Itävalta-Unkarin Feldkappessa (nimimerkki Herman30 :n kuvassa Svejkin päässä, Ladan piirtämänä) oli liian lyhyt lippa, mutta nahka on paljon parempi kuin pahvikovike kankaan sisässä.
Samaten liian lyhyt oli lippa saksalaisten vuoristojääkärien kenttälakeissa, vapaussodassa valkoisten käyttämässä kenttälakissa (en ole ihan varma oliko tämä saksalaista alkuperää?) ja verikauhassa eli M/36 kenttälakissa.
Sen sijaan sakemannien vuoden 1943 kenttälakissa on juuri sopivan pituinen, pitkähkö lippa, joka suojaa auringon paistaessa matalammaltakin. Tätä ei voi parantaa (no, miehistön lakeissa olisi saanut olla myös nahkainen hikinauha).
Itävallan Bundesheerin sekoitekankaisessa kenttälakissa on suunnilleen saman pituinen lippa, mutta Saksan Bundeswehrin Flecktarn -kuvioisessa taas lyhyehkö ja molemmat on vuorettomina ihan liian keveitä pyrkimyksissä itään.
Lekan M/05 -kankaasta valmistuttamassa verikauhassa on se vika, että kankaan maalamaton, vaalea puoli paistaa läpi, jos laskoksia ei ole tarkasti taiteltu paikalleen ja eikähän ne paikallaan pysy ilman kiinniompelua.
Jos ei välitetä sotilaallisuudesta, niin leveälieriset huopahatut on parasta mitä voi päähänsä pistää kun lämpötila on lämmön puolella. Sekopäinen maailma, joka pitää sellaisia hattuja sopimattomina tai vanhentuneina, mutta mikä minä olen tuomitsemaan.
Mitä tulee puolustusvoimiin, niin sarkakankainen (ei diagonaalikankainen) verikauha takaisin; säilytetään baretti laskuvarjo- ja rannikkojääkäreille.
mutta tälläinen éi minun ymmärrykseen mene. Ei vaikka miten sen vääntäisin.
