Sairaankuljetuslentokone !

[Juke]

Viimeisen rähinän aikana 1939-1944 Suomen Ilmavoimien vahvuudessa oli jos minkälaista Junkersia ja Fokkeria ja jopa DH89 Dragon Rapideja joilla kuljetettiin muonaa ja tarvikkeita ja pois tullessa haavoittuneita rintamalta. Koneita käytettiin myös kaukopartioiden täydennystarvikkeisiin ja mahdollisesti pudotuksiin maastoon/noutoon ?

Nykyäänhän on helikoptereita, mutta mulla ei ole oikein kuvaa mikä niiden polttoaineenkulutus on, mutta arvelen sen aika isoksi ( voin olla väärässäkin..korjatkaa ).

Viikko sitten luonnostelin (blogissani ) Rukalla inspiraation saaneena ( hiihtelin Vuosselin lenkkiä ja katselin moottorikelkkojen huimaa menoa järven selällä ) putkelle lekon jolla mielestäni voisi olla puolisotilaallistakin merkitystä. Lähinnä suunnittelin sen huokeaan operointiin jäältä tai ruohokentältä..mielessä turistien lennättäminen tunturimaisemissa. Melkein säikähdin kun sain sen speksit kohdalleen ja lasketuksi...sillä voisi ( teoriassa ) kuljettaa matkustajan / 100 km / 0.89 litralla. Esikuvanani oli juuri DH89, joka pesee melkein ainoana kaikki Airbussit ja Boeingin matkustajakoneet polttoaine-ekonomiassa. Mikään sikanopee se ei ole ( 290 km/t huiput ).

Olisiko kenelläkään kiinnostusta tällaiseen..se voisi kuljettaa myös potilaita aika huokealla....ainakin pikkukentiltä ja juurikin jäältä.

Tässä olisi 15% vaneria ja hiilikuitua ja foamia loput. Malliukot koneessa ovat 195 cm pitkiä. Blogissani siitä lisää.

 

[Juke]

Siebel Si 204 mahtui yksi ukko enemmän, mutta tehoa oli heti 1000 heppa enemmän..ja varustetta mahtui rutosti päälle.

Näitä rakennettiin yli 1200 kpl; http://en.wikipedia.org/wiki/Siebel_Si_204

 

[Juke]

Väittäisin, että Aero Ae-45 oli tsekkien oma kevyempi siviiliversio Siebelistä ( 2 x 100 hp myllyillä ) 2+5 paikkainen. Tehtiin samalla tehtaalla 1947 alkaen.

http://en.wikipedia.org/wiki/Aero_Ae-45

 

[Touhottaja]

Ohho, tuo jos mikä on luovaa työtä! Paljokohan tuommoisen valmistuskustannukset lie per kipale?

 

[veffeade]

Viikko sitten luonnostelin (blogissani ) Rukalla inspiraation saaneena ( hiihtelin Vuosselin lenkkiä ja katselin moottorikelkkojen huimaa menoa järven selällä ) putkelle lekon jolla mielestäni voisi olla puolisotilaallistakin merkitystä. Lähinnä suunnittelin sen huokeaan operointiin jäältä tai ruohokentältä..mielessä turistien lennättäminen tunturimaisemissa. Melkein säikähdin kun sain sen speksit kohdalleen ja lasketuksi...sillä voisi ( teoriassa ) kuljettaa matkustajan / 100 km / 0.89 litralla. Esikuvanani oli juuri DH89, joka pesee melkein ainoana kaikki Airbussit ja Boeingin matkustajakoneet polttoaine-ekonomiassa. Mikään sikanopee se ei ole ( 290 km/t huiput ).

Kyllä taitaa olla niin, että käytännön tarpeet, laskeutumispaikat lähinnä, määrittävät minkälainen härpäke evakuointilentoon valitaan. Yleisin valinta ad-hoc evakuointiin lienee edelleenkin ja tulevaisuudesskin helikopteri. Paikallaan leijumminen on mielestäni pakkovaatimus kunnollisen vinssin kanssa. Näin siksi että joka paikkaan ei edes kyetä laskeutumaan edes kopterilla. HEKO lennon jälkeen sitten siirto täysveriseen lentävään ambulanssiin tai sairaalakoneeseen ja nokka kohti lähintä kenttä- tai paremmin varustelua sairaalaa.

