Rynnäkkö- ja taistelukiväärit

Heikkiv kirjoitti:
On varmaan sotasalaisuus, mutta kuinkahan paljon 7.62×39 vehjettä prosenttuaalisesti Ukrainasta löytyy ? Eikö niiden massa-ase ole AK-74 (5.45) tai joku variantti tuolla kalliberilla. Ja sinne lännestä toimitetut aseet pääasiassa ilmeisesti Nato-kalibereilla.
Olishan tässä aika hyvä sauma dumpata tuota 7,62×39 patruunaa täältä pois. Mutta jos Ukrainakaan ei enää vaan halua tuota ...
Klikkaa laajentaaksesi...
Suomi toimitti tuonne ainakin sodan alussa RK:ta jonkin verran, todennäköisesti kiinalaisia versioita sekä ammuksia. Kokonaismääristä voi kysyä Tehtaankadun suurlähetystöstä... :cool:
 
lälläri kirjoitti:
Toivottavasti Ukrainalaiset hoitaa tuon itäpatruunan hävittämistä paraikaa, ampumalla sillä janttereita ympäri eurooppaa treeneissä ja ryssiä Ukrainassa. Lapua tekee kyllä tilalle kuulaa kun tilaa vaan, ne kestääkin sitten varastossa sen aikaa mitä rk-kalustoa tullaan varastossa hilloamaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tämä olisi kyllä kaikkein optimaalisin tilanne. Derkkupatruunaa Ukrainaan ja tilalle uutta kotimaista meille varastoon.

Lisäksi PV:n kannattaisi muuttaa uusissa patruunoissa kantaleimaa niin, että siinä olisi 7,62x39 valmistajan (LPT tai SO) ja vuosiluvun lisäksi, koska tällä tavalla ylijäämäksi myynti sitten joskus onnistuisi paremmin, kun ylijäämän (tai jopa PV:n hankittavan a-tarvikkeen) CIP:aaminen vaatisi vain eräkohtaisesti mittojen tarkistamisen ja pakkaamisen CIP-merkinnällä oleviin pakkauksiin.
 
Itse toivoisin, että derkkupatruunat korvattaisiin niillä tulevien kaliberien patruunoilla eikä vanhoihin kolmeysiin ja viisneloseen enää tuhlattaisi paukkuja. Toki pieni ongelma on, että meillä ei oikein vielä ole niitä nelivitosta ja viisykköstä syöviä aseita... Tai tietysti erkkareilla on SCAR ja KIV23:a lienee jokin määrä, mutta pari vuotta mennee vielä ennen kuin uutta rynkkyä alkaa tulla suuremmissa määrin.
 
J0h1F kirjoitti:
Tämä olisi kyllä kaikkein optimaalisin tilanne. Derkkupatruunaa Ukrainaan ja tilalle uutta kotimaista meille varastoon.

Lisäksi PV:n kannattaisi muuttaa uusissa patruunoissa kantaleimaa niin, että siinä olisi 7,62x39 valmistajan (LPT tai SO) ja vuosiluvun lisäksi, koska tällä tavalla ylijäämäksi myynti sitten joskus onnistuisi paremmin, kun ylijäämän (tai jopa PV:n hankittavan a-tarvikkeen) CIP:aaminen vaatisi vain eräkohtaisesti mittojen tarkistamisen ja pakkaamisen CIP-merkinnällä oleviin pakkauksiin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kantaleimojen viilaamisen sijaan asiat pitäisi hoitaa niin, että varastonkierto toimii (DDR-patruunoilla ei toimi) ja että ammutaan riittävästi eikä niitä takavuosikymmenien "50 lks varusmiespalvelusaikana" -tapauksia enää tulisi...
 
Huhta kirjoitti:
Itse toivoisin, että derkkupatruunat korvattaisiin niillä tulevien kaliberien patruunoilla eikä vanhoihin kolmeysiin ja viisneloseen enää tuhlattaisi paukkuja. Toki pieni ongelma on, että meillä ei oikein vielä ole niitä nelivitosta ja viisykköstä syöviä aseita... Tai tietysti erkkareilla on SCAR ja KIV23:a lienee jokin määrä, mutta pari vuotta mennee vielä ennen kuin uutta rynkkyä alkaa tulla suuremmissa määrin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mitäs sitä sitten pokemonista lasketaan läpi jos 54r tuotanto loppuu? En oo vielä mistään kuulunut että kk kalusto uusittaisiin?!?
 
