Satakunnan lennoston Hornet-toiminnan lakkautuksen motiivit

Tuohon pitäisi melkein olla ihan omat porukkansa, niin tekijämiehet saavat hoitaa likaisen työn ja nämä lapiosankarit muokkaavat maastoa. Esim. yksi valmistelujoukkue per pataljoona raivaamaan ylimääräisiä ampumasektoreita ym. teiden varsille.

Noita joukkueita ei varmaan ole vaikea muodostaa liikekannallepanon yhteydessä ja hieman vanhemmasta reservistä?
 
Kyllä niissä koko lailla enemmän sitä piennarta on kukn mitä tavanomaisella valtatiellä. Sanavalinta oli ehkä huono mutta se, mitä yritin sanoa oli että lentotoiimintaan voi varatukikohdassakin riittää kiitoradasta puoli leveyttä ja neljännes pituutta. Nousut ja laskut ovat pakon tullen mahdollisia hyvinkin pienillä marginaaleilla.

On on, kävin katsomassa Googlesta, miltä tuo Lusi näyttää. Kyllä siinä oli "piennarta", mutta itse yritin sanoa, että se kaikki on varmasti lentokoneiden käytettävissä vaikka se onkin autoille pelkkää piennarta.

Edit: Arkiliikenteellä tarkoitin sitä, ettei ole mielekästä tuplata kaistamäärää parin kilometrin matkalle. Ei siitä olisi mitään hyötyä. Se on siis autolle piennarta, mutta lentokoneelle koko tie kaistoineen pientareineen kiitorataa.
 
Kyllä, vaan onhan siellä lennostoissa sodan tullen porukkaa pilvin pimein. Kirjallisuudessa näkee runsaasti erilaisia valelaitteita käytetyn jo 80/90-luvuilla. Toivottavasti tuota toimintaa ei ole sittemmin ajettu alas.

Kyllähän niitä valelaitteita voi rakennella vieläkin. Noiden varatukikohtien ideahan on,ettei joka paikassa edes ole konetta/koneita, vaan ne on hajautettuna jatkuvasti paikkaan X, Y, joista ne sitten risteilee eri paikkojen välillä tilanteen ja tarpeen mukaan.
Jarruvaijerit vaatii kiitoradan varteen joko kiinteät kiinnityspisteet jarrukonteille tai sitten löytyy myös maa-ankkurijärjestelmiä, joiden avulla voidaan jarrukontit lukita maahan ilman betonointeja. Eli kyllä noita nousu ja laskuteitä löytyy ja asiaa on mietitty paljonkin vuosikymmenien saatossa. Asia ei ole ehkä niin hataralla pohjalla, kuin täällä on käsitys monilla.
 
Itse ajattelin, että Lusilla voipi laittaa koneet noiden ylikulkusiltojen alle ja ympäröidä niillä kennoseinillä. Lisäksi kun laitat noita esittämiäsi suojia ympäriinsä, niin se vetää tulta puoleensa.
Hyshys pojat...
 
Tuo on yleinen käsitys, mutta itse sopimuksessahan ei puhutta taistelukoneista, vaan lentokoneista. Eli Vinkat yms. kuuluivat yhtä hyvin tuohon lukuun. Mutta Neuvostoliittoa asia ei toki häirinnyt suuremmin, joten ehkäpä tuo oli kotoperäisten voimien pitämiseksi rauhallisina.

Tää käsitys on Apalin kirjoista, joissa muistaakseni useampaankin otteeseen mainitaan sopimusta tulkitun jo varhaisessa vaiheessa siten, että harjoituskoneet eivät sisälly sopimukseen. Sitä en muista, tehtiinkö tästä pöytäkirja. Tätä tukee myös esim. Fougien määrä, joka jo yksinään siis ylittää tuon 60 konetta. NL:stä myös hankittiin Il-28 -maalihinureita, vaikka koneessa on sisäiset pommiripustimet.
 
Tää käsitys on Apalin kirjoista, joissa muistaakseni useampaankin otteeseen mainitaan sopimusta tulkitun jo varhaisessa vaiheessa siten, että harjoituskoneet eivät sisälly sopimukseen. Sitä en muista, tehtiinkö tästä pöytäkirja. Tätä tukee myös esim. Fougien määrä, joka jo yksinään siis ylittää tuon 60 konetta. NL:stä myös hankittiin Il-28 -maalihinureita, vaikka koneessa on sisäiset pommiripustimet.

Pommiluukut taisi olla tukittu.
 
