Saavatko puolustusvoimat lisää rahaa vuoden 2015 jälkeen?

Antaako eduskunta puolustusvoimille lisää rahaa vuoden 2015 jälkeen?


  • Äänestäjiä yhteensä
    53

Rannari

Ylipäällikkö
Jaa? Mitkä noista? Vihreillä heidän linja on pelkkää oman porukan populismia, mutta jos hallituksessa olisivat, niin "linja" olisi ihan toinen.
Tästä olen eri mieltä. Kyllä vihreillä on ihan todellinen halu kehittää järjestelmää ajamalla se alas. Tämä tapahtuisi näivettämällä ja koko laitos marginaaliin työntämällä. Ensin pienennetään vahvuutta ja myöhemmin pienennetään budjettia koska vahvuuskin on pienentynyt. Tärkeintä on kutistamisen aloittaminen ja sitähän tässä esitetään. Vihreät ovat aina toisinaan realisteja ja sotalaitoksen kohtalo ei ole heille ydinkysymys. Kaikkiin sellaisiin ratkaisuihin ollaan oman voiman puuttuessa valmiita joissa rahoitus ei nouse. Tämä on joka tapauksessa rehellisempää toimintaa kuin lisärahan lupaaminen vaalien alla ja budjetin leikkaaminen vaalivoiton tultua. Kannattihan Kokoomuskin jalkaväkimiinojen säilyttämistä tiukasti aina vaalipäivään saakka. Mikä olikaan tilanne kun miinakiellosta Eduskunnassa äänestettiin?
 

RKSTAK

Kapteeni
Kehitysyhteistyön henkilöstömäärä on pieni, puolustuksen henkilöstömäärä suuri.
Joo mutta itse kehitysapu vuonna 2014 1100M €? Sitä on annettu valtavia summia kymmenien vuosien aikana ja vielä korrupteituneisiin maihin o_O. Tuo summa on pois kotimaan hvyinvoinnista ja maanpuolustuksesta joten kyllä siitä pystyisi lohkaisemaan PV:lle useamman sata miljoonaa :).
 

koponen

Kenraali
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Ohjataan riittävä osa kehitysyhteistyörahoista SS (Suomen Siviilitiedustelu) -viraston toimintaan kohdemaissa. Veikkaan, että vaikuttavuus globaaliin turvallisuuteen ja hyvinvointiin on vähintään yhtä positiivinen kuin lähettämällä rahaa Western Unionilla paikallisille diktaattoreille, saatteena "olis kiva jos et olis niin ilkee T: Suomi".

/rant

Hallitusneuvotteluista taitaa tulla mielenkiintoiset, kun on turpo-teema varsin konkreettisesti pinnalla. Jos sen onnistuvat valtapuolueet välttämään, niin aika fakiireja ovat. Ei sillä etteikö olisi pari muutakin tärkeää juttua.
 

Fencer

Eversti
Hallitusneuvotteluista taitaa tulla mielenkiintoiset, kun on turpo-teema varsin konkreettisesti pinnalla. Jos sen onnistuvat valtapuolueet välttämään, niin aika fakiireja ovat. Ei sillä etteikö olisi pari muutakin tärkeää juttua.
Ihme on jos kevään vaaleissa ei NATO-kantaa kysytä sekä ehdokkailta että puolueiden puheenjohtajilta. Ts. NATO-vaalit.
 

Rannari

Ylipäällikkö
Miten vihreät mahtavat tuon supistusten kautta tulevan pelivaran perustella? Lähes kaikki raha menee kuitenkin kapealle kärjelle jota ilmeisesti pitäisi leikata jotta saadaan lisää rahaa sen samaisen kapean kärjen varustamiseen? Viimeiset 150 tuhatta ukkoa ei paljoa maksa, kun uusia hankintoja ei käytännössä tehdä eikä koulutustakaan järjestetä.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Pysähtykää hetkeksi miettimään. Mikä osa nyt käytössä olevasta kalustosta on ehtoopuolen kamaa? Mikä osa on sulattotavaraa jo vuonna 2025 tai tarvitsee reippaita peruskorjauksia ja päivityssarjoja? Tuohon samaan loveen osuu hävittäjien vaihtoviikkojen alkaminen. Väitän, että mestarillisia suorituksia tarvitaan nykyrahoituspohjalla. Tai sitten joku lahjoittaa kalustoa. Jota emme kykene ylläpitämään nykyrahoituksella. Tai sitten saalistamme tulevaisuuden torjuntavoittojen sarjan niin vanhalla kalustolla, että itku voi päästä, kun sitä pohtii.

