Muistuta sitä katsastusmiestä siitä että ne jarrupalathan hävisivät näkyvistä jo satatuhatta kilometriä sitten eikä jarrusatuloistakaan oo enää niin paljoa jäljellä että niistä kannattaisi mussuttaa.
Ja veikkaisin että se ABS -valo varmaan kuoli vanhuuden heikkouteen. Ne harvoin jaksaa palaa yli kolmea vuotta putkeen.
Katsastusmies lyö varmaan leiman papereihin kun lupaat olla lähettämättä niitten asemalle sellaista joulukorttia, jossa kolmen promillen katsastusmies on kaniturkkibikineissä heiluttamassa sateenkaarilippua Luthersäätiön pikkujouluissa.
on ne varoitusvalot kyllä yllättävän sitkeitä palamaan, se lamppu ku käskee lähestymään marmoritiskiä että saa leiman huoltokirjaan ja tilintyhjenemään, se paloi monta vuotta. sitä sitten hämmästelin kun tulin huomanneeksi ettei se enää palanut.. mies huokasi tosi syvään ja kertoi tietokoneen nollaantuneen moottorin vaihdossa.. joitain tuhansia kilometrejä sitten. Kuka noita nyt jaksaa niin seurailla.
ei sentään kannata alkaa katsastusmiestä uhkailemaan. Riittää kun mukana on parhaassa uhmassa oleva tyttölapsi mikä kirkuu niin että akkunat helisee. Sillä reissulla tuli tehtyä katsastuksen nopeusennätys. Leima tulee paperiin ihan vaan siksi etteivät ne halua nähdä mua enää uudestaan. Paitsi sillon kun se katkaisi käsijarrusta vaijerin. Pyysi sentään anteeksi kun kysyin että hittoko sitä piti mennä kiskomaan, kukaan sitä automaatti autossa käytä..
Hevostrailerin katsastus on kaikkein parasta. Muistin päivän kaks ennen joulua että sekin tarttis tehdä vuoden loppuun mennessä. Varasin ajan ja lykkäsin kärryn perään. Oli ihan järkky peilijää enkä meinannu saada koko yhistelmää liikkeelle ensinkään. Tukin kylänraitin yhistelmälläni ja lähdin tutkimaan että mahtaako mun kopissa olla jarrut nakelissa. Naapurin mies tuli sitte ihmettelemään sitä kun ei ohikaan päässyt. Se ystävällisesti kertoi ettei vika ole jarruissa vaan siinä että toisessa eturenkaassa oli kolme nastaa ja toisessa noin viisi. Yritin ylipuhua sen ajamaan koko roskan sinne konttorille, ei suostunut mutta lupasi tulla kiskomaan yhistelmän ylös kun se lipsahtaa ekasta mutkasta lepikkoon.
konttorilla katsastusmies kertoi ettei kärryssä pala valot, potkaisin töpseliä niin syttyivät. Käski ajaa rivakasti eteen ja polkaista vauhdilla jarrun pohjaan, sanoin että polkekoon itte, mulla on jalka poikki ja sattuu tollanen joutava survominen. Sitten se kysyi että mahtaako mun auto saada kärryn liikkeelle jos siinä on jarru päällä, totesin että on vähän haastavaa ilman nastoja saada se roska liikkeelle ilman jarrujakaan. Siinä se ja kahden vuoden päästä uudestaan.
mulle tosin riitti sitä sorttia niin että päätin suorittaa joulun ruokaostokset samalla. Tiedätte kuinka kanssaeläjät arvostavat neljään ruutuun pysäköityä hässäkkää pahimpaan jouluryysikseen. Kävi hirvee tuuri kun töistä kotiutuva puolisoni oli havainnut parkkeerausperformanssini ohi ajaessaan ja päätti kurvata osallistumaan ostoksiin. Sain sen huijattua ajamaan volvon ja kärryn kotiin. Ite karkasin paikalta sen autolla. Se oli jotenki ihan hermona kotiin päästessään ja vaati mua lupaamaan etten kisko sitä kärryä metriäkään ennen ku autossa on uudet renkaat. Miehet on just tollasia ihme niuhottajia.
tiiättekö mikä on muuten ihan uskomatonta, toi mies on sietäny mua yli 20vuotta. Se jos joku on nobelin arvoinen suoritus.