Rauhantekijä
Greatest Leader
... ja no hanskatkin...hyviä "tacticool" vinkkejä ....Vielä jos on lippalakki väärinpäin...siitä saa +3...Aurinkolasit lisänä ja tulos on jo +4...
Jaahas, moneenkas asti se on Varusteleka auki tänään...
.
Sekalaista mussuttelua
- Viestiketjun aloittaja miheikki
- Aloitus PVM
Jaahas, moneenkas asti se on Varusteleka auki tänään...
.
Taipaleenjoki - Tuonelanjoki
Runoilija Yrjö Jylhä taisteli komppanianpäällikkönä Taipaleessa.
"Mihin ikinä silmäni täällä luon,
nimet kaikki tihkuvat verta:
näen Mustanojan ja Surmansuon
ja takana lumisen virranvuon
ja kaistan Laatokan merta."
(runosta Hyvästi Kirvesmäki)
Laulu joesta
Taipaleenjoki, Tuonelanjoki --
niin äiti lauloi ja lapset pirtissä hoki,
kun suvi saapui ja suvi hiipui,
mut' isä vain yhä viipyi.
Sen kerran väyläkseen yön yhden mennen
Suvanto uursi, länteen juoksut ennen;
se purkaa Vuoksen vedet Laatokkaan,
sen lähteet sydämess' on synnyinmaan,
sen rannat ahtaat on mutta laulurikkaat,
Sen laulut muinaiset ja mainehikkaat.
Se tuntee kansan, tuntee surut sen
ja ilot laulannasta laineitten;
se vuoroin kirkas on ja vuoroin musta
noin vaihtuin ihmiselon vaihteluista,
ihastuin kukkaan, jonka laineet loi,
vihastuin pilveen, joka rakeet toi.
Niin hellästi se kevättouot kastaa,
mut' uhmall’ uhkaan vieraitten se vastaa.
Taipaleenjoki, Tuonelanjoki --
se kesti kanssamme, monet vaiheemme koki,
niin tyynnä vyöryi, mut' kiihtyi, kiehui,
kun viha rannoilla riehui.
Viel’ äsken rauhassaan niin päilypinta,
nyt raivoissaan täys vimmaa valtavinta
se pärski vaahtoa ja tulta sylki
kuin lohikäärme musta, suomukylki,
viholliselle paisui poikkitieksi,
löi laumat hyökkääjäin ja vettä pieksi.
Niin vastaan tulvien se tulvat esti,
taas väijymään jäi salamyhkäisesti:
se laski laineilleen, ken tulla mieli,
mut’ ratsut miehineen ja venheet nieli –
ei päässyt takaisin, ken yli souti.
Viel’ alkulähteiltään se avun nouti.
kun talven vangiksi jo itse häätyi,
sen suonet jähmettyi, sen rinta jäätyi.
ja vartioilleen voimansa nyt antain
se seuras' kamppailua vastarantain,
niin hirmuista, sit’ ettei ihmissuulla
voi kertoa, ei siedä korva kuulla.
Kevättä varroten se luotti heihin,
viel’ yltyäkseen pauhuun, syövereihin.
Ja miehet kestivät, se joihin luotti,
mut' kevät tullessaan vain tuskaa tuotti;
vain rannat raiskatut ja oudot sille
avartuneiks' se näki ympärille.
Niin toisin kaikki, kuin se toivoi, tahtoi –
vain Vuoksi ruumiitaan sen syliin ahtoi;
vihollisvainaat Laatokkaan se pyyhki
ja poikiaan kun löysi, pitkään nyyhki
hivellen heidän hiuksiaan hiljaa,
kuin lasta tuudittain, kuin vesililjaa.
Taipaleenjoki, Tuonelanjoki –
Elämänvirraks se viel' on muuttuva toki;
kun tuska tyyntyy ja kipu haihtuu,
sen suru voimaks' vaihtuu.
Unohtain paljon, paljon ymmärtäin
se kääntyy lähteilleen, käy kotiinpäin
ja nostain vainajamme laineilleen
se saattaa synnyinmaansa sydämeen,
ne siunaa sinne, kääntyy jälleen pois –
ah, ken sen kyynelittä nähdä vois?
Niin surumielinen sen laulu on.
mut' toivo, luottamus niin rajaton.
Venäläinen runoilija Jevgeni Dolmatovski runoilee myös Taipaleenjoesta
Olen nähnyt ma jokia paljon,
ja kaikkia muista ma en.
Mutta yksi on - Taipaleenjoki
vain purosen levyinen.
