Jos Estonian runko olisi ollut ehjä vesilinjan alapuolelta, niin sen olisi pitänyt kellua vähintään tunteja - kun verrataan muiden autolauttojen vastaaviin kellahtamisiin.
Tästä väitöskirjasta (
https://interferry.com/wp-content/u...l_Accidents_COMPLETE-for-printing_full_sm.pdf ) löysin seuraavan lauselman:
Even large monohull Ro-Pax ferries such as the Herald of Free Enterprise,
Jan Heweliusz, Estonia, Al Salam Boccaccio 98, Le Joola and several others
have tended to capsize and/or sink very rapidly following an accident.79
Herald of Free Enterprise ei uponnut ikinä, kun kellahti niin matalalla. Joka väittää että se upposi, valehtelee. Jan Heweliuksen ylösalaisin kellumisesta liikkuu arvioita 5 tuntia - 1 viikko.
https://fi.wikipedia.org/wiki/M/S_Jan_Heweliusz
Le Joola kellui ylösalaisin noin 15 tuntia ennenkuin upposi vieden ilmataskujen kirkuvat eloonjääneet syvyyksiin.
https://en.wikipedia.org/wiki/MV_Le_Joola
Al Salam Boccaccion kellumisesta en löytänyt arvioita. Siinä päällikkö ja miehistö lähtivät tyylikkäästi palavasta ja uppoavasta laivasta ja jättivät matkustajat seilaamaan lyhyeksi jääneellä loppumatkallaan.
https://en.wikipedia.org/wiki/MS_al-Salam_Boccaccio_98
Mutta näistäkin nopeasti uponneista autolautoista Estonia on ihan omaa luokkaansa, sulahti veden pinnan alle suurin piirtein suoriltaan. Mikä viittaa siihen että tuo nyt löytynyt aukko oli syntynyt ennen uppoamista ja oli syypäänä nopeaan uppoamiseen, jos ei kaatumiseen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Estonian_uppoaminen#Estonia_uppoaa
Viron johtava valtakunnansyyttäjä Margus Kurm esitti vuonna 2009 toiveen, että Estonian hylky tutkittaisiin vielä perinpohjaisesti. Kurmin mukaan hylyn kunnollinen tutkinta on ainoa tapa lopettaa spekulaatiot laivaonnettomuuden syistä ja varmistaa, että rikosta ei ole tapahtunut. Kurm ihmetteli Postimees-lehdessä, miksi ensimmäiset sukeltajat menivät hylylle vasta kaksi kuukautta onnettomuuden jälkeen. Tuolloin hylkyä kuvattiin vain osittain. Viron hallituksen Estonia-tutkintakomissiota johtanut Kurm pitää mahdollisena, että aluksen uppoamisen syy olikin aukko laivan kyljessä. Tuohon aikaan Viron pääministerinä ollut Andrus Ansip torjui ehdotuksen.
[32] Osa matkustajista oli kuullut ennen uppoamista ääniä, joiden he tulkitsivat tulleen laivan pohjasta – kuin jokin metallinen olisi raapinut laivan pohjaa.
[6] Eräät matkustajat kuulivat ulinaa, kitinää, vinkumista ja raapimista.
[6]