Sairaankuljetuslentokone !

[Juke]

Joko muuten laskeskelit kohoamisnopeutta ja lakikorkeutta? Hyppykäytössä ymmärtääkseni vähän karsastetaan koneita jotka eivät nouse hyvin. Tilojen puolesta tuollainen varmaan kyllä sopisi pienimuotoiseen hyppytoimintaan, polttarihypyt jne...

Joo siis toi todennäköisesti kohoaa hitaammin kuin 2 x tehokkaampi Comp Air 8..mutta siinä on erittäin poikkeuksellisen nostovoiman ( ja samaan aikaan alhainen vastus ) omaava siipiprofiili niin että se kyllä kohoaa paremmin kuin hevosvoimat antaa ymmärtää.

 

[Juke]

Nyt ratkesi tuo peräsinongelma....ihmettelinkin jo pitkään miksi ne korkeusperäsimet on ylös taivutettu useimmissa H-pyrstöissä. Hyppääminenkin on helpompaa kun ei heti pää halkea sivarin vakaimeen. Huippunopeuttakin uskalsin jälleen hieman korottaa.

 

[koponen]

Millainen nousukyky startista tuollaisella vermeellä on? Lähinnä mietin tyypillisiä esteitä tilapäisiltä lentopaikoilta, siis täysimittaista havupuustoa tai vastaavaa.

Joskus on näkynyt puskakoneiden suorituskykyarvoissa tyyliin "xxx metriä startista xx metrin esteen ylitykseen (lämpötilassa xx, korkeusasemassa xxx)".

Onhan Suomessa tietenkin tienpätkiä pilvin pimein. Paljonko muuten Tiehallinnon standardeissa on eri tieluokkien raivausleveys? Sellainenkin tieto oli jossain... Ja paljonko kärkivälin lisäksi tarvitaan leveyttä päällystetylle osalle ja paljonko aukolle?

(Meikäläisen käsialalla se 42 metriä baanaa ja raivatut leveydet äärettömiin on tarpeen, mutta oikeat pilotit erikseen...)

Vielä loppuun: onko nykyisin saatavilla oikeita UL(B) tai SEP-puskakoneita, joilla voisi rytistellä korpiaukeilla ja pomppuisilla järvenjääkentillä? Siis järkihintaan?

 

[juhapar]

Puskakone (menneiltä ajoilta) http://fi.wikipedia.org/wiki/Antonov_An-2

 

[koponen]

An2 on tuttu ihan perstuntumaa myöten, mutta sisäsiistiksi tai helppohoitoiseksi sitä ei voi enää syyttää...

 

[Juke]

Millainen nousukyky startista tuollaisella vermeellä on? Lähinnä mietin tyypillisiä esteitä tilapäisiltä lentopaikoilta, siis täysimittaista havupuustoa tai vastaavaa.

Joskus on näkynyt puskakoneiden suorituskykyarvoissa tyyliin "xxx metriä startista xx metrin esteen ylitykseen (lämpötilassa xx, korkeusasemassa xxx)".

Onhan Suomessa tietenkin tienpätkiä pilvin pimein. Paljonko muuten Tiehallinnon standardeissa on eri tieluokkien raivausleveys? Sellainenkin tieto oli jossain... Ja paljonko kärkivälin lisäksi tarvitaan leveyttä päällystetylle osalle ja paljonko aukolle?

(Meikäläisen käsialalla se 42 metriä baanaa ja raivatut leveydet äärettömiin on tarpeen, mutta oikeat pilotit erikseen...)

Vielä loppuun: onko nykyisin saatavilla oikeita UL(B) tai SEP-puskakoneita, joilla voisi rytistellä korpiaukeilla ja pomppuisilla järvenjääkentillä? Siis järkihintaan?

Nousukykyhän on paljon massasta ja potkurista kiinni...tollaset Rotaxin potkurit säädetään usein maassa ( ilmassa ei ole säätömahdollisuutta isommille tai pienemmille lapakulmille ). Toki ilmantiheys ( korkeus ) vaikkuttaa myös paljon.
Se on melko iso matemaattinen työ määritellä se..koska kokonaisvastus jo sinänsä vie viikkoja laskea..ja se on vain osa siinä yhtälössä.