On vaikeemp´ yli sen mennä
kuin ylittää elämä …
… Mutta miehet verkallensa
yhä eteenpäin vaeltaa,
eivät muista he Volgaansa,
enkä minä nyt muista Moskovaa;
yksi ainoa ajatus meitä
- ”Elän vielä ” - kannustaa.
On idässä jokia paljon,
mutta raskaimmin aaltoaa
vuo ikuisen Taipaleenjoen,
joka purosta muistuttaa.
Runoilija Yrjö Jylhä taisteli komppanianpäällikkönä Taipaleessa.
"Mihin ikinä silmäni täällä luon,
nimet kaikki tihkuvat verta:
näen Mustanojan ja Surmansuon
ja takana lumisen virranvuon
ja kaistan Laatokan merta."
(runosta Hyvästi Kirvesmäki)
Laulu joesta
Taipaleenjoki, Tuonelanjoki --
niin äiti lauloi ja lapset pirtissä hoki,
kun suvi saapui ja suvi hiipui,
mut' isä vain yhä viipyi.
Sen kerran väyläkseen yön yhden mennen
Suvanto uursi, länteen juoksut ennen;
se purkaa Vuoksen vedet Laatokkaan,
sen lähteet sydämess' on synnyinmaan,
sen rannat ahtaat on mutta laulurikkaat,
Sen laulut muinaiset ja mainehikkaat.
Se tuntee kansan, tuntee surut sen
ja ilot laulannasta laineitten;
se vuoroin kirkas on ja vuoroin musta
noin vaihtuin ihmiselon vaihteluista,
ihastuin kukkaan, jonka laineet loi,
vihastuin pilveen, joka rakeet toi.
Niin hellästi se kevättouot kastaa,
mut' uhmall’ uhkaan vieraitten se vastaa.
Taipaleenjoki, Tuonelanjoki --
se kesti kanssamme, monet vaiheemme koki,
niin tyynnä vyöryi, mut' kiihtyi, kiehui,
kun viha rannoilla riehui.
Viel’ äsken rauhassaan niin päilypinta,
nyt raivoissaan täys vimmaa valtavinta
se pärski vaahtoa ja tulta sylki
kuin lohikäärme musta, suomukylki,
viholliselle paisui poikkitieksi,
löi laumat hyökkääjäin ja vettä pieksi.
Niin vastaan tulvien se tulvat esti,
taas väijymään jäi salamyhkäisesti:
se laski laineilleen, ken tulla mieli,
mut’ ratsut miehineen ja venheet nieli –
ei päässyt takaisin, ken yli souti.
Viel’ alkulähteiltään se avun nouti.
kun talven vangiksi jo itse häätyi,
sen suonet jähmettyi, sen rinta jäätyi.
ja vartioilleen voimansa nyt antain
se seuras' kamppailua vastarantain,
niin hirmuista, sit’ ettei ihmissuulla
voi kertoa, ei siedä korva kuulla.
Kevättä varroten se luotti heihin,
viel’ yltyäkseen pauhuun, syövereihin.
Ja miehet kestivät, se joihin luotti,
mut' kevät tullessaan vain tuskaa tuotti;
vain rannat raiskatut ja oudot sille
avartuneiks' se näki ympärille.
Niin toisin kaikki, kuin se toivoi, tahtoi –
vain Vuoksi ruumiitaan sen syliin ahtoi;
vihollisvainaat Laatokkaan se pyyhki
ja poikiaan kun löysi, pitkään nyyhki
hivellen heidän hiuksiaan hiljaa,
kuin lasta tuudittain, kuin vesililjaa.
Taipaleenjoki, Tuonelanjoki –
Elämänvirraks se viel' on muuttuva toki;
kun tuska tyyntyy ja kipu haihtuu,
sen suru voimaks' vaihtuu.
Unohtain paljon, paljon ymmärtäin
se kääntyy lähteilleen, käy kotiinpäin
ja nostain vainajamme laineilleen
se saattaa synnyinmaansa sydämeen,
ne siunaa sinne, kääntyy jälleen pois –
ah, ken sen kyynelittä nähdä vois?
Niin surumielinen sen laulu on.
mut' toivo, luottamus niin rajaton.
Venäläinen runoilija Jevgeni Dolmatovski runoilee myös Taipaleenjoesta
Olen nähnyt ma jokia paljon,
ja kaikkia muista ma en.
Mutta yksi on - Taipaleenjoki
vain purosen levyinen.
On vaikeemp´ yli sen mennä
kuin ylittää elämä …
… Mutta miehet verkallensa
yhä eteenpäin vaeltaa,
eivät muista he Volgaansa,
enkä minä nyt muista Moskovaa;
yksi ainoa ajatus meitä
- ”Elän vielä ” - kannustaa.
