Sairaankuljetuslentokone !

[veffeade]

Entäs jos armeija kehittäisi sairaslentosektoria ja se palvelisi rauhan aikana siviilisektoria? Synergiaa, sano. Vai onko se niin paljon pois armeijan "ydintehtävistä", että ei tule kuuloonkaan. Toisaalta on upseerilennätykseen jos minkälaista yhteysvimputinta, joka ei sinällään tuota mitään lisäarvoa ra-elämään.

Edelleenkin; Sepet ja Ilmarit etc hoitavat lähievakuoinnin ja käsittääkseni lennättävät potilas Saarisen vähän pidemmällekin hoitoon, mikäli vammat niin vaativat. Minusta lentokoneisiin pohjautuva, kiinteä ja jatkuvasti miehitetty päivystyspalvelu on rauhan aikana turha.

Jos kapina tulee, niin oletettavasti kaikki pelastushelikopterit pakko-otetaan, samoin kuin muukin siviililentokalusto. Pelastuskoptereita on sa kokoonpanossa liian vähän. Ilmeisesti kuitekin käyttö olisi sama kuin rauhan aikana. Pakko-otettu siviililentokalusto (Cessnat etc.) muutetaan sitten tarvittaessa lentoambulanssikalustoksia.

 

[koponen]

En tunne lainkaan käyttöönotettujen ilma-alusten suunniteltua käyttöä. Ulkokehältä pohtien tulee mieleen, että saku-kapasiteetin sijaan muitakin tehtäviä voisi olla prioriteeteissa. Tietenkin, nuolia eteen ja rampoja taakse voi jonkin arvolastin osalta toteutua.

Tylyä tai ei, vihollisuuksien ollessa käynnissä etusija on kohtuullisen todennäköisesti jossain muualla kuin kansalaisten pelastamisessa resursseja säästämättä. Ennen ja toivottavasti jälkeenkin asetelma on toinen.

 

[Touhottaja]

Entäs jos armeija kehittäisi sairaslentosektoria ja se palvelisi rauhan aikana siviilisektoria? Synergiaa, sano. Vai onko se niin paljon pois armeijan "ydintehtävistä", että ei tule kuuloonkaan. Toisaalta on upseerilennätykseen jos minkälaista yhteysvimputinta, joka ei sinällään tuota mitään lisäarvoa ra-elämään.

Edelleenkin; Sepet ja Ilmarit etc hoitavat lähievakuoinnin ja käsittääkseni lennättävät potilas Saarisen vähän pidemmällekin hoitoon, mikäli vammat niin vaativat. Minusta lentokoneisiin pohjautuva, kiinteä ja jatkuvasti miehitetty päivystyspalvelu on rauhan aikana turha.

Jos kapina tulee, niin oletettavasti kaikki pelastushelikopterit pakko-otetaan, samoin kuin muukin siviililentokalusto. Pelastuskoptereita on sa kokoonpanossa liian vähän. Ilmeisesti kuitekin käyttö olisi sama kuin rauhan aikana. Pakko-otettu siviililentokalusto (Cessnat etc.) muutetaan sitten tarvittaessa lentoambulanssikalustoksia.

Taitais tulla tässäkin vastaan se "mitkään sotaukot ei meidän alalle tunge ja töitä vie!!" -ajattelumalli aika äkkiä.. Puolin ja toisin tunnutaan olevan näissä synergia-asioissa herkkähipiäisiä.. ..oli syytä eli ei :a-rolleyes:

 

[baikal]

Entäs jos armeija kehittäisi sairaslentosektoria ja se palvelisi rauhan aikana siviilisektoria? Synergiaa, sano. Vai onko se niin paljon pois armeijan "ydintehtävistä", että ei tule kuuloonkaan. Toisaalta on upseerilennätykseen jos minkälaista yhteysvimputinta, joka ei sinällään tuota mitään lisäarvoa ra-elämään.

Edelleenkin; Sepet ja Ilmarit etc hoitavat lähievakuoinnin ja käsittääkseni lennättävät potilas Saarisen vähän pidemmällekin hoitoon, mikäli vammat niin vaativat. Minusta lentokoneisiin pohjautuva, kiinteä ja jatkuvasti miehitetty päivystyspalvelu on rauhan aikana turha.