Tukikohtaorganisaationhan pitäisi toimia jo harmaassa vaiheessakin niin, että kaiken aikaa kaikkialla, missä voisi olla maantietukikohta, on tukikohtahenkilöstöä (joko aitoja tai muita äijiä), valemaalit, tukeutumismateriaalit ja kaikki! Kun siellä jokaisen maantietukikohdan ympärillä pyörii aina vaikka vain parin komppanian verran ukkoja, vetää valemaaleja paikasta toiseen, rakentaa naamioverkkokatoksia, lämmittelee kaminoita ja autoja, siirtelee tankkiautoa paikasta toiseen, touhuaa ja häärää koko ajan perkeleesti, niin ei vihollinen voi millään tietää, onko siellä kone juuri sillä hetkellä vaiko ei. Koska siellä KUITENKIN pitää olla ETUKÄTEEN ne porukat ja kamat jos sinne tulee lentokone, niin eikö olisi järkevää tosiaan pitää ne siellä ja touhuta niiden kanssa 24/7 riippumatta siitä tuleeko lentokone sinne vaiko ei? Sopivan epäsäännöllisesti touhuta sopivan säännöllisen epäsäännöllistä. Sitten jos kone sattuu laskeutumaan sinne niin homma jatkuu entisenlaisena, valemaalin sijaan hinataankin oikea kone suojaan, tankkiauto ajetaan taas sinne ensin yhden, sitten toisen, sitten kolmannen jne. suojan luokse kuten ennenkin, jne. Eihän tuosta ota vihollinen millään selvää, missä maantietukikohdassa kulloinkin on kone, mihin ollaan seuraavaksi ottamassa konetta sisään ja mistä seuraava kone on lähtemässä ilmaan. Vihollisen pitää pistää sileäksi kaikki maantietukikohtien kaikki olennaiset ja pitää ne sileinä 24/7 jos se aikoo onnistua - ja se ei onnistu kyllä millään resursseilla.

Vai ovatko ilmavoimat niin tyhmästi muka asian suunnitelleet, että niissä paikoissa, mihin ei ole tarkoitus laskea koneita just sillä hetkellä, ei ole mitään eikä ketään ja vain siellä missä koneita on, on organisaatiota ja kalustoa maassa?!? Eivät kai ne niin tyhmiä ole, eiväthän?
 
@hessukessu Tuota materiaalia on rajallisesti. Joka paikkaan riittää varmaan tankkiauto ja vaikka parikin pataljoonaa kivääri ja kikkeli -joukkoja, mutta entäpä lähestymisvalot ja muu spesiaalikalusto? Jos ne on tarkoitus kannibalisoida siviilikentiltä, niin sitten koko showta voitaisiin pyörittää siellä siviilikentillä yhtä hyvin.
 
Noita joukkueita ei varmaan ole vaikea muodostaa liikekannallepanon yhteydessä ja hieman vanhemmasta reservistä?

On se vaikeaa, jos asiaa ei ole suunniteltu etukäteen. Esikunnilla on kädet täynnä töitä liikekannallepanossa eikä siinä joudeta miettimään valemaaliryhmän koostumusta, työkaluja ja niiden hankintaa sekä sopivien miesten valintaa. Samalla mentaliteetilla aletaan pohtimaan paikallisjoukkojenkin kalustoa, miehiä ja kokoonpanoa vasta joukkoja perustettaessa? Homma voi olla kenen hyvänsä OTO-tehtävä, mutta mielestäni siitä sietäisi tehdä ihan omankin taiteenlajinsa, jos se kerran on tärkeässä roolissa uudessa taistelutavassa, koska muuten se on pois taistelujoukoilta, jotka eivät ehdikään lepäämään/valmistelemaan asemiaan/taistelemaan, vaan kuluttavat energiansa kaivaen jotain valeasemaa. "Harhautusmies" olisi hyvä nimike.
 
@hessukessu Tuota materiaalia on rajallisesti. Joka paikkaan riittää varmaan tankkiauto ja vaikka parikin pataljoonaa kivääri ja kikkeli -joukkoja, mutta entäpä lähestymisvalot ja muu spesiaalikalusto? Jos ne on tarkoitus kannibalisoida siviilikentiltä, niin sitten koko showta voitaisiin pyörittää siellä siviilikentillä yhtä hyvin.
Ööhhh... Eiköhän koko palettia ole tarkoituskin pyörittää MYÖS siviililentokentiltä sotatilanteessa?!? Ei noita lähestymisvaloja nyt niin mahdottomasti tarvitse, luulisi auton perässä tuollaisen kulkevan hyvinkin. Ei nyt luulisi olevan suuri investointi per mahdollinen maantietukikohta.
 
