Saavatko puolustusvoimat lisää rahaa vuoden 2015 jälkeen?

[Rannari]

Näin sen, mutta jos hankintabudjettia on 2,5 miljardia, en ymmärrä, kuinka maavoimien osuus voi olla vain 600-700 miljoonaa. Enkä ymmärrä, että miten vitussa voi käyttää 20 prosenttia budjetista johtamisjärjestelmiin. Hankittava kun ei näytä olevan mitään konkreettista vaan saatanallinen määrä koodirivejä. No varmasti puolustusvoimat saa mitä haluaa, jos joka vuosi tilataan "KANTA" puolustusvoimien tarpeisiin. Olisi kylläkin syytä tutkia, paljonko noista "ohjelmista" menee korruptioon. Jos vuosittainen hankintabudjetti on vaikka viisisataa miljoonaa, ja viidennes siitä käytetään johtamisjärjestelmien tekemiseen, niin tuolla rahallahan palkkaa 1 000 hyvää koodaria vuodeksi. Sitten noita koodareita pidetään palkkalistoilla kymmenen vuotta...

Perushankinnat, joo, mutta ne ovat aivan kärpäsen paskan kokoinen siivu, ehkä 10-15 prosenttia. Eihän kyse ole kuin rynkyn patruunoista, tykistön ampumatarvikkeista ja sissimuonapakkauksista, lievästi kärjistettynä.

Tuo määrittelemättömien hankintojen osuus on tosiaan hämmästyttävän suuri ja saattaa pahimmillaan olla jopa euromääräisesti sidottu vuosiksi eteenpäin. Näin kaikki heilahdukset siirtyvät suoraan niihin näkyviin ja näyttäviin kalustohankkeisiin. Sitten ei enää tarvitsekaan ihmetellä miksei mihinkään ole varaa. Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä tuo budjetin osuus avattuna vaikka vuosituhannen vaihteesta alkaen. Siinä voisi taas silmät aueta muutamien asioiden suhteen. Mitä tuohon kärpäsen paskaan tulee niin sekin on vuosikymmenessä lähes miljardin euron siivu. Tai Laivue 2020:n arvioitu hinta, miten vaan. Ja tuo maavoimien 1,5 miljardin siivu ensi vuosikymmenellä oli sinun määrittelemäsi summa, ei minun. Oletin lähtökohdaksi sen että laivasto saa tuolloin oman miljardinsa ja muille jää muruset. Ehkä tätä tuli nyt vatvottua riittävästi?

 

[Creidiki]

Olohuoneessa on norsu josta kukaan ei suostu puhumaan. PV:n kulurakenne.

TS, mihin raha nyt menee? Pääosin kiinteistöihin, palkkoihin ja toimintakuluihin eli ulkoistusten kustannuksiin. Koulutus ja materiaalihankinnat ovat tällä hetkellä sivukulu.

Jos tuota ei korjata niin on yksi kakkasen hailee vaikka budjetti nousee sata miljoonaa vuodessa seuraavat kymmenen vuotta., senttiäkään siitä ei valu ns "uskottavalle puolustukselle" kaikki menee eikä riitäkään.

Kadettiupseeristoa pitisi karsia
PV:n budjettiin kiinnityneet yhteistyökumppanit pitää kammata täikammalla irti
Pitää lopettaa tyhjistä tiloista maksaminen.

Sitten voidaan puhua budjetin korottamisesta.

 

[Benelli]

Leikit sitten, että F-35 ostettiin ilman mitään rensseleitä ja vertaat Gripenin 4,5 miljardin dollarin hintaa siihen. Täysin vapaasti minun puolestani.

En mitään leiki vaan olisi hauska nähdä joko ostoslista tai kappalehinta.

Eipä nuo pohjoismaisuudet ole realisoituneet ennenkään, eikä meillä ole lentokoneteollisuutta, joka kaipaisi teknologiansiirtoa Ruotsista.

Sitä tiedä mitä lehmänkauppoja politikot jo tekevät.