On idässä jokia paljon,
mutta raskaimmin aaltoaa
vuo ikuisen Taipaleenjoen,
joka purosta muistuttaa.
tulikomento
Supreme Leader
Komeeta settiä. Bundeswehrin orkesteri muistelee WW1:stä. Deutschlandlied ja marseljeesi soi komeasti.
VanhaPate
Ylipäällikkö
En eoikein tiedä mihin tämän laittaisi, pistetään tänne:
http://www.is.fi/viihde/art-2000005121962.html
Suomalainen Antti Kurhinen ehdolla poikkeuksellisen raakaan venäläiseen tosi-tv-ohjelmaan – jopa raiskaukset ja murhat mahdollisia
Joulukuussa BBC kohahdutti kertomalla venäläisten valmistelevat kovaa vauhtia uutta tosi-tv-sarjaa, joka vie selviytymisseikkailun aivan uudelle tasolle.
Game 2: Winter -sarjassa kilpailijat viedään Siperian luonnon armoille, joissa he joutuvat selviytymään yhdeksän kuukautta rankoissa oloissa Novosibirskiä ympäröivissä metsissä. Sitä on luonnehdittu tosielämän ”Nälkäpeliksi”, joka on tuttu kirjoista ja elokuvista.
Sää voi vaihdella yli 30 asteen helteestä alle 40 asteen pakkasiin. Tv-kanava aikoo näyttää 2 000 kameran avulla yötä päivää, miten osallistujat selviävät Siperian pakkasista, karhuista ja susista. Tuottajien mukaan mitkä tahansa selviytymiskeinot tulevat kysymykseen, jopa raiskaukset ja murhat.
Eli tämä Antti haluaa ilmeisesti tulla sekä raiskatuksi että murhatuksi Siperiassa...kai tuo nyt lähempänäkin onnistuisi...
Tosi-TV stara Kurhinen on nykyään vaginahieroja!
Suomalaisjulkkis aloitti vaginahierojana: Tule niin avaan pimppijumisi!
Hullu Suomi | Seksi 17.10.2016 21:16
Antti Kurhinen kiinnostui vaginahierojan ammatista nähtyään toimen harjoittajan työtä televisiossa. Antti päätti kouluttautua jossain vaiheessa vaginahierojaksi, mutta mielenkiinto ammatinvalintaa kohtaan on ylittänyt kaikki mittapuut.
Antti on saanut hurjasti viestejä ja postia, ja myös tuntemattomat ovat tulleet pysäyttelemään.
-Olin turkulaisravintolan avajaisissa perjantaina, ja sielläkin kymmenet ihmiset, ja tietenkin naiset etupäässä, tulivat aiheesta juttelemaan, Antti kertoo Comolle.
Nyt Antti bloggaa aloittavansa koehieronnat.
-Olenkin nyt sitten ajatellut tässä kun niin moni kyselee ja kun niin monia asia kiinnostaa niin paljon, kysmyksiä tulee minulle roppakaupalla varsinkin facebookissa, tinderissä naisilta, sähköpostiin, niin olen päättänyt toteuttaa semmoisen jutun, että joku teistä saa tulla minun koehierottavaksi ja saa sitten antaa palautetta siitä minkälaista tämä hierontani oli, sekä mitä kaivattaisiin lisää. Tämä kaikki sitten kuvataan videolle ja julkaisemme teille muille nähtäväksi. Tietenkin intiimit paikat peitämme peitolla, jotenka sitä ei tarvi pelätä että ihana simpukkanne pääsee näkee päivänvaloa
! Muuten tosiaan homma tulee nauhalle. Eli nyt siis etsitään tositarkoituksessa rohkeaa, avointa, sosiaalista, mielellään kaunista ja paljon jumeja sekä traumoja alapäähän saanutta neitosta koekaniiniksi! Antti kirjoittaa blogissaan.Olemme sanattomia!
http://www.como.fi/uutiset/suomalaisjulkkis-aloitti-vaginahierojana-tule-avaan-pimppijumisi/
Ei nyt ihan sata vuotta mutta vanha tapaus kuitenkin.
Joten laitetaan tänne ettei häiritse.
Vuonna 1938 vankilassa Uralilla teloitettiin yli 200 suomalaista – he päätyivät joukkohautaan, eikä omaisille kerrottu koskaan, mitä heille oli tapahtunut
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005123662.html
SUNNUNTAI-ILTANA 13. maaliskuuta 1938 tuomiot oli langetettu. Alkoivat teloitukset.
Maailma katsoi sinä päivänä Keski-Eurooppaan, sillä Saksan joukot marssivat Itävaltaan, joka liitettiin Suur-Saksaan.
