Rynnäkkö- ja taistelukiväärit

Miten määritellään tehokas kantama? Luoti ei putoa tähtäylinjalta enempää kuin X cm? Luodilla on riittävästi nopeutta, jotta se "räjähtää" kudokseen osuessaan? (Tosin yli 55 grainin luoteja käytettäessä koko räjähdysilmiö taitaa jäädä syntymättä kaikilta etäisyyksiltä...) Jos nykykalustoon vertaa, niin lyhytkin arska on kyllä parannus ainakin osumisen kannalta.

Netistä varastettu lähtönopeusgraafi 5.56:lle:

Katso liite: 120294

Lentorataa 5.56:lle:

Katso liite: 120295

AKM:n lentoratataulukkoa vertailuksi kahdella eri kohdistuksella:

Katso liite: 120296
Mikä selittää notkahduksen lähtönopeudessa 21 tuuman kohdalla?
 
Mikä selittää notkahduksen lähtönopeudessa 21 tuuman kohdalla?
Ehkä osin vähäinen mittausdata. Mutta käyrän kääntyminen laskuun piipun pidentyessä liikaa on siitä, että piipun ja luodin välinen kitka pysyy suunnilleen vakiona, mutta ruudin palamisen aiheuttama paine piipussa alkaa laskea.
 
Itämeren (NATO) valtioiden rynnäkkö- ja taistelukiväärit.




Project Grayburn on tarjonnut Sakoa Britannian puolustusministeriölle harkittavaksi L85A2/A3:n (SA-80) tilalle.

"Grayburn, Upham, Hunter, Shamer & Troubler.
These programs are running concurrent with a wider effort replace the SA 80 in British Army service under Project Grayburn. Project Grayburn is thought likely to go on contract in the Q4 2026 – Q1 2027 timeframe, for around 150,000 weapons, deliverable in batches."



 
Viimeksi muokattu:
Itämeren (NATO) valtioiden rynnäkkö- ja taistelukiväärit.




Project Grayburn on tarjonnut Sakoa Britannian puolustusministeriölle harkittavaksi L85A2/A3:n (SA-80) tilalle.

"Grayburn, Upham, Hunter, Shamer & Troubler.
These programs are running concurrent with a wider effort replace the SA 80 in British Army service under Project Grayburn. Project Grayburn is thought likely to go on contract in the Q4 2026 – Q1 2027 timeframe, for around 150,000 weapons, deliverable in batches."




Miten niillä on noin vähän rynnäkkökivääreitä o_O
In January 2022 a Parliamentary written response revealed that the UK had a total inventory of 134,912 SA80A2 variants and 17,900 SA80A3 variants, held across defence.
 
Amerikkalaisten kritiikkiä XM7:lle. 7:17 referoidaan myös ukrainalaisten kokemuksia, joista selviää että jalkaväen taisteluetäisyydet ovat selvästi alle 300 m (tälläkin foorumilla välillä onanoidaan 600-800 m ampumaetäisyyksistä....).

 
Amerikkalaisten kritiikkiä XM7:lle. 7:17 referoidaan myös ukrainalaisten kokemuksia, joista selviää että jalkaväen taisteluetäisyydet ovat selvästi alle 300 m (tälläkin foorumilla välillä onanoidaan 600-800 m ampumaetäisyyksistä....).

Taisi aika ajaa jo 6,8:n ohi ja palattiin muuhun kuin vuohipaimenten mätkimiseen laaksojen ylitse. Paljon on myös näkynyt nurinaa siitä että kenraalikunnasta eläköityessä on odottamassa rahakas konsulttipesti Sigin leivissä. Muutoinkin ei ole nykyinen jenkki-SIG enää sveitsiläissaksalaisen edeltäjänsä kanssa samalla tasolla P320 pistoolitkin jotka on palveluskäytössä M17/M18 tuntuu laukeilevan itsestään ja muutenkin laadunvalvonnan taso on surkeaa.
 
Amerikkalaisten kritiikkiä XM7:lle. 7:17 referoidaan myös ukrainalaisten kokemuksia, joista selviää että jalkaväen taisteluetäisyydet ovat selvästi alle 300 m (tälläkin foorumilla välillä onanoidaan 600-800 m ampumaetäisyyksistä....).


Mielenkiintoisinta antia mainitsemastasi kohdasta hieman eteenpäin oli M955 (sic! pitäisi varmastikin olla M995) panssarinläpäisypatruuna. Toimii kuulemma erinomaisesti venäläisten suojavarusteita vastaan. En tiennyt, että Ukrainalle on tällaistakin toimitettu ja kokemusten leviämisestä päätellen varmaan enemmänkin kuin vain pari kuormalavallista erikoisjoukoille.