Jos kapina tulee, niin oletettavasti kaikki pelastushelikopterit pakko-otetaan, samoin kuin muukin siviililentokalusto. Pelastuskoptereita on sa kokoonpanossa liian vähän. Ilmeisesti kuitekin käyttö olisi sama kuin rauhan aikana. Pakko-otettu siviililentokalusto (Cessnat etc.) muutetaan sitten tarvittaessa lentoambulanssikalustoksia.

Taitais tulla tässäkin vastaan se "mitkään sotaukot ei meidän alalle tunge ja töitä vie!!" -ajattelumalli aika äkkiä.. Puolin ja toisin tunnutaan olevan näissä synergia-asioissa herkkähipiäisiä.. ..oli syytä eli ei :a-rolleyes:

Voihan se tässäkin maassa vielä koittaa aika, kun järjenkäyttö ei ole vain suotavaa vaan se on ihan pakko.

 

[Juke]

Hieman päivitin suunnitelmaani..huomasin että tästähän tulisi hyvä hyppykonekin laskuvarjokerhoille...EXPERIMENTAL joka voitaisiin rakentaa kerhossa itse kannibalisoimalla 2 vanhaa ULS 912 omaavaa EUROSTARia tai vastaavaa ( moottorit ja mittarit ja polkimet jne ). Vaihtoehtoisesti hakemalla reealisointikeskuksesta ne..tai onnettumuustutkimuslautakunnalta vastaavia moottoreita kaputoineista koneista. Sitten vaan työkaluja, styrsaa, plexiä, vaneria ja hiilikuitua sekä epokseja ostamaan n. 10 000 eurolla ja menoxi.

 

[Juke]

Kannuspyörä lay out on kopioitu tästä; http://en.wikipedia.org/wiki/Handley_Page_H.P.42

 

[noska]

RUotsissahan on aika pitkälle viety jonkinlainen vapaaehtoisten ilmailuharrastajien ja heidän koneidensa käyttösuunnitelma. Toimivat säännöllisesti hemvärnetin kanssa yhteistyössä harjoitellen tehtäviään.

 

[Juke]

En tunne lainkaan käyttöönotettujen ilma-alusten suunniteltua käyttöä. Ulkokehältä pohtien tulee mieleen, että saku-kapasiteetin sijaan muitakin tehtäviä voisi olla prioriteeteissa. Tietenkin, nuolia eteen ja rampoja taakse voi jonkin arvolastin osalta toteutua.

Tylyä tai ei, vihollisuuksien ollessa käynnissä etusija on kohtuullisen todennäköisesti jossain muualla kuin kansalaisten pelastamisessa resursseja säästämättä. Ennen ja toivottavasti jälkeenkin asetelma on toinen.

Ruotsalaiset kommentoivat aikoinaan että suomalaiset ostivat Hornetteja siksi että voisivat pommittaa Moskovaa...eikö viesti sairaalakoneiden hankkimisesta olisi juuri toisenlainen ? Noita saattais voida myydä ulkomaillekin ja kehittää Suomeen vahvan teollisuuden niiden osaamisen ympärille ? Vai riittääkö pelkkä Caribbean Cruise Liner business ?

Sepe ja MediHelit on jatkuvasti otsikoissa; http://blogit.mtv3.fi/kolmevarttia/2007/02/26/sepe-kopteri-selittaa-rahankayttoaan/

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/sepe-kopterin-toiminnanjohtajaa-kiristetty/art-1288337260450.html

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/laakarihelikopterit-toiminta-siirrettiin-pois-tukiyhdistyksilta-lentohinta-kaksinkertaistui

En tiedä oikeesti mitä noi kopterit kuluttaa mutta voisin kuvitella että joka kuntaan saisi STOL ominaisuuksilla varustetulle lekolle jonkun merkityn laskupaikan vaikka reserviläistoiminnalla järkätyksi.

Life Support välineet painaa jonkun pari sataa kiloa ja ne sais kyllä tohon päivitettyyn koneeseen mahtumaan..defibrillattori ja happipullo jne.

 

[Juke]

4 kopteritukikohtaa maksaa 22,4 miljoonaa tänä vuonna..lukee vikassa liitteessä. Toki kopterilla nimenomaan pääsee aina auto-onnettomuuspaikan viereen..toki siihen pääsee tietty aina autollakin. Tosin minnekään suolle tai metsään ei voi kopterillakaan mennä...kovaa aukeeta pitää aina löytyä.

http://article.wn.com/view/2010/12/07/Even_with_helicopter_EMS_hospital_transfer_can_delay_treatme/

Maailmalla on kuulemma ongelma että vast. SEPEn tilaaminen ja odottaminen voi olla aika pitkäkin..ja potilaat saattaa menehtyä siitä huolimatta, että saavat kopterin.