Suoraan sanottuna minä vähän toivon, että Boeing ei saa konettaan valmiiksi.

Koska kilpailu on pahasta?

Voihan siitä hyväkin tulla, mutta kun ei tuo alkuperäinenkään Super Hornet ole erityisen liikehtimiskykyinen, on vaikea uskoa sen kehitysversion olevan merkittävästi parempi siltä(kään) osin. Häiveominaisuuksia taas tuskin saa integroitua hyvin valmiiseen koneeseen, kysy vaikka venäläisiltä. Sen sijaan F-35 on suunniteltu alun alkaenkin häivehävittäjäksi.

Uudet moottorit. Lisäksi suurempi sisäinen polttoainekapasiteetti, paremmat sensorit ja häirintä laitteet.

 

[RPG83]

En mitään leiki vaan olisi hauska nähdä joko ostoslista tai kappalehinta.

Minä en sitä voi antaa! Suuntaa-antavia arvioita saa tehtyä julkisten tietojen pohjalta. Ihan samalla tavalla kuin autojen hintaa voi verrata. Joo, hinta riippuu varustetasosta ja vaihteistosta, mutta karkeasti voin silti laskea Toyota Auriksen ja Volvo XC90:n hintaeroa. Ja Benelli, nythän sait kaksi hintaa: sovitaan, että se alhaisempi (4,5 miljardia per 36 konetta) on sellainen hinta, jota voi verrata F-35:n kauppahintoihin. Siinäkin tapauksessa F-35 maksaa vain n. 1,5 kertaisesti. Unohdetaan yhtälöstä nyt lentotuntihinta, koska konemäärä tulee luultavasti putoamaan nykyisestä, jolloin ilmavoimien toimintamenojen ei tarvitse kasvaa, vaikka F-35:n lentotuntihinta olisikin 1,5 kertainen Hornetiin verrattuna ja Gripenin huoltokulut olisivat verrannolliset Hornetiin.

Sitä tiedä mitä lehmänkauppoja politikot jo tekevät.

Se kertoo jotain, että Haglund lobbaa F-35:n puolesta. Kukaan ei tietenkään tiedä 2020-luvulla tehtävää päätöstä, mutta olisi loogista, että RKP lobbaisi ruotsalaisen koneen puolesta.

Koska kilpailu on pahasta?

Koska se ei ole aito 5. sukupolven hävittäjä. On luultavaa, että se tulee häviämään häiveominaisuuksissa aidoille 5. sukupolven koneille (F-22, F-35 ja mahdollisesti kiinalaisten härvelit). Liikehtimiskyvyssäkään Super Hornet ei ole erityisen vakuuttava (kuten F-16, Eurofighter tai Mig-29 jne.), joten myös ASH olisi samassa sarjassa F-35:n kanssa. Pidän epäuskottavana, että Boeing saisi ahdettua koneeseen paremmat ELSO ym. laitteistot kuin Lockheed Martin omaansa. Jos saakin, on epämääräistä, korvaavatko nuo laitteistot F-35:n häiveominaisuudet. Niissä pitäisi olla jotakin todella ihmeellistä ja vallankumouksellista niiden tuodessa enemmän etua kuin todelliset häiveominaisuudet.

Lisäksi on vaara, että poliitikot katsovat yksisilmäisesti: ASH on 20 % halvempi kuin F-35 ja sekin on USA:sta, ostetaan se! ACH on näillä näkymin vähän kuin Amerikan Gripen E, vain huonompi ilmataistelussa.

Uudet moottorit. Lisäksi suurempi sisäinen polttoainekapasiteetti, paremmat sensorit ja häirintä laitteet.