Turistien lennnättelyyn tuo laitteesi voisi olla oikeinkin sopiva; jos vain haluavat katsella pelkästään Lapin näkymiä yläilmoista. Jos taasen turisti oikeasti haluaa siirtyä parhaan tammukkajoen varteen, ei muita vaihtoehtoja liene kuin heko. Puroihin et tuolla laitteella laskeudu vaikka siihen ponttoonit implementoisitkin.

Turistilennättelyt on vissiinkin kustannustehokkainta nykyään suorittaa sopivan kokoisella Cessna tms. laitteella. Olisit siis käytännössä rakentamassa kilpailijaa nuille. En osaa arvioida miten kilpailutilanteessa oikein kävisi. Paremmuus jätetään siis markkinavoimin ratkaistavaksi

 

[Juke]

Ohho, tuo jos mikä on luovaa työtä! Paljokohan tuommoisen valmistuskustannukset lie per kipale?

Moottorit ovat noin 17 000 ekkua per kipale...vaneri on 100 000 euroa kuutio ( jos 0,4 mm vahvaa ). Hiilikuitu hieman kalliimpaa.

Olisko millin kipale. Ekat koneet ovat kalliita ( suunnittelun ja kokeilun maksaminen ). Loput 600 - 700 000 ekkua.

Vertailun vuoksi..se mun 1 paikkainen olisi ollut noin 3-4 000 ekkua moottori ja tarvikkeet yhteensä 6-7 000 ( työ sitten esim 25 000 )..ja voitto 30% niin noin 50 000 ekkua.

 

[kimmo.j]

Kevyelle sairaankuljetuslentokoneelle olisi tilausta. Koska PV:n terveydenhuolto tukeutuu normaaleihin sairaaloihin on elettävä niiden kykyjen mukaan. Nykyisin terveydenhuolto keskittää toimintojaan ja esimerkiksi kirurgisen hoidon kaikkia mahdollisuuksia ei löydy kuin yliopistosairaaloista, eikä edes kaikista niistä. Esimerkkinä mainittaakoon palovamma tehot, joita on maassamme kaksi, Kuopiossa ja Helsingissä. Niinpä kyky siirtää haavottuneita pitkin maata olisi merkittävä parannus. Leko on pitkillä matkoilla parempi kuin heko, mutta paineen vaihtelut on huomioitava sekä välineissä, että osaamisessa. Lentosairaankuljetus ei ole itsestään selviö homma.

Idea olisi siis siirtää potilas lääkäri tasoisen ensihoidon, tai kenttäsairaalan jälkeen lekolla oikeaan hoitopaikkaan.

 

[Juke]

Viikko sitten luonnostelin (blogissani ) Rukalla inspiraation saaneena ( hiihtelin Vuosselin lenkkiä ja katselin moottorikelkkojen huimaa menoa järven selällä ) putkelle lekon jolla mielestäni voisi olla puolisotilaallistakin merkitystä. Lähinnä suunnittelin sen huokeaan operointiin jäältä tai ruohokentältä..mielessä turistien lennättäminen tunturimaisemissa. Melkein säikähdin kun sain sen speksit kohdalleen ja lasketuksi...sillä voisi ( teoriassa ) kuljettaa matkustajan / 100 km / 0.89 litralla. Esikuvanani oli juuri DH89, joka pesee melkein ainoana kaikki Airbussit ja Boeingin matkustajakoneet polttoaine-ekonomiassa. Mikään sikanopee se ei ole ( 290 km/t huiput ).