Siitä päästäänkin kysymykseen, pitäisikö Suomenkin painottaa tuonkaltaisia patruunoita tuleville kivääreillemme? Se on toki karu fakta, että ne on kalliita ja että ne ovat usein myös turhia, kun roiskitaan joka puskaan ja osumat on luultavammin jossakin muualla kuin traumalevyssä. Mutta toisaalta, kyllähän ne epäilemättä lisäisivät vaikutustehoa monilla joukoilla - puhutaan sitten selustan vartiojoukoista, jotka yrittävät pitää vihollisen erikoisjoukot kurissa, seinien läpi ampuvista kaupunkijääkäreistä tai jopa ihan tavallisista nurmiporista, jotka puskiin roiskimisen lisäksi voivat päätyä ampumaan makuullaan olevaa vihollista, josta näkyy lähinnä kypärän peittämä pää.

Lisäksi M995 tehoaa myös kevyimmin panssaroituihin ajoneuvoihin. Toki voi kysyä, kauanko vihollinen käyttää niitä, mutta onhan tuota reliikkikalustoa vielä jonkin verran Venäjällä varastossa ja IMV:t (Infantry Mobility Vehicle), kuten Tigr, lienevät käytössä tulevillakin taistelukentillä.
 
Laittaa lippaaseen joka viidennen panssarinläpäisypatruunaa, kuten valojuovaa konekivääriin: pysäytä lyijyllä ja viimeistele ”kovalla”. Mikä säästö! ;)
 
Mielenkiintoisinta antia mainitsemastasi kohdasta hieman eteenpäin oli M955 (sic! pitäisi varmastikin olla M995) panssarinläpäisypatruuna. Toimii kuulemma erinomaisesti venäläisten suojavarusteita vastaan. En tiennyt, että Ukrainalle on tällaistakin toimitettu ja kokemusten leviämisestä päätellen varmaan enemmänkin kuin vain pari kuormalavallista erikoisjoukoille.

Siitä päästäänkin kysymykseen, pitäisikö Suomenkin painottaa tuonkaltaisia patruunoita tuleville kivääreillemme? Se on toki karu fakta, että ne on kalliita ja että ne ovat usein myös turhia, kun roiskitaan joka puskaan ja osumat on luultavammin jossakin muualla kuin traumalevyssä. Mutta toisaalta, kyllähän ne epäilemättä lisäisivät vaikutustehoa monilla joukoilla - puhutaan sitten selustan vartiojoukoista, jotka yrittävät pitää vihollisen erikoisjoukot kurissa, seinien läpi ampuvista kaupunkijääkäreistä tai jopa ihan tavallisista nurmiporista, jotka puskiin roiskimisen lisäksi voivat päätyä ampumaan makuullaan olevaa vihollista, josta näkyy lähinnä kypärän peittämä pää.

Lisäksi M995 tehoaa myös kevyimmin panssaroituihin ajoneuvoihin. Toki voi kysyä, kauanko vihollinen käyttää niitä, mutta onhan tuota reliikkikalustoa vielä jonkin verran Venäjällä varastossa ja IMV:t (Infantry Mobility Vehicle), kuten Tigr, lienevät käytössä tulevillakin taistelukentillä.
Vähän samaa oon miettinyt.... kuinka pitkään perus 5.56 patruuna on tehokas kehittyviä suojaimia vastaan. Pitäis saada tuota lävistys kykyä parannettua, vaikka kyllähän kai käteen tai jalkaan haavoittunut on pois pelistä.
 
Mielenkiintoisinta antia mainitsemastasi kohdasta hieman eteenpäin oli M955 (sic! pitäisi varmastikin olla M995) panssarinläpäisypatruuna. Toimii kuulemma erinomaisesti venäläisten suojavarusteita vastaan. En tiennyt, että Ukrainalle on tällaistakin toimitettu ja kokemusten leviämisestä päätellen varmaan enemmänkin kuin vain pari kuormalavallista erikoisjoukoille.