Ovatko ne paremmat kuin F-35:n kohdalla? Moottoreissa tuskin on enää loputtomasti kehityspotentiaalia. Tarvitsemmeko hävittäjää, jolla voisi lentää kahden 1000 paunan lentopommin kanssa Rovaniemeltä Berliiniin ja takaisin ilman tankkausta? Tuskin. Paremmat sensorit voi ollakin, jos nokkaan saadaan suurempi tutka, mutta se vaikuttanee hintaan nostavasti. Häirintälaitteet taas on perinteisesti saanut koneeseen kuin koneeseen, jos nyt ei yritä ultraan ripustaa samoja laitteita kuin suihkuhävittäjään.

 

[Tetra]

Mitenkäs suuri ongelma tämä kadettiupseerien liian suuri määrä on? Kuinka paljon sen takia menee rahaa hukkaan? En lainkaan epäile, etteikö puolustusvoimissakin ole turhia tai vähemmän hyödyllisiä henkilöitä palkkaa nostamassa, mutta haluaisin hahmottaa vähän kokonaiskuvaa heidän määrästä.

 

[Benelli]

Ovatko ne paremmat kuin F-35:n kohdalla? Moottoreissa tuskin on enää loputtomasti kehityspotentiaalia.

Vanhempi malli on vielä nopeampi kuin F-35.
Katsotaan nyt ensin mikä voittaa Kanadan tarjouskilpailun.
Miksi muuten olet varma että super herhiläinen on huonompi ilmataistelussa? Kuten Gripenin olisi pudotettava sama määrä koneita pienemmällä määrällä puikkoja.

 

[RPG83]

Vanhempi malli on vielä nopeampi kuin F-35.

1,8 Machia vs. 1,6+ Machia. Tosin jos Super Hornetin moottoria kehitetään, voidaan olettaa myös F-35:n moottoria kehitettävän ja suhdeluvun pysyvän suunnilleen samana. Sivuhuomautuksena sellainen juttu, että Super Hornet on muuten kantamaltaan samaa luokkaa tai heikompi kuin F-35. (Wikipedia ilmoittaa koneiden artikkeleissa Super Hornetille 390 merimailin toimintasäteen interdiction-tehtäville ja F-35A:lle 613 merimailin toimintasäteen. Tosin ilmoitettu kantama on aavistuksen SH:n puolella (1 275 merimailia vs. 1 200 metrimailia). Oletan Super Hornetin ulkoisen asekuorman olevan suurin syy, kun F-35 pystyy kuljettamaan aseet sisäisesti lisäämättä ilmanvastustaan.)

Katsotaan nyt ensin mikä voittaa Kanadan tarjouskilpailun.

Aika näyttää. F-35 on kuitenkin toistaiseksi pärjännyt paremmin kilpailuissa kuin Advanced Super Hornet.

Miksi muuten olet varma että super herhiläinen on huonompi ilmataistelussa? Kuten Gripenin olisi pudotettava sama määrä koneita pienemmällä määrällä puikkoja.

Mitat: Gripen E on lyhyempi kuin Super Hornet (15,2 m vs. 18,31 m), mikä on etu kaartotaistelussa. Samaten Gripenin kärkiväli on 8,6 m, kun Super Hornetin kärkiväli on 13,62 m. Tärkein ilmataistelussa saatava hyöty on nähdäkseni lyhyyden tuoma ketteryys, mutta Gripen on myös vaikeampi nähdä paljaalla silmällä kuin Super Hornet. Koko vaikuttaa myös tutkassa näkymiseen, joka muuten olisi luultavasti melko samanlainen molempien koneiden sisältäessä "low observability" -ominaisuuksia olematta kuitenkaan varsinaisia häivehävittäjiä.

Runko: Gripenissä on delta-siipi, joka on todettu ilmeisen toimivaksi liikehtimisessä. Tämä on yksi suurimpia syitä Gripenin paremmuuteen ilmataistelussa.

Nopeus: Gripen E on nopeampi kuin SH (2,0 Machia ja 1,8 Machia). Sitten tosin ASH omaa Boeingin mukaan 15-20 prosenttia suuremman työnnön kuin SH, mikä nostanee ASH:n Gripenin tasolle, jos tuo lisäys saadaan moottoreista irti. ASH kyllä kärsii sitten "aselaatikoiden" (Boeing väittää niiden vähentävän ilmanvastusta, mitä epäilen ohjusten ollessa kyseessä.) aiheuttamasta ilmanvastuksesta, tosin niiden käyttöhän ei ole pakollista.