Samaan aikaan Tšeljabinskin vankilassa Etelä-Uralilla Neuvostoliitossa ammuttiin huomiota herättämättä ainakin 240 miestä ja naista. Henkensä menettäneet olivat suomalaisia.
Kirjoitin vuonna 1995 suomalaisten kohtalosta Neuvostoliitossa kaksi artikkelia Helsingin Sanomiin. Teimme toimittaja Eila Lahti-Argutinan kanssa aiheesta myös kirjan Meillä ei kotia täällä (Otava 1997), jossa mainitsimme sunnuntaiyön teloitukset, mutta nyt kuva niistä on täsmentynyt.
Kirjan valmistuttua Lahti-Argutina keräsi lisää nimiä arkistoista, kunnes kuolema keskeytti työn. Minä olen haastatellut uhrien lapsia, ja Venäjällä on ilmestynyt tuhatsivuinen kirja Etelä-Uralin teloituksista. Olen myös laskenut suomalaisten osuuden suuren terrorin (1937–38) uhreista.
Verilöyly 13. maaliskuuta ei ollut ainoa laatuaan. Kolme päivää aiemmin samassa paikassa turvallisuuspalvelu NKVD:n miehet ampuivat ainakin 120 suomalaista vankia.
SUNNUNTAINA teloitetuista monet olivat naisia, perheenäitejä. Luultavasti teloitettuja oli enemmänkin kuin 240, sillä monen suomalaisvangin jäljet päättyvät mustaan aukkoon. Kaikkien nimiäkään ei tiedetä.
Satoja suomalaisvankeja oli tuotu Tšeljabinskiin rautateitse kaksi kuukautta aiemmin. Autot kuljettivat heitä kuulusteluihin NKVD:n piiripäämajaan ja takaisin vankilaan.
Useimmat uhreista olivat Kamenskin alumiinitehtaan suomalaiskylästä. Miehet olivat loikkareita, jotka olivat tulleet Suomesta luvatta ja papereitta, monet perheineen.
Näistä suomalaisista oli harmia. He olivat kovia tekemään työtä, mutta he myös purnasivat ja pitivät yhteyttä Suomeen ja Suomen Moskovan-lähetystöön.
Monet anoivat paluuta kotimaahan, mutta Suomen viranomaiset eivät heitä juuri voineet eivätkä aina halunneetkaan auttaa.
Suomalaisia ei tuolloin teloitettu vain Uralin alueella. Samaa tapahtui ainakin Karjalassa, Leningradissa, Permissä, Muurmannin alueella ja Komissa.
Vuosi 1938 oli muutenkin Stalinin vainojen verisin vuosi, ja erityisen pahaa aikaa olivat talvi ja kevät.
NKVD:n johtaja Nikolai Ježov oli määrännyt edellissyksynä, että myös loikkarit, suomalaisetkin, piti vangita Sverdlovskin ja Tšeljabinskin alueilla.
Moskova lähetti valtuutetun valvomaan operaatiota. Ensin takaraja oli 15. maaliskuuta, mutta sitten tuli käsky, että suomalaisten vakooja- ja tihutyöryhmien tuhoamista oli jatkettava huhtikuulle.
Samaan aikaan NKVD määräsi, että juttujen käsittelyä piti yksinkertaistaa ja vankimäärää vähentää. Oli puutetta tilasta, ruuasta ja vaatteista. Vähentäminen tapahtui teloittamalla.
Martta Arvola Kiuruvedeltä teloitettiin 13. maaliskuuta. Nelivuotias Heikki-poika katosi jäljettömiin. (KUVA: JUKKA RISLAKIN ARKISTO)
VANKEJA HUUDETTIIN Tšeljabinskin täysistä selleistä kuulusteluihin:
He olivat kotoisin Kotkasta, Helsingistä, Sallasta, Jyväskylästä, Jämsästä, Petsamosta, Porista, Vehkalahdelta, Kuopiosta, Kemistä, Lohjalta, Viipurista...
Vankeja seisotettiin, hakattiin ja pidettiin valveilla, eikä heille annettu ruokaa.
Heitä pidettiin komeroissa, joissa saattoi vain seistä. Heille valehdeltiin kotiin pääsystä. Nuoria tyttöjä houkuteltiin voileivillä ja teellä allekirjoittamaan pöytäkirja.
Pöytäkirjoista näkyy, että pitkät öiset kuulustelut tuottivat mitättömän liuskamäärän tekstiä. ”Erityismenetelmät” ottivat aikansa.