Kyllä taitaa olla niin, että käytännön tarpeet, laskeutumispaikat lähinnä, määrittävät minkälainen härpäke evakuointilentoon valitaan. Yleisin valinta ad-hoc evakuointiin lienee edelleenkin ja tulevaisuudesskin helikopteri. Paikallaan leijumminen on mielestäni pakkovaatimus kunnollisen vinssin kanssa. Näin siksi että joka paikkaan ei edes kyetä laskeutumaan edes kopterilla. HEKO lennon jälkeen sitten siirto täysveriseen lentävään ambulanssiin tai sairaalakoneeseen ja nokka kohti lähintä kenttä- tai paremmin varustelua sairaalaa.

Turistien lennnättelyyn tuo laitteesi voisi olla oikeinkin sopiva; jos vain haluavat katsella pelkästään Lapin näkymiä yläilmoista. Jos taasen turisti oikeasti haluaa siirtyä parhaan tammukkajoen varteen, ei muita vaihtoehtoja liene kuin heko. Puroihin et tuolla laitteella laskeudu vaikka siihen ponttoonit implementoisitkin.

Turistilennättelyt on vissiinkin kustannustehokkainta nykyään suorittaa sopivan kokoisella Cessna tms. laitteella. Olisit siis käytännössä rakentamassa kilpailijaa nuille. En osaa arvioida miten kilpailutilanteessa oikein kävisi. Paremmuus jätetään siis markkinavoimin ratkaistavaksi

Cessna 210 olisi jo hieman lähempänä omaa suunnitelmaani..tosin siinä olisi 3 vähemmän kapasiteetti.

Tuo Turbo versio kulkee 370+ km/t..ja 100+ heppaa enemmän...nopeus maksaa selkeesti.

200 km/t nopeudella tuo IO-2 kuluttaa 16 l/hr ja 262 km/t nopeudella 40 l/hr ja 290 km/t 60 l/tunnissa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Cessna_210

32 vuotta vanha Silver Eagle 210 maksaa vielä 800 000 usd; http://www.aircraftdealer.com/aircraft_for_sale/Cessna_210/100/page-1.htm

2 moottorinen Piper Chayenne liikkuu jo melkein 600 km/t ja maksaa 600 000 usd malli 1980 ( eli myös 32 vuotias ).

http://en.wikipedia.org/wiki/Piper_PA-42_Cheyenne

Hörppäsee varmaan huileakin kunnolla.

Ilmavoimien juuri hankkimaa PC-12:ta käytetään myös ambulanssikuljetuskoneena Intiassa...ei aina kovin onnistuneesti; http://www.ndtv.com/article/india/9-seater-plane-crashes-in-faridabad-residential-colony-10-killed-108197

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pilatus_PC-12

Mikähän lie uuden karhean PC-12:n hinta ja kulutus ?

PT-6 kuluttaa 0,580 per shp eli täydellä teholla 690 litraa tunnissa ja liikkuu 500 km/t ( ei ihme että Piper Chayennet on halpoja..siinä on 2 x PT-6 ).

Pilatus maksoi 3.75 mio € Ilmavoimille per kpl.

Ambulanssi koneella nopeus voi tietty säästää elämän jollekin, joten mikään hinta ei silloin voi olla kattona ! Toki toi kulutus / 100 km on 138 litraa ja IO-2:lla 200 km/t nopeudella vain n. 10 litraa 100 km kohti ( ja huippunopeudella n. 20 l/100 km ).

Kyllä tällä IO-2:lla siis voisi teoriassa olla mahiksia markkinoilla jos tuo nopeus ei olisi määräävä tekijä. LL100 maksaa jo yli 2 € / litra !

Lisäksi 2-moottorisena se voi olla joskus varmempi tapa liikkua jos toinen moottori sammuu ( tämähän oli peruste F-18 hankinnoissa ).

Kevyelle sairaankuljetuslentokoneelle olisi tilausta. Koska PV:n terveydenhuolto tukeutuu normaaleihin sairaaloihin on elettävä niiden kykyjen mukaan. Nykyisin terveydenhuolto keskittää toimintojaan ja esimerkiksi kirurgisen hoidon kaikkia mahdollisuuksia ei löydy kuin yliopistosairaaloista, eikä edes kaikista niistä. Esimerkkinä mainittaakoon palovamma tehot, joita on maassamme kaksi, Kuopiossa ja Helsingissä. Niinpä kyky siirtää haavottuneita pitkin maata olisi merkittävä parannus. Leko on pitkillä matkoilla parempi kuin heko, mutta paineen vaihtelut on huomioitava sekä välineissä, että osaamisessa. Lentosairaankuljetus ei ole itsestään selviö homma.