 

[rukkaskikka]

Millainen nousukyky startista tuollaisella vermeellä on? Lähinnä mietin tyypillisiä esteitä tilapäisiltä lentopaikoilta, siis täysimittaista havupuustoa tai vastaavaa.

Joskus on näkynyt puskakoneiden suorituskykyarvoissa tyyliin "xxx metriä startista xx metrin esteen ylitykseen (lämpötilassa xx, korkeusasemassa xxx)".

Onhan Suomessa tietenkin tienpätkiä pilvin pimein. Paljonko muuten Tiehallinnon standardeissa on eri tieluokkien raivausleveys? Sellainenkin tieto oli jossain... Ja paljonko kärkivälin lisäksi tarvitaan leveyttä päällystetylle osalle ja paljonko aukolle?

(Meikäläisen käsialalla se 42 metriä baanaa ja raivatut leveydet äärettömiin on tarpeen, mutta oikeat pilotit erikseen...)

Vielä loppuun: onko nykyisin saatavilla oikeita UL(B) tai SEP-puskakoneita, joilla voisi rytistellä korpiaukeilla ja pomppuisilla järvenjääkentillä? Siis järkihintaan?

Tuolla on pohjois-amerikkalaiset puskakoneet esitelty. Linkissä "ikoni" Piper Super Cub, josta 5,5 metrin lähtökiitovideo (siis irti maasta)

http://www.bush-planes.com/Super-Cub.html

 

[juhapar]

An2 on tuttu ihan perstuntumaa myöten, mutta sisäsiistiksi tai helppohoitoiseksi sitä ei voi enää syyttää...

Itsekin joskus moisessa vehkeessä sisällä käyneenä uskon Koposen tekstiä.

 

[noska]

An2 on tuttu ihan perstuntumaa myöten, mutta sisäsiistiksi tai helppohoitoiseksi sitä ei voi enää syyttää...

Itsekin joskus moisessa vehkeessä sisällä käyneenä uskon Koposen tekstiä.

MOnta kertaa moisen mukana noussut mutten kertaakaan laskeutunut. Suosittu hyppykone monessa paikassa nousunopeutensa vuoksi.

 

[Juke]

Millainen nousukyky startista tuollaisella vermeellä on? Lähinnä mietin tyypillisiä esteitä tilapäisiltä lentopaikoilta, siis täysimittaista havupuustoa tai vastaavaa.

Joskus on näkynyt puskakoneiden suorituskykyarvoissa tyyliin "xxx metriä startista xx metrin esteen ylitykseen (lämpötilassa xx, korkeusasemassa xxx)".

Onhan Suomessa tietenkin tienpätkiä pilvin pimein. Paljonko muuten Tiehallinnon standardeissa on eri tieluokkien raivausleveys? Sellainenkin tieto oli jossain... Ja paljonko kärkivälin lisäksi tarvitaan leveyttä päällystetylle osalle ja paljonko aukolle?

(Meikäläisen käsialalla se 42 metriä baanaa ja raivatut leveydet äärettömiin on tarpeen, mutta oikeat pilotit erikseen...)

Vielä loppuun: onko nykyisin saatavilla oikeita UL(B) tai SEP-puskakoneita, joilla voisi rytistellä korpiaukeilla ja pomppuisilla järvenjääkentillä? Siis järkihintaan?

Tuolla on pohjois-amerikkalaiset puskakoneet esitelty. Linkissä "ikoni" Piper Super Cub, josta 5,5 metrin lähtökiitovideo (siis irti maasta)

http://www.bush-planes.com/Super-Cub.html

Koponen tarkoittaa baanan leveyttä.

Piper J-3 ei kuljeta 4 baaripotilasta vaan 2 kalastajaa joen mutkasta. IO-2 voisi laskeutua järven jäälle, minne ei ATR eikä Fokker voine laskeutua.

