Sähköautot.

Käsittääkseni diesel-autojen vaihtoarvo on jo laskenut selvästi, kun ihmiset arkailevat ostaa dieseliä koska verotusta tunnutaan kiristettävän koko ajan, tai ainakin nakun ostaminen on enemmän arpapeliä kuin bensa-auton.

Tämä siis siitä huolimatta että biodiesel olisi hyvin ympäristöystävällistä.
 
@hansai Jos oletetaan että käytetyille polttomoottoriautoille ei olisi kysyntää niin aivan varmasti romahtaa. Uusien polttomoottoriautojen tarjontaa vähenee ja vanhoja poistuu joten tarjonta ja kysyntä saattaa kohdata ihan hyvin edelleen tulevaisuudessakin, vai kuinka?

"Pian kansalaisten alla olevien bensa- ja dieselautojen arvo romahtaa, kirjoittaa EVAn ekonomisti"

Kuinka PIAN ?
 
Viimeksi muokattu:
Käsittääkseni diesel-autojen vaihtoarvo on jo laskenut selvästi, kun ihmiset arkailevat ostaa dieseliä koska verotusta tunnutaan kiristettävän koko ajan, tai ainakin nakun ostaminen on enemmän arpapeliä kuin bensa-auton.

Tämä siis siitä huolimatta että biodiesel olisi hyvin ympäristöystävällistä.
Mihin tämä selvästi perustuu?
Haetaan varmaa joo, mut kuten lopussa todetaan ettei dieselitkään vielä 20 vuoteen poistu
 
Mihin tämä selvästi perustuu?
Haetaan varmaa joo, mut kuten lopussa todetaan ettei dieselitkään vielä 20 vuoteen poistu
Tilastoja voi tutkailla muistakin lähteistä kuin yleltä
 
Näin käy Ruotsissa sähköverkolle omakotialueilla. Sähköautoilun hinta ei olekaan enää niin edullista.
Mitenköhän Suomessa sähköverkko kestää omakotialueilla?

Suomeen tehdään uusi ”vihreän” vedyn tuotantolaitos.
Toimittajalta jäi selvittämättä pari asiaa. Onko tuo vety ihan oikeasti vihreän väristä?:ROFLMAO:
Toimittaja olisi voinut myös kertoa sen miksi tehdas päätettiin rakentaa juurikin Harjavaltaan.
Todennäköisesti siksi että vetyä taikka happea tarvitaan Harjavallan metalurgisissa prosesseissa.

Sähkö- ja vetysähköauto eivät ole välttämättä toisiaan poissulkevia.
Vetysähköautoille saattaa olla oma soveltuvuutensa, kuten raskas liikenne ja kaupunkibussit.
Vetyhän on ikään kuin säilöttyä sähköä.
 
Se joka erehtyy luulemaan että sähköllä ajo on sika halpaa jatkossakin, joutuu nielemään katkeraa kalkkia. Sähköverkon liika rasittamiseen löytyy lääkkeeksi lisämaksut eli raha.
 
Tuossa laivassa on hyvin selkeästi näkyvillä vetysäiliö. Vety tankataan komposiittisäiliöihin kovan paineen alle.
Autoissakin on samanlaisia säiliöitä, mutta ne ovat pitkän muotoisia. Henkilöautoissa yleensä takaistuimen sekä tavaratilan alle sijoitettuina. Busseissa ne ovat yleensä katolla.
Laivassa oleva säiliö näyttää siltä että tarvittaessä tyhjä säiliö voitaisiin mahdollisesti korvata täydellä.
Onko tämä sitten järkevää niin aika näyttää sen.

Periaatteessa vetyä voitaisiin tuottaa tuulisähköllä (tai aurinkosähköllä) varastoon ja sitten tuottaa tarvittaessa polttokennoissa sähköksi.
Kuitenkin se suuri mutta on laitteistojen kalleus. Verrattuna Pohjois-Atlantin rannikkovaltioihin meillä tuulee aika vähän.

Sähköverkon lisämaksut ovat helppo toteuttaa kun yhtiöt ovat monopoliasemassa!
Vaikkei tarvetta olisikaan, niin se voidaan aina keksiä!
 
Se joka erehtyy luulemaan että sähköllä ajo on sika halpaa jatkossakin, joutuu nielemään katkeraa kalkkia. Sähköverkon liika rasittamiseen löytyy lääkkeeksi lisämaksut eli raha.
Vaikka sähköllä ajaminen kallistuisi jatkossa merkittävästikin, niin kyllä se edelleen säilyy fossiilisilla ajamista edullisempana. Varmuudella - ainakin mikäli edelleen pysytään nykyisen kaltaisissa ilmastotavoitteissa - fossiilisilla ajamista ei haluta tehdä sähköautolla ajamista houkuttelevammaksi.
 
