"Säästöt romuttavat puolustusjärjestelmän"

[Ohjus-tiedustelija]

Minä olen vahvasti sitä mieltä että katseet kannattaa suunnata nyt niitä joukkoja kouluttaviin porukoihin jotka on jo päätetty poistaa SA-kokoonpanoista, ei niihin porukoihin jotka kenties poistuvat joskus +10-vuoden päästä.

Samaa mieltä minäkin olen! Nimenomaan sellaiset koulutuspaikat pitää nyt raakata pois, joita ei jatkossa tarvita. Tässä kohtaa olisi hyvin lyhytnäköistä ja ammattitaidotonta tuijottaa vain muutama vuosi eteenpäin. Nythän ollaan samaan aikaan tekemässä sitä mediassakin hyvin esillä ollutta Puolustusvoimien kokonaisuudistusta joka tähtää pidemmälle kuin vain +/- 10vuoden päähän. Nyt vain tilanne on se, että tähän samaan myllerrykseen sattuu myös suhteellisen kovat säästövelvoitteet. Jos nyt - kun tehdään jokatapauksessa kokonaisuudistusta, jolla on tarkoitus mennä todennäköisesti +20 vuotta eteenpäin

Ei varuskuntaverkkoa kertakaikkiaan kyetä vielä ajamaan sellaiseen tilaan joka on mahdollisesti edessä 15-20-vuoden päästä, ei todellakaan. Se tarkoittaisi käytännössä sitä että SA-vahvuus olisi jossain kenties 100 000 miehen nurkilla ja koulutusvelvoite olisi sen mukainen (nykyisen kaltainen asevelvollisuus iso ?). Onhan se nyt tullut moneen kertaan selväksi ettei pv kykene, eikä ole tarvettakaan näkemään näiltä osin ihan noin pitkälle koska poliitikot määräävät isot linjat ja ne muuttuvat vaalien/lähialueiden tilanteiden mukaan.

Uskon että nyt käydään jo päätettyjen/suurelta osin jo tehtyjenkin SA-kokoonpanojen mukaisten vähennysten kimppuun (koulutusvelvoitteen/tarpeen osalta), ei mahdollisesti 2020 eteen tulevien vähennysten.

Jos katsotaan yhtään huomista pidemmälle, niin meille riittää erittäin hyvin yksi panssarijoukkoja kouluttava varuskunta. Se kattaa helposti ne tarpeet mitä sille joukkotyypille jatkoa ajatellen on. Kahden säilyttäminen olisi tässä tilanteessa jokseenkin järjetöntä, koska yhtään pidemmälle katsoen ei kertakaikkiaan tule olemaan tarvetta kuin hädintuskin yhdelle.

Kyllähän se varmaan riittäisi, mutta raskaan kaluston vaatimaa infraa tarvii rakentaa lisää kaikissa tapauksissa (vähintään Nasams järjestelmälle / BMP-2 päivitetään / MtLb kalustoa tulee lisää), istunee aika kehnosti haastavien säästösuunnitelmien kanssa yksiin...

 

[Kapiainen]

Ei varuskuntaverkkoa kertakaikkiaan kyetä vielä ajamaan sellaiseen tilaan joka on mahdollisesti edessä 15-20-vuoden päästä, ei todellakaan. Se tarkoittaisi käytännössä sitä että SA-vahvuus olisi jossain kenties 100 000 miehen nurkilla

Kun tässä kerran perusteita kysellään niin...mihin perustuu ajatuksesi siitä että tuolloin armeijamme vahvuus olisi 100 000miestä?! Minusta se on täysin väärä päätelmä, eikä sellaista ole missään tapauksessa näköpiirissä, saati suunnitteilla.

Mitä sitten tulee tuohon varuskuntaverkkoasiaan, niin se on fakta että nyt käynnistellään..tai on jo käynnistelty..toimenpiteitä kokonaisuudistukseen liittyen ja nimenomaan sellaisia toimenpiteitä jotka kantavat tuonne 15-20v päähän. Jos tässä tilanteessa ei varuskuntaverkkoa kyetä mukauttamaan niiden ajatusten mukaisiksi, niin mennään todella ohkaisin perustein ja hyvin lyhytnäköisesti eteenpäin. Kun kokonaisuudistuksesta tiedotettiin..oliko jo kohta vajaat vuosi sitten, jo silloin kerrottiin selväsanaisesti mitä tuleman pitää ja mainittiin myös että varuskuntaverkko rakennetaan palvelemaan tuota tavoitetta ja päämäärää. Minusta se ei tarkoita mitään muuta kuin sitä, että nimenomaan tuota 15-20v päähän kantavaa toimintaa tukevaksi on tarkoitus muokata myös varuskuntaverkko NYT..eikä vähitellen tuona aikana. Tuota tukee lisäksi se, että muutokset halutaan säästötavoitteiden pakottamanakin tehdä etupainotteisesti.
PSPR:n elinkaari on kääntynyt ehtooseensa..se ei tule missään tapauksessa kantamaan 15v päähän tästä hetkestä..ja siksi sen elinkaari tullee päättymään lähivuosina..todennäköisesti hieman nopeammin kuin Puolustusvoimat olisi alunperin ajatellut..mutta säästövelvoitteet pakottavat siihen.