Solidsnake kirjoitti:
Nykyistä patia on hyvä olla yhden sodan tarpeisiin, kunnes kiväärikalusto on kokonaan uusittu, ja miksei sen jälkeenkin
Klikkaa laajentaaksesi...

Kivahan se olisi, jos isoisoisien pulttilukkokiväärit ja konepistoolit ampumatarvikkeineen löytyisi jostakin varastonperältä, mutta ei ole ollut rahaa moiseen toissijaiseen juttuun. Samalla lailla täytyy mennä RK:n kanssa, että ajetaan alas sitä puolta samalla kun uutta kivääriä ja patruunaa saadaan riviin.
 
Huhta kirjoitti:
Kivahan se olisi, jos isoisoisien pulttilukkokiväärit ja konepistoolit ampumatarvikkeineen löytyisi jostakin varastonperältä, mutta ei ole ollut rahaa moiseen toissijaiseen juttuun. Samalla lailla täytyy mennä RK:n kanssa, että ajetaan alas sitä puolta samalla kun uutta kivääriä ja patruunaa saadaan riviin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eiköhän mosinit ja koopeet ole jo menneet keräilijöille, vaan kauanko menee kunnes täysi määrä uusia tussareita on käytössä, mitä lottoat
 
Jorde kirjoitti:
Mitäs sitä sitten pokemonista lasketaan läpi jos 54r tuotanto loppuu? En oo vielä mistään kuulunut että kk kalusto uusittaisiin?!?
Klikkaa laajentaaksesi...

Olen luullut, että niistä ammuttaisiin venäläistä kuulaa eikä kotimaista? Nyt sitä venäläistä ei kyllä varmaan enää saakaan, että sen puoleen jollakin aikajänteellä pitää keksiä jotain ratkaisuja.

Mutta luonnollista olisi, että KK-kalustokin menisi uusiksi samaan tapaan kuin tarkkuuskiväärit ja rynnäkkökiväärit. PKM ei ole edes kriittisin "puute" - täytyy muistaa, että meillä on yhä jumalaton määrä KvKK:ta, joka nyt ei ole hääppöinen ase ei uutena eikä varsinkaan puoli vuosisataa käytettynä... Siitä on hyvä aloittaa, että saadaan niiden tilalle jotakin uudempaa. Tai siis käytännössä ostetaan etulinjaan uutta, siirretään PKM:t takaportaaseen ja nostetaan varikolla KvKK:t Stenan kuorma-auton kyytiin viimeiselle matkalle..
 
Solidsnake kirjoitti:
Eiköhän mosinit ja koopeet ole jo menneet keräilijöille, vaan kauanko menee kunnes täysi määrä uusia tussareita on käytössä, mitä lottoat
Klikkaa laajentaaksesi...

Vähimmillään menee toistakymmentä vuotta. Mutta sillä nyt ei ole varsinaisesti väliä. Olennaista kai on, että jokaiselle taistelijalle on ase ja ammuttavaa... Mä en ainakaan näe mitään ongelmaa siinä, että uusia kiväärejä tulee varikoille esim. 15 tuhannen aseen vuosivauhtia ja samaa tahtia laitetaan vanhasta päästä 15 tuhatta kuluneinta kalashnikovia sulattoon joka vuosi.

Kaikki raha, joka nyt hukataan vanhojen aseiden tekohengittelyyn ja lisäpatruunoihin, kaikki se raha on pois siitä, että saataisiin joskus modernit aseet koko kenttäarmeijalle. Tai ei siis joskus, vaan mieluiten mahdollisimman pian.
 
