Saavatko puolustusvoimat lisää rahaa vuoden 2015 jälkeen?

[Mustaruuti]

Taidat olla nuoremman sukupolven edustaja kuten minäkin? Kaiken lukemani perusteella Horneteihin puuhattiin erillirahoitusta, jota ei lopulta saatu, hyvä kun koneet saatiin edes normaalista budjetista.

Jos -83 viittaa ikään, niin olen hiukan enemmän kerännyt vuosia. Sanotaanko näin, että suoritin asepalveluksen ilmavoimissa, kun Hornettien käyttöönotto oli menossa. Siellä puolella en muista, että silloin olisi valiteltu määrärahoja Oli tekemisen ja kehittämisen meininki.

 

[Rannari]

Pahoittelut puolestani, jos oma käsitykseni oli väärä. Se on totta, että muiden puolustushaarojen osalta taisi olla vähän kuivempaa, mutta saattoi se johtua taantumastakin (eli olisi todennäköisesti supistettu ilman Hornet-hankintaakin). Mielestäni Hornetteihin kuitenkin panostettiin selkeästi erikseen. Olisi kuitenkin kiva löytää pitkän tähtäimen aikasarjat puolustusbudjetin ja hankintamenojen kehityksestä. Sieltähän se tilanne parhaiten näkyisi.

Muoks. Ja pitää toivoa, että ainakin tulevaisuudessa isot hankinnat tehdään selkeästi erillisinä. Muuten maavoimilla joudutaan jo pulttaamaan vanerilevyjä Leopardien kylkeen.

Eipä taida valitettavasti olla erillisrahoituksia jatkossakaan tulossa millekään hankkeelle jos ihan realismin kautta asiaa lähestytään. Aikamoinen ponnistushan tuo Hornet-hankinta aikanaan oli mutta seuraava kierros voi olla vielä rajumpi. Nyt pitää vain huolehtia ajoissa siitä että 2030-luvun maa- ja merivoimat ovat rakennettuna ja maksettuna jo 2025. Noin vuonna 2040 alkaa taas löytyä muutakin rahaa kuin murusia muillekin puolustushaaroille kuin ilmavoimille. Otannaton on oikeastaan ainoa merkittävä muuttuja tuohon laskukaavaan.

 

[RPG83]

Jos -83 viittaa ikään, niin olen hiukan enemmän kerännyt vuosia. Sanotaanko näin, että suoritin asepalveluksen ilmavoimissa, kun Hornettien käyttöönotto oli menossa. Siellä puolella en muista, että silloin olisi valiteltu määrärahoja Oli tekemisen ja kehittämisen meininki.

Ei viittaa. Ikää tärkeämpää on ehkä se, että kauanko on katsellut alaa. Ts. jos alan seuraaminen on alkanut elokuussa 2014 eikä sitä ennen taustalla ole kuin ehkä varusmiespalvelus, ei lähtökohdat kaiken tiedon omaamiseen alalta ole hyvä. Parasta on tietysti se, jos on itse nähnyt lukenut kaiken alaan liittyvän materiaalin sen ilmestyttyä ja seurannut tarkasti alan keskusteluja, mutta jonkinlaisen käsityksen saa myös seuraamalla alan keskustelua (edes verkossa) useamman vuoden ajan.

Sitä paitsi turha siitä budjetista on varusmiehille valittaa. Eivät varusmiehet voi sille mitään, ja ilmavoimillahan itsellään oli tuohon aikaan lihavat vuodet, joten en ihmettele, jos kapiukkoja ei kiinnostanut maavoimien laihat vuodet.

 

[koponen]

Usein toistettu säästökohde on kadettiupseerien määrän vähentäminen. Minä olen eri mieltä.

Minusta pitää lisätä kadettiupseerien (tai muulla vastaavalla tavalla tuotettujen laadukkaiden ammattisotilaiden) koulutusta. Samaan aikaan pitää muuttaa Puolustusvoimien suojatyöpaikan luonne sellaiseksi, että koulutus- ja sotatyön erinomaisuudessa kilvoittelevia työnantajia on puolustusorganisaatiossa useita. Parhaille on työnantajan imuun pohjautuvat, nousujohteiset työmarkkinat, perushyvää työtä tekevät voivat jatkaa omalle kehityspotentiaalilleen sopivissa tehtävissä ja erikoistua kokemuksen kertyessä, ja makkelia pukkaavat saavat ajoittain toistuvissa yt-kierroksissa yksinkertaisesti kenkää.

