Salaliitot

Mä en ole vielä siinä kohdassa dokkarissa.

Mietin vaan, että olisiko laivan asennon myötä rivi rekka-autoja rytkähtänyt vasten peltejä ja vaurio tuli siinä? Tai joku rakenteen osa nojannut irrotessaan tuohon kohtaan?

Törmäys. Jos Estonia törmäsi johonkin tai siihen törmättiin, niin olisiko hätäkutsun mies jättänyt sen sanomatta? Hän sanoi: meilla on onkelma tassa nut. Hän puhui monta kertaa radioon ja ei maininnut törmäämisestä mitään.

Törmääjä olisi kyllä nilkuttanut kotiin tai lähimpään satamaan tai uponnut itsekin. Se olisi varmuudella nähty päivän valjettua.

Räjähde kummalla puolen peltiä tahansa. Voi mielestäni repiä jännitteistä peltiä melkein miten vain, veden vaikutus räjähdyksessä on huomioita. Ei riitä asiantuntemus arvioimaan tätä pointtia.

Törmääjä. Törmäys, joka tekee reiän ja repii vielä keularampin ja ajosillan veks. Aikamoinen karuselli, joka olisi kyllä huomioitu komentosillalla. Ja radiossa olisi sanottu: mayday, tormasimme alukseen ja olipa kova rutkonen. Nut meilla on onkelma.

Sabotaasi. Olisi kohdistunut melkoisella varmuudella keulaporttiin ja visiiriin.

Todennäköisyys: visiiri huonosti lukittunut ja tai heikkotekoinen, ehkä peräti jo rikki ja voi laa. Pari Itämeren hirviöaaltoa reuhautti rampin veks ja voi laa. Eritoten, koska laivaa ajettiin liian kovaa vasten vettä.

Oliko autokuormat kiinnitetty standardien mukaan vai niinkuin Neuvostoliitossa? Ja pieni kallistus perkelöi tilanteen: autokannella syntyi lastin siirtyminen ja kallistus sai vauhtia.....olisivatko ne pysyneet edes standardien mukaisesti kiinnitettyinä paikoillaan, en tiedä sitä.

Ennen wanhaan irtoviljan laivaaminen oli tietoista riskipeliä. Kummaa ei tarvinnut, kun irtovilja vieri ja kallistuminen oli tosiasia. Rekkajono lasteineen kun rymähtää toiselle laidalle, niin kyllä se ainakin vauhtia panee kallistumiseen.

Siitä olen samaa mieltä, että aiheen parissa on salailtu asioita, mutta ne eivät liity onnettomuuteen sinällään. Ehkä. Ruotsin intti kuljetti kamppeita Virosta, NLn tavaraa ja ehkä uudempaakin? Ja Ruotsin tulli ei saanut niihin autoihin puuttua. Salaviinaa upseerikerhoille vai jotain muuta?

Ruotsissa oli ja on kenties vieläkin huhu, jonka mukaan nuo kuljetukset koskivat metrin pituisia 15 senttiä halkaisijaltaan lieriöitä, joiden ohessa oli elektroniikkaa. Huhu, kuka ne oikeasti nähnyt olisi nettiin paiskannut -tietonsa-. Huhut unohtavat, että Ruotsin intti saattoi kuljettaa myös kuningaskunnan ulkoministeriön tms. kamppeita tavalla, jota pidettiin varmana. Jos noissa Volvoissa olisi ollut jotain hirmu härskiä, niin olisiko kamat jätetty vartioimattomaan Volvoon kannelle.....eihän nyt helvetissä olisi.

Luulen, monta kertaa pohdittuani, että Volvoissa kulki jotain sellaista, joka ei olisi paukkunut eikä posahdellut vaan se oli materiaalia, joka oli kovin tylsää ja arkista, mutta oli yksi keinoista kuljettaa -ministeriöiden kamaa-.

Minä en vähättele pohdintoja asian puolesta tai vastaan. Jotain salattiin, mutta oliko se mitään räjähdysherkkää, tuskin.
 
Vastaan nopeasti. Rekkoja ei kiinnitetty asianmukaisesti Tallinnan päässä sääennusteista huolimatta.
 
Mayerin kuitenkin (maailman parhaat) asiantuntijat olivat sitä mieltä...

Itse luotan kyllä enemmän asiantuntijoihin, joilla ei ole omaa lehmää (telakan mainetta) ojassa, vaikka nämä puhuisivatkin valtiaskansan kieltä.