Toki näitä voi pohtia, että pitäisikö tilaisuus hyödyntää ja säilyttää ylimääräistäkin kalustoa, vaikkei sille olisi suunniteltua käyttötarvetta. Voihan se olla, että Suomikin aseistaa joskus tulevaisuudessa Itä-Karjalan Tasavallan vapaaehtoistaistelijoita. Tällöin on hyvä, että varastoista löytyy niitä saksalaisia ja kiinalaisia kalashnikoveja, joiden alkuperän suhteen voi levitellä käsiään. Samoin voi ajatella, että parhaasta päästä olevaa kotimaista kivääriä, varsinkin modattuna ja lisävarusteineen, jättäisi jonkinlaisen erän "kaiken varalta" - oli se tarve sitten syrjäseutujen siviilien kodinturva tai ihan mikä vain.

Mutta nämä pitäisi pystyä suorittamaan niin, ettei se olisi mistään pois. Eli lähinnä jättämällä jotakin hävittämättä sen sijaan että investoitaisiin rahaa uusiin patruunoihin tai hämärätähtäimien tritium-ampullien vaihtoihin. Varastoneliöt toki jotakin maksavat, joten ihan ilmaista ei säilyttäminenkään ole, mutta ehkä se ei kuitenkaan mahdottoman kalliiksi tulisi rajallisen ase- ja ampumatarvikemäärän kanssa.
 
Huhta kirjoitti:
Toki näitä voi pohtia, että pitäisikö tilaisuus hyödyntää ja säilyttää ylimääräistäkin kalustoa, vaikkei sille olisi suunniteltua käyttötarvetta. Voihan se olla, että Suomikin aseistaa joskus tulevaisuudessa Itä-Karjalan Tasavallan vapaaehtoistaistelijoita. Tällöin on hyvä, että varastoista löytyy niitä saksalaisia ja kiinalaisia kalashnikoveja, joiden alkuperän suhteen voi levitellä käsiään. Samoin voi ajatella, että parhaasta päästä olevaa kotimaista kivääriä, varsinkin modattuna ja lisävarusteineen, jättäisi jonkinlaisen erän "kaiken varalta" - oli se tarve sitten syrjäseutujen siviilien kodinturva tai ihan mikä vain.

Mutta nämä pitäisi pystyä suorittamaan niin, ettei se olisi mistään pois. Eli lähinnä jättämällä jotakin hävittämättä sen sijaan että investoitaisiin rahaa uusiin patruunoihin tai hämärätähtäimien tritium-ampullien vaihtoihin. Varastoneliöt toki jotakin maksavat, joten ihan ilmaista ei säilyttäminenkään ole, mutta ehkä se ei kuitenkaan mahdottoman kalliiksi tulisi rajallisen ase- ja ampumatarvikemäärän kanssa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuohon käy ohjeeksi se, että mitään ei panna luiskaan ennen kuin korvaavaa on saaty tilalle.

Ja jonkin verran pitää olla niitä ylimääräisiä aseita varalla, kun niillä on tapana kulua, kadota ja särkyä käytössä. Tiijähäntä vaikka kriisitilanteessa olisikin sellaiset 350 000 henkilöä aseissa, vaikka vain rynkyn kanssa silan korvalla seisomassa makkaraa paistamassa.
 
Tässä kun on vanhoista patruunoista ollut monella mielipiteitä, niin sotken vielä lisää. Ammuin pari viikkoa sitten laatikollisen siviileille myytyä/ajautunutta jatkosodan aikaista suomalaista pistoolin patruunaa. Kaikki paukkui ja kasa oli pieni. Eli jos tehdään hyvälaatuista patruunaa ja säilytys on ollut asiallista sekä säilytyshistoria tiedossa, niin ei nuo mene pilalle edes 80 vuodessa.

RK62 ja RK95 ovat hyviä sotilasaseita. Ja niiden patruuna 7,62x39 on myös hyvä sotilaskäyttöön. Toistan tätä siksi, että vaikka armeijalle ollaan ostamassa parempaa asetta ja parempaa kaliberia, niin meillä on silti sitä odotellessa hyvät aseet. Ja niitä ei todellakaan kannata hävittää ennen kuin ne on korvattu n. 1,5 -kertaisesti uusilla. Eli mielestäni meidän tulee lisätä määrää. Jos ei kyetä hankkimaan 500 000+ AR-pohjaista asetta, niin nykykalustoa on jätettävä varastoihin.