Yksityistäminen siten, että siirretään monopolistista hommaa tehtäväksi arvonlisäverorajan tuolla puolen on kirottua pelleilyä. Koulun penkille markkinataloutta osaamattomat virkamiehet ja poliitikot. Mutta silloin kun markkinat toimivat - antaa palaa!

 

[RPG83]

Eipä taida valitettavasti olla erillisrahoituksia jatkossakaan tulossa millekään hankkeelle jos ihan realismin kautta asiaa lähestytään. Aikamoinen ponnistushan tuo Hornet-hankinta aikanaan oli mutta seuraava kierros voi olla vielä rajumpi. Nyt pitää vain huolehtia ajoissa siitä että 2030-luvun maa- ja merivoimat ovat rakennettuna ja maksettuna jo 2025. Noin vuonna 2040 alkaa taas löytyä muutakin rahaa kuin murusia muillekin puolustushaaroille kuin ilmavoimille. Otannaton on oikeastaan ainoa merkittävä muuttuja tuohon laskukaavaan.

Jos Hornetin korvaaja pitää maksaa normaalirahoituksesta, 15 vuotta on tajuttoman pitkä aika. Noh, saahan sillä sen n. 40 konetta, mutta onko siinä enää järkeä? Viimeistään 2030-luvulla vanhenee minun uskoakseni BMP-2, ainakin vanhemmat Pasit (XA-200 sarja ei välttämättä), telakuorma-autot, MT-LB, telatykistö, Stingerit, Bolide, kenties vanhempi vedettävä tykistö (122 mm) ja varmaan nykyinen viestikalustokin. Ei hyvä. Jos normaalista budjetista rahoitetaan 40 F-35A hävittäjää, mitä puolustusvoimista jää jäljelle?

Vuonna 2040 merivoimilla on Katanpää-luokka, 2020-luvulla tilattavat "panssarilaivat" ja pienempiä veneitä. Maavoimilla on samaan aikaan n. 100 CV9030, n. 100 Leopard 2A6, n. 200 XA-200 ja XA-360, muutama NASAMS-patteri ja enintään 150 putkea 155 mm tykistöä. Ilmavoimilla on 40 F-35A hävittäjää. Tämän kaiken päälle on tietysti valtava potentiaali koulutettuja reserviläisiä kevyttä jalkaväkeä kikkeli kovana Nato-rynkkyjen, kranaatinheittimien ja kevyiden kertasinkojen kanssa.

Ei kyllä, kyllä tuossa vaiheessa on aika siirtyä aivan täyteen ammattiarmeijaan. Ammattilaisista on muodostettu maavoimiin Karjalan prikaati (telakalustolla), mekanisoitu pataljoona (AMV-kalustolla), kaksi moottoroitua taisteluosastoa (uudemmilla Paseilla) ja ilmarynnäkköpataljoona (NH90-kalustolla). Merivoimilla on ammattilaisten miehittäminä jäljellä olevat kuusi isompaa alusta ja muutama komppania rannikkojääkäreitä. Ilmavoimilla on tukikohtakomppania ja sotilaspoliisikomppania per tukikohta. Päälle maakuntakomppaniat kivääri ja kikkeli varustuksella.

Voi kyllä olla, että Putin on jopa ihan tervetullut tuossa vaiheessa - joskus se vieras valta voi osoittautua omaa paremmaksi...

 

[Rannari]

Jos Hornetin korvaaja pitää maksaa normaalirahoituksesta, 15 vuotta on tajuttoman pitkä aika. Noh, saahan sillä sen n. 40 konetta, mutta onko siinä enää järkeä? Viimeistään 2030-luvulla vanhenee minun uskoakseni BMP-2, ainakin vanhemmat Pasit (XA-200 sarja ei välttämättä), telakuorma-autot, MT-LB, telatykistö, Stingerit, Bolide, kenties vanhempi vedettävä tykistö (122 mm) ja varmaan nykyinen viestikalustokin. Ei hyvä. Jos normaalista budjetista rahoitetaan 40 F-35A hävittäjää, mitä puolustusvoimista jää jäljelle?