@hessukessu Tuota materiaalia on rajallisesti. Joka paikkaan riittää varmaan tankkiauto ja vaikka parikin pataljoonaa kivääri ja kikkeli -joukkoja, mutta entäpä lähestymisvalot ja muu spesiaalikalusto? Jos ne on tarkoitus kannibalisoida siviilikentiltä, niin sitten koko showta voitaisiin pyörittää siellä siviilikentillä yhtä hyvin.

Minustakaan kaikkialla ei tarvitse olla jatkuvaa miehitystä, se veisi vain resursseja. Kunhan niitä on vain tarpeeksi ja paikkoja vaihdellaan aina välillä ja pidetään vihollinen arvailemassa.
 
On se vaikeaa, jos asiaa ei ole suunniteltu etukäteen. Esikunnilla on kädet täynnä töitä liikekannallepanossa eikä siinä joudeta miettimään valemaaliryhmän koostumusta, työkaluja ja niiden hankintaa sekä sopivien miesten valintaa. Samalla mentaliteetilla aletaan pohtimaan paikallisjoukkojenkin kalustoa, miehiä ja kokoonpanoa vasta joukkoja perustettaessa? Homma voi olla kenen hyvänsä OTO-tehtävä, mutta mielestäni siitä sietäisi tehdä ihan omankin taiteenlajinsa, jos se kerran on tärkeässä roolissa uudessa taistelutavassa, koska muuten se on pois taistelujoukoilta, jotka eivät ehdikään lepäämään/valmistelemaan asemiaan/taistelemaan, vaan kuluttavat energiansa kaivaen jotain valeasemaa. "Harhautusmies" olisi hyvä nimike.

Johtajat toki pitää olla jo valmiina, mutta muutenhan ne käytännön hommathan eivät erityisen paljon eroa normaaleista jalkaväen ja pioneerien tehtävistä.
 
Lentokenttiä ja lentopaikkoja on Suomessa melkoinen määrä. Taitaa kokonaismäärä maantietukikohdat mukaanlukien mennä yli sadan kappaleen.

Osa lentopaikoista taitaa olla sorapintaisia, mutta on tuolla listalla asfaltoitujakin vaikka hurumycket: www.lentopaikat.fi
 
Viimeksi muokattu:
Ööhhh... Eiköhän koko palettia ole tarkoituskin pyörittää MYÖS siviililentokentiltä sotatilanteessa?!? Ei noita lähestymisvaloja nyt niin mahdottomasti tarvitse, luulisi auton perässä tuollaisen kulkevan hyvinkin. Ei nyt luulisi olevan suuri investointi per mahdollinen maantietukikohta.

Vähän muutakin olisi hyvä olla kuin ne valot: radiot, radiomajakat jne. Mikä on kokonaishinta? Kolme miljoonaa euroa? Kertaa mitä, 20? Ja sitten kehdataan ihmetellä, että kuinka ei ole NLAW:n varaa...

Suomen ilmavoimien varatukikohdan varustus varalaskupaikalle tuotuna voi edellyttää 20 yhdistelmäkuorma-autollista varusteita.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lusin_varalaskupaikka
 
Vai ovatko ilmavoimat niin tyhmästi muka asian suunnitelleet, että niissä paikoissa, mihin ei ole tarkoitus laskea koneita just sillä hetkellä, ei ole mitään eikä ketään ja vain siellä missä koneita on, on organisaatiota ja kalustoa maassa?!? Eivät kai ne niin tyhmiä ole, eiväthän?

Yksinkertainen ja lyhyt vastaus, eivät ole.
Kyllä työkentät/varatukikohdat on miehitetty ja kalustettu, vaikkei olisi yhtäkään konetta paikalla.
 
Hawk mk.51A oli 7 koneen sarja korvaamaan onnettomuuksissa menetettyjä koneita. Näiden koneiden määrä versus torjuntahävittäjät on muuten Suomessa melko suuri. Tilanteessa heijastelee edelleen 80-luvulla vallinnut tilanne, jolloj pariisin rauhansopimus rajoitti taistelukoneiden määrän 60 koneeseen, muttä tähän ei laskettu harjoutushävittäjiä, vaikka ne voitiinkin aseistaa. Varsinkin Fougia oli aikanaan melkoinen ylimäärä, muistaakseni lähemmäs 80 konetta.