Ihan oikeasti hei, eikö syynä voi olla mikään muu kuin suuri salaliitto... :facepalm:

...tai d) hätäkutsu lähetettiin vasta sen jälkeen kun tilanteen vakavuus valkeni miehistölle. Raporttien perusteella ammattitaito kun jätti toivomisen varaa.
 
Itse luotan kyllä enemmän asiantuntijoihin, joilla ei ole omaa lehmää (telakan mainetta) ojassa, vaikka nämä puhuisivatkin valtiaskansan kieltä.



...tai d) hätäkutsu lähetettiin vasta sen jälkeen kun tilanteen vakavuus valkeni miehistölle. Raporttien perusteella ammattitaito kun jätti toivomisen varaa.
Tuohon aikaan taisi koulutus olla vielä ns mallia neukku. Tänä päivänä varmasti ovat jo kansainvälisellä standardeilla.
 
Miltä se dokkarin esittämä reikä teidän mielestä näyttää?

Dokkarin kun katsoin niin siinä sitä mallinnettiin niin, että tylpähkö iso esine tosi isolla massalla/voimalla olisi törmännyt ulkopäin repeämän vasemmalle puolelle ja repäissyt levyt sitten auki siitä iskemäkohdan/lommon oikealta reunalta.

Ja dokkarissa hehkutetaan sitä yhtä 0-kannen eloonjäänyttä, joka tetsasi kuin jänis heti iskun jälkeen kannelle ja näki jonkin mötkyn vedessä, jonka yli aallot löivät kun se hitaasti jai "vasemmalle".
 
Viimeksi muokattu:
Ihan oikeasti hei, eikö syynä voi olla mikään muu kuin suuri salaliitto... :facepalm:
  • a) Kello oli alun alkaen väärässä ajassa?
  • b) Kello oli oikeassa ajassa, mutta se tipahti aallokossa lattialle ennen kallistumista?
  • c) tai kyseessä on suuri salaliitto
Tosiaan vuosituhannen tapaus...

Kato se dokumentti. Nyt et tiedä mistä puhut.
 
Mietin vaan, että olisiko laivan asennon myötä rivi rekka-autoja rytkähtänyt vasten peltejä ja vaurio tuli siinä? Tai joku rakenteen osa nojannut irrotessaan tuohon kohtaan?

Törmäys. Jos Estonia törmäsi johonkin tai siihen törmättiin, niin olisiko hätäkutsun mies jättänyt sen sanomatta? Hän sanoi: meilla on onkelma tassa nut. Hän puhui monta kertaa radioon ja ei maininnut törmäämisestä mitään.

Törmääjä olisi kyllä nilkuttanut kotiin tai lähimpään satamaan tai uponnut itsekin. Se olisi varmuudella nähty päivän valjettua.

Räjähde kummalla puolen peltiä tahansa. Voi mielestäni repiä jännitteistä peltiä melkein miten vain, veden vaikutus räjähdyksessä on huomioita. Ei riitä asiantuntemus arvioimaan tätä pointtia.

Törmääjä. Törmäys, joka tekee reiän ja repii vielä keularampin ja ajosillan veks. Aikamoinen karuselli, joka olisi kyllä huomioitu komentosillalla. Ja radiossa olisi sanottu: mayday, tormasimme alukseen ja olipa kova rutkonen. Nut meilla on onkelma.

Sabotaasi. Olisi kohdistunut melkoisella varmuudella keulaporttiin ja visiiriin.

Todennäköisyys: visiiri huonosti lukittunut ja tai heikkotekoinen, ehkä peräti jo rikki ja voi laa. Pari Itämeren hirviöaaltoa reuhautti rampin veks ja voi laa. Eritoten, koska laivaa ajettiin liian kovaa vasten vettä.

Oliko autokuormat kiinnitetty standardien mukaan vai niinkuin Neuvostoliitossa? Ja pieni kallistus perkelöi tilanteen: autokannella syntyi lastin siirtyminen ja kallistus sai vauhtia.....olisivatko ne pysyneet edes standardien mukaisesti kiinnitettyinä paikoillaan, en tiedä sitä.

Ennen wanhaan irtoviljan laivaaminen oli tietoista riskipeliä. Kummaa ei tarvinnut, kun irtovilja vieri ja kallistuminen oli tosiasia. Rekkajono lasteineen kun rymähtää toiselle laidalle, niin kyllä se ainakin vauhtia panee kallistumiseen.

Siitä olen samaa mieltä, että aiheen parissa on salailtu asioita, mutta ne eivät liity onnettomuuteen sinällään. Ehkä. Ruotsin intti kuljetti kamppeita Virosta, NLn tavaraa ja ehkä uudempaakin? Ja Ruotsin tulli ei saanut niihin autoihin puuttua. Salaviinaa upseerikerhoille vai jotain muuta?