Vuonna 2040 merivoimilla on Katanpää-luokka, 2020-luvulla tilattavat "panssarilaivat" ja pienempiä veneitä. Maavoimilla on samaan aikaan n. 100 CV9030, n. 100 Leopard 2A6, n. 200 XA-200 ja XA-360, muutama NASAMS-patteri ja enintään 150 putkea 155 mm tykistöä. Ilmavoimilla on 40 F-35A hävittäjää. Tämän kaiken päälle on tietysti valtava potentiaali koulutettuja reserviläisiä kevyttä jalkaväkeä kikkeli kovana Nato-rynkkyjen, kranaatinheittimien ja kevyiden kertasinkojen kanssa.

Ei kyllä, kyllä tuossa vaiheessa on aika siirtyä aivan täyteen ammattiarmeijaan. Ammattilaisista on muodostettu maavoimiin Karjalan prikaati (telakalustolla), mekanisoitu pataljoona (AMV-kalustolla), kaksi moottoroitua taisteluosastoa (uudemmilla Paseilla) ja ilmarynnäkköpataljoona (NH90-kalustolla). Merivoimilla on ammattilaisten miehittäminä jäljellä olevat kuusi isompaa alusta ja muutama komppania rannikkojääkäreitä. Ilmavoimilla on tukikohtakomppania ja sotilaspoliisikomppania per tukikohta. Päälle maakuntakomppaniat kivääri ja kikkeli varustuksella.

Voi kyllä olla, että Putin on jopa ihan tervetullut tuossa vaiheessa - joskus se vieras valta voi osoittautua omaa paremmaksi...

Hommahan voidaan rahoituksen puolella hoitaa niin että rahaa annetaan etupainoisesti. Korotetaan esimerkiksi budjettia viideksi vuodeksi jotta koneet saadaan kohtuuajassa maksettua ja leikataan sen jälkeen viideksi. Pitkässä juoksussa vaikutus muihin puolustushaaroihin on joka tapauksessa vakio. Merivoimien osalta tuo kävisi hyvin, rahoituskierto olisi yhden peruskorjausvälin mittainen. 2035 jälkeen pitäsi korvata Haminat ja peruskorjata L2020 sekä Katanpäät. Maavoimilla taas olisi tuossa vaiheessa lähes kaikki kalut tiensä päässä mutta toiminnallahan pitääkin olla painopiste. Jos se painopiste on ilmapuolustus niin silloin muut osiot tietysti kärsivät. Armeijahan on tähänkin mennessä kutistunut kolmanneksen kullakin nelivuotisjaksolla ja samoilla linjoilla varmaan jatketaan. Kokonaisvahvuus vuonna 2035 olisi jossain 50000 ukon vaiheilla. Pari hävittäjälaivuetta, pari prikaatia ja kourallinen sota-aluksia. 2040-luvulle varustettaisiin sitten enää yhden prikaatin verran millään muotoa ajanmukaisia maavoimia. Ja tämä siis siinä tapauksessa että kaikki menee hyvin. Jos budjetti jatkuvasti kutistuu niin ihan varmasti armeijakin kutistuu.

 

[StmSvejk]

Usein toistettu säästökohde on kadettiupseerien määrän vähentäminen. Minä olen eri mieltä.

Minusta pitää lisätä kadettiupseerien (tai muulla vastaavalla tavalla tuotettujen laadukkaiden ammattisotilaiden) koulutusta. Samaan aikaan pitää muuttaa Puolustusvoimien suojatyöpaikan luonne sellaiseksi, että koulutus- ja sotatyön erinomaisuudessa kilvoittelevia työnantajia on puolustusorganisaatiossa useita. Parhaille on työnantajan imuun pohjautuvat, nousujohteiset työmarkkinat, perushyvää työtä tekevät voivat jatkaa omalle kehityspotentiaalilleen sopivissa tehtävissä ja erikoistua kokemuksen kertyessä, ja makkelia pukkaavat saavat ajoittain toistuvissa yt-kierroksissa yksinkertaisesti kenkää.!

Ongelmana ei ole upseerien määrä tai laatu vaan ikärakenne. Puolustusvoimissa ei pitäisi olla tarjolla eläkevirkoja vaan määräaikaisuuksia. Riittävän hyvän henkilöstön saamiseksi tätä kehitystä pitäisi tukea tarjoamalla läksiäislahjaksi roimat päättökorvaukset sekä uudelleenkoulutuspaketit.

