Tyhjänä vai kuormalla? Testin ajonopeus oli 50 km/h. Maantienopeuksilla, täydellä kuormalla ja talviolosuhteissa...?
Sitä paitsi, tuossa akkujen paino syö jo auton hyötykuormaa huomattavasti.
Testin rekalla ei paljoa terveisiä kummempaa kuljetella, hyvä että julkasivat testin niin ihmiset näkee että paljon pitää vielä tapahtua ennen kuin sähkörekat teillämme ajaa. Ja sitten vielä jos tuo määrä akkuja syttyy palamaan, siinä on hieman haastetta pelastuslaitoksen väelle.
Mikä maksaa? - ohjelmassa pohditaan sitä, millainen auto juuri nyt kannattaisi ostaa. Sähköauto, hybridi vai ihan perinteinen bensa- tai dieselauto? Vieraina Oulun yliopiston autoalan liiketalouden professori Jouni Juntunen ja toimitusjohtaja Pekka Rissa Autoalan keskusliitosta.
Luin uutisen suunnitelmasta vetää Suomesta vetyputki Saksaan. Sen tiimoilta törmäsin tällaiseen sivustoon jossa näkyy Euroopan kartalla kuinka paljon eri maissa on vetytankkausasemia. Saksassa tällä hetkellä 92 kpl. Useimmissa maissa tosi vähän.
Real-time information about all hydrogen filling stations in Germany & Europe. Reliable. Always up to date. Where are the stations now and in the future?
Luin uutisen suunnitelmasta vetää Suomesta vetyputki Saksaan. Sen tiimoilta törmäsin tällaiseen sivustoon jossa näkyy Euroopan kartalla kuinka paljon eri maissa on vetytankkausasemia. Saksassa tällä hetkellä 92 kpl. Useimmissa maissa tosi vähän.
Real-time information about all hydrogen filling stations in Germany & Europe. Reliable. Always up to date. Where are the stations now and in the future?
Ensimmäisenä vedyn tarve tulee teollisuudesta eikä henkilöautoista!
Luit aivan oikein, mutta olet tuntuvasti aikaa edellä.
Ennen kuin haaveillaa mistään vetyputkista Saksaan pitäisi ensin tuottaa sitä vetyä!
Eikä ole ollenkaan selvää että olisiko poliitikkojen suunittelemissa putkissa edes mitään järkeä.
Se minkä takia vety on nyt yht’äkkiä tapatilla on se että etenkin Raahen terästehdas pakotetaan pelkistämään malmi teräkseksi käyttämällä vetyä.
Sitten Perämeren alueen kepulaiset ovat innostuneet niistä teollisuusmahdollisuuksista joita ns vetytalous tuo mukaanan.
”Vetytalous” on vanha keksintö.
Kaikissa teräksentuotantomaissa tarvitaan vedyntuotannon rajua lisäämistä. Se tarkoittaa että Saksassa tulee vedyntankkausasemat lisääntymään huomattavasti tämän kylkiäisenä.
Suomessa ei tällä hetkellä taida olla yhtäkään vedyn tankkausasemaa olemassa. Ensimmäinen 20 MW vedyntuotantoasema tulee Harjavaltaan kuparisulaton yhteyteyteen.
Uutiset vedyntuotannosta ovat mystisiä ja kryptisiä koska toimittajien tietämys ei riitä ymmärtämään niitä prosesseja.
Yksi mielenkiintoinen piirre vedyn käytössä on se että siitä valmistetaan hiilivetyjä lisäämällä siihen (ilman) hiilidioksidistä hiilen. Sitä kaasua voi sitten käyttää vaikkapa tavallisissa kaasuautoissa.
Perämeren vedyntuotanto käytännössä tarkoittaa että sitä vetyä olisi saatavilla myös liikenteen käyttöön.
Sen hinta sanelee kuinka käyttö laajenee.
Muuta emme tiedä vielä Perämeren vedyntuotannosta kuin että siihen tarvittava sähkö tuotettaisiin ”merituulella”.