 

[juhapar]

Olisi mukavaa kuulla (siinä mitassa, mitä on lupa kertoa) Kapiaiselta ammattilaisen mielipide siitä, millaiset voisivat olla nykyisillä/tulevilla määrärahoilla vuoden 2020-2030 puolustusvoimat.

 

[Kapiainen]

Olisi mukavaa kuulla (siinä mitassa, mitä on lupa kertoa) Kapiaiselta ammattilaisen mielipide siitä, millaiset voisivat olla nykyisillä/tulevilla määrärahoilla vuoden 2020-2030 puolustusvoimat.

Mikään ei ainakaan viittaa siihen, että esimerkiksi asevelvollisuuteen/ reserviin perustuva armeija olisi katoamassa mihinkään. Tietenkin kaikki on aina mahdollista, mutta henk.koht, sen tiedon perusteella mitä minulla on, olen hyvin varma siitä että meillä on vielä pitkään reserviin perustuva armeija. Koska ne muutokset ja kehityt, jota nyt käynnistellään, vaatii edelleen miesmääräisesti suuren armeijan, on jokseenkin mahdotonta toteuttaa sitä mitenkään muuten kuin reserviin perustuvalla armeijalla. Vuoteen 2030 on tästä hetkestä se vajaat 20 vuotta aikaa. Näin suuret muutokset tähtäävät väistämättä sen 15-20v eteenpäin..joskaan ei ehkä kovin paljoa sitä pidemmälle. Näinollen olen vahvasti sillä kannalla, että vuoden 2030 paikkeilla käydään vastavanlaista keskustelua ja tehdään vastaavanlaista työtä kuin tehdään nyt..silloin tähdätään vuoteen 2050..mitä se silloin tulee olemaan, siitä en lähde sanomaan mitään. Mutta siihen saakka meillä tulee olemaan asevelvollisuuteen ja reserviin nojaava armeija. Mikään ei ainakaan viittää mihinkään muuhun tällä hetkellä. Puolustusvoimien kannalta se on erittäin hyvä ratkaisu. Kansalaiset tuntuisivat tukevan asevelvollisuutta edelleen ja koska kansalaiset sitä tukevat, tukevat myös poliitikot. Tietysti poliitikothan tuollaiset asiat päättävät, ei armeija, joten siinä mielessä tietenkin on teoriassa mahdollista että esim 10 vuoden kuluttua poliitikot päättävät että asevelvollisuus lakkaa..ja sitten se lakkaa..sanoin armeija mitä tahansa. Lopulta kyse on siis siitä, miten kansalaiset asian kokevat..mutta armeija ei ole suunnittelemassa minun käsitykseni mukaan mitään, mikä ei nojaisi reserviin perustuvaan järjestelmään.

 

[skärdis]

Vuoteen 2030 on tästä hetkestä se vajaat 20 vuotta aikaa. Näin suuret muutokset tähtäävät väistämättä sen 15-20v eteenpäin..joskaan ei ehkä kovin paljoa sitä pidemmälle.

Tietysti poliitikothan tuollaiset asiat päättävät, ei armeija, joten siinä mielessä tietenkin on teoriassa mahdollista että esim 10 vuoden kuluttua poliitikot päättävät että asevelvollisuus lakkaa..ja sitten se lakkaa..sanoin armeija mitä tahansa.

Noinhan se periaatteessa on ja tullee luultavasti olemaankin.

Toisaalta voidaan palata vaikkapa vuoteen 1985. Silloinkin maailma näytti kulkevan vanhaa rataansa ja 20-vuotissuunnitelmia olisi ollut helppo tehdä.

Perin harvassa olivat he, jotka vuonna 1985 näkivät Suomen olevan vuonna 1995 täysvaltaisena jäsenenä EY:ssä, YYA-sopimus on todettu rauenneeksi, Suomen joutuneen läntisen maailman taloushistorian pahimman laman runtelemaksi jne. Kaikki tuo vajaassa kymmenessä vuodessa siitä kun 1985 oli todettu maailman kulkevan ennustettavasti entistä rataansa.

20-vuotissuunnitelma on helppo tehdä ja useimpina 20 vuoden ajanjaksoina se olisikin ollut todettavissa hyvin paikkaansa pitäväksi, mutta se tuskin johtuu tekijöidensä erinomaisesta ennustuskyvystä.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Ei varuskuntaverkkoa kertakaikkiaan kyetä vielä ajamaan sellaiseen tilaan joka on mahdollisesti edessä 15-20-vuoden päästä, ei todellakaan. Se tarkoittaisi käytännössä sitä että SA-vahvuus olisi jossain kenties 100 000 miehen nurkilla

Kun tässä kerran perusteita kysellään niin...mihin perustuu ajatuksesi siitä että tuolloin armeijamme vahvuus olisi 100 000miestä?! Minusta se on täysin väärä päätelmä, eikä sellaista ole missään tapauksessa näköpiirissä, saati suunnitteilla.