Kuinka paljon upseereja tuleva 230 000 miehen SA-vahvuus oikeasti vaatisi? Kuinka moni näistä on vänrikkejä, luutnantteja, yliluutnatteja ja kapteeneja? Montako majuria, everstiä saati kenraalia taas mahtuu tuohon porukkaan?

 

[Bodyguard]

Jos Hornetin korvaaja pitää maksaa normaalirahoituksesta, 15 vuotta on tajuttoman pitkä aika. Noh, saahan sillä sen n. 40 konetta, mutta onko siinä enää järkeä? Viimeistään 2030-luvulla vanhenee minun uskoakseni BMP-2, ainakin vanhemmat Pasit (XA-200 sarja ei välttämättä), telakuorma-autot, MT-LB, telatykistö, Stingerit, Bolide, kenties vanhempi vedettävä tykistö (122 mm) ja varmaan nykyinen viestikalustokin. Ei hyvä. Jos normaalista budjetista rahoitetaan 40 F-35A hävittäjää, mitä puolustusvoimista jää jäljelle?

Vuonna 2040 merivoimilla on Katanpää-luokka, 2020-luvulla tilattavat "panssarilaivat" ja pienempiä veneitä. Maavoimilla on samaan aikaan n. 100 CV9030, n. 100 Leopard 2A6, n. 200 XA-200 ja XA-360, muutama NASAMS-patteri ja enintään 150 putkea 155 mm tykistöä. Ilmavoimilla on 40 F-35A hävittäjää. Tämän kaiken päälle on tietysti valtava potentiaali koulutettuja reserviläisiä kevyttä jalkaväkeä kikkeli kovana Nato-rynkkyjen, kranaatinheittimien ja kevyiden kertasinkojen kanssa.

Ei kyllä, kyllä tuossa vaiheessa on aika siirtyä aivan täyteen ammattiarmeijaan. Ammattilaisista on muodostettu maavoimiin Karjalan prikaati (telakalustolla), mekanisoitu pataljoona (AMV-kalustolla), kaksi moottoroitua taisteluosastoa (uudemmilla Paseilla) ja ilmarynnäkköpataljoona (NH90-kalustolla). Merivoimilla on ammattilaisten miehittäminä jäljellä olevat kuusi isompaa alusta ja muutama komppania rannikkojääkäreitä. Ilmavoimilla on tukikohtakomppania ja sotilaspoliisikomppania per tukikohta. Päälle maakuntakomppaniat kivääri ja kikkeli varustuksella.

Voi kyllä olla, että Putin on jopa ihan tervetullut tuossa vaiheessa - joskus se vieras valta voi osoittautua omaa paremmaksi...

Miten aiot puolustaa Suomea tuolla noin kuudella pataljoonalla ja muutamalla komppanialla sen päälle? Meri- ja Ilmavoimat varmaankin voivat olla juurikin tuollaiset, ehkäpä hiukan isommilla rannikkojoukoilla. Voisin jopa väittää, että esittämäsi joukkojen määrän miehittäminen ammattilaisilla täällä on todella haastavaa. Suomi on väestöpohjaltaan aivan liian pieni ja pinta-alaltaan aivan liian suuri ammattiarmeijalla puolustettavaksi. Silloin tarvitaan riittävän kokoiset maavoimat. Kuusi pataljoona ja tusinan verran komppanioita ei sitä ole.

 

[RPG83]

Miten aiot puolustaa Suomea tuolla noin kuudella pataljoonalla ja muutamalla komppanialla sen päälle? Meri- ja Ilmavoimat varmaankin voivat olla juurikin tuollaiset, ehkäpä hiukan isommilla rannikkojoukoilla. Voisin jopa väittää, että esittämäsi joukkojen määrän miehittäminen ammattilaisilla täällä on todella haastavaa. Suomi on väestöpohjaltaan aivan liian pieni ja pinta-alaltaan aivan liian suuri ammattiarmeijalla puolustettavaksi. Silloin tarvitaan riittävän kokoiset maavoimat. Kuusi pataljoona ja tusinan verran komppanioita ei sitä ole.

En minä sitä halua. Totesin vain sen, että tilanne on tuo, jos ostetaan 40 kpl F-35A hävittäjiä ja ne pitää maksaa normaaleista määrärahoista.