Yhden miehen päähän tiputettiin pisaroita, kunnes hän ei enää kestänyt. Sydäntautinen nainen istutettiin jääkylmään ammeeseen. Hän kuoli. Joidenkin silmiin pidettiin suunnattuna kirkas valo. Kesken kuulustelun nukahtaneet herätettiin kylmällä vedellä. Jotkut menettivät järkensä.
Yksi suomalaismies yritti kuristaa kuulustelijansa.
Ainoa, joka ei puhunut eikä allekirjoittanut, oli oululainen Veikko Huotari. Hänet valehirtettiin kolmesti.
Vankien nimet ja kotipaikat kirjoitettiin miten sattui, mutta jokaisesta tehtiin paperit ja jokainen valokuvattiin.
Muutos näkyy kuvista: nuoret ihmiset katsovat kameraan järkyttyneinä ja vanhentuneina – laihoina, kalpeina, ryppyisinä, harmaantuneina. Miehille on kasvanut parta. Yksikään ei hymyile.
KAIKKI TUNNUSTIVAT lopulta. Ihan mitä tahansa.
Naiset, jotka eivät osanneet venäjää, sanoivat olevansa Suomen vakoojia.
Monet tunnustivat suistaneensa junia raiteiltaan ja särkeneensä vetureita sekä räjäyttäneensä asemia ja tehtaita. Eräs mies sanoi tappaneensa Stalinin.
Jotkut olivat tulleet ”polttamaan metsiä” tai ”räjäyttämään patoja”. Joku oli jäädyttänyt veden vesijohdoissa, toinen ripotellut hiekkaa laakereihin.
Oli kehuttu fasisteja, ja kauppajonossa oli haukuttu ryssiä.
Rappari Viktori Alhonen oli ”tehnyt sabotaasia valamalla 10 senttiä liian leveitä porrasaskelmia”. Siitä seurasi kuolemantuomio.
20-vuotias Salli Lappalainen Kemistä oli ”hitsannut autoa huolimattomasti ja aiheuttanut seisokin tehtaalla”. Tuomio: kymmenen vuotta pakkotyötä Karagandan leirillä ja karkotus Siperiaan.
Kotkalainen Veikko Ollikainen oli tullut Suomesta 12-vuotiaana ja ”saanut vakoilutehtäviä”. Hän yritti paeta Suomeen, mutta hänet saatiin kiinni Karjalassa ja ammuttiin. Hänen isänsä teloitettiin, ja sisko joutui pakkotyöleirille.
Nuorin vangittu, Siiri Hämäläinen, oli lähtenyt 12-vuotiaana Suomesta. Häneltä tiukattiin, kuka hänet oli värvännyt. Hän oli 17-vuotias, kun hänet passitettiin kymmeneksi vuodeksi leirille.
Muutkin teini-ikäiset tytöt joutuivat leireille kymmeneksi vuodeksi.
Tyttöjen rikos oli se, etteivät he ilmiantaneet vanhempiaan ja veljiään. Heille valehdeltiin, että vanhemmat oli lähetetty 25 vuodeksi leiriin ilman kirjeenvaihto-oikeutta.
Rikosvastuun ikäraja oli 1930-luvulla laskettu 12 vuoteen, mutta sen ikäisiä ei kuitenkaan ammuttu.
Pienet suomalaislapset sijoitettiin eri lastenkoteihin. Heidän nimensä muutettiin, ja heidät venäläistettiin. Joidenkin papereissa on maininta: sijoitetaan lastenkotiin, ja kun kasvavat, auttavat valtiota asuttamaan Neuvostoliiton harvaan asuttuja alueita: Kazakstania, Siperiaa ja Karjalaa.
Kirsti Wahlstén antoi tämän perhekuvan vangitsemisen jälkeen miehelleen ystävällisen vartijan välityksellä. Puolisot teloitettiin pian sen jälkeen. Kuva säilyi vuosikymmeniä KGB:n arkistossa. (KUVA: JUKKA RISLAKIN ARKISTO)
TUOMIOITA JAKELIVAT alueelliset kolmikot eli troikat. Niiden lisäksi Moskovassa toimi erikoiskaksikko, johon kuuluivat Nikolai Ježov ja ylisyyttäjä Andrei Vyšinski. He langettivat rajavaltioiden – myös Suomen – vakoojille ja tihutyöntekijöille etätuomioita.
Oikeudenkäyntejä ei ollut. Kaksikko jakoi kuolemantuomioita vastavallankumouksellisista rikoksista syytettyjä näkemättä ja kuulematta.
Liukuhihna toimi. Ne suomalaiset, jotka tuomittiin Tšeljabinskissä 11. helmikuuta, teloitettiin 10. maaliskuuta. 13. helmikuuta tuomitut teloitettiin 13. maaliskuuta. Lisää yksittäisiä vankeja ja ryhmiä teloitettiin keväämmällä.