- Merivoimien tiedossa olevat tarpeet
- ilmatorjunnan tarpeet
- raskaan kaluston raskaan sarjan päivittäminen (2025) viimeistään
- tykistö?
- käsiasevalikoiman uusiminen (täytyy osua noille ajoin)
ja siihen liittyvän materiaalin ja logistiikan polkeminen käyntiin
- tiedustelukaluston raskas uusiminen vastaamaan ajan haasteita
- osa pst-kalustosta vaihtoviikoille
- uutuuksissa mukana pysytteleminen

Ja sokerina pohjalla hävittäjät.

Ei ihme, että otannaton tulee mieleen. Mikä sen riemukkaampaa kuin uida liiviin, jossa näitä "vastuita" voidaan jakaa kaverien kesken.....
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Kommentoinpas herra Syväjärven postia; omat merkintäni ovat punaisella/vihreällä riippuen omasta kannastani.

Pysähtykää hetkeksi miettimään. Mikä osa nyt käytössä olevasta kalustosta on ehtoopuolen kamaa? Mikä osa on sulattotavaraa jo vuonna 2025 tai tarvitsee reippaita peruskorjauksia ja päivityssarjoja? Tuohon samaan loveen osuu hävittäjien vaihtoviikkojen alkaminen. Väitän, että mestarillisia suorituksia tarvitaan nykyrahoituspohjalla. Tai sitten joku lahjoittaa kalustoa. Jota emme kykene ylläpitämään nykyrahoituksella. -- Jos joku lahjoittaa kalustoa, niin kyllä me sen pystymme ylläpitämään. Kuljetusvaunu mikä kuljetusvaunu, oli se sitten Pasi tai MRAP v. 2.0. -- Tai sitten saalistamme tulevaisuuden torjuntavoittojen sarjan niin vanhalla kalustolla, että itku voi päästä, kun sitä pohtii.

- Merivoimien tiedossa olevat tarpeet
Uusia laivoja ja mielellään rannikollekin uutta varustusta. Miljardi?
- ilmatorjunnan tarpeet Lisäraha ei olisi pahitteeksi, mutta Nasams ja Amraam sekä Stingereitä tilattiin juuri ja Bolideilla on käyttöikää suunnilleen 30-luvun alkuun (SIPRI:n mukaan yhteensä 450 ohjusta vuosina 2005-2012). (Nyt tekisi mieli jupista harmaasta vaiheesta; jos harmaa vaihe on olemassa, miksi PV ostaa jo valmiiksi 450 ruotsalaista ilmatorjuntaohjusta?!) En keksi muita puutteita kuin Crotalen ja Marksmanin vanhenemisen, näitäkö herra Syväjärvi tarkoittaa? Niin joo, ja pitemmän kantaman ohjus NASAMS-järjestelmään olisi ihan kiva. Tähän saanee uppoamaan 200-500 miljoonaa riippuen ratkaisuista.
- raskaan kaluston raskaan sarjan päivittäminen (2025) viimeistään
Mitä herra Syväjärvi tarkoittaa? Leo 2A6 on tuoretta tavaraa ja kestää 30-luvulle. BMP-2 modernisoidaan nyt, eiköhän senkin uusiminen tule ajankohtaiseksi vasta vuoden 2030 jälkeen. CV9030 tarvitsee omat päivityksensä, mutta ne tullevat olemaan minimaaliset (lämpökameran vaihto uudempaan ym.) ja sehän on kai tarkoitus hoitaa vielä tällä vuosikymmenellä. Pasien päivitys taas jatkaa käyttöikää 30-luvulle ja on edullista, runsas 200 000 euroa per vaunu, ja 70 vaunua on parhaillaan päivityksessä. Lisäksi sopimuksessa on varaus 210 vaunun päivittämiseen 2017-2021.
- tykistö? Periaatteessa kyllä. Raskas raketinheitin tarvitsee ampumatarviketta (sekä perinteinen että ATACMS) ja panssarihaupitsit joutaisi korvata joskus 2020-luvulla. 500 miljoonaa pitäisi riittää kohtuulliseen määrään raketinheittimen ampumatarvikkeita. Panssarihaupitseja 48 kpl (12 per mekanisoitu taisteluosasto ja 24 per mekanisoitu prikaati (Karjalan prikaati)), olisiko 300 miljoonaa lisää.
- käsiasevalikoiman uusiminen (täytyy osua noille ajoin)
ja siihen liittyvän materiaalin ja logistiikan polkeminen käyntiin
Tämä on korkea aika toteuttaa, mutta kyseessä on vain suunnilleen 200-300 miljoonan euron lasku riippuen mallista ja määrästä.
- tiedustelukaluston raskas uusiminen vastaamaan ajan haasteita
Mitä tiedustelukalustoa meiltä puuttuu ja mikä on niin kallista, että se kannattaa mainita? Pienemmät lennokit riittävät meille aivan loistavasti, kun emme pommita tiilitönöjä Pakistanissa ja lennä illaksi kotiin Tampere-Pirkkalaan. Ilmavoimat saivat/saavat ison nipun KEVA-tutkia. SIGINT lentokone on jo hankittu.
- osa pst-kalustosta vaihtoviikoille
Ohjuskalustoa, kyllä. Ainakin Spike tulee vaihtoikään tuossa vuosikymmenen puolivälissä. TOW pitäisi jo nyt olla vaihdossa/luiskassa, jos SIPRI:n ilmoitus ohjustoimituksista vuodelta 1988 pitää paikkansa. NLAW vanhenee 20 vuoden ikää käytettäessä myöskin 2020-luvun lopulla. Kyllähän tästä tulee 100-200 miljoonaa helposti.
- uutuuksissa mukana pysytteleminen
Työnnän raidetykin ammuksen ahteriini, mikäli merivoimien aluksille tulee sellainen ennen vuotta 2030.