No 2030 on niin kaukana että se voi olla tuolloin ihan mitä tahansa, juuri sen takia ei voida tehdä vielä päätöksiä/toimenpiteitä sillä silmällä että varuskuntaverkko olisi 2015 varmasti jo siinä mallissa kuin on tarve olla 2030.

Mitä sitten tulee tuohon varuskuntaverkkoasiaan, niin se on fakta että nyt käynnistellään..tai on jo käynnistelty..toimenpiteitä kokonaisuudistukseen liittyen ja nimenomaan sellaisia toimenpiteitä jotka kantavat tuonne 15-20v päähän. Jos tässä tilanteessa ei varuskuntaverkkoa kyetä mukauttamaan niiden ajatusten mukaisiksi, niin mennään todella ohkaisin perustein ja hyvin lyhytnäköisesti eteenpäin. Kun kokonaisuudistuksesta tiedotettiin..oliko jo kohta vajaat vuosi sitten, jo silloin kerrottiin selväsanaisesti mitä tuleman pitää ja mainittiin myös että varuskuntaverkko rakennetaan palvelemaan tuota tavoitetta ja päämäärää. Minusta se ei tarkoita mitään muuta kuin sitä, että nimenomaan tuota 15-20v päähän kantavaa toimintaa tukevaksi on tarkoitus muokata myös varuskuntaverkko NYT..eikä vähitellen tuona aikana.

Pitihän se viimeksikin olla vuosien 2004-2005 kohdalla selvää millaiset SA-joukot meillä on 2010 eteenpäin ja varuskuntia lakkautetttiin sen mukaisesti pari vuotta sen jälkeen. No nyt asiaan palataan taas...

Eiköhän se varuskuntaverkko sorvata nytkin sen malliseksi kuin jo julkistetut uudet SA-joukko kokoonpanot vaativat (jos niihin tulee muutoksia niin asia on eri), veikkaan että niihin joukkojen määriin palataan taas esim. 2016 pintaan jolloin julkaistaan 2020 eteenpäin suunnitellut SA kokoonpanot ja sitten sorvataan taas suunnitelmat varuskuntaverkon pienentämiseksi jos tarve vaatii.

PSPR:n elinkaari on kääntynyt ehtooseensa..se ei tule missään tapauksessa kantamaan 15v päähän tästä hetkestä..ja siksi sen elinkaari tullee päättymään lähivuosina..todennäköisesti hieman nopeammin kuin Puolustusvoimat olisi alunperin ajatellut..mutta säästövelvoitteet pakottavat siihen.

No jos se lakkaa olemasta vaikkapa 10-vuoden päästä, niin se ei ole silloin tämän säästökierroksen asia. Nythän ensimmäiset lakkautukset pitäisi alkaa 2014 ja loput varmaan pikapikaa heti perään/samaan syssyyn.
Minulla ei ole mitään sitä vastaan että Parola lakkaisi olemasta jo 2014, mutta ongelmaksi muodostuu mihin se kalusto jolla siellä toimitaan saadaan tuupattua koulutettavaksi (sitä käyttävien SA-kokoonpanojen poistamisesta ei ole olemassa päätöksiä, toisin kuin monesta muusta SA-kokoonpanosta) ilman merkittäviä kustannuksia.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Perusteluja edellisen lakkautuskierroksen kohteista:

Hyrylä:
Helsingin ilmatorjunnan pääkalusto BUK M1-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä ikääntyy. Uuden kauaskantoisen ilmatorjuntaohjusjärjestelmän hankinta ajoittuu 2010-luvun vaihteeseen. Hankittava järjestelmä tulee omaamaan satojen kilometrien operatiivisen liikkuvuuden, mikä vähentää entisestään normaaliolojen koulutuspaikan eli varuskunnan fyysisen sijainnin merkitystä. Pääkaupunkiseudun ilmapuolustus on kokonaisuus, joka muodostuu ilmatorjunnan ohella hävittäjätorjunnasta, elektronisesta sodankäyntikyvystä sekä niiden integroidusta johtamisesta. Tämän kokonaisuudenkehittäminen on yksi puolustusvoimien tärkeimmistä hankkeista. Nykytilanteessa ilmatorjuntajoukkoja koulutetaan liikaa, samalla kun voimavaroja tarvitaan tuleviin kehittämishankkeisiin. Maavoimien koulutusorganisaatiossa on ylikapasiteettia jolloin pääosa rykmentin tehtävistä voidaan siirtää Panssariprikaatiin. BUK M1-ilmatorjuntaohjusyksiköiden valmius ylläpidetään niiden elinkaaren ajan ja ilmatorjunnan johtaminen ja harjoittelu pääkaupunkiseudulla jatkuu.