Edit: En näe, etteikö noita kuutta pataljoonaa (minusta niitä on kyllä seitsemän, mutta olkoon) saataisi suunnilleen miehitettyä. Ruotsissa asevoimien miesvahvuus on 5 miestä vaille 20 000. Sen päälle on reserviläisiä vajaa 30 000. Ruotsalaisia on n. 9,7 miljoonaa, suomalaisia n. 5,5 miljoonaa. Meillä saataisiin 11 340 aktiivia ja vajaa 17 000 reserviläistä, jos suhteutetaan Ruotsin luvut väestömääriin. Palkkaa kun vähän nostaa, niin eiköhän se noihin ammattiarmeijan joukkoihin vaadittavat n. 15 000 saada kasaan: ilmavoimille 2 000 miestä, merivoimille 1 500 miestä ja maavoimille 11 500 miestä. Ja vaikkei nostettaisi, niin reserviläisistä viimeistään saataisiin se puuttuvat kolme ja puoli tuhatta miestä.

 

[Mustaruuti]

Vähän off-topic, mutta ajattelin kuitenkin vielä täydentää...

Ikää tärkeämpää on ehkä se, että kauanko on katsellut alaa. Ts. jos alan seuraaminen on alkanut elokuussa 2014 eikä sitä ennen taustalla ole kuin ehkä varusmiespalvelus, ei lähtökohdat kaiken tiedon omaamiseen alalta ole hyvä. Parasta on tietysti se, jos on itse nähnyt lukenut kaiken alaan liittyvän materiaalin sen ilmestyttyä ja seurannut tarkasti alan keskusteluja, mutta jonkinlaisen käsityksen saa myös seuraamalla alan keskustelua (edes verkossa) useamman vuoden ajan.

Heh, eikös jokainen mies kiinnostu sotimisesta n. 5-vuotiaana? Ei se meikäläisenkään kohdalla ihan kuukausi sitten alkanut.

Meikäläisen kiinnostuksen voisi jakaa kolmeen osaan:

1. Historia (erityisesti 2 MS)
2. Tekniikka. Kaikki uudet insinöörien keksinnöt. Erityisesti ilmavoimiin ja panssareihin liittyvät.
3. Talous, politiikka, turvallisuuspolitiikka, strategia, taktiikka (kietoutuen esim. historiallisiin taisteluihin)

Edellä olevista voi tehdä nopeasti johtopäätöksen, että kiinnostukseni on ollut verrattain akateemista Sen voin rehellisesti tunnustaa.

Tätä foorumia on kyllä tullut seurattua jo pidempään. Syy rekisteröitymiseen oli Ukrainan sota ja Venäjän siirtyminen reippaasti akateemisista karttaharjoituksista käytännön rumaan sotaan.

 

[Mustaruuti]

En minä sitä halua. Totesin vain sen, että tilanne on tuo, jos ostetaan 40 kpl F-35A hävittäjiä ja ne pitää maksaa normaaleista määrärahoista.

Edit: En näe, etteikö noita kuutta pataljoonaa (minusta niitä on kyllä seitsemän, mutta olkoon) saataisi suunnilleen miehitettyä. Ruotsissa asevoimien miesvahvuus on 5 miestä vaille 20 000. Sen päälle on reserviläisiä vajaa 30 000. Ruotsalaisia on n. 9,7 miljoonaa, suomalaisia n. 5,5 miljoonaa. Meillä saataisiin 11 340 aktiivia ja vajaa 17 000 reserviläistä, jos suhteutetaan Ruotsin luvut väestömääriin. Palkkaa kun vähän nostaa, niin eiköhän se noihin ammattiarmeijan joukkoihin vaadittavat n. 15 000 saada kasaan: ilmavoimille 2 000 miestä, merivoimille 1 500 miestä ja maavoimille 11 500 miestä. Ja vaikkei nostettaisi, niin reserviläisistä viimeistään saataisiin se puuttuvat kolme ja puoli tuhatta miestä.

Tuo olisi sellainen skenaario, että hankala uskoa, että hävittäjät maksettaisiin pelkästään normaaleista määrärahoista.

Hägglundin mielipiteistä voi olla montaa mieltä, mutta mielestäni hän kiteytti aika hyvin Ruotsin ammattiarmeijasta: "rauhan aikana hemmetin kallis, sodan aikana sillä ei tee mitään". Suomen malli on kuitenkin suht edullinen rauhan aikana (jos ei asevelvollisuuden kustannuksia huomioida), ja sillä saadaan myös luotua tarvittaessa laaja ja iskukykyinen sodan ajan armeija. Suomen systeemi siis joustaa uhkatason ja tarpeen mukaan.