HUOMIOTA herättää se, että ensimmäisessä teloituserässä näyttää olleen vain neljä naista – Helmi Karjalainen, Impi Qvintus, Aino Saarela ja Olga Stelander. Kaikki muut olivat miehiä.
Toisessa eli sunnuntain erässä oli sitten peräti 60 naista.
Teloitettiinko miehet ensin, jotta naiset voitaisiin likvidoida rauhassa?
Ovelasti oli vangitseminenkin suunniteltu, ainakin Kamenskissa. Miehet ja pojat kutsuttiin kokoukseen, vangittiin ja lastattiin junaan. Naiset ja lapset haettiin toiseen junaan. Perillä selleihin ahdettiin ensin miehet. Sen jälkeen lapset riistettiin äideiltään ja naiset työnnettiin selleihinsä.
Suomalaiset, myös naiset, näyttävät saaneen kovia tuomioita. Venäläisiä, ukrainalaisia, puolalaisia ja saksalaisia tuomittiin Etelä-Uralilla paljon, mutta monet heistä saivat vain leirituomioita ja naisia tuomittiin melko vähän.
Muutama raskaana ollut suomalaisnainen säästyi kuolemalta. Kotkalainen Ebba Murto pelastui, kun teloitettavat riisuuntuivat saunomista varten ja vartijat huomasivat raskauden.
Murto sai leirituomion, mutta hän menetti kaksi lastaan ja miehensä.
SATOJEN IHMISTEN teloittaminen sisätiloissa – on arveltu, että vankilan kellarissa – tuntuu erikoiselta. Helpompaa olisi ollut ampua uhrit joukkohaudan partaalla. Se tiedetään, että hautana toimi Zolotaja goran kaivos. Kullankaivajat löysivät sieltä ruumiskasat 1990-luvulla.
Kun turvallisuuspalvelu KGB tutki Nikita Hruštšovin aikana NKVD:n ”väärinkäytöksiä”, vahvistui, että suomalaisia oli kiusattu Tšeljabinskin-päämajan kolmannessa kerroksessa, huoneessa 509, ja että heiltä puristettuja tunnustuksia ei yritetty mitenkään tarkistaa eikä hankkia syytteille todisteita.
NEUVOSTOLIITON poliittisten tuomioiden tilastoista paljastuu, että ”kansallisissa operaatioissa” eli vainossa 1937–38 suomalaisia teloitettiin suhteellisesti eniten: niistä suomalaisista, joita vastaan aloitettiin oikeustoimet, päätyi ammuttaviksi yli 89 prosenttia, kun kaikkien kansallisuuksien keskiarvo oli 73,6 prosenttia.
Absoluuttisin luvuin suomalaisia joutui sortotoimien kohteeksi suuressa terrorissa vähemmistöistä kuudenneksi eniten (yli 11 000 kesään 1938 mennessä).
Enemmän uhreina oli vain puolalaisia, saksalaisia, kiinalaisia, latvialaisia ja kreikkalaisia. Kuitenkin pidätysluvuissa suomalaiset olivat vasta sijalla 16.
Suureen teloitettavien määrään ei ollut täysin varauduttu. NKVD:n kirjeenvaihdosta ilmenee, että paikallisosastot pyysivät lähettämään kiireesti lisää Nagan-pistoolin patruunoita.
Tuntien Etelä-Uralin teloitusfrekvenssin (lähes kaikki vangitut tuomittiin, suurin osa oli kuolemantuomioita, ja suomalaisten tuomiot olivat kovia) päättelin kaksi vuosikymmentä sitten, että vuosina 1937–38 Etelä-Uralilla kuoli vangittuna ainakin 865 suomalaisloikkaria.
Arkistoja penkonut Eila Lahti-Argutina päätyi samanlaiseen väliaikatietoon: uhreja oli ainakin 845. Hän arveli uhreja olleen kaikkiaan tuhatkunta. NKVD kirjasi likvidoineensa tuon yhden talven aikana Etelä-Uralilla 772 suomalaista.
ALEKSANDR SOLŽENITSYN kauhisteli Vankileirien saaristo -kirjassaan, että Leningradin Krestyssä kohtaloaan odotti joulukuussa 1932 samanaikaisesti 265 kuolemaantuomittua. Hän ei tiennyt, että enemmän näitä tuomittuja oli Tšeljabinskin vankilassa talvella 1938, lähes 400 – ja kaikki suomalaisia.