(Suomeksi: kaluston poistosta päätös olemassa, Parolassa tyhjää tilaa/kapasiteettia ottaa vastaan korvaava kalusto)

Kustannussäästö: vuositasolla 5 miljoonaa euroaalkaen vuodesta 2007. Henkilöstömenojen lisäksisäästöä syntyy, koska Hyrylän varuskunnan raken-nuksista ja harjoitusalueista luovutaan.Henkilövähennystavoite: yhteensä noin 90 teh-tävää. Puolustusvoimien kehittämiseen siirretään90 tehtävää. Lisäksi noin 100 tehtävää suunnitel-laan kohdennettavaksi ilmatorjuntakoulutukseen.

Mikkeli:
Mikkelissä koulutettu jääkäriprikaati poistetaan puolustusvoimien sodan ajan vahvuudesta osana maavoimien vahvuuden supistamista. Prikaatin pääkalusto ikääntyy, eikä sen korvaamiseen ole varoja. Jääkäriprikaatin valmius ylläpidetään kertausharjoituksin niin kauan, kun se vielä kuuluu sodan ajan joukkoihin.
Savon Prikaatilla ei ole mahdollisuuksia aselajien välisen yhteistoiminnan kouluttamiseen omassa varuskunnassaan. Prikaatin jäljelle jäävät koulutustehtävät voidaan toteuttaa muissa joukko-osastoissa ilman lisäinvestointeja. Tiloja vapautuu Maavoimien Esikunnalle ja tarpeettomaksi jäävistä rakennuksista ja harjoitusalueista voidaan luopua. Savon Prikaatista noin 20 henkilöä voi siirtyä turvallisuus- vartiointi- ja tukitehtäviin Maavoimien Esikuntaan sekä JohtamisjärjestelmäkeskuksenMikkeliin sijoitettaviin osiin. Kokonaisuutena Mikkelin alueelta puolustusvoimien virkoja häviää muutamia kymmeniä, koska lakkautettavien Savon Prikaatin, Mikkelin Sotilasläänin ja Itäisen maanpuolustusalueen tilalle tulevat uudet organisaatiot. Henkilöstön ikäjakauma ja koulutustausta tulee kuitenkin muuttumaan selvästi nykyisestä.

(Suomeksi: Prikaatin kouluttama SA-joukko poistetaan + pääkalusto, molemmista päätös olemassa. Jäljelle jäävät koulutusvelvoitteet voidaan siirtää muualle ilman lisäinvestointeja)

Kustannusssätö: vuositasolla 5 miljoonaa euroaalkaen vuodesta 2007. Henkilöstömenojen lisäksisäästöä syntyy, koska Karkialammen rakennuk-sista ja harjoitusalueista luovutaan.Henkilövähennystavoite: noin sata tehtävää. Lisäksi kehittämishankkeisiin siirretään toiset sata tehtävää.

Varikot:
Varikkoja yhdistämällä voidaan pienentää niiden hallintoa. Yhdistämisten ulkopuolella ovat tällä hetkellä 15 toimipisteestä vain Talousvarikko ja Tervolan
Varikko, joiden uudelleenjärjestelyt päätetään 1.9.2006 mennessä. Kehitystä vauhdittaa myös varikkojen luonteen muuttuminen korjaamoista ja varastoista järjestelmävastuullisiksi toimijoiksi, kun kaluston huoltoa ja ylläpitoa siirretään yrityksille. Maavoimien varastoalueita vähennetään alle puoleen nykyisestä 1.1.2008 mennessä, jotta ne saadaan vastaamaan pienenevien sodan ajan joukkojen tarpeita. Erillisistä varastoalueista luovutaan mm. Kokkolassa, Seinäjoella ja Vaasassa. Kun johdettavien yksiköiden määrää on vähennetty mahdollisesti jopa viiteen nykyisestä, supistetaan myös Materiaalilaitoksen Esikuntaa. Maavoimiin perustetaan Materiaalilaitoksen alaisuuteen hallintoyksiköiksi neljä huoltorykmenttiä.
numeroinaNe ovat alueellisen huollon ja materiaalitoimintojen toteuttajia. Rauhan aikana huoltorykmenttiin kuuluu esikunta ja erikseen määritettäviä varikko-osastoja, varastoja, korjaamoita sekä muita huollon yksiköitä. Huoltorykmenttien esikuntien sijoituspaikoista päätetään erikseen suunnittelun edetessä.

Kustannussäästö: 8–10 miljoonan euron kiin-teistö- ja henkilöstösäästöt vuosina 2008 ja 2009 ja vuodesta 2010 alkaen vuositasolla 16–18 miljoonaa euroa. Henkilövähennystavoite: Materiaalilaitoksen2400 tehtävästä vähennetään vuoteen 2010 mennessä 520 tehtävää mukaan lukien nykyisin sotilaslääneihin kuuluvat varastot:1) VAIHE varikoilta vähennetään vuoteen 2008 mennessä 200 tehtävää ja varastoista 70 teh-tävää, 2) VAIHE Vuosina 2008–2010 Materiaa-lilaitoksen esikunnasta poistuu 100 tehtävää eli noin kolmannes nykyisistä ja varikoilta su-pistetaan vielä 150 tehtävää.