Ruotsissa oli ja on kenties vieläkin huhu, jonka mukaan nuo kuljetukset koskivat metrin pituisia 15 senttiä halkaisijaltaan lieriöitä, joiden ohessa oli elektroniikkaa. Huhu, kuka ne oikeasti nähnyt olisi nettiin paiskannut -tietonsa-. Huhut unohtavat, että Ruotsin intti saattoi kuljettaa myös kuningaskunnan ulkoministeriön tms. kamppeita tavalla, jota pidettiin varmana. Jos noissa Volvoissa olisi ollut jotain hirmu härskiä, niin olisiko kamat jätetty vartioimattomaan Volvoon kannelle.....eihän nyt helvetissä olisi.

Luulen, monta kertaa pohdittuani, että Volvoissa kulki jotain sellaista, joka ei olisi paukkunut eikä posahdellut vaan se oli materiaalia, joka oli kovin tylsää ja arkista, mutta oli yksi keinoista kuljettaa -ministeriöiden kamaa-.

Minä en vähättele pohdintoja asian puolesta tai vastaan. Jotain salattiin, mutta oliko se mitään räjähdysherkkää, tuskin.

Visiiri pois pienehköillä r-ainemäärillä ja isompi reikä kylkeen -> vettä tulee autokannelle ja paatti kääntyy ylösalaisin, kylkireikä varmistaa nopeata uppoamista. Porukat valmiina nappaamaan kriittinen materiaali sukeltamalla pois autokannelta. Matskua ei voi napata jos visiiri on paikoillaan, siksi se täytyi räjäyttää fidduun.

Koko pohdinnan ydin on se, että

a) upotus oli tahallinen
b) peittely oli välttämätöntä tuolloisessa tilanteessa.

Edelleen kattokaa se dokkari.
 
Tuosta keulaportin mahdollisesta räjäyttämisestä löytyy myös saksalaisten tekemä vertaisarvioitu tutkimus:


edit: ...ja herra armahtakoon sitä, joka turvautuu Anders Björkman -puolustukseen eli haukkuu jotain paskapuheeksi siksi, ettei oma osaaminen riitä sen ymmärtämiseen.
 
Viimeksi muokattu:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli...toimia-sellaisella-voimalla/7938208#gs.hhn0gm


Miksi Estonian keularampin kaiteet löytyivät aluksen ulkopuolelta? Ex-ruotsalaispoliitikon kova arvio: "Vain puolustusvoimat on voinut toimia sellaisella voimalla"
1601466947796.gif
JULKAISTU 28.09.2020 13:17

Uutuusdokumentissa pohditaan, miksi keularampin kaiteet löytyivät irtileikattuina lautan ulkopuolelta.

Tänään julkaistu Discoveryn suoratoistopalvelu Dplayn uutuusdokumentti kantaa nimeä Estonia – Mullistava Löytö ja se esittää uusia todisteita ja pohdintoja siitä, miksi matkustajalautta Estonia upposi 28. syyskuuta vuonna 1994.

Dokumentissa esitetään mielenkiintoista pohdintaa liittyen kuviin, jotka otettiin tapahtumapaikalta 2. lokakuuta, neljä vuorokautta Estonian uppoamisen jälkeen.

Ruotsin valtiopäivien entinen edustaja Lars Ångström kuuluu onnettomuustutkinnan kritisoijiin. Hän on ihmetellyt erityisesti sukellusta, joka tehtiin alukselle.

– Jokin on tässä pahasti vialla. Olen miettinyt, miksi keulavisiiri on aluksen ulkopuolella, Ångström kertoo dokumenttisarjan neljännessä jaksossa.

Kuvista on nähtävissä, että Estonian keularampin kaiteet on leikattu irti lautan ulkopuolella meren pohjalla.

"Se on ainoa selitys"

Ångströmin mukaan kuvat kertovat siitä, että joku on yrittänyt päästä laivan autokannelle.

– Mutta miksi? Vain puolustusvoimat ovat voineet toimia sellaisella voimalla päästäkseen aluksen autokannelle.
Ångström kertoo mahdolliseksi syyksi sen, että aluksella olisi ollut valtion tai armeijan materiaalia.

– Se on ainoa selitys, hän tiivistää.

Miksi kaiteet löytyivät irtileikattuina ulkopuolelta? Katso videokuvaa paikalta yläpuolelta.
 