Vuonna 1874 syntynyt Vilhelmiina Partio oli iäkkäimpiä teloitettuja suomalaisia. (KUVA:JUKKA RISLAKIN ARKISTO)
Muuallakin oli suuria joukkoteloituksia. Neuvosto-Karjalassa määrättiin aloitettavaksi suomalaisoperaatio syyskuussa 1937. NKVD:n erikoistroikka uurasti jo samassa kuussa – se tuomitsi yhtenä päivänä 500 ”Suomen vakoojaa” ja viitenä perättäisenä päivänä kaikkiaan 1 382 ihmistä, heistä 1 353 kuolemaan.
Petroskoissa ammuttiin 155 vankia 3. huhtikuuta 1938 ja täsmälleen sama määrä taas 20 päivän kuluttua. Yhden päivän ennätys siellä oli 175 uhria (3.10.1938). Lähelle sitä NKVD pääsi Leningradissa 8. tammikuuta 1938, jolloin se ampui 173 suomalaista.
PRESIDENTTI Vladimir Putin julisti Valdai-klubin linjapuheessaan syyskuussa 2013 – samalla kun suomi läntisiä arvoja ja kauhisteli lännen moraalista rappiota –, että Venäjän suojeluksessa etnisten ryhmien on aina ollut hyvä elää:
”Kautta vuosisatojen Venäjällä, jonka jotkut ovat yrittänet leimata kansojen vankilaksi, ei pieninkään etninen ryhmä ole kadonnut. Ja ne ovat säilyttäneet ei vain sisäisen autonomian ja kulttuuri-identiteetin vaan myös historiallisen asuintilansa.”
Putin jatkoi, että vähemmistöjen kulttuuria ja kieliä tuettiin. ”Meidän pitäisi tuoda takaisin ja omaksua paljon siitä, mitä tässä suhteessa tehtiin.”
Pitäisiköhän neuvonantajien kertoa presidentille Venäjän suomalaisista?
Soldierblue
Ylipäällikkö
Näkkeeko joku mut sivustolla nyt? Olenko piiloitunut?
Soldierblue
Ylipäällikkö
Maidan
Respected Leader
Näen sun viestit.
Soldierblue
Ylipäällikkö
mä meinaan sitä ololistaa, mutta se toimii, te että nä mut jos mä oon kirjoitanut sisään !
Maidan
Respected Leader
Ei näy sua siellä.mä meinaan sitä ololistaa, mutta se toimii, te että nä mut jos mä oon kirjoitanut sisään !
Oletko ujo?
Soldierblue
Ylipäällikkö
Ei näy sua siellä.
Oletko ujo?
ei mutta mulla on semmoinen fiilis että kun mä kirjoitan sisään niin moneet kirjoitaa ulos , niin mietin jos se on mun syy....
Maidan
Respected Leader
Mutta kun sinusta ei ole kuulunutkaan mitään..Ei pihaustakaan vaikka olisi laittanut korva ruutuun
Viimeksi muokattu:
Perhana. Empä ole tajunnutkaan, että tuonkin homman voi kaupallistaa noin helposti. Tuohan olis sellainen leppoisa ikämiehen eläkeputkivirka. Tiedä sitten millaisia trendejä tuossakin nykyään lienee, kestääkö olkapäätkään sitä vääntelyä ja hankaamista.....
Äkkiä voisi luulla että tuo IR jälki on moottorin palaessa huomattavasti suurempi.
Mikä helpottaa huomattavasti sen havaitsemista.
Tämä viestini on täysin OT joten siksi tänne.
Äkkiä voisi luulla että tuo IR jälki on moottorin palaessa huomattavasti suurempi.
Mikä helpottaa huomattavasti sen havaitsemista.
Tämä viestini on täysin OT joten siksi tänne.
Tottakai.
Kannattaa lukea mitä artikkelissa sanottiin. Ettei muka voi havaita kuin moottorin. Se ei pidä paikkaansa.
miheikki
Greatest Leader
Olipa kerran rautiovaunu
Päivän politiikka- ja huumoriannos nyt yhdessä paketissa. Vaihtoehtoisena makuna pettymys ja myötähäpeä. Saattaa sisältää pieniä määriä liito-oravaa.
https://www.riemurasia.net/video/Olipa-kerran-rautiovaunu/200916
Hakusanat: Tampere, ratikka, kaupunginvaltuusto, veltto, liito-orava, raitiovaunu, politiikka, keskustelu,puheenvuoro,
Päivän politiikka- ja huumoriannos nyt yhdessä paketissa. Vaihtoehtoisena makuna pettymys ja myötähäpeä. Saattaa sisältää pieniä määriä liito-oravaa.
https://www.riemurasia.net/video/Olipa-kerran-rautiovaunu/200916
Hakusanat: Tampere, ratikka, kaupunginvaltuusto, veltto, liito-orava, raitiovaunu, politiikka, keskustelu,puheenvuoro,
tulikomento
Supreme Leader
Löysin itselleni sopivan kuntavaaliehdokkaan. Testituloksen mukaan minun tulee äänestää Ramboa.
http://supervaalikone.com/tarkista.php
http://supervaalikone.com/tarkista.php
miheikki
Greatest Leader
Ennustan, että kohta on jokaisessa Eurooppalaissa valtioissa vastaavia puolueita. Pl. aitoja rakentavat valtiot.