Eli summa summarum..jos hätäkeskuksessa oli pisteet joista lekot voisivat operoida voitaisiin turhat kalliit SEPE lennot jättää lentämättä ja turvautua noin ( arvio ) 1/8 kustannuksilla lentävää kevyeseen lekoon..joka vaatii taas molemmissa päissä potilaan kuljetuksen lentopaikalle/lentopaikalta autolla tai "hevosella".

Pallokenttä riittää helille;

Sikorsky S-76 Ruotsissa; http://www.youtube.com/watch?feature=endscreen&NR=1&v=XcfVC-n5iE0

http://en.wikipedia.org/wiki/Sikorsky_S-76

Vastaava Eurocopter EC-155 maksaa 7,5 mio €. http://en.wikipedia.org/wiki/Eurocopter_EC_155

Kulkee yhtä kovaa tuo arvelemani 1 miljoonan ultrakevyt 2 mottinen.

Comp Air-8 koneita saa 200 000 eurolla ( ajaa saman asian ).


Tällasessa isommassa eurocopterissa on tehoa 10x enemmän kuin pienessä 2 mottisessa lekossa, joten kulutus lienee samassa suhteessa ( 10 x ).

http://en.wikipedia.org/wiki/Eurocopter_Dauphin

Hieman pienemmässä puolet siitä ; http://en.wikipedia.org/wiki/Agusta_A109 ( eli 5 x 2xmottinen leko ).

Mutta EC135 ( Sepe jne ) onkin taas "turbompi"; http://en.wikipedia.org/wiki/Eurocopter_EC_135 ( 2 x 650 shp )

-----------------------

NH-90 taas kykenee kuljettamaan 12 paaripotilasta ( 4500 shp teholla ). http://en.wikipedia.org/wiki/NHIndustries_NH90

Rikkaalle öljyvaltio Norjalle noita riitti 14 kpl. Uudelle Seelannille jopa alle 10 kpl kutem myös Belgialle 8. Meille 20 !

IO-2 lentää muuten 22,5 kertaa huokeemmalla kuin NH-90....eli jos säästöä ( oikeesti ) halutaan niin voisi olla vaihtoehtona.

 

[JOKO]

Entäs jos armeija kehittäisi sairaslentosektoria ja se palvelisi rauhan aikana siviilisektoria? Synergiaa, sano. Vai onko se niin paljon pois armeijan "ydintehtävistä", että ei tule kuuloonkaan. Toisaalta on upseerilennätykseen jos minkälaista yhteysvimputinta, joka ei sinällään tuota mitään lisäarvoa ra-elämään.

Käsittääkseni jo nykyinen potilaiden lennättäminen on melkoisen hyödytöntä ja varsinkien resurssien käytön kannalta todellista tuhlausta.

Olennaista on päästä onnettomuuspaikalle ja aloittaa hoito mahdollisimman nopeasti. Sopivilla välineillä potilas saadaan vakautettua kuljetuksen kestävään kuntoon. Ellei saada, niin harvoin heko tilannetta parantaa.

 

[Juke]

Entäs jos armeija kehittäisi sairaslentosektoria ja se palvelisi rauhan aikana siviilisektoria? Synergiaa, sano. Vai onko se niin paljon pois armeijan "ydintehtävistä", että ei tule kuuloonkaan. Toisaalta on upseerilennätykseen jos minkälaista yhteysvimputinta, joka ei sinällään tuota mitään lisäarvoa ra-elämään.

Käsittääkseni jo nykyinen potilaiden lennättäminen on melkoisen hyödytöntä ja varsinkien resurssien käytön kannalta todellista tuhlausta.

Olennaista on päästä onnettomuuspaikalle ja aloittaa hoito mahdollisimman nopeasti. Sopivilla välineillä potilas saadaan vakautettua kuljetuksen kestävään kuntoon. Ellei saada, niin harvoin heko tilannetta parantaa.

Niin siis heko pitää aina ensin tilata ja lentää sinne ja takaisin..siihen menee oikeesti aikaa ja vaikka kopteri ilmaan päästyään pääsisi hana auki 260 km/t ei välttämättä edes ajallista säästöä tule jos potilas saadaan heti ensiavun jälkeen sairaalaan vaikka 90 km/t.