Idea olisi siis siirtää potilas lääkäri tasoisen ensihoidon, tai kenttäsairaalan jälkeen lekolla oikeaan hoitopaikkaan.

Näin luulis..ja tietty kaikki life support välineet on kalliita joten tollasen koneen hinta on sitten pian 2-3 mio. Mutta sodan aikana tollanen kykenisi noutamaan 2 paaripotilasta 2-4 lievemmin haavoittunutta pois taistelukentältä. Huonompi sitten viemään niitä kriittisessä tilassa Karoliiniseen sairaalaan Ruotsiin kuurosateessa/ukkosrintamassa/lumituiskussa siinä PC-12 pesee sen..ellei moottori sammu.

Toki tuo 33 x huokeampi matkanteko voi alkaa vaikuttaa myös koneen arvostuksessa ( retrohenkisyys ) vaikka hitaampi olisikin.

 

[Mosuri]

Tietääkseni Suomen puolustusvoimat voi edelleenkin ottaa käyttöönsä ajoneuvoja, aluksia ja ilma-aluksia.

Suomessa löytyy yrityksiltä ja yksityisiltä erinäköistä lentokalustoa mm. sairaankuljetukseen käytettäviä lentokoneita ja helikoptereita. Muitakin koneita voidaan varustaa sairaiden kuljetusta varten jos ei muuten niin revitään istuimet pois ja laitetaan hoitovarustusta sisään.

Eli käytännössä otetaan vähän isompi siviili Cessna käyttöön. Laitetaan lentäjäksi res. yliluti ja huoltoon muutaman res. lentomekaanikko. Kun sitten Lapin Lennoston maantietukikohdasta tulee "salamaviesti", että hävittäjälentäjällä on silmä tulehtunut voi urhea lentoupseeri sonnustautua taisteluhaalariin ja vyöttää ysimillisen vyölleen ja nousta harmaalla maalilla tuhrittuun ropellikoneeseen. Puiden latvoja viistäen käy matka pohjoiseen. Maantietukikohdassa koneeseen nousee kenttähoitaja ja silmälapulla varustettu maailman historian suurin sankari eli suomalainen hävittäjä pilotti. Kun on päästy ilmaan laittaa hoitsu hävittäjälentäjälle tipan ranteeseen josta tulee nestättä ja diapamia sankarin suoneen. Rohkea ylilutimme lentää Pirkkalaan kuullostellen radiosta kokoajan pääseekö viholliskone lähettyville. Perillä sankarilentäjä nostetaan paareilla ambulanssiin joka kiidättää hänet Tamperen silmäsairaalaan hoidettavaksi ja mukaan tulee ilmailulääkäri vielä konsultoimaan. Rohkea res. yliluti lähtee heti dokaamaan tukikohdan kallioluolaan siirretylle kerholle. Hän saa suunnattomasta rohkeudestaan ylennyksen kapteeniksi ja seuraavat 60 vuotta hän oikeutettu rintamaveteraanin statukseen ja eläkkeeseen koska hän suorittanut yhden sotalennon! Kenttähoitaja toki siirtyy huoltokuljetuksen mukana takaisin pohjoiseen mutta kiitokseksi haavoittuneen upseerin imemisestä hän saa pelata tukikohdan sotkussa pleikkaria odotellessaan.

 

[baikal]

Melko raadollisen kuvan mosuri maalaa tarpeista, jotka voivat kohdata lentolääkintäväkeä.

 

[kimmo.j]

Tietääkseni Suomen puolustusvoimat voi edelleenkin ottaa käyttöönsä ajoneuvoja, aluksia ja ilma-aluksia.

Suomessa löytyy yrityksiltä ja yksityisiltä erinäköistä lentokalustoa mm. sairaankuljetukseen käytettäviä lentokoneita ja helikoptereita. Muitakin koneita voidaan varustaa sairaiden kuljetusta varten jos ei muuten niin revitään istuimet pois ja laitetaan hoitovarustusta sisään.