Itse en pidä kvkk:ta niin kovin huonona, mutta kyllä nekin kannattais korvata paremmilla. Juuri siten, että uutta etulinjaan ja takaportaalle pkm.
 
Melkeen itse laittaisin tavoitteeksi 900 000 kappaletta 50 vuoden aikana, mutta kaikki riipuu kaikesta. Miten aseet tulevat kehittymään, miten kaliiperit Nato:n sisällä, Sako M23 markkinat jne jne.
Tietenkään 900 000 porukalle ei ole järkeä ostaa kaikkea uusinta ja kivaa, edes KK:ta en koko 900 000 porukalle laittaisi tavoitteeksi jollei vanhaa satu olemaan tarpeeksi. Mutta standardikaliiperin rynnäkkökivääri samassa mallissa mitä varusmiehenä käyttivät olisi järkevä minimi.

Jos Sako M23 on tarpeeksi onnistunut, olisi hyvä sitä tasaisesti tuottaa 20 000 kappaletta vuodessa + ulkomaiden lisenssituotannot +- markkinoiden heittelyt. Tasaisin väliajoin PV voi arvioida onko järkevää ottaa käyttöön aseesta päivitettyä versiota, jolloin tietysti uusin etulinjaan ja vanhempi reserviin. 1 malli tuskin täysin kestää 50 vuotta muuttumattomana. Mutta 10 vuodessa aseita tulisi 200 000 kappaletta, eli 50 vuoden aikana tulisi n. 5 eri mallia järkevissä määrissä.

Ja tietysti muutoksia ei ole pakko tehdä, tai niitä voi tehdä aikaisemmin kuin seuraavan 10 vuoden eriin. Viimeisen 50 vuoden aikana suurin osa muutoksista on ollut ulkoisia lähinnä ergonomiaan, mistä suurin osa on voitu tehdä jälkikäteen muokkauksina.

Mutta markkinoita pitää katsoa, ja ~500 000 ulkopuolelle menevä määrä voi ostaa käytettynäkin jos se on kokonaistilanteena paras.
 
Jopuni kirjoitti:
Tiijähäntä vaikka kriisitilanteessa olisikin sellaiset 350 000 henkilöä aseissa, vaikka vain rynkyn kanssa silan korvalla seisomassa makkaraa paistamassa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Puolustusvoimien sodanajan maksimi vahvuus on 280 000 taistelijaa ja ei ole olemassa päätöstä missä se olisi jotain muuta. Varusteita pyritään hankkimaan maksimissaan tuolle vahvuudelle ja tappioita kärsineille joukoille pyritään siinä tilanteessa hankkimaan uusia.
 
Mikfin70 kirjoitti:
Puolustusvoimien sodanajan maksimi vahvuus on 280 000 taistelijaa ja ei ole olemassa päätöstä missä se olisi jotain muuta. Varusteita pyritään hankkimaan maksimissaan tuolle vahvuudelle ja tappioita kärsineille joukoille pyritään siinä tilanteessa hankkimaan uusia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuo on se mitä julkisesti puhutaan, jos jotain tapahtuu niin eiköhän tarvittaessa aleta kertaamaan ja varustamaan joukkoja sen minkä pystytään, varusteita luulisin NATO aikaan saatava USA:ta jos ei muualtakin.

Koulutus se on pullonkaula, mutta ei joka paikkaan tarvii olla huippukoulutettua väkeä.
 
Vääpeli kirjoitti:
Ei tarvita ulkomailta avustusta 762x39. Noh, ehkä jossain vaiheessa.
Eikä kaupalliset toimijat ole ainoita kriisitilanteessa, jotka pystyvät tekemään 762x39 patruunaa.
Vai kuvitteletko, että Suomi ei ole valmistautunut 762x39 valmistukseen jo joskus 70 luvulta lähtien, kun ryssät aloitti siirtymisen 545x39.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ovatko kaupalliset toimijat ainoita, joilla on kyvyt ladata 5,56 (no, teknisesti ottaen kyllä, ei ole olemassa patruunoita lataavaa valtion virastoa - mutta sama pätee ryssänpastilliin)? Kuvitteletko, että Suomi ei valmistaudu tai ole jo valmistautunut valmistamaan 5,56x45? Kuvitteletko tosiaan, että Suomessa 60-luvulla palvelukseen tulleelle x39:lle alettiin ladata paukkua vasta 70-luvulla? Viholliselta kaapattuja sotasaalispatruunoitako 70-luvulle asti olisi ollut tarkoitus ampua vai? Aivan varmasti ampumatarvikevarannon hankkiminen alkaa tavalla tai toisella samalla, kun sitä syövän aseen palvelus alkaa.