Miksi britit allekirjoitti itämeren maiden kanssa hautarauhasopimuksen? Eikö kukaan sanonut heidän edustajalleen että väärä tilaisuus? Britit eivät suostu kommentoimaan asiaa vieläkään.
Tuossa taisi käydä väärinkäsitys. Britit luulivat, että nyt tehdään sopimus teelehtien hintojen laskemisesta maailman markkinoilla.
 
Jäi nyt epäselväksi tämä reikä. Sehän oli valtava vaurio kun teräspalkkikin poikki mutta missä se sanottiin että vesirajan alapuolella? Mennyt ohitse. Kun reiän kohdalla oli tekstiäkin?

edit: otin selvää. Reikähän olikin valtava alhaalta ylös. Nelimetrinen
 
Viimeksi muokattu:
Minä en maksa sentin latia näiden toisten ihmisten kärsimyksellä ja surulla rahansa tekevien huijareiden tuotosten katsomisesta.

Muutamia salaliittokuvitelmia alas ampuakseni.

1. Räjähdys. Kukaan ei ole kuullut räjähdyksiä. Siis ei kukaan. Kaikki pelastuneet ovat puhuneet metallisesta kolahtelusta, ei räjähdyksestä. Toisekseen räjähdys, joka tekisi riittävän ison aukon aiheuttaakseen näin nopean uppoamisen aiheuttaisi laajaa tuhoa ympäristössään. Se repisi kansia sisäpuolella ja aiheuttaisi tulipaloja, sähkökatkoksia jne. Mitään tällaista ei ole havaittu. Visiirissä ei ole minkäänlaisia räjähdysjälkiä. Sen enempää kuin hydrauliosissa tai atlantilukoissa. Mitään räjähdystä ei ole ollut.

2. Ramppi. Ramppi ei auennut visiirin pudottua. Kukaan ei ole tällaista edes väittänyt. Vesi tulvi sisään rampin reunoista. Tästä tapahtuman nähnyt konepäällikkö on piirtänyt ihan kuvan heti onnettomuuden jälkeen. Ramppi ei ole törmäyslaipio tai rakenteellinen vahvistus, eikä se pidä vettä. Ramppi petti myöhemmin.

3. Konemiehistön pakeneminen. Konemiehistö ei paennut savupiipun kautta. Konemiehistöllä on oma pakokuilunsa joka on vedenpitävä. Näin on kaikilla autolautoilla. Muuten kukaan heistä ei olisi selvinnyt.

4. Kelluminen. Kelluminen onnettomuuden jälkeen on harvinaista. Lisäksi jo aikanaan todettiin, että uppoamista nopeutti se, että laivan ikkunoita hajosi aaltojen takia. Tämä lisäsi sisään tulevan veden määrää ja nopeutti uppoamista. Kaikki on laskettu matemaattisesti ja käytetyt kaavat sekä virtausmallit ovat julkisesti kaikkien nähtävillä ja arvioitavissa. Luonnollisesti Rabbe&Co. ei koskaan vahingossakaan esitä laskelmia siitä, riittävätkö heidän pikku reikänsä laivan upottamiseen.

4. Ulkopuolinen alus. Ei ollut olemassa. Toistan: Mitään ulkopuolista alusta ei ollut olemassa. Kukaan ei sellaista nähnyt Estonialla ennen onnettomuutta. Muut alukset näkivät Estonian tutkassa aina uppoamiseen saakka. Mitään muuta alusta ei ole näkyvissä tutkanauhoilla joita on katsottu lukuisten henkilöiden toimesta. Taas mikään pienempi alus ei vallitsevissa sääolosuhteissa olisi kyennyt seuraamaan Estoniaa. Onnettomuuden tapahtuessa Estonian nopeus oli 14-15 solmua. Mikään pieni alus joka ei näkyisi tutkassa ei pysty yöllä sellaiseen nopeuteen 4-5m merkitsevässä aallokossa. Todennäköisesti on nähty pelastusveneitä joita alueella kellui joissa toiset yrittivät auttaa muita veneisiin. Tämä ei onnistunut säätilasta johtuen. Muutenkaan on käytännössä mahdotonta, että pelastuneet, jotka olivat vedessä olisivat nähneet pimeydessä yhtään mitään vedessä ollessaan. Kyseessä on puhdas kuvittelu.