Tutka: Gripen E omaa 200 astetta kääntyvän tutkan. Nähdäkseni vastaavaa ei ole ilmoitettu tulevan ASH:n. Tutkan kantamia en pysty arvioimaan.

Ohjukset: Gripen E jää hieman jälkeen verrattuna Super Hornetiin: 10+2 ohjusta vs. 12+2 ohjusta. Tuo on mielestäni kuitenkin aika minimaalinen ero. Paljon enemmän merkitystä voi olla koneiden aseistuksella: Gripeniin integroitu Meteor voi lisätä sen tehokkuutta aika paljon verrattuna (A)SH:n Amraamiin.

Suunnittelulähtökohdat: Gripen suunniteltiin ja suunniteltaneen jatkossakin ilmataistelu mielessä. ASH:n kohdalla huomattavasti tärkeämpää voi olla kyky laskeutua lentotukialukselle (= tekee koneesta raskaamman) ja pommittaa savimajoja.

(Lähteinä Saab (myös nuo dokumentit) ja Wikipedia sekä Boeing (ASH sivun alalaidassa). Ripustimet: SH ja Gripen.)

 

[Benelli]

Ohjukset: Gripen E jää hieman jälkeen verrattuna Super Hornetiin: 10+2 ohjusta vs. 12+2 ohjusta. Tuo on mielestäni kuitenkin aika minimaalinen ero. Paljon enemmän merkitystä voi olla koneiden aseistuksella: Gripeniin integroitu Meteor voi lisätä sen tehokkuutta aika paljon verrattuna (A)SH:n Amraamiin.

En näe miksi Meteoria ei voisi integroida Hornettiin? Ja sitten on vielä suorituskyky noilla kuormilla.

 

[RPG83]

En näe miksi Meteoria ei voisi integroida Hornettiin? Ja sitten on vielä suorituskyky noilla kuormilla.

Integrointi maksaa taas rahaa, pahimmillaan/helposti satoja miljoonia.

Jos suorituskyky äärikuormilla kärsii liikaa, niin sittenhän on sama ripustaa molempiin esim. 6+2 aseistus. Vaikka kyllä tuo suorituskyvyn kärsiminen vaikuttaa minusta aika teoreettiselta: pitkän kantaman ohjukset pyritään ampumaan ennen kuin ollaan näköetäisyydellä. Jos sinne sitten joudutaan, on pitkän kantaman ohjukset luultavasti jo ammuttu ja jäljellä korkeintaan kaksi ip-ohjusta.

 

[Benelli]

Jos suorituskyky äärikuormilla kärsii liikaa, niin sittenhän on sama ripustaa molempiin esim. 6+2 aseistus. Vaikka kyllä tuo suorituskyvyn kärsiminen vaikuttaa minusta aika teoreettiselta: pitkän kantaman ohjukset pyritään ampumaan ennen kuin ollaan näköetäisyydellä. Jos sinne sitten joudutaan, on pitkän kantaman ohjukset luultavasti jo ammuttu ja jäljellä korkeintaan kaksi ip-ohjusta.

Korkeuden kasvattaminen nousun jälkeen, maksimi nopeus? Olisi oikein kiva nähdä miten Gripen pärjää 10 Meteoria, kaksi ip-ohjusta ja ulkoinen polttoaine tankki kannossa.

 

[RPG83]

Korkeuden kasvattaminen nousun jälkeen, maksimi nopeus? Olisi oikein kiva nähdä miten Gripen pärjää 10 Meteoria, kaksi ip-ohjusta ja ulkoinen polttoaine tankki kannossa.

Oletko sinä sitä mieltä, että Super Hornet pärjää paremmin? Minä luulen Super Hornetin pärjäävän huonommin, kun Gripen supercruisaa jopa A2A-aseistuksessa. Gripen C pärjää nousunopeudessakin Super Hornetia paremmin.