Ja sokerina pohjalla hävittäjät.
Voidaan toivoa, että tästä nykyisestä taloudellisesta suosta noustaisiin 2020-luvun alkuun mennessä, jolloin lisärahoituskin voi olla mahdollinen.

Ei ihme, että otannaton tulee mieleen. Mikä sen riemukkaampaa kuin uida liiviin, jossa näitä "vastuita" voidaan jakaa kaverien kesken.....
Kyllä minä suhtaudun tilanteeseen positiivisemmin kuin herra Syväjärvi, vaikka ilmavoimien hävittäjähankinta onkin erittäin ratkaiseva tekijä. Mitä tuosta yltä ynnäilen maavoimien kuluiksi, niin ilmatorjuntaan kuluu n. 500 miljoonaa, käsiasevalikoimaan n. 300 miljoonaa, tykistöön n. 800 miljoonaa ja pst-aseisiin n. 200 miljoonaa. Yhdistettynä 1,8 miljardia euroa. Veikkaan, että osa noistakin hankinnoista tapahtuu jo tällä vuosikymmenellä. Ainakin raketinheittimen ampumatarvikkeita luulisi hankittavan operatiivisten joukkojen varustamiskaudella 2016-2020 yhdessä BMP-2, CV90 ja Pasi päivitysten ja Leopard-kaupan kanssa. Tällöin ensivuosikymmenen puolelle jäisi arviolta 1,5 miljardia maavoimille ja 1 miljardi merivoimille. Tiukasti ottaen tarvittaisiin 500 miljoonaa vuosittain 2020-luvun ensimmäinen puolisko. Pitäisi olla tehtävissä etenkin hieman tinkimällä, jos Kanervan työryhmän ehdotus menee läpi (150 miljoonaa lisää kalustohankintoihin vuositasolla).

Tosin F-35 rahoitus on pakko tulla erikseen. Muussa tapauksessa ostettava määrä on n. 20 konetta tai yksi laivue.
 

Benelli

Ylipäällikkö
Tosin F-35 rahoitus on pakko tulla erikseen. Muussa tapauksessa ostettava määrä on n. 20 konetta tai yksi laivue.
Vähän kyllä veikkaan että seuraava kone on joko Gripen NG tai ASH. En sano että F-35 olisi huono mutta asiaan vaikuttaa rahoitus, suhteet, Patria/Boeing yhteistyö ja politiikka. Ja se ylipääsemätön fakta että F-35 on tarkoitettu ensisijaisesti A2G tehtäviin ja me priorisoimme A2A tehtävät.
 

