Luin uutisen suunnitelmasta vetää Suomesta vetyputki Saksaan. Sen tiimoilta törmäsin tällaiseen sivustoon jossa näkyy Euroopan kartalla kuinka paljon eri maissa on vetytankkausasemia. Saksassa tällä hetkellä 92 kpl. Useimmissa maissa tosi vähän.
Real-time information about all hydrogen filling stations in Germany & Europe. Reliable. Always up to date. Where are the stations now and in the future?
h2.live
Ensimmäisenä vedyn tarve tulee teollisuudesta eikä henkilöautoista!
Luit aivan oikein, mutta olet tuntuvasti aikaa edellä.
Ennen kuin haaveillaa mistään vetyputkista Saksaan pitäisi ensin tuottaa sitä vetyä!
Eikä ole ollenkaan selvää että olisiko poliitikkojen suunittelemissa putkissa edes mitään järkeä.
Se minkä takia vety on nyt yht’äkkiä tapatilla on se että etenkin Raahen terästehdas pakotetaan pelkistämään malmi teräkseksi käyttämällä vetyä.
Sitten Perämeren alueen kepulaiset ovat innostuneet niistä teollisuusmahdollisuuksista joita ns vetytalous tuo mukaanan.
”Vetytalous” on vanha keksintö.
Kaikissa teräksentuotantomaissa tarvitaan vedyntuotannon rajua lisäämistä. Se tarkoittaa että Saksassa tulee vedyntankkausasemat lisääntymään huomattavasti tämän kylkiäisenä.
Suomessa ei tällä hetkellä taida olla yhtäkään vedyn tankkausasemaa olemassa. Ensimmäinen 20 MW vedyntuotantoasema tulee Harjavaltaan kuparisulaton yhteyteyteen.
Uutiset vedyntuotannosta ovat mystisiä ja kryptisiä koska toimittajien tietämys ei riitä ymmärtämään niitä prosesseja.
Yksi mielenkiintoinen piirre vedyn käytössä on se että siitä valmistetaan hiilivetyjä lisäämällä siihen (ilman) hiilidioksidistä hiilen. Sitä kaasua voi sitten käyttää vaikkapa tavallisissa kaasuautoissa.
Perämeren vedyntuotanto käytännössä tarkoittaa että sitä vetyä olisi saatavilla myös liikenteen käyttöön.
Sen hinta sanelee kuinka käyttö laajenee.
Muuta emme tiedä vielä Perämeren vedyntuotannosta kuin että siihen tarvittava sähkö tuotettaisiin ”merituulella”.
Se tarkoittaa käytännössä valtavia tuulimyllypuistoja ulkosaaristoon. Tämä ei missään nimessä sulje pois, Raahen naapuriin, Hanhikiveen rakennettavaa ydinvoimalaa.
Toimittajat ovat pahasti ajastaan erossa. Vetyä voidaan tuottaa monella tavalla.
Voisin kuvitella kuitenkin että Raahen, Oulun ja Tornion seuduilla vetysähköautot tulevat olemaan arkipäivää kunhan vedyntuotanto saadaan käyntiin.
Ensimmäinen tuotantopaikka on varmasti terästehtaan kyljessä Raahessa (Porin jälkeen), koska se kulutus on siellä.
Koska tälläinen vetytehdas sitten on valmis. Sen on valmistuttava suurinpiirtein samaan aikaan kuin uuden pelkistyslaitoksen jossa sitä vetyä sitten käytetään.
Olisi mielenkiintoista tietää kuinka suuria nämän investoinnit ovat ja mistä rahat niihin tulee. On kysymys jätti-investoinneista.
Niin, ja kuinka ne vaikuttavat kilpailukyyn kun toisaalla mailmaa tuotetaan terästä edullisimmilla (perinteisillä) tavoilla.
Vetysähköautojen hinta on korkealla ainoastaan siitä syystä että tuotantomäärät ovat minuskuulisia.
Ei ole mitään estettä etteikö niiden hinta tippuisi alle sähköautojen hinnan.
P.S Harjavalta-Porin tienoolla päästään ensimmäiseksi tankkaamaan vetyä autoon. Tietenkin se vaatii vetysähköauton kuten Toyota Mirai:n.
electrek.co
tekniikanmaailma.fi
areena.yle.fi
yle.fi
www.thenationalnews.com