Kaksi viimeistä Fouga-sarjaa (molemmat 10 kpl) rakennettiin puhtaasti työllisyyssyistä, ne ylittivät sekä ilmavoimien toiveet että tarpeet. Teoria ei muutenkaan lainkaan toimi Fougan kohdalla, koska taistelukoneiden lukumäärä ei tuolloin ollut lähelläkään 60 koneen rajaa. Ja jos 40-60 Fougaa katsottiin tarpeellisiksi ilman rajoituskikkailuakin, niin miksi 50 Hawkia ei olisi yhtä uskottava? Näkisin taustalla todennäköisemmin sen, että määrältään rajoitettua sotakalustoa on haluttu säästellä käyttämällä enemmän harjoitushävittäjiä. Ja toki se säästää rahaakin.

D-mallit muuten tuoteiin siirtolennolla Suomeen, mutta C-mallit koottiin Hallissa. Olisiko kertakaikkiaan työvoimapolitiikka kesken syventyvää lamaa painanut (tosin juustomaassa vain 1 C- ja 1 D- malli tuotiin jenkeistä, loput koottiin käkikellotehtaassa)?

Tuskin, yksi- ja kaksipaikkaisten suhdeluku on melko normaali. Vrt. 26x MiG-21BIS vs 4x MiG-21UM ja 43x J 35BS/S/FS vs 5x CS. Tosin J 35BS oli käytännössä yksipaikkainen harjoitushävittäjä, joten sen voi laskea makunsa mukaan.

Mutta minä näen tuossa järjestelmässä paljon hyvääkin: kun meillä oli tuollainen high-low sekoitus, niin kun (oletettavasti) kaikki pilotit kulkivat sen low-koneen (Hawk) kautta, niin ainoastaan parhaimmat ja tehokkaimmat hävittäjälentäjät pääsivät suuremman koneen puikkoihin (Draken, Mig, Hornet), jolloin siitä saatiin irti paras teho.

Kuinka suuri osa koulutukseen otetuista lentäjistä mahdetaan ohjata muuhun hommaan kuin hävittäjälentäjiksi?

Tää käsitys on Apalin kirjoista, joissa muistaakseni useampaankin otteeseen mainitaan sopimusta tulkitun jo varhaisessa vaiheessa siten, että harjoituskoneet eivät sisälly sopimukseen. Sitä en muista, tehtiinkö tästä pöytäkirja. Tätä tukee myös esim. Fougien määrä, joka jo yksinään siis ylittää tuon 60 konetta. NL:stä myös hankittiin Il-28 -maalihinureita, vaikka koneessa on sisäiset pommiripustimet.

Niin sitä tulkittiin, tiettävästi ei kuitenkaan missään vaiheessa kirjallisesti. Mutta Fougien määrä ei sitä tue kuten yllä totesin. Mitä IL-28:aan tulee, niin "suunnitellut ensisijassa pommituskoneiksi" on ainakin tulkinnanvarainen lause, joka antaa mahdollisuuden olla välittämättä pommiripustimista.
Sivumennen sanottuna sopimuksessa ei myöskään erikseen sanota, että asetetut miesmäärärajoitukset koskisivat vain rauhan aikaa. Aluksi olikin jonkinlaista pelkoa siitä ettei asevelvollisuuteen perustuvaa reserviläisarmeijaa ei enää saisi pitää, mutta tämäkin tulkittiin sitten meidän kannalta mieluisammalla tavalla.

Pommiluukut taisi olla tukittu.

Eivät olleet, luukuilla oli käyttöä ilmakuvauksessa.
 
Minustakaan kaikkialla ei tarvitse olla jatkuvaa miehitystä, se veisi vain resursseja. Kunhan niitä on vain tarpeeksi ja paikkoja vaihdellaan aina välillä ja pidetään vihollinen arvailemassa.
No sitten vihollinen voi tiedustella ja katsoa vain, missä on miehitystä ja ta-daa, siellä ovat koneetkin. On niitä paikallisjoukkoja siellä sun täällä muutenkin. Miksei sitten voisi pistää tuollaista rulettia pyörittämään aikansa kuluksi siellä selustassa?

Vähän muutakin olisi hyvä olla kuin ne valot: radiot, radiomajakat jne. Mikä on kokonaishinta? Kolme miljoonaa euroa? Kertaa mitä, 20? Ja sitten kehdataan ihmetellä, että kuinka ei ole NLAW:n varaa...
No jos pitää 60 miljoonaa pistää ilmavoimien tukikohtien varustamiseen ja harhauttamiseen, niin minusta se on ihan helvetin vähän. Sillä rahalla saakin sitten hubaa naapurin ilmavoimille ja tykistöohjuksille koko rahan edestä.