Turkin tukema maahanmuuttajapuolue nousi Hollannin parlamenttiin
Radikaali monikulttuuripuolue vastustaa integraatiota Hollannin valtakulttuuriin
ULKOMAAT to 16.03.2017 11:06 http://beta.oikeamedia.com/o1-8221
Hollannissa toimiva maahanmuuttajien puolueena profiloitunut DENK, joka on suomeksi käännettynä “ajattele”, on noussut maan parlamenttiin. Kahden turkkilaistaustaisen entisen työväenpuolueen kansanedustajan Tunahan Kuzun ja Selçuk Öztürkin perustama uusi puolue sai keskiviikkona käydyissä vaaleissa kolme paikkaa parlamentissa.
Puolue kampanjoi anti-kansallisilla, monikulttuurisilla ja rasisminvastaisilla teemoilla. Puolue on muunmuassa ehdottanut “rasismirekisterin” perustamista, johon joutuvilla henkilöillä ei olisi pääsyä julkisen sektorin työpaikkoihin.
He haluavat myös lopettaa puheen “integraatiosta” ja “maahanmuuttajista” ja korvata sen puheella “hyväksynnästä”, koska termi integraatio olettaa, että on olemassa valtakulttuuri, johon muiden tulisi sopeutua.
Puolue on myös ehdottanut muistomerkkien pystyttämistä jokaiseen kuntaan työperäisten siirtolaisten muistoksi. Entisen siirtomaaministeriön puolue muuttaisi kolonialismin museoksi. DENK haluaa myös lopettaa hollantilaisen Zwarte Pietin jouluperinteen koska pitää tätä rasistisena. Ulkopolitiikan saralla puolue on tullut tunnetuksi Palestiinalaismyönteisyydestään.
Helmikuussa hollantilaislehti NRC Handelsblad raportoi DENKin käyttävän valeprofiileja sosiaalisessa mediassa vaikuttaakseen puolueen kannatukseen ja julkiseen mielipiteeseen. Puolueen edustajat vähättelivät syytöksiä ja vihjailivat, että muut puolueet käyttävät vastaavaa strategiaa enemmän.
Puolueen turkkilaisvaikutus on näkynyt sen suhtautumisessa armenialaisten kansanmurhaan, jota se ei pidä kiistattomana faktana vaan tapahtumana, joka vaatii “riippumatonta kansainvälistä tutkimusta”. Puoluetta onkin syytetty Turkin käsikassaraksi. Yhdysvaltalaisen ajatushautomo Gatestone Instituten julkaiseman artikkelin mukaan Turkin valtio tukee DENK-puoluetta aktiivisesti.
Puolue puolusti Turkin hallitusta kun se viime vuoden huhtikuussa pidätti turkkilaistaustaisen hollantilaistoimittajan Ebru Umarin. Umarin mukaan hänet pidätettiin koska hän oli twitterissä esittänyt kriittisiä kommentteja Turkin presidentistä RecepErdoğanista. Umar on sittemin vapautettu mutta häntä on kielletty poistumasta Turkista.
Turkin ja Hollannin viime aikoina pahasti tulehtuneet suheet ovat myös vaikuttaneet vaaleihin. Turkkilainen poliitikko ja Turkin Kansallismielisen toimintapuolueen puheenjohtaja Devlet Bahceli kannusti Hollannin turkkilaisia lähettämään vaaleissa viestin niille puolueille, jotka “loukkaavat Turkin kansakuntaa”.
“Täten kutsun kaikkia turkkilaistaustaisia ja Turkin kansalaisia Hollannissa olemaan unohtamatta niitä [poliitikkoja ja puolueita], jotka tulehduttivat Turkin ja Hollannin suhteet”, hän twiittasi seuraajilleen.
Turkin valtiollisen uutispalvelun Anadolun maanantaina julkaistun artikkelin mukaan DENKin “odotetaan voittavan turkkilaisten ja muslimien äänet maassa kasvavan rasismin seurauksena”. Hollannissa asuu noin puoli miljoonaa etnistä turkkilaista.