Usko jo, Super Hornet is a lemon!

http://gripen4canada.blogspot.fi/p/how-the.html

 

[Mustaruuti]

Oletko sinä sitä mieltä, että Super Hornet pärjää paremmin? Minä luulen Super Hornetin pärjäävän huonommin, kun Gripen supercruisaa jopa A2A-aseistuksessa. Gripen C pärjää nousunopeudessakin Super Hornetia paremmin.

Usko jo, Super Hornet is a lemon!

http://gripen4canada.blogspot.fi/p/how-the.html

Pojilla karkasi vähän ohi aiheen

Olin saanut sen käsityksen, että tämä nyt tehty päätös koski käytännössä vain maavoimia. Merivoimien ja ilmavoimien hankinnat käsitellään erikseen, kun niiden aika myöhemmin tulee. Ja uudet hävittäjät ainakin hankitaan puolustusbudjetista erillään, kuten tehtiin Hornettienkin kanssa.

 

[yrjö]

Pahoitetlen offtopicia: IL selvitti: Kansa vaatii lisää rahaa armeijalle

 

[Rannari]

Pojilla karkasi vähän ohi aiheen

Olin saanut sen käsityksen, että tämä nyt tehty päätös koski käytännössä vain maavoimia. Merivoimien ja ilmavoimien hankinnat käsitellään erikseen, kun niiden aika myöhemmin tulee. Ja uudet hävittäjät ainakin hankitaan puolustusbudjetista erillään, kuten tehtiin Hornettienkin kanssa.

Eiköhän Hornetit kuitenkin ihan normibudjetista rahoitettu ja samoin tullaan melkoisella varmuudella tekemään seuraavankin hävittäjän kanssa. Kaikki muut hankkeet vain jäihin vuosikymmeneksi niin rahoitus alkaa olla kasassa. Aika paljon pitää tapahtua ennen kuin puolustusvoimille alkaa löytyä miljardiluokan erillisrahoituksia. Työllisyysvaroilla voidaan ehkä rakentaa joku sotalaivan prototyypin runko tms. Eikä merivoimienkaan julkisuudessa esitelty hankintaohjelma edellytä kuin 50% puolustusvoimien hankintabudjetista 4-5 vuoden ajan. Siinä sivussa voidaan vähän näprätä maavoimienkin hankkeita joten tuo ei ole edes tiukka setti.

 

[RPG83]

Pahoitetlen offtopicia: IL selvitti: Kansa vaatii lisää rahaa armeijalle

Kyllä kansa tietää!

 

[Mustaruuti]

Eiköhän Hornetit kuitenkin ihan normibudjetista rahoitettu ja samoin tullaan melkoisella varmuudella tekemään seuraavankin hävittäjän kanssa. Kaikki muut hankkeet vain jäihin vuosikymmeneksi niin rahoitus alkaa olla kasassa. Aika paljon pitää tapahtua ennen kuin puolustusvoimille alkaa löytyä miljardiluokan erillisrahoituksia. Työllisyysvaroilla voidaan ehkä rakentaa joku sotalaivan prototyypin runko tms. Eikä merivoimienkaan julkisuudessa esitelty hankintaohjelma edellytä kuin 50% puolustusvoimien hankintabudjetista 4-5 vuoden ajan. Siinä sivussa voidaan vähän näprätä maavoimienkin hankkeita joten tuo ei ole edes tiukka setti.

Tuo eikö sanan -hän loppuliite oli ihan oikea ilmaisu. Niin ei nimittäin ollut. Ei ole myöskään realismia käyttää kaikkia rahoja yhteen asiaan vuosikymmeneksi.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288745473250.html

Miljardiluokan hankintoja

Hävittäjillle ja laivoille pitää löytää miljarditolkulla, 7-8 miljardia euroa, rahaa budjetin ulkopuolelta.