Että pitäisikö tässä nyt edelleen suunnata katseet varuskuntiin joiden sekä pääkalusto, sekä kouluttama SA-yhtymä on päätetty poistaa + niistä on olemassa mustaa valkoisella jo julkisuudessakin. Ja jos jotain toimintoja jää jäljelle, niin ne pystytään toteuttamaan muualla ilman lisäinvestointeja.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Että pitäisikö tässä nyt edelleen suunnata katseet varuskuntiin joiden sekä pääkalusto, sekä kouluttama SA-yhtymä on päätetty poistaa + niistä on olemassa mustaa valkoisella jo julkisuudessakin. Ja jos jotain toimintoja jää jäljelle, niin ne pystytään toteuttamaan muualla ilman lisäinvestointeja.

Kaikki Jpr90 poistetaan 2015 mennessä = mitkä varuskunnat (pois lukien valmius yhtymät) ovat kouluttaneet niitä?

Iso osa JvPr:sta poistuu / loput muokataan uuteen uskoon = mitkä varuskunnat ovat kouluttaneet niitä?

Sitten on vielä erikseen näitä "epämääräisiä":
Niinisalo = mikä on ylijohdon tykistön vahvuus jatkossa / mitä muuta siellä koulutetaan?
Keuruu = mikä on ylijohdon pioneerien vahvuus jatkossa / mitä muuta siellä koulutetaan?
Lahti = sekalainen sillisalaatti...

ps. Edelliseltä kierrokselta jäi jo siitäkin pari varuskuntaa lakkauttamatta
"(2005) Ensi vuosikymmenen puolustusvoimat ovat sekä rauhan että sodan ajan kokoonpanoltaan nykyistä pienemmät, mutta iskukykyisemmät. Muutokset koskevat kaikkia organisaatiotasoja ja koko henkilöstöä. Päätökset kolmen joukko-osaston (Hyrylä, Mikkeli, Kotka) lakkauttamisesta on jo tehty ja kaksi muuta joukko-osastoa lakkautetaan todennäköisesti vuoteen 2009 mennessä."

 

[Hande]

Että pitäisikö tässä nyt edelleen suunnata katseet varuskuntiin joiden sekä pääkalusto, sekä kouluttama SA-yhtymä on päätetty poistaa + niistä on olemassa mustaa valkoisella jo julkisuudessakin. Ja jos jotain toimintoja jää jäljelle, niin ne pystytään toteuttamaan muualla ilman lisäinvestointeja.

Kaikki Jpr90 poistetaan 2015 mennessä = mitkä varuskunnat (pois lukien valmius yhtymät) ovat kouluttaneet niitä?

Iso osa JvPr:sta poistuu / loput muokataan uuteen uskoon = mitkä varuskunnat ovat kouluttaneet niitä?

Sitten on vielä erikseen näitä "epämääräisiä":
Niinisalo = mikä on ylijohdon tykistön vahvuus jatkossa / mitä muuta siellä koulutetaan?
Keuruu = mikä on ylijohdon pioneerien vahvuus jatkossa / mitä muuta siellä koulutetaan?
Lahti = sekalainen sillisalaatti...

ps. Edelliseltä kierrokselta jäi jo siitäkin pari varuskuntaa lakkauttamatta
"(2005) Ensi vuosikymmenen puolustusvoimat ovat sekä rauhan että sodan ajan kokoonpanoltaan nykyistä pienemmät, mutta iskukykyisemmät. Muutokset koskevat kaikkia organisaatiotasoja ja koko henkilöstöä. Päätökset kolmen joukko-osaston (Hyrylä, Mikkeli, Kotka) lakkauttamisesta on jo tehty ja kaksi muuta joukko-osastoa lakkautetaan todennäköisesti vuoteen 2009 mennessä."

Sodankylässä joukkotuotetaan varmasti (Pv:n julkistama tieto) ja Kontiorannassa todennäköisesti sodan ajan jääkäriprikaatia. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että JPr poisto aiheuttaisi em. varuskuntien sulkemisen koska niille voi tulla uusi tehtävä alueellisten joukkojen kouluttajana. Jv-prikaateille on tuotettu osia mm. valmiusprikaateissa ja varmaan lähes kaikissa varuskunnissa eikä yhtään korvamerkittyä varuskuntaa ole ollutkaan vaan pääosa joukoista on ns. toisen kierroksen porukkaa eli vapautunut vaikkapa jääkäriprikaatista iän tai joukon lakkauttamisen myötä.

Edellisellä kierroksellahan ei esim. luovuttu yhdenkään lakkautetun pumpun rakennuskannasta kuin osittain joten säästöt lienevät olleet hyvinkin kyseenalaisia. BUKit ovat edelleen Hyrylässä, Mikkelissä on esikuntahärdelliä yms. vanhan varuskunnan peruskorjatuissa rakennuksissa ja Kotkasta lakkautettiin nimellisesti itsenäinen joukko-osasto mutta toiminta jatkuu toisen esikunnan alaisuudessa.