 

[crane]

Entäs jos armeija kehittäisi sairaslentosektoria ja se palvelisi rauhan aikana siviilisektoria? Synergiaa, sano. Vai onko se niin paljon pois armeijan "ydintehtävistä", että ei tule kuuloonkaan. Toisaalta on upseerilennätykseen jos minkälaista yhteysvimputinta, joka ei sinällään tuota mitään lisäarvoa ra-elämään.

Käsittääkseni jo nykyinen potilaiden lennättäminen on melkoisen hyödytöntä ja varsinkien resurssien käytön kannalta todellista tuhlausta.

Olennaista on päästä onnettomuuspaikalle ja aloittaa hoito mahdollisimman nopeasti. Sopivilla välineillä potilas saadaan vakautettua kuljetuksen kestävään kuntoon. Ellei saada, niin harvoin heko tilannetta parantaa.

Niin siis heko pitää aina ensin tilata ja lentää sinne ja takaisin..siihen menee oikeesti aikaa ja vaikka kopteri ilmaan päästyään pääsisi hana auki 260 km/t ei välttämättä edes ajallista säästöä tule jos potilas saadaan heti ensiavun jälkeen sairaalaan vaikka 90 km/t.

Lapissa,missä isompaa hoitoa ei saa kuin Rovaniemellä keskussairaalassa tuo Aslak on melko tärkee vispilä.
Jos ajomatka on 500km,niin aikamoinen etu sillä kopterilla on.
Varsinkin kun se lähtee 130km lähempää

 

[JSP]

Palaan aiheeseen paremmalla ajalla mttä tässä artikkeli POTILAIdEN ILMAEvAKUOINNIN KOULUTUS PUOLUSTUSvOIMISSA Linkki

 

[Juke]

Entäs jos armeija kehittäisi sairaslentosektoria ja se palvelisi rauhan aikana siviilisektoria? Synergiaa, sano. Vai onko se niin paljon pois armeijan "ydintehtävistä", että ei tule kuuloonkaan. Toisaalta on upseerilennätykseen jos minkälaista yhteysvimputinta, joka ei sinällään tuota mitään lisäarvoa ra-elämään.

Käsittääkseni jo nykyinen potilaiden lennättäminen on melkoisen hyödytöntä ja varsinkien resurssien käytön kannalta todellista tuhlausta.

Olennaista on päästä onnettomuuspaikalle ja aloittaa hoito mahdollisimman nopeasti. Sopivilla välineillä potilas saadaan vakautettua kuljetuksen kestävään kuntoon. Ellei saada, niin harvoin heko tilannetta parantaa.

Niin siis heko pitää aina ensin tilata ja lentää sinne ja takaisin..siihen menee oikeesti aikaa ja vaikka kopteri ilmaan päästyään pääsisi hana auki 260 km/t ei välttämättä edes ajallista säästöä tule jos potilas saadaan heti ensiavun jälkeen sairaalaan vaikka 90 km/t.

Lapissa,missä isompaa hoitoa ei saa kuin Rovaniemellä keskussairaalassa tuo Aslak on melko tärkee vispilä.
Jos ajomatka on 500km,niin aikamoinen etu sillä kopterilla on.
Varsinkin kun se lähtee 130km lähempää

Jep varmaan matka tosiaan pitää olla just yli 300 km että missään tapauksessa kannattaa lähteä hekolla hakemaan...tai suuronnettomuus jossa taas kaikki liikenevä apu on tarpeen.

 

[Touhottaja]

Otetaan nyt huomioon, että heko menee "suoraan", kun auto ajaa tietä ja liikenteen seassa. Pahassa ruuhkassa tai hankalan tieverkon takaa hekokyyti voi pelastaa hengen.

Mutta mites Juke, luottaisitko itse rakentamaasi ja suunnittelemaasi koneeseen niin paljon, että lentäisit sillä? Minulle lekot on aina ollut vähän sellainen.. korkeamman matematiikan juttu. Ehkä ihan turhaankin. Mutta jotenkin vierastan "halvoista" materiaaleista tehtyjä härveleitä.. vaikka lennokit sitten useimmiten niistä onkin. Mutta lekoista en mitään ymmärrä, siksi kysyn.

