hoitamaan homma". Eli suurin osa tulenkäytöstä on jotain muuta kuin tarkkoja yksittäislaukauksia keskelle massaa.
On ne sitten. Sitä varten se hylsy suunniteltiin.
Onhan tuo aika hieno peli nyt kuitenkin, vaikka itse en ollut 6.8:sta niin kovinkaan innostunut. Vaikutti SIG:n rahastusprojektilta, joka se olikin myös tietenkin. Mutta on tuossa eteenpäin asiat taas ilmeisesti menneet aika tavalla. Suomeen tämä ei liity mitenkään, täällä ei ole ikimaailmassa rahaa siirtyä 6.8:iin, eikä oikeastaan järkeäkään.
Saataisiin nyt ensin edes joku 5.56:n joskus varusmiestenkin käteen.
Samovarius
Ylipäällikkö
Noh, tämähän riittää, koska autoon ammutaan silloin kun kohde on siellä sisällä. Kuten jo mainitsin, kimmoisen törmäyksen jälkeen luodin liikemäärä on jäljellä, mutta kulkusuunta epävakaa. Tietysti se millinen auton pintapelti alkaa jo syödä läpäisyssä luodin energiaa, mutta ei missään nimessä eregiattomaksi asti. Noh, ehkä pienoiskiväärillä. Ovet ovat sen verran heterogeenisiä maaleja, että luodit voivat muuttaa suuntaansa arvaamattomastikin ja osua seuraavaan oveen kylki edellä. Tällaisessa kokeessa oven takana olisi hyvä olla sitä gelatiiniä, jotta nähdään miten syvälle luodit läpäisyn jälkeen uppoavat, voisin kuvitella 5,56:n jatkavan jokseenkin yhtä syvälle kuin ryssänpastilli, mutta kääntyvän lähes heti pinnan alla.
Vähän sivuhuomautuksena, olen joskus spekuloinut ajatuksella, että onko poliisien käyttämistä pehmeistä suoijaliiveistä ollut jopa haittaa kiväärinluoteja vastaan, sillä se saa luodit tyssäytymään sienimäisiksi ja kääntymään huomattavasti aikaisemmin. Erityisesti ryssänpastilli kääntyy niin laiskasti, että se usein tulee kehosta sukkana läpi ja haavakanava on kapea. Mutta tämä on toki spekulaatiota, näyttöä pohdinnan tueksi mulla ei ole.
7,62 Natopastillista sen verran, että sen suoritus tällaisessa kokeessa ei luonnollisesti tule yllätyksenä. Suoja-arvo panssariteräksessä kuitenkin on sille ja 5,56:lle sama 6,5 mm, eli taas nähdään miten yhden kokeen tuloksesta ei voi johtaa toista.
Viimeksi muokattu:
Aquilifer
Kenraali
Ei varsinaisesti liity otsikon aiheeseen, mutta sivuhuomautuksena, haulikon täyteiset puhkoivat hihitystä aiheuttavia ammottavia läpireikiä ajoneuvoon. Todennäköisesti koon ja massan yhdistelmä oli tässä edukseen.
Moottorin alue oli ainoa josta ei saatu läpäisyjä millään vehkeellä. Jos siis pitää auton takaa suojaa hakea, niin kyseinen kohta on ainoa joka oikeasti antaa sitä. Jopa 9mm patruunallakin saatiin kuitenkin koko auton läpäiseviä osumia aikaiseksi.
Moottorin alue oli ainoa josta ei saatu läpäisyjä millään vehkeellä. Jos siis pitää auton takaa suojaa hakea, niin kyseinen kohta on ainoa joka oikeasti antaa sitä. Jopa 9mm patruunallakin saatiin kuitenkin koko auton läpäiseviä osumia aikaiseksi.
Sakolta hankittavat uudet rynnäkkökivääri joutuvat pian koviin kenttätesteihin â kaliiperiratkaisu tänä vuonna
Alkuun aseita testaavat ammattisotilaat. Myöhemmin niitä pääsevät testaamaan myös asevelvolliset. Testiaseilla voidaan varustaa 1-2 joukkuetta.
yle.fi
Eipä ollut yllätyksiä tuossa.
Vääpeli
Greatest Leader
Kenttäkokeiden suunnittelu ottaa aikansa. Varomääräykset, Logistiikkapuolen huoltokoulutus, käyttäjäkoulutus henkilökunnalle, miljoonan asiakirjan vääntäminen yms... Siihen vaan kuluu aikaa.
Yksittäisiä aseita on varmasti ollut testattavana, että tiedetään mitä halutaan sit K-sarjaan.
762x51 on kyllä yllätys, kun puhutaan rynnäkkökivääristä. Olisi huimaa jos suomessa nähtäs lyhyitä raskaita rynkkyjä tai sit ihan Battlerifle kokoisia.
Tosin.... 762x51 on lippaan kapasiteetilta, ammusten painolta, rekyyliltä, aseen painolta yms lähellä 6.8x51.....
Mikfin70
Ylipäällikkö
Eikö tuo ole ollut jo pitkään kaartilaisten toiveissa saada täysi tehoinen ase?! Ainakin näin muistelen heidän testanneen ja todenneen että olisi heidän käytössä ylivoimainen.
Vääpeli
Greatest Leader
HK417 siellä ainakin jossain vaiheessa tais pyöriä kokeilussa. Että ei se mahdottomuus ole, että kaipaisivat raskaampaa.
Zero The Hero
Luutnantti
.308 win ei ole kovempi lataus (koska lataus vaihtelee reseptin mukaan) vaan ulkomitoiltaan aavistuksen verran 7.62NATOa pienempi ja sisätilavuudeltaan suurempi. Tämä aiheuttaa sen, että kun .308win mittojen patruunan ampuu 7.62-pesässä, on mahdollista, että hylsy pääsee laajenemaan pesässä niin paljon, että se halkeaa.
Toisinpäin toimittaessa ei ole mitään hätää. Miksi sitten näin? 7.62NATO pesän mitat ovat väljempiä luotettavamman ulosheiton varmistamiseksi ja toisaalta sisätilavuus on pienempi koska seinämistä on haluttu paksummat.