 

[Hejsan]

Toivon että ne ei kokonaan lakkauta Sodankylä.
Venäjällä on perustammassa Artic Brigade sinne pohjoiseen.

Sodankylä on hyvä koulutuspaikka suomeen Artic Rangersiin.

 

[baikal]

Toivon että ne ei kokonaan lakkauta Sodankylä.
Venäjällä on perustammassa Artic Brigade sinne pohjoiseen.

Sodankylä on hyvä koulutuspaikka suomeen Artic Rangersiin.

Kainuun Prikaatista löytynee arktista osaamista aivan kysta kyllin. En halua vähätellä Sodankylän osaamista jne. mutta kokeilkaas Vuosankaa tammi-helmikuun heleillä keleillä, kyllä siinä arktikaa on ihan tarpeiksi.

Lapin osalta tilanne lienee sikälikin haastava, että väestön jatkuva väheneminen rupeaa tuottamaan ongelmia rekryyttien suhteen. Ja vastoin monien yleistä arviota, ei Lapin miesaines ole ainakaan sen kummempaa kuin se on muuallakaan. Välillä ainakin taisi olla tiettyjä, hmmmm, haasteita erityisesti Sodankylässä. Eikä Lapin prikaatia pelkästään etelästä tulleiden fiilistelijöiden voimin pystyssä pidetä, kyllä se tarvii ihan toimivan rekrypohjan.

Lapin raja ja Rovaniemi vähän turvotettuna plus Kainuu imaisevat tuon rekrypohjan aivan heittäen.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Että pitäisikö tässä nyt edelleen suunnata katseet varuskuntiin joiden sekä pääkalusto, sekä kouluttama SA-yhtymä on päätetty poistaa + niistä on olemassa mustaa valkoisella jo julkisuudessakin. Ja jos jotain toimintoja jää jäljelle, niin ne pystytään toteuttamaan muualla ilman lisäinvestointeja.

Kaikki Jpr90 poistetaan 2015 mennessä = mitkä varuskunnat (pois lukien valmius yhtymät) ovat kouluttaneet niitä?

Iso osa JvPr:sta poistuu / loput muokataan uuteen uskoon = mitkä varuskunnat ovat kouluttaneet niitä?

Sitten on vielä erikseen näitä "epämääräisiä":
Niinisalo = mikä on ylijohdon tykistön vahvuus jatkossa / mitä muuta siellä koulutetaan?
Keuruu = mikä on ylijohdon pioneerien vahvuus jatkossa / mitä muuta siellä koulutetaan?
Lahti = sekalainen sillisalaatti...

ps. Edelliseltä kierrokselta jäi jo siitäkin pari varuskuntaa lakkauttamatta
"(2005) Ensi vuosikymmenen puolustusvoimat ovat sekä rauhan että sodan ajan kokoonpanoltaan nykyistä pienemmät, mutta iskukykyisemmät. Muutokset koskevat kaikkia organisaatiotasoja ja koko henkilöstöä. Päätökset kolmen joukko-osaston (Hyrylä, Mikkeli, Kotka) lakkauttamisesta on jo tehty ja kaksi muuta joukko-osastoa lakkautetaan todennäköisesti vuoteen 2009 mennessä."

Sodankylässä joukkotuotetaan varmasti (Pv:n julkistama tieto) ja Kontiorannassa todennäköisesti sodan ajan jääkäriprikaatia. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että JPr poisto aiheuttaisi em. varuskuntien sulkemisen koska niille voi tulla uusi tehtävä alueellisten joukkojen kouluttajana.

Ei ole itsestään selvää varmaan mikään, mutta todennäköistä että ainakin toinen lopetetaan. Kuten alla totesit Jpr05 tuottavat joukko-osastot tuottavat myös alueellisia joukkoja (+ Jpr05:sta kenties siirretään vanhempaa porukkaan alueellisiin joukkoihin), joten ei niitä kouluttavia paikkojakaan kovin montaa jää jäljelle kun SA tarve supistuu 5 tst-ryhmään ja esim. Helsinkiin jää aika varmasti yksi pelkästään alueellisia joukkoja tuottava varuskunta.

Jv-prikaateille on tuotettu osia mm. valmiusprikaateissa ja varmaan lähes kaikissa varuskunnissa eikä yhtään korvamerkittyä varuskuntaa ole ollutkaan vaan pääosa joukoista on ns. toisen kierroksen porukkaa eli vapautunut vaikkapa jääkäriprikaatista iän tai joukon lakkauttamisen myötä.

Edellisellä kierroksellahan ei esim. luovuttu yhdenkään lakkautetun pumpun rakennuskannasta kuin osittain joten säästöt lienevät olleet hyvinkin kyseenalaisia. BUKit ovat edelleen Hyrylässä, Mikkelissä on esikuntahärdelliä yms. vanhan varuskunnan peruskorjatuissa rakennuksissa ja Kotkasta lakkautettiin nimellisesti itsenäinen joukko-osasto mutta toiminta jatkuu toisen esikunnan alaisuudessa.