 

[Juke]

Yksi tapa testata konsepti ja rakenne huokealla olisi tehdä noin 7 m kv ja 3.7 m pitkä 1/2 kokoinen yksipaikkainen ( taitolentokone ) tästä IO-2 koneesta. Esim DLE 222 moottoreille ( vastaava layout kuin ULS 912 ) makaava 4 sylinterinen siis.

 

[fulcrum]

Oletko muita voimalaitteita muuten vielä pohtinut kuin Rotaxi? Olen ymmärtänyt että Avgason käyttö & saatavuus on pikkuisen hiipumaan päin ja yleisilmailukoneisiin laitetaan nykyään paljon "kiisseleitä".

 

[Touhottaja]

Aihetta liipaten:

http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=777&pid=51167#pid51167

 

[Juke]

Rotaxihan käy Mogasilla juurikin.

 

[koponen]

Eikös autobensa aseta joitain rajoituksia operaatioparametreille? Jotain hieromista läheisellä lentopaikalla on ollut höyrylukoista jne. Toisaalta, joka tapauksessa jos tehdään kevyempää konetta niin pitänee hyväksyä rajoituksia.

Dieselit taitavat olla vielä aika massakkaita tuollaiseen käyttöön. Menisi konsepti uusiksi, luulen ma.

 

[Juke]

Noi jotka lentää Tecnam P2006T:llä väittää sen syövän 40 litraa tunnissa autobensaa ja lentää aika haipakkaa.

Tässä malliksi vilaus 2 paikkaisesta protosta....jolla voidaan hakea tuntumaa 2-moottori lentämiseen experimentalina.

 

[Juke]

Uusimmassa Aerokurier lehdessä esiteltiin tämä DO 328; http://en.wikipedia.org/wiki/Dornier_328

Lentävät 1600 ambulanssilentoa Alpeilta / sesonki.

Huippunopeus 620 km/t...ei laskeudu pellolle eikä lähde järvenjäältä.

Tosin ei kaukana siitä; http://www.airliners.net/photo/South-East-Asian/Dornier-328-100/1387253/L/

----------------------------------

Tällä olisi 200 heppanen kevyt diesel moottori; http://www.deltahawkengines.com/ Sillä IO-2 kulkisi 260 mph ( 420 km/t ).

http://www.deltahawkengines.com/

 

[Juke]

Tässä vertailua vastaavatehoiseen Lycosaurukseen; http://www.deltahawkengines.com/econom00.shtml

Itseasiassa se kuluttaisi edelleen 2,5 l/matkustaja 100 km ( sama mitä Rotax täydella teholla ), mutta menisi 70-80 mph kovempaa..ja se on aika iso tekijä.

Kokokin on paljon pienempi ( iso + ); http://www.deltahawkengines.com/aboutdeltahawk.shtml

 

[Juke]

Toi Dornier 328-100 moottori on PW-119B joka tuottaa 2000 heppaa 1450 Kw.

http://en.wikipedia.org/wiki/Pratt_%26_Whitney_Canada_PW100

http://www.aerospace-technology.com/projects/fairchild-dornier-328/

Eli tässäkin taitaa olla se nousukyky ratkaiseva tekijä..ja huippunopeus.

TM:ssä oli testi jossa huomattiin että Bugatti Veyron ( nopein sarjavalmisteinen automobiili ) tarvii 300 heppaa 300 km/t vauhtiin , mutta loput 700 heppaa jotta pääsi huippunopeuteen 407 km/t.

En edes viitsi laskea mitä DO 328 kuluttaa per matkustaja / 100 km..totean vain että maksimimatkustaja määrällä se on 116 heppaa/ matkustaja...IO-2 dieselillä ( 400 heppaa ) olisi 50 pollea jos 9s matkustaja ( kuten yhdessä alkuperäis skississä ) niin 44,4 heppaa.

 

[Juke]

Pientä päivitystä vielä...isommat moottorit syövät heti myös kantamaa/toimintasädettä. Toki tietty siipikuormitus on edelleen alle 85 kg/m2..eli ylikuormaa voinee ottaa 150 kg.