5. Pelastuneiden kertomukset. Jo heti alkuun tutkimuskomissio ilmoitti, että matkustajien kertomuksiin suhtaudutaan varauksellisesti ja enemmän painoa annetaan miehistön kertomuksille. Tähän on hyvät syyt. Matkustajat eivät tunne asioita ja järkytys vaikuttaa kertomuksiin enemmän. Monet kertomukset sisältävät esimerkiksi yksityiskohtia jotka ovat mahdottomia (pelastuminen portaita pitkin joita ei ole olemassa jne.). Toisekseen on muistettava kertomuksia arvioitaessa on se, että monet pelastuneet selvisivät tavoilla, joita jälikäteen ei haluta kauheasti muistella. Katastrofissa termi "every man for himself" pätee, eikä se ole kenenkään vika. Mutta on aivan yleinen tosiasia että tarinat värittyvät jo tästäkin syystä.
Huomattava myös on, että nämä ufotarinat ovat syntyneet yleensä vuosia tapahtuneen jälkeen. Tuollaisille muistikuville ei kannata antaa mitään arvoa. Aika ja ihmismieli tekevät tehtävänsä. Haastatellut saattavat täysin uskoa omat tarinansa. Ne ovat silti soopaa.

6. Uusi hämmästyttävä murtuma. Ainoa hämmästyttävä asia siinä on se, että sitä pidetään hämmästyttävänä. Uppoamispaikalla on vettä noin 70 metriä. Estonia osui ilmeisesti pohjaan jo silloin, kun osa kiposta oli vielä pinnalla. Arvatkaa millaisia vääntövoimia tuossa syntyy. Estoniassa on hämmästyttävän vähän jälkiä.

7. Salaisen lastin nostaminen autokannelta. Ei ole tapahtunut. Vaatisi suuren operaation, vähintään 2 laivaa ja todennäköisesti viikkoja toteuttamiseen. Syvänveden pelastustyö kaatuneen laivan sisältä on vaikeaa. Hyvin vaikeaa. Ja äärimmäisen vaarallista. Costa Concordialla paljon helpommissa oloissa kuoli ainakin 2 sukeltajaa. Tuollaiseen työhön sopivaa kalustoa ja miehistöä ei edes löydy monesta paikasta.

8. Menehtyneiden nostaminen. Suhteessa riskeihin ja siihen tosiasiaan, että suurta osaa vainajista ei olisi koskaan kuitenkaan löydetty vaikka alus olisi nostettukkin, päätös on täysin oikea. Vanha perinne "Meri pitää, minkä se ottaa" on ihan hyvä tuollaisessa tapauksessa. Voi tavallaan ymmärtää joidenkin omaisten toiveet, mutta ne eivät ole järkeviä saati sen arvoisia, että mahdollisesti joku menettäisi henkensä sen takia. Minkä lisäksi saattaisi paljastua menehtyneiden viime hetkistä asioita, joiden on parasta antaa pysyä unohduksissa. Levätkööt vainajat rauhassa.
 
Minä en maksa sentin latia näiden toisten ihmisten kärsimyksellä ja surulla rahansa tekevien huijareiden tuotosten katsomisesta.

Muutamia salaliittokuvitelmia alas ampuakseni.

1. Räjähdys. Kukaan ei ole kuullut räjähdyksiä. Siis ei kukaan. Kaikki pelastuneet ovat puhuneet metallisesta kolahtelusta, ei räjähdyksestä. Toisekseen räjähdys, joka tekisi riittävän ison aukon aiheuttaakseen näin nopean uppoamisen aiheuttaisi laajaa tuhoa ympäristössään. Se repisi kansia sisäpuolella ja aiheuttaisi tulipaloja, sähkökatkoksia jne. Mitään tällaista ei ole havaittu. Visiirissä ei ole minkäänlaisia räjähdysjälkiä. Sen enempää kuin hydrauliosissa tai atlantilukoissa. Mitään räjähdystä ei ole ollut.

2. Ramppi. Ramppi ei auennut visiirin pudottua. Kukaan ei ole tällaista edes väittänyt. Vesi tulvi sisään rampin reunoista. Tästä tapahtuman nähnyt konepäällikkö on piirtänyt ihan kuvan heti onnettomuuden jälkeen. Ramppi ei ole törmäyslaipio tai rakenteellinen vahvistus, eikä se pidä vettä. Ramppi petti myöhemmin.

3. Konemiehistön pakeneminen. Konemiehistö ei paennut savupiipun kautta. Konemiehistöllä on oma pakokuilunsa joka on vedenpitävä. Näin on kaikilla autolautoilla. Muuten kukaan heistä ei olisi selvinnyt.