Ymmärtääkseni esim. Savon prikaatin vuokrasoppari loppuu vihdoinkin näinä aikoina ja nyt taitaa olla muutenkin vähä eri meininki tuosta rakennuskannasta luopumisessa.

Veikkaan että vahvasti liipasimella ovat:
-Kontioranta (jpr90 kouluttajana + Bankkujen vähetessä/poistuessa)
-Niinisalo (tykistöä on poistettu runsaasti, tosin jäljellekkin jää vielä aika reippaasti?)
-Keuruu (Kalustoa poistuu + pioneerit voidaan kouluttaa muiden j-yksiköiden ohessa?)
-Lahti (sekalainen kouluttaja, voidaan hoitaa muualla ja alueista/rakennuksista saisi rahaa välittömästi)

Rannikko/merivoimista en osaa sanoa mitään ja ilmavoimista ei olla supistamassa mitään SA-vahvuuksista.

 

[Hejsan]

Hande kirjoitti:
Sodankylässä joukkotuotetaan varmasti (Pv:n julkistama tieto) ja Kontiorannassa todennäköisesti sodan ajan jääkäriprikaatia. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että JPr poisto aiheuttaisi em. varuskuntien sulkemisen koska niille voi tulla uusi tehtävä alueellisten joukkojen kouluttajana.

Jääkäriprikaati on Keski-Lapissa Sodankylässä sijaitseva arktiseen koulutukseen erikoistunut Puolustusvoimien pohjoisin joukko-osasto. Jääkäriprikaati kouluttaa sodan ajan operatiivisen prikaatin joukkoja sekä Pohjois-Suomen vaativiin olosuhteisiin tarkoitettuja alueelliseen taisteluun erikoistuneita yksiköitä.

PV kotisivu joukko-osatsot molemille

Ja Kontiorannan P-Karjalan prikaati
Prikaatimme tehtävänä on kouluttaa varusmiehistä ja reserviläisistä hyvähenkisiä, hyväkuntoisia ja osaavia sodan ajan jalkaväkijoukkoja itäsuomalaisiin olosuhteisiin

 

[Ohjus-tiedustelija]

Toivon että ne ei kokonaan lakkauta Sodankylä.
Venäjällä on perustammassa Artic Brigade sinne pohjoiseen.

Sodankylä on hyvä koulutuspaikka suomeen Artic Rangersiin.

Kainuun Prikaatista löytynee arktista osaamista aivan kysta kyllin. En halua vähätellä Sodankylän osaamista jne. mutta kokeilkaas Vuosankaa tammi-helmikuun heleillä keleillä, kyllä siinä arktikaa on ihan tarpeiksi.

Lapin osalta tilanne lienee sikälikin haastava, että väestön jatkuva väheneminen rupeaa tuottamaan ongelmia rekryyttien suhteen. Ja vastoin monien yleistä arviota, ei Lapin miesaines ole ainakaan sen kummempaa kuin se on muuallakaan. Välillä ainakin taisi olla tiettyjä, hmmmm, haasteita erityisesti Sodankylässä. Eikä Lapin prikaatia pelkästään etelästä tulleiden fiilistelijöiden voimin pystyssä pidetä, kyllä se tarvii ihan toimivan rekrypohjan.

Lapin raja ja Rovaniemi vähän turvotettuna plus Kainuu imaisevat tuon rekrypohjan aivan heittäen.

Jompi kumpi, Kontioranta tai Sodankylä ovat aika varmoja lopetettavia. En tunne kumpaistakaan paikkaa yhtään... Rakennusten kunto, käytettävä kalusto, harjoitusalueiden sijainti jne? Varmasti pv ehdottaa ainakin toista, eri asia mitä aluepolitiikka siihen sanoo.

Molemmatkin voivat lähteä. Paljon riippuu siitä miten massiivisesti uusia alueellisia joukkoja aletaan tuottamaa Jpr05 ohella Säkylässä, Vekaralla ja Kainuussa. Sekä siitä paljonko katsotaan tarpeelliseksi tuottaa suoraan tuoretta porukkaa alueellisiin joukkoihin, osahan siirretään sinne varmaan entiseen tapaan Jpr05 sijoituksista "vanhentuneina".

Ja tietysti paljon riippuu siitä montako tarvii kaikenkaikkiaan sulkea.

Veikkaan että tältä listalta ainakin kaksi lopetetaan:
Kontioranta, Keuruu, Niinisalo, Lahti.

 

[Hejsan]

Jääkäriprikaati koulutta alueelliseen taisteluun erikoistuneita yksiköitä.

Mitä joukkoja ne ovat? sissejä?

 

[Ohjus-tiedustelija]

Jääkäriprikaati koulutta alueelliseen taisteluun erikoistuneita yksiköitä.

Mitä joukkoja ne ovat? sissejä?

Eiköhän tuolla tarkoiteta alueen JvPr:ja (jatkossa tst-ryhmää) ja/tai erillisiä pataljoonia/tst-osastoja, eli ihan perus jalkaväkeä pääasiassa.