Siitä päästäänkin kysymykseen, pitäisikö Suomenkin painottaa tuonkaltaisia patruunoita tuleville kivääreillemme? Se on toki karu fakta, että ne on kalliita ja että ne ovat usein myös turhia, kun roiskitaan joka puskaan ja osumat on luultavammin jossakin muualla kuin traumalevyssä. Mutta toisaalta, kyllähän ne epäilemättä lisäisivät vaikutustehoa monilla joukoilla - puhutaan sitten selustan vartiojoukoista, jotka yrittävät pitää vihollisen erikoisjoukot kurissa, seinien läpi ampuvista kaupunkijääkäreistä tai jopa ihan tavallisista nurmiporista, jotka puskiin roiskimisen lisäksi voivat päätyä ampumaan makuullaan olevaa vihollista, josta näkyy lähinnä kypärän peittämä pää.

Lisäksi M995 tehoaa myös kevyimmin panssaroituihin ajoneuvoihin. Toki voi kysyä, kauanko vihollinen käyttää niitä, mutta onhan tuota reliikkikalustoa vielä jonkin verran Venäjällä varastossa ja IMV:t (Infantry Mobility Vehicle), kuten Tigr, lienevät käytössä tulevillakin taistelukentillä.

Vähän samaa oon miettinyt.... kuinka pitkään perus 5.56 patruuna on tehokas kehittyviä suojaimia vastaan. Pitäis saada tuota lävistys kykyä parannettua, vaikka kyllähän kai käteen tai jalkaan haavoittunut on pois pelistä.
Meillähän on jo noita, RK:n mustapäitä joita muistan nähneeni pari kappaletta. Ja muistaakseni Pekariinkin löytyy.

Noissa on kuitenkin aina se sama ongelma: yleensä paineet on järeämmät, hinta kalliimpi ja piipun/aseen kuluminen nopeampaa. Ja kun puhutaan siitä, että pahimmillaan yksi jantteri voi käydä tulitaistelussa läpi 12 lippaallista (viittaan vanhan jäsenen @Lepard viesteihin muutaman vuoden takaa), niin hintaakin alkaa olla.

Ja muistuttaisin myös videon toisesta kiinnostavasta osasta: kun patruunamäärä joukoilla tiputettiin 210 -> 140, niiden taisteluteho laski. Koska _tulenkäytön_ tehtävä on mahdollistaa _liike_. Tulella harvoin saadaan _tuhottua_ vihollista (kiväärikaliiberisten aseiden osuus tappioista on 1-2%), liikkellä niinkin.

Ralf Siren kirjassaan (s.164-165) korosti suuremman kokonaisuuden (ryhmän, joukkueen, komppanian jne) kykyä toimia. Hän sanoi että liian usein kiinnitetään huomiota pelkkään asejärjestelmään (tässä tapauksessa rynkkyyn ja patiin) ymmärtämättä, mikä sen merkitys on kokonaisuudessa ja osana useamman aselajin ja kokonaistulenkäytön vaikutusta.

Viitaten edelleen @Lepard vanhaa viestiin:

"Tulen tiheyttä saadaan aikaan kevyemmällä ampumatarvikkeella (5,56), jota voidaan kantaa ja siten ampua enemmän. Aluetulenkäyttö käsiaseilla ja "mad minute" taitavat olla vain meillä koulutuksellisista syistä unohdettua sotataitoa."

"Tätä keskustelua vuosikausia seuranneena mielipiteeni on, että ratkaisu on kevyt, edullinen ja laajasti saatavilla oleva 5,56 NATO."
 
Vähän samaa oon miettinyt.... kuinka pitkään perus 5.56 patruuna on tehokas kehittyviä suojaimia vastaan. Pitäis saada tuota lävistys kykyä parannettua, vaikka kyllähän kai käteen tai jalkaan haavoittunut on pois pelistä.
Normaalisti viisastelisin, että jalkaan haavoittunut sitoo lisäksi yksi-kaksi muutakin häntä auttavaa vihollista, mutta kun vastus on venäläisiä niin…
 
Taisi aika ajaa jo 6,8:n ohi ja palattiin muuhun kuin vuohipaimenten mätkimiseen laaksojen ylitse. Paljon on myös näkynyt nurinaa siitä että kenraalikunnasta eläköityessä on odottamassa rahakas konsulttipesti Sigin leivissä. Muutoinkin ei ole nykyinen jenkki-SIG enää sveitsiläissaksalaisen edeltäjänsä kanssa samalla tasolla P320 pistoolitkin jotka on palveluskäytössä M17/M18 tuntuu laukeilevan itsestään ja muutenkin laadunvalvonnan taso on surkeaa.
Tuotannon laatu on USA:ssa aika matala mutta kaipa paikallinen aluepolitiikka pakottaa siirtämään tuotantoa sinne kun sopimuksissa niin vaaditaan. Siinä saa sitten ihmetellä kuinka huonoja tuotteita onkaan hankittu...
 
Back
Top