 

[RPG83]

Suomen systeemi siis joustaa uhkatason ja tarpeen mukaan.

... jos uhkataso ja tarve tunnistetaan ja tunnustetaan ajoissa. En luota siihen. Ukrainassa soditaan, "ei uhkaa meitä" [-Kenraali Ari Puheloinen].

 

[Benelli]

Ukrainassa soditaan, "ei uhkaa meitä" [-Kenraali Ari Puheloinen].

Miksi uhkaisi? Putin on tähän mennessä välttänyt sotimista kahdella eri rintamalla ja pitänyt tauon ennen uuteen kampanjaan ryhtymistä.
Tässä pitäisi nyt välttää lyhytnäköisiä ratkaisuja.

 

[RPG83]

Miksi uhkaisi? Putin on tähän mennessä välttänyt sotimista kahdella eri rintamalla ja pitänyt tauon ennen uuteen kampanjaan ryhtymistä.
Tässä pitäisi nyt välttää lyhytnäköisiä ratkaisuja.

Kun vihreitä miehiä kävelee Vaalimaalla passikopin ohitse, on myöhäistä rynnätä panssarikauppaan. Vai milloin oikea aika sinun mielestäsi olisi?

Ei ole sattumaa, että "Suomessa venäläislapset sijoitetaan keskitysleireille"...

 

[Benelli]

Kun vihreitä miehiä kävelee Vaalimaalla passikopin ohitse, on myöhäistä rynnätä panssarikauppaan. Vai milloin oikea aika sinun mielestäsi olisi?

Ei ole sattumaa, että "Suomessa venäläislapset sijoitetaan keskitysleireille"...

Se nyt on puolustajan dilemma ettei ehkä tiedetä kovinkaan paljoa etukäteen koska ne lähtevät tulemaan. Hyökkäys voi tulla 40 päivän tai 40 vuoden päästä.
Jos mennään panssarikauppaan niin olisi hyvä ostaa vaunu joka on joko uusi tai kohtuu hyvässä kunnossa.

 

[RPG83]

Se nyt on puolustajan dilemma ettei ehkä tiedetä kovinkaan paljoa etukäteen koska ne lähtevät tulemaan. Hyökkäys voi tulla 40 päivän tai 40 vuoden päästä.
Jos mennään panssarikauppaan niin olisi hyvä ostaa vaunu joka on joko uusi tai kohtuu hyvässä kunnossa.

Okei, olisi nähtävästi pitänyt lainata pitempi pätkä tekstiä ja mustata se viimeinen virke, olisi ehkä avautunut kerralla ulkopuolisellekin.

Suomen malli on kuitenkin suht edullinen rauhan aikana (jos ei asevelvollisuuden kustannuksia huomioida), ja sillä saadaan myös luotua tarvittaessa laaja ja iskukykyinen sodan ajan armeija. Suomen systeemi siis joustaa uhkatason ja tarpeen mukaan.

 

[Benelli]

Okei, olisi nähtävästi pitänyt lainata pitempi pätkä tekstiä ja mustata se viimeinen virke, olisi ehkä avautunut kerralla ulkopuolisellekin.

Niin teikäläinen puhui ilmeisesti skenaariosta ja meikäläinen konfliktista. Venäläisethän eivät tehneet mitään uutta Krimissä vaan vastaavia strategisia iskuja on ollut historiassa aikaisemmin ja tällaiseen ollaan myös varauduttu jossain määrin.

 

[Mustaruuti]

... jos uhkataso ja tarve tunnistetaan ja tunnustetaan ajoissa. En luota siihen. Ukrainassa soditaan, "ei uhkaa meitä" [-Kenraali Ari Puheloinen].

Kaikkihan on ehdollista. Mutta jos se ammattiarmeijakin vain istuu kasarmeilla tekemättä mitään, niin ei siitäkään mitään hyötyä ole.

Suomessa olisi aika vaikea toteuttaa Krimin valtauksen tapaista operaatiota kolmesta syystä 1) Ukrainassa yhteiskuntarauha oli juuri vahvasti järkkynyt vallankumouksen takia ja tilanne kaikin tavoin sekava 2) Venäjällä oli valmiina vahvat sotilastukikohdat eri puolilla Krimiä, joista nopeasti toimia 3) Paikallinen väestö oli varmaan ihan oikeastikin merkittäviltä osin Venäjän puolella, ja sitä saatettiin käyttää alkuvaiheessa savuverhona. Tällaisia olosuhteita ei ole missään Suomessa.