Fencer

Eversti
Vähän kyllä veikkaan että seuraava kone on joko Gripen NG tai ASH. En sano että F-35 olisi huono mutta asiaan vaikuttaa rahoitus, suhteet, Patria/Boeing yhteistyö ja politiikka. Ja se ylipääsemätön fakta että F-35 on tarkoitettu ensisijaisesti A2G tehtäviin ja me priorisoimme A2A tehtävät.
Vähän samaa mieltä. Lähtökohta lienee, että koneita on oltava tietty määrä tietyt laatukriteerit täyttyen, ja sitten katsotaan mihin meidän rahat riittää. Suomen ja Ruotsin mahdollinen puolustusyhteistyö tai NATO-jäsenyys vaikuttavat varmasti hankintaan.
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Vähän kyllä veikkaan että seuraava kone on joko Gripen NG tai ASH. En sano että F-35 olisi huono mutta asiaan vaikuttaa rahoitus, suhteet, Patria/Boeing yhteistyö ja politiikka. Ja se ylipääsemätön fakta että F-35 on tarkoitettu ensisijaisesti A2G tehtäviin ja me priorisoimme A2A tehtävät.
Onko Advanced Super Hornet varmuudella edes kehityksessä? Jossakin sanottiin, että sen tulevaisuus loppuu, jos Super Hornetin tuotantolinja sulkeutuu. Boeing taas joutuu luopumaan joistakin tuotantolinjan osista oman ilmoituksensa perusteella jo keväällä 2014 ilman uusia tilauksia. Onko Boeing sitten pitänyt tuotantolinjan auki omalla rahalla, sitä minä en tiedä. Ja voihan konetta kehittää ilman tuotantolinjaakin, mutta se vaatisi melkein US Navyn tai jonkin muun ison asiakkaan tilauksen tuotannon aloittamiseksi esim. 2021. Suomen kämäistä tilausta varten tuotantolinjaa ei olisi järkevää koota uusiksi.

Sitä paitsi eihän Super Hornet ole ilmataistelukone sen enempää kuin Hornetkaan, vaan vielä vähemmän. Sehän on eräänlainen pommitrukki ja kääntyy kuulemma heikommin kuin legacy Hornet.

The Hornet/Growler production line shuts down in 2016, however, and the supplier base starts withering well before: Boeing told me they’ll have to make key decisions on long-lead items in early 2014. “When you lose a line,” said Aboulafia, “you almost never get it back.”
http://breakingdefense.com/2013/12/forbes-champions-buying-super-hornets-f-18-vs-f-35-round-two/


Gripen E taas ei vakuuta minua. Gripen tulee kykenemään hienompiin sirkutemppuihin kuin F-35, mutta häiveominaisuuksissa se jää jälkeen F-35 hävittäjistä - ellei Yhdysvallat sitten tee vientimalliin (etenkin kaltaisillemme reunavaltioille) heikennyksiä häiveominaisuuksien suhteen. Oletan myös, siis oletan, että F-35:n tutka tulee olemaan parempi kuin Gripenin. Gripenin tutka kai suunnitellaan kääntyväksi, mutta muilta osin F-35:n tutka lienee parempi. Viimeinen argumentti Gripeniä vastaan on elinkaari: Gripenin on turvattu vuoteen 2040, ei sen pidemmälle. Jos me vaihdamme Hornetit Gripeneihin vuosina 2025-2030, on aika ikävä todeta 2040-luvun alussa, että "ei vittu, Venäjä kehitti ihan oikean 5. sukupolven koneen, ja Ruotsi ottaa palveluskäyttöön uuden hävittäjän 4.5 (tai 4.75) sukupolven Gripenin tilalle." F-35 taas on aito 5. sukupolven hävittäjä, jolla on valtavat markkinat ympäri maailman. F-35 omaa siis laajan käyttäjäpohjan ja on näillä näkymin kehittynein länsimainen ostettavissa oleva hävittäjälentokone tullessaan sarjatuotantoon. Se tietää hyvää elinkaarelle. Gripenistä ei valitettavasti voi sanoa samaa.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Olen vihoviimeinen himokki lisäämään valtion menoja. Mutta käsittääkseni puolustusmenojen osalta on otettava kakkulapio kauniiseen käteen. Poliittinen ohjaus olisi nannaa. Mutta nähtäväksi jää.
 