4. Kelluminen. Kelluminen onnettomuuden jälkeen on harvinaista. Lisäksi jo aikanaan todettiin, että uppoamista nopeutti se, että laivan ikkunoita hajosi aaltojen takia. Tämä lisäsi sisään tulevan veden määrää ja nopeutti uppoamista. Kaikki on laskettu matemaattisesti ja käytetyt kaavat sekä virtausmallit ovat julkisesti kaikkien nähtävillä ja arvioitavissa. Luonnollisesti Rabbe&Co. ei koskaan vahingossakaan esitä laskelmia siitä, riittävätkö heidän pikku reikänsä laivan upottamiseen.

4. Ulkopuolinen alus. Ei ollut olemassa. Toistan: Mitään ulkopuolista alusta ei ollut olemassa. Kukaan ei sellaista nähnyt Estonialla ennen onnettomuutta. Muut alukset näkivät Estonian tutkassa aina uppoamiseen saakka. Mitään muuta alusta ei ole näkyvissä tutkanauhoilla joita on katsottu lukuisten henkilöiden toimesta. Taas mikään pienempi alus ei vallitsevissa sääolosuhteissa olisi kyennyt seuraamaan Estoniaa. Onnettomuuden tapahtuessa Estonian nopeus oli 14-15 solmua. Mikään pieni alus joka ei näkyisi tutkassa ei pysty yöllä sellaiseen nopeuteen 4-5m merkitsevässä aallokossa. Todennäköisesti on nähty pelastusveneitä joita alueella kellui joissa toiset yrittivät auttaa muita veneisiin. Tämä ei onnistunut säätilasta johtuen. Muutenkaan on käytännössä mahdotonta, että pelastuneet, jotka olivat vedessä olisivat nähneet pimeydessä yhtään mitään vedessä ollessaan. Kyseessä on puhdas kuvittelu.

5. Pelastuneiden kertomukset. Jo heti alkuun tutkimuskomissio ilmoitti, että matkustajien kertomuksiin suhtaudutaan varauksellisesti ja enemmän painoa annetaan miehistön kertomuksille. Tähän on hyvät syyt. Matkustajat eivät tunne asioita ja järkytys vaikuttaa kertomuksiin enemmän. Monet kertomukset sisältävät esimerkiksi yksityiskohtia jotka ovat mahdottomia (pelastuminen portaita pitkin joita ei ole olemassa jne.). Toisekseen on muistettava kertomuksia arvioitaessa on se, että monet pelastuneet selvisivät tavoilla, joita jälikäteen ei haluta kauheasti muistella. Katastrofissa termi "every man for himself" pätee, eikä se ole kenenkään vika. Mutta on aivan yleinen tosiasia että tarinat värittyvät jo tästäkin syystä.
Huomattava myös on, että nämä ufotarinat ovat syntyneet yleensä vuosia tapahtuneen jälkeen. Tuollaisille muistikuville ei kannata antaa mitään arvoa. Aika ja ihmismieli tekevät tehtävänsä. Haastatellut saattavat täysin uskoa omat tarinansa. Ne ovat silti soopaa.

6. Uusi hämmästyttävä murtuma. Ainoa hämmästyttävä asia siinä on se, että sitä pidetään hämmästyttävänä. Uppoamispaikalla on vettä noin 70 metriä. Estonia osui ilmeisesti pohjaan jo silloin, kun osa kiposta oli vielä pinnalla. Arvatkaa millaisia vääntövoimia tuossa syntyy. Estoniassa on hämmästyttävän vähän jälkiä.

7. Salaisen lastin nostaminen autokannelta. Ei ole tapahtunut. Vaatisi suuren operaation, vähintään 2 laivaa ja todennäköisesti viikkoja toteuttamiseen. Syvänveden pelastustyö kaatuneen laivan sisältä on vaikeaa. Hyvin vaikeaa. Ja äärimmäisen vaarallista. Costa Concordialla paljon helpommissa oloissa kuoli ainakin 2 sukeltajaa. Tuollaiseen työhön sopivaa kalustoa ja miehistöä ei edes löydy monesta paikasta.

8. Menehtyneiden nostaminen. Suhteessa riskeihin ja siihen tosiasiaan, että suurta osaa vainajista ei olisi koskaan kuitenkaan löydetty vaikka alus olisi nostettukkin, päätös on täysin oikea. Vanha perinne "Meri pitää, minkä se ottaa" on ihan hyvä tuollaisessa tapauksessa. Voi tavallaan ymmärtää joidenkin omaisten toiveet, mutta ne eivät ole järkeviä saati sen arvoisia, että mahdollisesti joku menettäisi henkensä sen takia. Minkä lisäksi saattaisi paljastua menehtyneiden viime hetkistä asioita, joiden on parasta antaa pysyä unohduksissa. Levätkööt vainajat rauhassa.