Ei se laitteiston kääntäminen eri kaliiperin ampumatarviketta lataamaan nyt rakettikirurgiaa ole. Eiväthän nuo Sako ja Lapua ole tainneet .223 Rem ladata kuin vasta jonkun puoli vuosisataa...

On vähän triviaalia, että mistä ampumatarvikkeesta tarkkaan ottaen tulee uupelo kun pilliin vihelletään, silloin niille kaikille on kova kysyntä. Vähän pienemmässä kusessa ollaan silloin, mikäli kavereilla on jemmassa sellaista ampumatarviketta jota voidaan mahdollisimman monelle taistelijalle jakaa.
 
Viimeksi muokattu:
Huhta kirjoitti:
Toki näitä voi pohtia, että pitäisikö tilaisuus hyödyntää ja säilyttää ylimääräistäkin kalustoa, vaikkei sille olisi suunniteltua käyttötarvetta. Voihan se olla, että Suomikin aseistaa joskus tulevaisuudessa Itä-Karjalan Tasavallan vapaaehtoistaistelijoita. Tällöin on hyvä, että varastoista löytyy niitä saksalaisia ja kiinalaisia kalashnikoveja, joiden alkuperän suhteen voi levitellä käsiään. Samoin voi ajatella, että parhaasta päästä olevaa kotimaista kivääriä, varsinkin modattuna ja lisävarusteineen, jättäisi jonkinlaisen erän "kaiken varalta" - oli se tarve sitten syrjäseutujen siviilien kodinturva tai ihan mikä vain.

Mutta nämä pitäisi pystyä suorittamaan niin, ettei se olisi mistään pois. Eli lähinnä jättämällä jotakin hävittämättä sen sijaan että investoitaisiin rahaa uusiin patruunoihin tai hämärätähtäimien tritium-ampullien vaihtoihin. Varastoneliöt toki jotakin maksavat, joten ihan ilmaista ei säilyttäminenkään ole, mutta ehkä se ei kuitenkaan mahdottoman kalliiksi tulisi rajallisen ase- ja ampumatarvikemäärän kanssa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jalkaväen aseet ja ampumatarvikkeet sentään onneksi ovat suhteellisen pienikokoisia varastonimikkeitä, eli neliömetrille menee paljon tavaraa. Noin vertailun vuoksi, Halosen-Tuomiojan syvimpinä vuosina Afguihin oltiin irrottamassa 100 000 kinkkinorkun satsia vaikka SA-vahvuus taisi vielä tuolloin olla noin 350 000. RK 62 tulee olemaan PV:n päärynkky vielä ainakin neljännesvuosisadan ellei vallan tavattomia tapahdu, eiköhän niitä varikoilla hillu vielä pitkään sen jälkeenkin.

Pakkaa sekoittaa vielä se, että Suomi tosiaan on NATO:n jäsen (munkin on edelleen vaikea uskoa sitä todeksi), eli tässä on sellaiset kolmisenkymmentä liittolaista, joiden ylijäämää voi kysellä, jopa ihan ostohousut jalassa, mikäli havaitaan varauksissa olevan puutteita tai jonkin kaliiperin ampumatarvikkeet hupenevat hälyttävästi. Esmes kun Sverigestan nyt lähivuosikymmeninä sekin korvaa Ak 4 ja Ak 5-kalustonsa ainakin aktiiviyksiköissään, jäänee näitä torrakoita jälleen läjäpäin varikoille keräämään pölyä, virkamiehen hikeä ja kodinturvajoukkojen sukkamehua.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top