Benelli

Ylipäällikkö
Onko Advanced Super Hornet varmuudella edes kehityksessä? Jossakin sanottiin, että sen tulevaisuus loppuu, jos Super Hornetin tuotantolinja sulkeutuu. Boeing taas joutuu luopumaan joistakin tuotantolinjan osista oman ilmoituksensa perusteella jo keväällä 2014 ilman uusia tilauksia. Onko Boeing sitten pitänyt tuotantolinjan auki omalla rahalla, sitä minä en tiedä. Ja voihan konetta kehittää ilman tuotantolinjaakin, mutta se vaatisi melkein US Navyn tai jonkin muun ison asiakkaan tilauksen tuotannon aloittamiseksi esim. 2021. Suomen kämäistä tilausta varten tuotantolinjaa ei olisi järkevää koota uusiksi.
On se aika varmasti kehityksessä kun ensimmäinen lentää jo. Meidän kannalta aika paljon vaikuttaa voittaako ASH vai F-35 Kanadan tarjouskilpailun.
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Rahoituspuolella Gripen E ei ole ollut erityisen edullinen: Brasilia maksoi koneistaan (36 kpl) 4,5 miljardia dollaria ja 1,5 miljardia dollaria huollosta. Jos lasketaan kuuden miljardin dollarin kokonaissummalla, yhden koneen hinnaksi tulee runsas 130 miljoonaa euroa. Toki pelkän koneen hinta jää sataan miljoonaan. Jos nuo hiljattain nähdyt F-35 tilaukset pitävät kutinsa, niin erittäin karkeasti 150 miljoonan euron hujakoilla liikkuva yksikköhinta ei vaikuta kohtuuttomalta Gripenin reiluun 130 miljoonaan euroon verrattuna.

Politiikka taas puhuu F-35:n puolesta. Se on loppujen lopuksi kärpäsen paska, että saako Patria Aviation Gripenin kokoamisesta 1 000 henkilötyövuotta vai 0 henkilötyövuotta valinnan osuessa F-35:n kohdalle. Enkä ymmärrä, miksi nuolisimme Ruotsia. Olikos heille itselleen tulossa 60 uutta Gripeniä. Kyllä Suomen apuvoimat tulevat Ameriikoista, jos ovat tullakseen. Ruotsi ei anna koko ilmavoimiaan meidän käyttöömme, se on toiveajattelua.
 

Benelli

Ylipäällikkö
Rahoituspuolella Gripen E ei ole ollut erityisen edullinen: Brasilia maksoi koneistaan (36 kpl) 4,5 miljardia dollaria ja 1,5 miljardia dollaria huollosta. Jos lasketaan kuuden miljardin dollarin kokonaissummalla, yhden koneen hinnaksi tulee runsas 130 miljoonaa euroa. Toki pelkän koneen hinta jää sataan miljoonaan. Jos nuo hiljattain nähdyt F-35 tilaukset pitävät kutinsa, niin erittäin karkeasti 150 miljoonan euron hujakoilla liikkuva yksikköhinta ei vaikuta kohtuuttomalta Gripenin reiluun 130 miljoonaan euroon verrattuna.
Ja olisi hauska tietää mitä kaikkea sisältyi pakettien kokonaishintaan? Pelkällä pää tuotteiden kappale määrällä jakamisella tulos voi heittää aika pahasti.
Esimerkiksi Suomi/Sveitsi Hornet hankinta hinta. Suomi/Puola JASSM hankinta hinta.