- Merivoimille, jos puhutaan kolmesta aluksesta, kokoluokka on noin miljardin euron investointi. Niitä ei budjettikehyksestä voi ottaa, vaan sille pitää ainakin parille vuodelle ottaa korotettu taso.

- Ilmavoimien hävittäjäinvestointi on 6-7 miljardin euron luokkaa, voi olla jopa enemmän. Se pitää hoitaa samalla tavalla kuin hoidettiin Hornetien erillisrahoituksella, Haglund kertoi.

 

[Rannari]

Tuo eikö sanan -hän loppuliite oli ihan oikea ilmaisu. Niin ei nimittäin ollut. Ei ole myöskään realismia käyttää kaikkia rahoja yhteen asiaan vuosikymmeneksi.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288745473250.html

Miljardiluokan hankintoja

Hävittäjillle ja laivoille pitää löytää miljarditolkulla, 7-8 miljardia euroa, rahaa budjetin ulkopuolelta.

- Merivoimille, jos puhutaan kolmesta aluksesta, kokoluokka on noin miljardin euron investointi. Niitä ei budjettikehyksestä voi ottaa, vaan sille pitää ainakin parille vuodelle ottaa korotettu taso.

- Ilmavoimien hävittäjäinvestointi on 6-7 miljardin euron luokkaa, voi olla jopa enemmän. Se pitää hoitaa samalla tavalla kuin hoidettiin Hornetien erillisrahoituksella, Haglund kertoi.

Ok, olen siis huonosti informoitu. Täsmennätkö kuitenkin hieman koska aiemmassa viestissäsi ei ole mitään yksilöityä informaatiota vaan ainoastaan väittämä. Tarkoitatko siis sitä että Hornetit rahoitettiin puolustusbudjetin ulkopuolelta siten että esimerkiksi maavoimien kehittämishankkeita kuten jääkäriprikaateja saatiin vietyä siinä sivussa normaalisti eteenpäin? Vai tarkoitatko sitä että heittelevät valuuttakurssit pakottivat joinain vuosina paikkaamaan paitsi väliaikaisesti varsinaista budjettia myös tekemään korjaavia lisäbudjetteja? Ensimmäinen vaihtoehto on mielestäni epätosi mutta jälkimmäinen pitää varmasti paikkaansa. Jos otetaan tarkastelujaksoksi koko Hornet-maksujen pituus ja siihen pari vuotta tasausaikaa päälle niin käsittääkseni Pv ei tuolla noin kymmenen vuoden jaksolla saanut normaalitasoon verrattuna lisärahoitusta vaan muilla puolustushaaroilla oli todella kuiva kausi. Esimerkiksi maavoimien uudistaminenhan hyytyi täysin jo 90-luvun alussa ja ainoastaan Saksasta tehdyt hankinnat korjasivat sillä puolella tilannetta. Hävittäjähankinnan erillisrahoitus ei mielestäni tarkoita rahan siirtoa budjetin sisällä loppusummaa kasvattamatta vuodelta toiselle vaan kokonaan tai osittain normaalin puolustusbudjetin lisäksi tulevaa rahoitusta, jota ei tulevinakaan vuosina oteta takaisin tilanteen tasaamiseksi. Hornetienkin osalta toki esitettiin ainakin Kokoomuksen taholta erillisrahoitusta koska muuten hanke ei olisi kuulemma ollut mahdollinen. Samoilla jäljillä siis ollaan tällläkin kertaa.

 

[RPG83]

Tuo eikö sanan -hän loppuliite oli ihan oikea ilmaisu. Niin ei nimittäin ollut. Ei ole myöskään realismia käyttää kaikkia rahoja yhteen asiaan vuosikymmeneksi.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288745473250.html

Miljardiluokan hankintoja

Hävittäjillle ja laivoille pitää löytää miljarditolkulla, 7-8 miljardia euroa, rahaa budjetin ulkopuolelta.