 

[kimmo.j]

Entäs jos armeija kehittäisi sairaslentosektoria ja se palvelisi rauhan aikana siviilisektoria? Synergiaa, sano. Vai onko se niin paljon pois armeijan "ydintehtävistä", että ei tule kuuloonkaan. Toisaalta on upseerilennätykseen jos minkälaista yhteysvimputinta, joka ei sinällään tuota mitään lisäarvoa ra-elämään.

Käsittääkseni jo nykyinen potilaiden lennättäminen on melkoisen hyödytöntä ja varsinkien resurssien käytön kannalta todellista tuhlausta.

Olennaista on päästä onnettomuuspaikalle ja aloittaa hoito mahdollisimman nopeasti. Sopivilla välineillä potilas saadaan vakautettua kuljetuksen kestävään kuntoon. Ellei saada, niin harvoin heko tilannetta parantaa.

Niin siis heko pitää aina ensin tilata ja lentää sinne ja takaisin..siihen menee oikeesti aikaa ja vaikka kopteri ilmaan päästyään pääsisi hana auki 260 km/t ei välttämättä edes ajallista säästöä tule jos potilas saadaan heti ensiavun jälkeen sairaalaan vaikka 90 km/t.

Vammapotilaan tulisi päästä korjaavaan hoitoon tunnissa ns. "golden hour". Nykyisin puhutaan vieläkin nopeammasta pääsystä oikeaan hoitoon. Ongelmana meillä ja maailmalla on sen oikean hoitopaikan löytyminen. Oikeita tramakeskuksia ei löydy meiltäkään montaa. Niinpä matka oikeaan paikkaan on monesti pitkä. Kentällä voidaan toki hoitaa moni ongelmia, mutta silti vaihtoehdot ovat aika rajoittuneita.
Potilaan ilmasairaankuljetusta ja sen tehokkuutta voi toki mitata monella tapaa, mutta mikä on tehokasta hoito kulloinki on vaikea kysymys. En tiedä kuinka paljon se eroaa rahallisesti esimerkiksi normaalista tehohoidosta, tai leukemia potilaan hoito luuydinsiirtoineen.

Kopteri tuo nopeutta hoidon tuomiseksi ja joskus nopeuttaa evakointia. Kotimaisten koptereiden ongelma on, ettei niissä mahdu hoitamaan. Koptereita ei kuitenkaan "tilata". Hätäkeskus hälyttää kopterilla liikkuvan lääkäriyksikön riskianalyysin peruteella. Sairaanhoitopiiri on määritellyt milloin käyttökynnys ylittyy.
Toinen vaihtoehto on, että kohteessa oleva ensihoitoyksikkö pyytää lääkäriä kohteeseen. Tässä tapauksessa toki syntyy viivettä.

Maailmalla kuitenkin käytetään paljonkin lentosairaankuljetus, jopa laitosten välisissä siirroissa. Onko muu maailma väärässä?

 

[Juke]

Mutta mites Juke, luottaisitko itse rakentamaasi ja suunnittelemaasi koneeseen niin paljon, että lentäisit sillä? Minulle lekot on aina ollut vähän sellainen.. korkeamman matematiikan juttu. Ehkä ihan turhaankin. Mutta jotenkin vierastan "halvoista" materiaaleista tehtyjä härveleitä.. vaikka lennokit sitten useimmiten niistä onkin. Mutta lekoista en mitään ymmärrä, siksi kysyn.

2 moottorinen lentokone vaatii monimoottorikelpuutuksen...en ole edes r/c mallia lennättänyt 2 moottorisesta...mutta olen miettinyt, että pian taidan kokeilla. Rakensin jo Hanriot 230:sta 2 moottorista Ilmavoimiemme harjoituskonetta aika pitkälle ( siis nacellit ja landarit ) ensin laadin piirustukset. 5 vuotta sitten tilasin 1/5 kokoisen DH 89 koneen piirustuksest Jerry Batesilta...mutta se oli aivan liian suuri 2 x 5 cc myllyille jotka on tossa odottamassa.

Jos pakko olis niin lentäisin vaikka Hornettia ( 1980 mut todettiin liian pitkäksi Ilmavoimien lentäjksi Tilkassa ). Samoin tätä IO-2:sta...siitä on muutamia kommentteja tullut HBA saitilla.