Politiikka taas puhuu F-35:n puolesta. Se on loppujen lopuksi kärpäsen paska, että saako Patria Aviation Gripenin kokoamisesta 1 000 henkilötyövuotta vai 0 henkilötyövuotta valinnan osuessa F-35:n kohdalle. Enkä ymmärrä, miksi nuolisimme Ruotsia. Olikos heille itselleen tulossa 60 uutta Gripeniä. Kyllä Suomen apuvoimat tulevat Ameriikoista, jos ovat tullakseen. Ruotsi ei anna koko ilmavoimiaan meidän käyttöömme, se on toiveajattelua.
Pohjoismainen yhteistyö, toimintojen ulkoistaminen, know how, jne. Osittain mainitsemastasi syystä toivoisin että Boeing saa koneen pelittämään.
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Ja olisi hauska tietää mitä kaikkea sisältyi pakettien kokonaishintaan? Pelkällä pää tuotteiden kappale määrällä jakamisella tulos voi heittää aika pahasti.
Esimerkiksi Suomi/Sveitsi Hornet hankinta hinta. Suomi/Puola JASSM hankinta hinta.
Leikit sitten, että F-35 ostettiin ilman mitään rensseleitä ja vertaat Gripenin 4,5 miljardin dollarin hintaa siihen. Täysin vapaasti minun puolestani. Tulos on silti Gripen-optimaalisimmassakin tapauksessa se, että Gripen maksaa kaksi kolmannesta F-35 hävittäjästä. Mielestäni se on huono juttu, kun katsotaan odotettavissa olevaa elinkaarta ja koneiden tehoeroa. En väitä F-35:n olevan ehdottamasti vähintään 1,5 kertaa tehokkaampi, mutta se voi olla niinkin paljon tehokkaampi. Ja vaikka F-35 olisikin vain esimerkiksi 1,3 kertaa tehokkaampi kuin Gripen, tulee elinkaarikuluissa säästöä (pidempi käyttöikä).

Pohjoismainen yhteistyö, toimintojen ulkoistaminen, know how, jne. Osittain mainitsemastasi syystä toivoisin että Boeing saa koneen pelittämään.
Eipä nuo pohjoismaisuudet ole realisoituneet ennenkään, eikä meillä ole lentokoneteollisuutta, joka kaipaisi teknologiansiirtoa Ruotsista. Suoraan sanottuna minä vähän toivon, että Boeing ei saa konettaan valmiiksi. Tai jos saa, sitten sen pitää oikeasti ylittää F-35 laadussakin pelkän hinnan sijaan, mitä minä epäilen. Voihan siitä hyväkin tulla, mutta kun ei tuo alkuperäinenkään Super Hornet ole erityisen liikehtimiskykyinen, on vaikea uskoa sen kehitysversion olevan merkittävästi parempi siltä(kään) osin. Häiveominaisuuksia taas tuskin saa integroitua hyvin valmiiseen koneeseen, kysy vaikka venäläisiltä. Sen sijaan F-35 on suunniteltu alun alkaenkin häivehävittäjäksi.
 

Rannari

Ylipäällikkö
Kommentoinpas herra Syväjärven postia; omat merkintäni ovat punaisella/vihreällä riippuen omasta kannastani.



Kyllä minä suhtaudun tilanteeseen positiivisemmin kuin herra Syväjärvi, vaikka ilmavoimien hävittäjähankinta onkin erittäin ratkaiseva tekijä. Mitä tuosta yltä ynnäilen maavoimien kuluiksi, niin ilmatorjuntaan kuluu n. 500 miljoonaa, käsiasevalikoimaan n. 300 miljoonaa, tykistöön n. 800 miljoonaa ja pst-aseisiin n. 200 miljoonaa. Yhdistettynä 1,8 miljardia euroa. Veikkaan, että osa noistakin hankinnoista tapahtuu jo tällä vuosikymmenellä. Ainakin raketinheittimen ampumatarvikkeita luulisi hankittavan operatiivisten joukkojen varustamiskaudella 2016-2020 yhdessä BMP-2, CV90 ja Pasi päivitysten ja Leopard-kaupan kanssa. Tällöin ensivuosikymmenen puolelle jäisi arviolta 1,5 miljardia maavoimille ja 1 miljardi merivoimille. Tiukasti ottaen tarvittaisiin 500 miljoonaa vuosittain 2020-luvun ensimmäinen puolisko. Pitäisi olla tehtävissä etenkin hieman tinkimällä, jos Kanervan työryhmän ehdotus menee läpi (150 miljoonaa lisää kalustohankintoihin vuositasolla).