Pointti joka tapauksessa on siinä, ettei Ukrainan hallinto missään vaiheessa päättänyt puolustautua. Krimin annettiin mennä vapaaehtoisesti. Suomessa tätä tilannetta ei varmasti olisi missään.

Ilmeisesti RPG halajaa ammattiarmeijaa? Jos katsotaan Ruotsin esimerkkiä, niin sikäläisen armeijan suorituskyky ei kyllä vakuuttavalta näytä. Esim. Suomen ilmavoimat hoitanut rootelinsa paremmin.

Olisi myös mielenkiintoista nähdä joku vertailu siitä, miten nopeasti asevelvollisuusarmeija pystyy vastaamaan eriasteisiin uhkiin ammattiarmeijaan verrattuna. Ilmavoimat ja merivoimat pystyvät jo nyt vastaamaan uhkaan käytännössä ammattiarmeijan tasolla. Maavoimienkin puolella meillä on koko ajan ikäluokkaa varusmiehinä. Kyllä ne rynkyillä osaavat ampua jo parin viikon jälkeen, joten voi heittää ensi hätään häiritsemään, kunnes edellinen saapumiserä saadaan haettua takaisin.

Puolustusvoimissa on myös pitkään varauduttu strategisen iskun torjuntaan. Lisäksi Lindberg ensi töinään uutena komentajana laittoi selvitykseen nopean reagoinnin joukkojen perustamisen.

Luulen, että ongelma Suomessakin on helposti ennemmin poliittisella kuin sotilaallisella puolella (case ennen talvisotaa).

 

[RPG83]

@Benelli @Mustaruuti

Tarkoitin sotaa ylipäätänsä, en juuri Krimin tapahtumia vastaavaa pienen maapalan lohkaisua tai Itä-Ukrainassa vallitsevaa tilannetta. Minun uhkakuviin kuuluu sekä Venäjän suorittama aluelaajennus (Krimi, mutta se voi tapahtua ihan perinteelliselläkin voimankäytöllä (= Suomen aluemenetykset toisessa maailmansodassa)) että täydelliseen alistamiseen ja miehitykseen tähtäävä sota (Tsetsenia).

Sitä yritän sanoa, että jos Putin päättää juuri nyt lähteä sotaretkelle Suomeen, niin meillä on hyvin vähän aikaa kalustohankintoihin. Vaikka onnistunut strateginen isku ei kuuluisikaan Venäjän realistiseen keinovalikoimaan, mitä lisähankintoja voimme tehdä, jos rajan pintaan alkaa kerääntyä joukkoja tänään iltapäivällä ja samat joukot ylittävät rajan tasan kahden viikon kuluttua? Paljonko kalustoa hankimme kahdessa viikossa? Pidän selvänä, että hyvin vähän. Saattaisimme saada hankittua tuossa ajassa ammus-/ohjustäydennyksiä ja mahdollisesti muutaman ajoneuvon Ruotsista, mutta ei paljon muuta.

Ilmeisesti RPG halajaa ammattiarmeijaa? Jos katsotaan Ruotsin esimerkkiä, niin sikäläisen armeijan suorituskyky ei kyllä vakuuttavalta näytä. Esim. Suomen ilmavoimat hoitanut rootelinsa paremmin.

Mistä vitusta olet saanut tällaista päähäsi? Minulla ei ole mitään halua mennä siihen kuntoon missä Försvarsmakten(.se) on nykyisellään!

Vastustan kyllä asevelvollisuutta ideologisista syistä, mutta en kannata 20 000 miehen pienasevoimia sen tilalle (Ruotsi). Oikea ratkaisu on laajaan sopimusperusteiseen reserviin nojaaminen, kuten @s91 ja allekirjoittanut on ehdottanut tuolla toisessa ketjussa, ja tuon reservin varustaminen laadukkaalla kalustolla. Mikään "suuri potentiaali" ei riitä, kalusto pitää olla valmiiksi. Se, mitä ehkä saadaan hankittua harmaassa vaiheessa, on plussaa.