Eli käytännössä otetaan vähän isompi siviili Cessna käyttöön. Laitetaan lentäjäksi res. yliluti ja huoltoon muutaman res. lentomekaanikko.

Kuinkahan monta ambulanssikonetta (leko) suomesta löytyy? Tietääkseni ei yhtään. Meillä on käytetään jettejä joissa hoitovälinnet on nostettu sisään kyseiselle keikalle. Oma tietotaito aiheesta on aika ohut, mutta muistelen ilmailussa käytettävän tavallisuudesta poikkeavia happipulloja. Lisäksi koneet joita lentosairaanrahtaukseen käytetään meillä, ovat pieniä, eivätkä kykene kuljettamaan kuin yhden, tai max. kaksi paaripotilasta.

Koptereiden kohdalla vain Aslak taitaa kyetä kuljettamaan enemmän kuin yhden potilaan. Finnhemsin kopterit ovat pelkästään hoitamisen kannalta mahdottomia paikoja, eli eivät parhaita mahdollisia.

Kaiken kaikkiaan muutamalle oikealle SaKu koneelle olisi käyttöä muutenkin. Finnhems voisi operoida niitä. Rahat eivät tietenkään riitä, kunhan haaveilen.

 

[Mosuri]

Melko raadollisen kuvan mosuri maalaa tarpeista, jotka voivat kohdata lentolääkintäväkeä.

No lueskelin tuossa muutama kuukausi takaperin ilmavoimien sodan ajan lääkinnästä jutun - 97 % joukoista ei ole niin hyvän ja nopean avun tavoitettavissa kuin ilmavoimien päätukikohtien henkilöstö sodan aikana.

Laittaisin rahat mielummin taistelevien joukkojen CAT:eihin, celoxeihin ja morfiinitikkareihin kuin johonkin hevonpaska tarpeisiin väsättäviin ambulanssikoneisiin. Jokaiseen ryhmään pitäisi myöskin kouluttaa taisteluensiapumies joka pystyisi antamaan henkeäpelastavan avun välittömästi.

Jos niitä haavoittuneita nyt tarvitsee siirrellä lentokoneilla niin siviilistä löytyy kaikkea lääkäriambulanssi tasolle varustelluista helikoptereista aina suuriin matkustajakoneisiin jotka voidaan tarpeen mukaan varustaa jopa tehohoitotason potilaiden siirtoihin (kuten tehtiin tsunamin aikana).

 

[Mosuri]

Kuinkahan monta ambulanssikonetta (leko) suomesta löytyy? Tietääkseni ei yhtään.

Jos tietotaso on tuota luokkaa niin kannattaisi varmaan jättää väliin?

http://www.jetflite.fi/fi/services/ambulance_flights.php

 

[Touhottaja]

Kuinkahan monta ambulanssikonetta (leko) suomesta löytyy? Tietääkseni ei yhtään.

Jos tietotaso on tuota luokkaa niin kannattaisi varmaan jättää väliin?

http://www.jetflite.fi/fi/services/ambulance_flights.php

Kovin agressiivista sanansäilän heilutusta.. montakos noista "pohjoismaiden suurin"-firman koneista on Suomessa? Käsittääkseni suomalainen firma kyllä, mutta kun ulkoistus on päivän sana, en ihmettelisi vaikka koneet olisivat hangaarissa jossain Siperiassa.

 

[Mosuri]

Kuinkahan monta ambulanssikonetta (leko) suomesta löytyy? Tietääkseni ei yhtään.

Jos tietotaso on tuota luokkaa niin kannattaisi varmaan jättää väliin?

http://www.jetflite.fi/fi/services/ambulance_flights.php

Kovin agressiivista sanansäilän heilutusta.. montakos noista "pohjoismaiden suurin"-firman koneista on Suomessa? Käsittääkseni suomalainen firma kyllä, mutta kun ulkoistus on päivän sana, en ihmettelisi vaikka koneet olisivat hangaarissa jossain Siperiassa.