Tosin F-35 rahoitus on pakko tulla erikseen. Muussa tapauksessa ostettava määrä on n. 20 konetta tai yksi laivue.
Sellainen juttu tähän liittyen että keskimäärin jokseenkin kolmannes ( 25-40 % ) hankintavaroista menee vuositasolla näkymättömiin hankkeisiin. Tuo vaikuttaa pitkässä juoksussa aika paljon. Esimerkiksi ensi vuosikymmenelle määrittelemäsi maavoimien todellinen osuus olisi alle puolet tuosta puolestatoista miljardista, ehkä 600-700 miljoonaa euroa.
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Sellainen juttu tähän liittyen että keskimäärin jokseenkin kolmannes ( 25-40 % ) hankintavaroista menee vuositasolla näkymättömiin hankkeisiin. Tuo vaikuttaa pitkässä juoksussa aika paljon. Esimerkiksi ensi vuosikymmenelle määrittelemäsi maavoimien todellinen osuus olisi alle puolet tuosta puolestatoista miljardista, ehkä 600-700 miljoonaa euroa.
"Maavoimien todellisessa osuudessa" lienee laskettu ilmavoimien helvetin kallis torjuntahävittäjähankinta? Yhtä aikaa poliitikotkin puhuvat lisärahoituksesta - totuus on se, ettei kukaan tiedä "maavoimien todellista osuutta". Se voi olla paljon suurempi tai pienempi kuin me täällä foorumilla pystymme kuvittelemaankaan.
 

Rannari

Ylipäällikkö
"Maavoimien todellisessa osuudessa" lienee laskettu ilmavoimien helvetin kallis torjuntahävittäjähankinta? Yhtä aikaa poliitikotkin puhuvat lisärahoituksesta - totuus on se, ettei kukaan tiedä "maavoimien todellista osuutta". Se voi olla paljon suurempi tai pienempi kuin me täällä foorumilla pystymme kuvittelemaankaan.
Viittasin siis siihen ettei kaikkia hankintavaroja voi jakaa puolustushaaroille vaan päältä pitää ottaa keskimäärin 30% perusvähennys. 500 miljoonaa per vuosi ei siis viidessä vuodessa mahdollista maa- ja merivoimille esittämälläsi tavalla yhteensä 2,5 miljardin hankintoja vaan ainoastaan noin 1,7 miljardia. Näin se menee ainakin selontekojen tms. yhteydessä julkaistuissa käppyröissä. Erilaiset yhteishankinnat ja johtamisjärjestelmät yms. syövät potista mehevän siivun jokikinen vuosi ja se siivu ei ole käytettävissä kun tehdään korkeamman profiilin hankintoja. Todellisuus on sitten aikanaan mitä on mutta maavoimien osuudella viittasin sinun kirjoitukseesi ja siinä esitettyyn rahanjakoon joka oli mielestäni turhan optimistinen.
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Viittasin siis siihen ettei kaikkia hankintavaroja voi jakaa puolustushaaroille vaan päältä pitää ottaa keskimäärin 30% perusvähennys. 500 miljoonaa per vuosi ei siis viidessä vuodessa mahdollista maa- ja merivoimille esittämälläsi tavalla yhteensä 2,5 miljardin hankintoja vaan ainoastaan noin 1,7 miljardia. Näin se menee ainakin selontekojen tms. yhteydessä julkaistuissa käppyröissä. Erilaiset yhteishankinnat ja johtamisjärjestelmät yms. syövät potista mehevän siivun jokikinen vuosi ja se siivu ei ole käytettävissä kun tehdään korkeamman profiilin hankintoja. Todellisuus on sitten aikanaan mitä on mutta maavoimien osuudella viittasin sinun kirjoitukseesi ja siinä esitettyyn rahanjakoon joka oli mielestäni turhan optimistinen.
Näin sen, mutta jos hankintabudjettia on 2,5 miljardia, en ymmärrä, kuinka maavoimien osuus voi olla vain 600-700 miljoonaa. Enkä ymmärrä, että miten vitussa voi käyttää 20 prosenttia budjetista johtamisjärjestelmiin. Hankittava kun ei näytä olevan mitään konkreettista vaan saatanallinen määrä koodirivejä. No varmasti puolustusvoimat saa mitä haluaa, jos joka vuosi tilataan "KANTA" puolustusvoimien tarpeisiin. Olisi kylläkin syytä tutkia, paljonko noista "ohjelmista" menee korruptioon. Jos vuosittainen hankintabudjetti on vaikka viisisataa miljoonaa, ja viidennes siitä käytetään johtamisjärjestelmien tekemiseen, niin tuolla rahallahan palkkaa 1 000 hyvää koodaria vuodeksi. Sitten noita koodareita pidetään palkkalistoilla kymmenen vuotta...

Perushankinnat, joo, mutta ne ovat aivan kärpäsen paskan kokoinen siivu, ehkä 10-15 prosenttia. Eihän kyse ole kuin rynkyn patruunoista, tykistön ampumatarvikkeista ja sissimuonapakkauksista, lievästi kärjistettynä.
 
Top