- Merivoimille, jos puhutaan kolmesta aluksesta, kokoluokka on noin miljardin euron investointi. Niitä ei budjettikehyksestä voi ottaa, vaan sille pitää ainakin parille vuodelle ottaa korotettu taso.

- Ilmavoimien hävittäjäinvestointi on 6-7 miljardin euron luokkaa, voi olla jopa enemmän. Se pitää hoitaa samalla tavalla kuin hoidettiin Hornetien erillisrahoituksella, Haglund kertoi.

Taidat olla nuoremman sukupolven edustaja kuten minäkin? Kaiken lukemani perusteella Horneteihin puuhattiin erillirahoitusta, jota ei lopulta saatu, hyvä kun koneet saatiin edes normaalista budjetista.

Rannari sanoikin jo kaiken olennaisen.

 

[Rannari]

Ei varmaan oltu kovin kaukana tilanteesta jossa puolustusbudjetin sisällä siirrettiin muilta momenteilta rahaa hankintoihin ja hankintavaroista meni sitten 90% Horneteille. Samalla opilla uudetkin koneet saadaan rahoitettua. 2025-2035 tulevat erittäin suurella todennäköisyydellä olemaan maa-ja merivoimien puolella hyvin hiljaisia.

 

[Mustaruuti]

Ok, olen siis huonosti informoitu. Täsmennätkö kuitenkin hieman koska aiemmassa viestissäsi ei ole mitään yksilöityä informaatiota vaan ainoastaan väittämä. Tarkoitatko siis sitä että Hornetit rahoitettiin puolustusbudjetin ulkopuolelta siten että esimerkiksi maavoimien kehittämishankkeita kuten jääkäriprikaateja saatiin vietyä siinä sivussa normaalisti eteenpäin? Vai tarkoitatko sitä että heittelevät valuuttakurssit pakottivat joinain vuosina paikkaamaan paitsi väliaikaisesti varsinaista budjettia myös tekemään korjaavia lisäbudjetteja? Ensimmäinen vaihtoehto on mielestäni epätosi mutta jälkimmäinen pitää varmasti paikkaansa. Jos otetaan tarkastelujaksoksi koko Hornet-maksujen pituus ja siihen pari vuotta tasausaikaa päälle niin käsittääkseni Pv ei tuolla noin kymmenen vuoden jaksolla saanut normaalitasoon verrattuna lisärahoitusta vaan muilla puolustushaaroilla oli todella kuiva kausi. Esimerkiksi maavoimien uudistaminenhan hyytyi täysin jo 90-luvun alussa ja ainoastaan Saksasta tehdyt hankinnat korjasivat sillä puolella tilannetta. Hävittäjähankinnan erillisrahoitus ei mielestäni tarkoita rahan siirtoa budjetin sisällä loppusummaa kasvattamatta vuodelta toiselle vaan kokonaan tai osittain normaalin puolustusbudjetin lisäksi tulevaa rahoitusta, jota ei tulevinakaan vuosina oteta takaisin tilanteen tasaamiseksi. Hornetienkin osalta toki esitettiin ainakin Kokoomuksen taholta erillisrahoitusta koska muuten hanke ei olisi kuulemma ollut mahdollinen. Samoilla jäljillä siis ollaan tällläkin kertaa.

Pahoittelut puolestani, jos oma käsitykseni oli väärä. Se on totta, että muiden puolustushaarojen osalta taisi olla vähän kuivempaa, mutta saattoi se johtua taantumastakin (eli olisi todennäköisesti supistettu ilman Hornet-hankintaakin). Mielestäni Hornetteihin kuitenkin panostettiin selkeästi erikseen. Olisi kuitenkin kiva löytää pitkän tähtäimen aikasarjat puolustusbudjetin ja hankintamenojen kehityksestä. Sieltähän se tilanne parhaiten näkyisi.

Muoks. Ja pitää toivoa, että ainakin tulevaisuudessa isot hankinnat tehdään selkeästi erillisinä. Muuten maavoimilla joudutaan jo pulttaamaan vanerilevyjä Leopardien kylkeen.