"Jetflite Oy on kansainvälisen konsernin Wihuri Oy :n tytäryhtiö Dokumentaatio >>

Historiaa
Jetflite Oy on perustettu vuonna 1980
Euro-Flite Oy perustettiin 1974 (entinen KoneAir Oy)
Wihuri Oy osti Jetflite Oy:n ja Euro-Flite Oy:n vuonna 1996.
Jetflite ja Euroflite sulautettiin vuonna 1998.

Vastuuhenkilöt
Toimitusjohtaja: Elina Karjalainen
Lentotoiminnanjohtaja: Matti Vainikka
Laatujohtaja: Leena Aarnio-Wihuri
Tekninen johtaja: Jukka Saarinen
Korjaamon johtaja: Samuli Kanerva
Talousasiantuntija: Elli Hemiä

Henkilöstöä yhteensä n. 80

•lento-osastolla
•tekniikassa
•myynnissä
•taloushallinnossa

Lentotoimintalupa EU-OPS 1 / FIN004-3
Huoltotoimintalupa: EASA P 145 FI.145.0010

Kotikenttä: Helsingin kansainvälinen lentoasema (EFHK)
Käyntiosoite: Siipitie 5, 01530 Vantaa

Liiketoimintamuodot:
-tilauslennot
-avaimet käteen operointisopimukset
-ambulanssilennot
-huoltotoiminta"

http://www.jetflite.fi/fi/company/

-------------------------------------------------------------------------------------------------

Mitä muuta kaipaat? Valtakunnanjohtaja Kuisman vakuutuksen ettei Wihuri edusta kansainvälistä juutalaisuutta?

 

[Touhottaja]

No höh, olisi pitänyt tutkailla itse. Kiitoksia kuitenkin vastauksesta. Nytpähän tiedän, missä kotikenttänsä on.

 

[kimmo.j]

Kuinkahan monta ambulanssikonetta (leko) suomesta löytyy? Tietääkseni ei yhtään.

Jos tietotaso on tuota luokkaa niin kannattaisi varmaan jättää väliin?

http://www.jetflite.fi/fi/services/ambulance_flights.php

Arvaa monta SaKu lentoa suomessa tehdään vuorokaudessa? Ei edes kerta päivässä. Meinaatko että sitä varten yksityinen firma pitää koneita, tai edes konetta. Kyllä, sehän on niin halpaa. Ihan nettisivujen perusteella ei kannata alkaa pitämään itseään tietäjänä. Jos et usko mene katsomaan, Jetfliten halli on Hki_Vantaan liikelentoterminaalin vieressa.
Jetflite on yksi suomen suurimmista SaKu lentoja tekevistä yhtiöistä, ellei suurin (yhtiön väite), mutta hekin modaavat jonkun koneensa tuohon tarkoitukseen. Yksin omaan sairaankuljetukseen varattua konetta ei ole. Siksi niiden oviaukot ovat pirullisen pieniä paaripotilaan siirtämisen näkövinkkelistä. Oikeassa SaKu koneessa on normaalia leveämpi ovi, esimerkkinä ilmavoimien uudet Pilatukset. Sama kone voi lähteä seuraavana päivänä viemään jotain yritysjohtajaa euroopan turneelle, tai valtiojohtoa kokoukseen.

Nimimerkillä: Potilaita noihin nostaneena ja pois punnertaneena.

 

[Mosuri]

Poistettu viesti. Syy- ylläpidon huomautus sisällöstä ja kielestä.
T. Mosuri

 

[kimmo.j]

Heikot on eväät Mosurilla kun ei hermo kestä. :lanssi:

 

[baikal]

Entäs jos armeija kehittäisi sairaslentosektoria ja se palvelisi rauhan aikana siviilisektoria? Synergiaa, sano. Vai onko se niin paljon pois armeijan "ydintehtävistä", että ei tule kuuloonkaan. Toisaalta on upseerilennätykseen jos minkälaista yhteysvimputinta, joka ei sinällään tuota mitään lisäarvoa ra-elämään.