Kotimainen vaneri maksaa 100 000 ekkua kuutio joten ei se aivan halpaa ole...Rutanin Voyagerin siipi oli täynnään foamia, samoin Gripenin ja Hornetin..katsellut kaputoineiden koneiden kuvia. Hiilari on 90 ekkua neliö.

Puukoneissa kannattaa muistaa että epoksi liima keksittiin vasta 1939...sitä ei ollut Suomessa vielä 1945 mennessä...vaan Kaurit ja Lukko liimoja. Siksi esim. Myrsky ja Pyörremyrsky eivät kestäneet...ne aukesivat saumoista...nykyliimat ei irtoo saumoista ollenkaan.

http://en.wikipedia.org/wiki/Hanriot_H.230

 

[Touhottaja]

Jollain oudolla tavalla tämä koko leko-touhu kiinnostaa.. johtunee siitä, että pikkupoikana halusin ilmavoimiin, mutta sitten näkä huononi nopeasti.. ja sen jälkeen ulkonäkö

Mites jos rakentaa radio-ohjattavan lennokin, voiko sen edes teoriassa tehdä samoilla piano/mitta/teho -suhteilla kuin "oikean" lentskarin? Jos R/C ei lennä, ei lennä oikeakaan jne..?

 

[Juke]

Jollain oudolla tavalla tämä koko leko-touhu kiinnostaa.. johtunee siitä, että pikkupoikana halusin ilmavoimiin, mutta sitten näkä huononi nopeasti.. ja sen jälkeen ulkonäkö

Mites jos rakentaa radio-ohjattavan lennokin, voiko sen edes teoriassa tehdä samoilla piano/mitta/teho -suhteilla kuin "oikean" lentskarin? Jos R/C ei lennä, ei lennä oikeakaan jne..?

Toi Reynoldsin luku muuttuu hyvin epäedulliseksi jos aikoo sellaisenaan pienentää oikean malliksi. Lentäähän se tietty...suhteessa hieman keveämpänä.

1/5 malli on 5x5x5=125 osa oikeasta...mulla on kaksi mallimoottoria nelaria 2 x 0,7 hv tehot...eli 200/125= 1.6 ...eli saisin noin suurinpiirtein tehot kohdalleen. Muistaakseni toi scaala 3:teen aivan anna oikeaa kuvaa vaan skaala 3,3:een suurinpiirtein on se mitä käytetään ( paino/tehojen skalaamiseen )....eli 1,4 heppaa alkaa olla jetsulleen 1/5 kokoiseen malliin.

3.3een antaa suhdeluvuksi 202,6. Eli jos oikean paino lastattuna on 1350 kiloa on malli silloin 6.7 kiloa. Kone on kuitenkin tyhjänä 500 kiloa joten malli silloin 2.5 kiloa. Tämän painoinen kone jo lentää hyvin 1,4 hepalla ja kompensoi jo kovasti Reynoldsin luvun antamaa lisä vastusta Cd.

Tän kokoinen IO-2 mallikone on 2.92 m kärkiväli.

 

[Touhottaja]

Toi Reynoldsin luku muuttuu hyvin epäedulliseksi jos aikoo sellaisenaan pienentää oikean malliksi. Lentäähän se tietty...suhteessa hieman keveämpänä.

1/5 malli on 5x5x5=125 osa oikeasta...mulla on kaksi mallimoottoria nelaria 2 x 0,7 hv tehot...eli 200/125= 1.6 ...eli saisin noin suurinpiirtein tehot kohdalleen. Muistaakseni toi scaala 3:teen aivan anna oikeaa kuvaa vaan skaala 3,3:een suurinpiirtein on se mitä käytetään ( paino/tehojen skalaamiseen )....eli 1,4 heppaa alkaa olla jetsulleen 1/5 kokoiseen malliin.

3.3een antaa suhdeluvuksi 202,6. Eli jos oikean paino lastattuna on 1350 kiloa on malli silloin 6.7 kiloa. Kone on kuitenkin tyhjänä 500 kiloa joten malli silloin 2.5 kiloa. Tämän painoinen kone jo lentää hyvin 1,4 hepalla ja kompensoi jo kovasti Reynoldsin luvun antamaa lisä vastusta Cd.

Tän kokoinen IO-2 mallikone on 2.92 m kärkiväli.

Mites semmoinen juttu kuin rakennelujuus sitten? Se ei taida "pienoismallissa" olla testattavissa? vrt. 5 neliön siipipinta-ala vs. 25 neliän pinta-ala jne..