 

[Hande]

Eiköhän tuolla tarkoiteta alueen JvPr:ja (jatkossa tst-ryhmää) ja/tai erillisiä pataljoonia/tst-osastoja, eli ihan perus jalkaväkeä pääasiassa.

90-luvulla kun sodanajan joukkojen yhtymät olivat vielä julkista tietoa perustettiin kaikki jv-prikaatit eteläisessä Suomessa. Oulun ja Lapin sotilaslääneissä suunniteltiin perustettavaksi ainoastaan varuskuntakohtaiset kolme jääkäriprikaatia (Lapin, Pohjan ja Kainuun). Tuohan ei tietysti tarkoita sitä etteikö em. joukkoja olisi voitu suunnitella vietäväksi Lappiin ja ainakin niiden osia siellä myös kouluttaa.

Onhan alueellisissa joukoissa toki paljon mutakin porukkaa kuin jalkaväkiprikaatit.

 

[Kapiainen]

Jompi kumpi, Kontioranta tai Sodankylä ovat aika varmoja lopetettavia.

Veikkaan että tältä listalta ainakin kaksi lopetetaan:
Kontioranta, Keuruu, Niinisalo, Lahti.

Listaan pitää lisätä PSPR ja mahdollisesti poistaa siitä PKARPR..


Kuten jo aiemmin sanoin: Nyt on jo käynnistetty toimenpiteet koko puolustusjärjestelmän uudistamiseksi..ja varuskuntaverkko rakennetaan sitä tarkoituksenmukaisesti palvelevaksi. Tämä on todettu mediassakin jo aikoja sitten ensi kerran. Siinä on syy ja peruste sille miksi PSPR on laitettava noille listoille - ja kärkipäähän vielä. Se olisi tuolla listalla, vaikkei olisi edes näin valtavia säästötarpeita..ja syy on yksinkertainen: sen tuottamia joukkoja katoaa jatkossa listoilta merkittävä määrä ja ne korvautuvat toisenlaisilla joukoilla..mm. sellaisilla joita on tarkoituksenmukaisempaa kouluttaa Kontiorannassa.

ENNEN kun alettiin puhumaan kokonaisuudistuksesta, Kontioranta olisi varmasti ollut jokaisella lakkautuslistalla kärkipäässä - uudistuksen mukanaan tuomat suuret muutokset kuitenkin muuttavat Kontiorannan asemaa tässä kohtaa merkittävästi.

 

[Hande]

Listaan pitää lisätä PSPR ja mahdollisesti poistaa siitä PKARPR..


Kuten jo aiemmin sanoin: Nyt on jo käynnistetty toimenpiteet koko puolustusjärjestelmän uudistamiseksi..ja varuskuntaverkko rakennetaan sitä tarkoituksenmukaisesti palvelevaksi. Tämä on todettu mediassakin jo aikoja sitten ensi kerran. Siinä on syy ja peruste sille miksi PSPR on laitettava noille listoille - ja kärkipäähän vielä. Se olisi tuolla listalla, vaikkei olisi edes näin valtavia säästötarpeita..ja syy on yksinkertainen: sen tuottamia joukkoja katoaa jatkossa listoilta merkittävä määrä ja ne korvautuvat toisenlaisilla joukoilla..mm. sellaisilla joita on tarkoituksenmukaisempaa kouluttaa Kontiorannassa.

ENNEN kun alettiin puhumaan kokonaisuudistuksesta, Kontioranta olisi varmasti ollut jokaisella lakkautuslistalla kärkipäässä - uudistuksen mukanaan tuomat suuret muutokset kuitenkin muuttavat Kontiorannan asemaa tässä kohtaa merkittävästi.

Uudistuksesta saisi aluepoliittisesti näyttävämmän jos lakkautettaisiin etelän sekalaisia pikkuvaruskuntia ja keskitettäsiin toimintaa suurempiin yksiköihin. Esim. Lahti, Keuruu ja Riihimäki kiinni toimintojen keskittyessä Parolaan ja Niinisaloon. Näin yhden tai jopa kahden ison varuskunnan sulkeminen pohjoisesta olisi poliittisesti helpompi manööveri, kun voitaisiin aina esitellä miten etelästä suljettiin kolme toimipaikkaa.

Kummasta sitten on lopulta kysymys, pyrkiikö Puheloinen saamaan lisärahoitusta vai petaamaan valmiiksi tilannetta, jossa Pv pääsee tekemänsä haluamansa hankalat leikkaukset siten, että ne näyttävät vastentahtoisille ja perustuvan ainoastaan taloudelliseen pakkoon ja poliitikot saavat niistä syyt.

 

[vehamala]

- Keuruu (Kalustoa poistuu + pioneerit voidaan kouluttaa muiden j-yksiköiden ohessa?)

Tämä onkin erikoinen paikka, PV:ssa ei missään muualla ole esim: SluK:n kaltaista koulutusta, saas nähdä...