Yksinkertainen ja lyhyt vastaus, eivät ole. Kyllä työkentät/varatukikohdat on miehitetty ja kalustettu, vaikkei olisi yhtäkään konetta paikalla.
Mutta onko siellä vain kalusto jemmassa vai onko miesvoimaa myöskin pyörittämään sitä palettia siten, kuin siellä olisi koneitakin? Jos näin ei ole, niin tiedustelukuvilla näkee helposti, että se kenttä ei ole sillä hetkellä eikä hetkeen tulevaisuudessakaan käytössä.

Jos mahdollisuus on pitää 10 tai sitten 100 "kenttää" sellaisena, että niissä voi olla toimintaa tai sitten ei ole, niin onhan se nyt hyvänen aika selvä, että pitäisi pitää ne 100 kenttää toiminnassa! 10x enemmän maaleja viholliselle ihmeteltäväksi ja tiedusteltavaksi ja tuhottavaksi. Plus tietenkin sitten realistinen mahdollisuus myöskin käyttää niitä kenttiä kaikki nopeasti hätätapauksessa. On niitä paikallisjoukkoja siellä sun täällä muutenkin. Miksei sitten tuollaisessa paikassa hääräämässä? Onko parempi pitää niitä jossain metsässä teltassa kyyhöttämässä sen sijaan, että touhuaisivat jotakin? Pienelläkin porukalla tuollaiseen paikkaan saa helposti näkymään paljon toimintaa ja lämpöjälkiä. Jos vielä valelaitteita saadaan tai nikkaroidaan itse niin mikäs sen parempi. Mitä enemmän tohinaa ja suhinaa, sen parempi vaan. Jos ei Suomen armeijalta liikene 100 komppaniaa tämmöisiä tehtäviä varten niin sitten on syytä pistää pillit pussiin samantien.
 
No jos pitää 60 miljoonaa pistää ilmavoimien tukikohtien varustamiseen ja harhauttamiseen, niin minusta se on ihan helvetin vähän. Sillä rahalla saakin sitten hubaa naapurin ilmavoimille ja tykistöohjuksille koko rahan edestä.

Kolme miljoonaa oli täysin hatusta vedetty luku, joka perustui kiitoradan valaistukselle jossain esitetylle luvulle 1-1,5 miljoonaa dollaria. Valaistukseen uponnee tuota luokkaa, mutta monimutkaisempaan kalustoon voi upota vaikka kuinka paljon rahaa. Jos jotain vertailukohtaa pitää vetää, niin Ämarin lentotukikohdan varustaminen maksoi noin 1,17 miljardia EEK (Lähde) eli runsas 75 miljoonaa euroa. Leijonanosa upposi todennäköisesti rakennuksiin, kentän pinnoittamiseen ym., mutta elektronisetkin laitteet maksoivat varmaan jotain. Voi olla yhtä hyvin 3, 5, 10 tai 20 miljoonaa kaiken tarpeellisen hinta per tukikohta.
 
No sitten vihollinen voi tiedustella ja katsoa vain, missä on miehitystä ja ta-daa, siellä ovat koneetkin. On niitä paikallisjoukkoja siellä sun täällä muutenkin. Miksei sitten voisi pistää tuollaista rulettia pyörittämään aikansa kuluksi siellä selustassa?

En missään vaiheessa sanonut, että miehitystä pidettäisiin vain niissä tukikohdissa missä on koneita. Sanoin, että kaikissa paikoissa ei ole pakko pitää miehitystä. Siitäkin huolimatta vihollinen joutuisi pitämään niitä kaikkia silmällä, jos tuota rulettia pidetään yllä. Mainittakoon, että lontoonkielinen "shell-game" on mielestäni parempi kuvaus kuin "ruletti", mutta se ei oikein käänny suomeksi.
 
Lentokenttiä ja lentopaikkoja on Suomessa melkoinen määrä. Taitaa kokonaismäärä maantietukikohdat mukaanlukien mennä yli sadan kappaleen.

Osa lentopaikoista taitaa olla sorapintaisia, mutta on tuolla listalla asfaltoitujakin vaikka hurumycket: www.lentopaikat.fi

Kun Horneteja ja Hawkeja on yhteensä rivissä 85-90kpl niin jokaiselle koneelle olisi teoriassa tosiaan oma lentopaikka olemassa. Tuo ei ole mikään yksiselitteisen helppo homma vihollisen tiedustelulle, jos hiukan joka nurkalla näyttää olevan toimintaa edes satunnaisesti. Aktiivistenkin pää- ja varatukikohtien samanaikaisen määrän on mainittu olevan lähellä kahtakymmentä.
 
Back
Top