Yhteiskuntamme on tottunut liikenteeltä nyhdettyyn kahdeksaan miljardiin, sen hallitukset myös tarvitsevat. Minulla on vahva epäilys että tilanne ei siltä osin muutu, riippumatta millä autoilun energia hoidetaan. Tietty kun sähkön hintaan saadaan hivutettua autoilun "lisä", niin huomaamatta sähkön korotettua hintaa maksaa myös autottomat kuluttajat.
 
Autohan on se suuri saatana näiden punaviher-ajatollien mukaan.
Sivuseikka on se millä se kulkee!

Mistä sitten verot kerätään kun ei polttoaineesta taikka autoista?
Jos syyllinen tiedetään niin kyllä syytteetkin keksitään!

Autolle tulee entistäkin enemmän veroja. Voitte olla varma akkumaksuista, tienkulutusmaksuista yms.
Se on myöhäistä katua kun on jo housuissa!

Nuo hiilidioksiidipäästöt ovat miten niitä oikein laskee.
Puolassa jossa suurin osa sähköstä tuotetaan kivihiilellä voi käydä niin että sähköauto tuottaa enemmän hiilidioksidia kuin uusi polttomoottorilla varustettu auto.
Saksassa taas tilanne on se että sähköntuotanto on erittäin kallista. Siellä sähkön hinta on Euroopan kalleinta.
Se minkä takia sähkö on kallista Saksassa johtuu siitä että tuulivoima yms vaati paljon hiiltä käyttävää säätövoimaa.

On harvoja maita joissa on vesivoimaa yllin kyllin kuten Norja, Islanti ja Sveitsi. Ruotsissakin sähköstä tulee 53% vesivoimasta ja toistaiseksi ydinvoimasta 40%.
Näillä mailla on helppo hallita C02-päästöjä. Ruotsin puunjalosteollisuudelle on selkeä etu Suomeen nähden.
Kanadassa tulee 60% sähköstä vesivoimasta ja 15% ydinvoimasta.

Suomessa vesivoiman osuus oli 19% vuonna 2020 ja sähkön nettotuonti oli 18%. Ydinvoimasta tule 28%
Jotta pääsisimme Ruotsi tasollle CO2-päästöissä niin meidän pitäisi lisätä reilusti ydinvoiman tuotantoa.

Jos ajatte sillä sähköautolla Ruotsissa taikka Norjassa ovat ne siellä huomattavasti päästöttömämpiä.
Edellyttäen tietenkin että lataatte autonne näissä maissa.
 

Toimintamatka 502 kilometriä? Pitihän se testata: pääseekö Škoda Enyaqilla Helsingistä Turkuun ja takaisin lataamatta?​



--> lopputulos:

77 kilowattitunnin hyödynnettävällä akkuvarannolla ei siis päästä edes optimikelissä 332 kilometrin moottoritiepitoista, ja lisäksi 24 kilometriä kaupunkiajoa sisältävää päiväetappia Turkuun ja takaisin. Autossa oli 21-tuumaiset vanteet ja kesärenkaat.

Maahantuoja muistuttaa oikeellisesti, ettei yhdistetyn WLTP-toimintamatkan mittaustapa (Worldwide Harmonized Light-Duty Vehicles Test Procedure) sisällä näin paljoa kuluttavaa moottoritieajoa, eikä siksi ole ilmoitetun toimintamatkan kanssa suoraan vertailukelpoinen.

Se on tietysti totta, mutta kun sähköautoja markkinoidaan akkukoon, keskikulutuksen ja WLTP-toimintamatkan pyhällä kolminaisuudella, tulee monelle kuluttajalle varmasti täytenä yllätyksenä, ettei 350 kilometrin Helsinki–Turku–Helsinki-työpäivämatka onnistukaan 500 kilometrin WLTP-kantaman omaavalla sähköautolla lataamatta.
 
^Tuosta WLTP:stä kun poistaa raakasti pois puolet niin voi jopa päästä perille, eli 250km on lähempänä totuutta. Maahantuojan muistutuksen mukaan tulee ilmeisesti ajella pikku teitä ja vältellä moottoriteitä kuin ruttoa, jos perille mielii kerta latingilla.
 
^Tuosta WLTP:stä kun poistaa raakasti pois puolet niin voi jopa päästä perille, eli 250km on lähempänä totuutta. Maahantuojan muistutuksen mukaan tulee ilmeisesti ajella pikku teitä ja vältellä moottoriteitä kuin ruttoa, jos perille mielii kerta latingilla.
Onko tuossa jo talvi vähennys?
 
Jutun Skodillac on kuvattu lumettomissa olosuhteissa ja julkaistu 9.9, joten talven tuomia haasteita ei ole ymmärtääkseni huomioitu.
 
Back
Top