Se tarkoittaa käytännössä valtavia tuulimyllypuistoja ulkosaaristoon. Tämä ei missään nimessä sulje pois, Raahen naapuriin, Hanhikiveen rakennettavaa ydinvoimalaa.
Toimittajat ovat pahasti ajastaan erossa. Vetyä voidaan tuottaa monella tavalla.
Voisin kuvitella kuitenkin että Raahen, Oulun ja Tornion seuduilla vetysähköautot tulevat olemaan arkipäivää kunhan vedyntuotanto saadaan käyntiin.
Ensimmäinen tuotantopaikka on varmasti terästehtaan kyljessä Raahessa (Porin jälkeen), koska se kulutus on siellä.
Koska tälläinen vetytehdas sitten on valmis. Sen on valmistuttava suurinpiirtein samaan aikaan kuin uuden pelkistyslaitoksen jossa sitä vetyä sitten käytetään.
Olisi mielenkiintoista tietää kuinka suuria nämän investoinnit ovat ja mistä rahat niihin tulee. On kysymys jätti-investoinneista.
Niin, ja kuinka ne vaikuttavat kilpailukyyn kun toisaalla mailmaa tuotetaan terästä edullisimmilla (perinteisillä) tavoilla.
Vetysähköautojen hinta on korkealla ainoastaan siitä syystä että tuotantomäärät ovat minuskuulisia.
Ei ole mitään estettä etteikö niiden hinta tippuisi alle sähköautojen hinnan.
P.S Harjavalta-Porin tienoolla päästään ensimmäiseksi tankkaamaan vetyä autoon. Tietenkin se vaatii vetysähköauton kuten Toyota Mirai:n.
Tyhjänä vai kuormalla? Testin ajonopeus oli 50 km/h. Maantienopeuksilla, täydellä kuormalla ja talviolosuhteissa...?
Sitä paitsi, tuossa akkujen paino syö jo auton hyötykuormaa huomattavasti.
Suoraan sanottuna, jos autoa olisin laittamassa kovalla rahalla, niin sähkö saattaisi olla moneen hommaan korkealla sijalla käyttövoimavaihtoehdoissa. Dieselissä on meinaan sen seitsemän päästönvähennystekniikkaa kasvattamassa huoltokustannuksia. Jos sähköllä saa hyvän kiihtyvyyden, enemmän odottelua kuin ajamista sisältävissä töissä mukavan lämpötilan hyttiin ja vieläpä vähäpäästöisen leiman tarjouskilpailuissa, niin mitä sitä enää polttomoottoria laittamaan?
ENNUSTEEN TEKEMISESSÄ ON hyödynnetty tieliikenteen valtakunnallista ennustetta, jonka Liikenne- ja viestintävirasto Traficom päivitti kesällä 2021. Siinä ennustetaan tieliikennesuoritteen kehittymistä eli ajettujen kilometrien määrää vuoteen 2050 asti.
Sähköistyminen vaikuttaa ennusteissa myös liikennesuoritteeseen. Sähköautot lisäävät suorite-ennusteessa ajettujen kilometrien määrää, koska ennusteessa huomioidaan ajamisen hinta ja sähköllä ajamisen kustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin polttomoottoriautolla ajamisen.
Koska suuri osa suoritteen kasvusta ajetaan sähköautoilla, suoritteen kasvu ei kuitenkaan näy päästöjen kasvuna. Polttomoottoriajoneuvojen suoritteet laskevat huomattavasti verrattuna aiempaan suorite-ennusteeseen.
Sähköautojen osuus tulee nousemaan lähivuosikymmeninä vaikka hinta onkin perinteisiä autoja korkeampi eikä pitkien matkojen ajaminen vielä olekaan yhtä helppoa ja nopeaa kun latauksiin menee aikaa. Siksi minusta on mielenkiintoista seurata uutisia jotka kertovat sähköautojen tekniikan paranemisesta lähemmäs sitä mihin polttomoottoriautot pystyvät. Ei omissa postauksissani ole sen kummemmasta hehkuttamisesta kyse.
electrek.co
tekniikanmaailma.fi
h2.live
yle.fi
www.thenationalnews.com