En tiedä mitä Estonialla tapahtui mutta selviytyjät nimenomaan kertovat kuulleensa useita peräkkäisiä pamauksia. Tästä on lähtenyt teoria josta puhuvat 2-3 räjähdyksestä. Toisaalta taas isoa aukkoa kyljessä näytettiin Norjan laivaston kapteenille jolla kokemusta räjähdevaurioista. Aluksi se sanoi että muistuttaa Uss colen vauriota mutta ei voi sanoa varmasti räjähdyksen olleen syynä. Ja siis puhutaan ulkoapäin tulleesta voimasta. Ei sisältäpäin. Se kylki on mennyt sisään. Itse ajattelin heti pohjaan osumisen olevan syynä mutta voi toki olla ulkoa päin tullut joku muukin.

32CBED7C-B37F-4B43-A58D-CCA063471D32.jpeg
 
Minä en maksa sentin latia näiden toisten ihmisten kärsimyksellä ja surulla rahansa tekevien huijareiden tuotosten katsomisesta.

Muutamia salaliittokuvitelmia alas ampuakseni.

2. Ramppi. Ramppi ei auennut visiirin pudottua. Kukaan ei ole tällaista edes väittänyt. Vesi tulvi sisään rampin reunoista. Tästä tapahtuman nähnyt konepäällikkö on piirtänyt ihan kuvan heti onnettomuuden jälkeen. Ramppi ei ole törmäyslaipio tai rakenteellinen vahvistus, eikä se pidä vettä. Ramppi petti myöhemmin.

3. Konemiehistön pakeneminen. Konemiehistö ei paennut savupiipun kautta. Konemiehistöllä on oma pakokuilunsa joka on vedenpitävä. Näin on kaikilla autolautoilla. Muuten kukaan heistä ei olisi selvinnyt.

4. Kelluminen. Kelluminen onnettomuuden jälkeen on harvinaista. Lisäksi jo aikanaan todettiin, että uppoamista nopeutti se, että laivan ikkunoita hajosi aaltojen takia. Tämä lisäsi sisään tulevan veden määrää ja nopeutti uppoamista. Kaikki on laskettu matemaattisesti ja käytetyt kaavat sekä virtausmallit ovat julkisesti kaikkien nähtävillä ja arvioitavissa. Luonnollisesti Rabbe&Co. ei koskaan vahingossakaan esitä laskelmia siitä, riittävätkö heidän pikku reikänsä laivan upottamiseen.

Kohdat 2 ja 3: ei kai kukaan ole näin väittänytkään? Tai mitä nyt siinä havainnetietokonekuvassa vuodelta 1994 näin kyllä näytetään.

Kohta 4: niin vesirajan alla olevat ikkunat meni rikki ja poistivat kelluntaan johtaneen ilmataskun, joka on pitänyt kaikkia muita capsaizanneita autolauttoja (joista tietoa on) tunteja pinnalla?

Mutta mitenkäs ne irtileikatut rampin kaiteet siellä sitten niin?
 
En tiedä mitä Estonialla tapahtui mutta selviytyjät nimenomaan kertovat kuulleensa useita peräkkäisiä pamauksia. Tästä on lähtenyt teoria josta puhuvat 2-3 räjähdyksestä. Toisaalta taas isoa aukkoa kyljessä näytettiin Norjan laivaston kapteenille jolla kokemusta räjähdevaurioista. Aluksi se sanoi että muistuttaa Uss colen vauriota mutta ei voi sanoa varmasti räjähdyksen olleen syynä. Ja siis puhutaan ulkoapäin tulleesta voimasta. Ei sisältäpäin. Se kylki on mennyt sisään. Itse ajattelin heti pohjaan osumisen olevan syynä mutta voi toki olla ulkoa päin tullut joku muukin.

Katso liite: 44133

USS Cole:

1601470208129.png

Ei tuo nyt kyllä minun silmääni samalta näytä. Räjähdys kun yleensä tekee samankokoisen reiän joka suuntaan. Tuo Estonian kuva on repeämä.

Ääniä on kuvattu mm. termeillä "banging", "metallic clanging" "thumpin". Mikään näistä ei viittaa räjähdykseen tai repeämiseen, vaan mekaaniseen metallin osumiseen metalliin. Ääni tuli ensin visiirin hakkaamisesta keulan rakenteisiin ja isompi kolahdus visiirin osumisesta bulbiin.

Niin iso räjähdys, että se kuuluu laivan perään saakka ei olisi voinut jäädä huomaamatta miehistöltä. Mahdotonta. Lisäksi kamerakuvat kertoivat mitä tapahtui.
 