Olisi myös mielenkiintoista nähdä joku vertailu siitä, miten nopeasti asevelvollisuusarmeija pystyy vastaamaan eriasteisiin uhkiin ammattiarmeijaan verrattuna. Ilmavoimat ja merivoimat pystyvät jo nyt vastaamaan uhkaan käytännössä ammattiarmeijan tasolla. Maavoimienkin puolella meillä on koko ajan ikäluokkaa varusmiehinä. Kyllä ne rynkyillä osaavat ampua jo parin viikon jälkeen, joten voi heittää ensi hätään häiritsemään, kunnes edellinen saapumiserä saadaan haettua takaisin.

Unohdat sen, että lyhin palvelusaika on nykyään 165 vuorokautta. Käytännössä tuolla on siis iso aukko, talven ja kesän kohdalla. Tällöin palveluksessa ei ole kuin 255 ja 347 vuorokautta palvelevat varusmiehet.

Sitä paitsi on muutenkin aika arveluttavaa lähettää joku kerran ampumaradalla rynnäkkökiväärillä muutaman laukauksen ampunut taistelutehtäviin mekanisoitua vihollista vastaan. Jopa pelkän P-kauden suorittanut on lopulta luullakseni aika heikko vastus staattista puolustusta vaativammissa tehtävissä - toki parempi kuin ei mitään, mutta silti minun silmissäni tykinruokaa. LKP:n suojaus voi onnistuakin pelkän P-kauden suorittaneilta, mutta liikekannallepanoa nyt on vaikea muutenkaan torpedoida muuten kuin erittäin laajamittaisella erikoisjoukkotoiminnalla (tai tappamalla valtionjohdon).

Pidempään palvelevien varusmiesten kohdalla suurimmaksi ongelmaksi noussee määrä: paljonko heitä on, ehkä viidestä kahdeksaan tuhatta. Ok, yksi prikaati, jolla lienee puutteita raskaan kaluston miehityksessä. Vihollinen tarvitsee kolme prikaatia päästäkseen läpi.

Puolustusvoimissa on myös pitkään varauduttu strategisen iskun torjuntaan. Lisäksi Lindberg ensi töinään uutena komentajana laittoi selvitykseen nopean reagoinnin joukkojen perustamisen.

Ei auta nopean toiminnan joukot pätkääkään, kun vihollinen kerää ison pumpun rajan taakse. Eikä niille ole edes tarvetta, sillä eiköhän nykyiselläänkin saada maakuntakomppaniat ja joitakin valikoituja muita joukkoja kasaan alle vuorokaudessa päätöksenteosta ja siihen liittyvästä erinäisten lakien käyttöönotosta.

Luulen, että ongelma Suomessakin on helposti ennemmin poliittisella kuin sotilaallisella puolella (case ennen talvisotaa).

Luultavasti näin. Silti käsissä on aikamoinen ongelma, vaikka ryhdyttäisiin toimiin heti epäilyttävien joukkokeskitysten ilmaantuessa rajan taakse.

 

[Samses]

Ei auta nopean toiminnan joukot pätkääkään, kun vihollinen kerää ison pumpun rajan taakse. Eikä niille ole edes tarvetta, sillä eiköhän nykyiselläänkin saada maakuntakomppaniat ja joitakin valikoituja muita joukkoja kasaan alle vuorokaudessa päätöksenteosta ja siihen liittyvästä erinäisten lakien käyttöönotosta.

Isoa pumppua vastaan on eri systeemit, mutta harmaavaihe-ja SIETOtilanteessa muutamasta korkeassa valmiudessa olevasta erikoisjääkärikomppaniasta voisin antaa jonkun raajan.

Valtiojohdon ja valtakunnallisesti tärkeiden kohteiden suojaus, äkkiä, pätevästi, ilman että tarvitsee kutsua ketään palvelukseen. Valmiiksi harjoitellut toimintamallit, ammattilaiset tekemässä. Ei näitä paljoa tarvittaisi - 500-1000 ukkoa jos olisi, niillä saisi jo paljon painostuksen kestoa aikaan, eivätkä omituiset onnettomuudet Viikin vedenpuhdistamolla, jännittävät oikosulut sähköverkossa tai yllättävät fataalit sairauskohtaukset hallituksessa olisi yhtään niin helppoja järjestää.

Edit: tai vähintäänkin näiden paikalla olo pakottaisi A2 keltaisen toimimaan avoimemmin.