Te voisitte tehdä YouTubeen karvalakki dokkarin jossa todistatte Estonian uponneen kuten virallinen raportti kertoo. Viis kadonneista ihmisistä ja kaikesta muusta hämärästä.
 
Kohdat 2 ja 3: ei kai kukaan ole näin väittänytkään? Tai mitä nyt siinä havainnetietokonekuvassa vuodelta 1994 näin kyllä näytetään.

Kohta 4: niin vesirajan alla olevat ikkunat meni rikki ja poistivat kelluntaan johtaneen ilmataskun, joka on pitänyt kaikkia muita capsaizanneita autolauttoja (joista tietoa on) tunteja pinnalla?

Mutta mitenkäs ne irtileikatut rampin kaiteet siellä sitten niin?

Täällä on tuollaisia kommentteja näkynyt.

Eivät vesirajan alla olevat ikkunat. Vaan takana olevat hyttien ja isojen matkustajatilojen ikkunat. Sinänsä ei ole mitään sääntöä että autolautat kelluisivat kaatuneina. Sellainen on harvinaista vaikka sitä toki silloin tällöin tapahtuu.

Mitkä irtileikatut rampin kaiteet? Ramppi oli tutkittaessa pohjassa lähes suljetussa asennossa. Se oli myös vaurioitunut pahasti. Autokantta ei edes yritetty tutkia operaation vaarallisuuden vuoksi.

Eli ei. Kukaan ei ole hakenut sieltä mitään.
 
Olen miettinyt, miksi keulavisiiri on aluksen ulkopuolella, Ångström kertoo dokumenttisarjan neljännessä jaksossa.

Jos kommentit ovat oikeasti tuota tasoa niin koko dokumentin uskottavuus on kyllä koetuksella... :facepalm:

Itse kyllä raapisin päätäni jos keulavisiiri olisi jostain syystä löydetty aluksen sisältä... :D

Jäi nyt epäselväksi tämä reikä. Sehän oli valtava vaurio kun teräspalkkikin poikki mutta missä se sanottiin että vesirajan alapuolella? Mennyt ohitse. Kun reiän kohdalla oli tekstiäkin?

Näyttäisi olevan pääkannen tasalla tai vähän sen alapuolella noiden piirroskuvien sekä yleisjärjestelykuvan perusteella. Reiän "ehjällä sivulla" on todennäköisesti kehyskaari.

niin vesirajan alla olevat ikkunat meni rikki ja poistivat kelluntaan johtaneen ilmataskun, joka on pitänyt kaikkia muita capsaizanneita autolauttoja (joista tietoa on) tunteja pinnalla?

Ei Estoniassa ole autokannen (lujuuskannen) alapuolella mitään ikkunoita. Progressiivinen vuoto tapahtui keskilinjalla sijaitsevien porraskuilujen, ilmakanavien ja konekuilun kautta aluksen kallistuttua noin 40 astetta, jolloin neloskannen ikkunat painuivat veteen ja hajosivat. Autokannella (kansi 2) on porraskuiluissa "vesitiiviit" ovet, mutta selviytyjien mukaan näidenkin reunoista tuli jonkin verran vettä.

Autokannella on toki muutama pyöreä ikkuna, mutta nämä ovat tavallisesti varsin lujaa tekoa ja tuskin hajosivat ainakaan uppoamisen alkuvaiheessa. Aluksen "vakavuusrunko" ulottui neloskanteen asti, jonka yläpuolella kansirakennus ei ole millään mittapuulla vesitiivis.

Te voisitte tehdä YouTubeen karvalakki dokkarin jossa todistatte Estonian uponneen kuten virallinen raportti kertoo.

Mietin, että olisin tehnyt jonkun yksinkertaistetun 3D-mallin ja tutkinut autokannelle tulevan veden vaikutusta aluksen vakavuuteen, mutten sitten jaksanutkaan.
 
Te voisitte tehdä YouTubeen karvalakki dokkarin jossa todistatte Estonian uponneen kuten virallinen raportti kertoo. Viis kadonneista ihmisistä ja kaikesta muusta hämärästä.

Miksi turhaan? Mitään epäselvää/hämärää ei ole ja noita dokumenttejä ihan oikeilla tiedoilla on tehty montakin:).

Sitten jos joku esittää teorian ja faktat jotka edes jollain lailla antaisivat järkevän poikkeavan selityksen voisi asiaa miettiä. Kukaan vain ei ole sellaista esittänyt eikä tule esittämään.
 
Back
Top