Sekalaista mussuttelua

MISSÄ ON VEIKKO HUOVISEN PATSAS,KORPIFISOFI JOKA OSAISI
NYKYHETKEENKIN LAUKOA JUURI OIKEAT SANAT JOS OLISI JO XXX VUOTIAS?
Minä perkele en tiedä missä on Veikon PATSAS.
Se pitää järkätä jos sitä ei vielä ole.
Haistakaa ajatusta ja lukekaa ihmeessä vaikka pakinakokoelma läpi( uudelleen ja uudelleen)
ME EMME YMMÄRRÄ ISIÄMME, EMMEKÄ AIEMPAA SUKUPOLVEA( vai miten se meni lampaan syöjissä)
On SE perkele tämä nykymeininki verrattuna Veikko Huovinen ( Luonnonkierto)
On se perkele jos ei Suomessa ole muita tolkun miehiä kuin minä ja Kinnusheikki näytellen) Hyvä tyyppi olen jututtanut KinnustaKIN.
Sotkamossa
 
Kuinkakohan moni ostaa joululahjat joulun jälkeisistä alennusmyynneistä? Väliäkö sillä jos lahjat annetaan hieman myöhemmin.
 
"Saksan puolustusvoimien johto oli varoittanut suomalaisia neuvostojoukkojen strategisten iskujen tehokkuudesta ja tuonut julki arvion, että massiiviset iskut voidaan pysäyttää vasta 80-100 kilometrin päässä murtoalueelta. Saksan sotilasasiamies, eversti Horst Kitschmann oli 1943 arvellut, että suurhyökkäyksen alkaessa Karjalan kannaksella vihollinen tulisi tunkeutumaan Viipuriin kahden viikon sisällä hyökkäyksen alkamisesta. Hänen mielestään pää-
puolustusasema olisi pitänyt rakentaa valmiiksi Viipurinlahden vesistölinjan länsipuolelle."


"Armeijakuntiemme sulutusvalmistelut oli tehty Kannaksella etupainotteisiksi. Tärkeimmät sulutteet ja hävitteet sijaitsivat kesäkuussa VT-(Vammelsuu-Taipale)linjan etupuolella. Pääaseman sulutteet käsittivät 80 000-100 000 erilaista miinaa. Miinoite etulinjan edessä oli nauhamainen ja yhtenäinen. Etulinjan takana, tuki- linjassa, oli noin 25 000 panssarimiinaa. Pääaseman selustaosia ei ollut sulutettu.
VT- ja VKT-linjojen välinen alue oli jatkosodan vuosina sivii- liasutusaluetta. Siksi ja mahdollisesti myös mielialasyistä välialueen suluttamiseen ei ennen taistelujen alkua kiinnitetty juuri ollenkaan huomiota."

Äkilliset sulutusmateriaalitäydennykset olivat eritoten kiireellisinä vaikeita, jopa mahdottomia, koska IV AK:n pioneerikenttäma- kasiinin johdolle oli annettu tiukat ohjeet, joiden mukaan täydennyksiä edessä taisteleville joukoille sai antaa vain IV AKE:n kirjallisen käskyn perusteella. "


"ADD:n johto pystyi kuitenkin valelemaan keskeisiä ohjaaja- ja tähystäjävoimiaan saksalaisista ilmatorjuntatykeistä, valonheitti- mistä ja yöhävittäjistä huolimatta. Useat lentäjät olivat palvelleet kaukotoimintapommitusyksiköissä ennen sotaa, toisilla oli taas takanaan tuhansia lentotunteja Siviili-ilmailulaivastossa (Aeroflotissa). Arkistodokumenttien perusteella voidaan todeta, että ADD:n lentäjien keskimääräinen koulutustasoja lentotuntimäärä ylittivät huomattavasti rintamailmavoimissa palvelevien kollegojen kokemustason."

"Kaikki ADD:n kalustoon kuuluvat kotimaiset lentokone tyypit olivat olleet jo kauan sarjatuotannossa, ja näin ollen niissä ei yleensä enää ilmennyt ’’lastentauteja”. Siitä huolimatta on merkillepantavaa, että jatkuvasti havaittiin runsaasti valmistusvikoja. Esimerkiksi vuonna 1943 kaikissa Lentokonetehdas no 23:n syksyllä 3 KaartinLeD:lle luovuttamissa 22 uudessa 11-4 koneessa oli vakavia puutteita.8 Koneiden laskutelineet eivät tulleet ajoissa alas, pommiluukut saattoivat avautua itsestään lennolla, lasketumisen jälkeen ei voitu vapauttaa telineen lukitusta jne. Niinpä lentoyksi- köissä oli pakko suorittaa puutteiden pikakorjauksia.
Rintamailmavoimiin verrattuna ADD:ssä oli huomattavasti enemmän yli 200 tuntia lentäneitä ’’koneveteraaneja”. Jo 50-70 käyttötunnin jälkeen M-88B ja M-62IR -moottoreiden öljynkulutus nousi jyrkästi, eivätkä siivet enää kestäneet suuria rasitusmoni- kertoja muutaman sadan laskun jälkeen. Tällaisen ’’paljon käytetyn” koneen lentoon valmistelu oli luonnollisesti varsin hidas ja vaativa tehtävä. Samaan aikaan ADD:n yhtymien sijoittaminen yhä kauemmas huoltokeskuksista sekä varamoottorien, varaosien ja erikoistyökalujen toimitusvaikeudet hankaloittivat huomattavasti huoltohenkilökunnan toimintaa."

"Verrattaessa ADD:n hyökkäysten tehokkuutta liittoutuneiden samankaltaisiin massiivisiin iskuihin voidaan tehdä johtopäätös: tulokset olivat kohtalaisen samanlaiset samanlaisilla lähtöehdoilla. Joskus on otettu pelottavaksi esimerkiksi englantilais-amerikka- laisten suorittama poikkeuksellisen tehokas Dresdenin pommitus. Helmikuun 13. päivän vastaisena yönä 1945 kaupunkia pommitti 773 englantilaista nelimoottorista pommikonetta, ja seuraavana päivänä 450 amerikkalaista Liberator- ja Flying Fortress -konetta Tappiot olivat 1 miljoonan asukasmäärästä 35 000 ihmistä ja pommituksen tuloksena täysin tuhottu alue oli 13 km2.
On todettava, että englantilais-amerikkalaisten lentokoneiden pommikuorma oli huomattavasti suurempi kuin ADD:n pääkalusto- na olevilla kaksimoottorisilla neuvostokoneilla. Dresdeniin pudotetun pommikuorman voidaan arvioda olleen 5 000-5 500 tonnia, eli
viisi kertaa suurempi kuin Helsinkiin pudotettiin kolmannen, kaikkein voimakkaimman hyökkäyksen aikana. Liittoutuneiden yleisimmät pommit olivat 500 ja 1 000 naulan painoisia, vastaten likimain 250 ja 500 kg:n neuvostopommeja. Yllä esitetyn laskelman mukaan yksinomaan palovaikutuksen perusteella arvioitu tuhoa- misalue on noin 6-7 km2. Dresdenissä kaksi kertaa suurempi tuhottu alue voidaan selittää vain seuraavasti: pommitiheyden (pudotettu pommikuorma pinta-alaa kohti) kasvaessa tuloksena syntyy laadultaan uusia tuhoamismekanismeja - ns. ’’tulimyrskyjä”. Korkealla rakentamistiheydellä tulipalot muodostavat tulirintamia joiden etenemisnopeus ylittää sen nopeuden, millä ihminen, erityisesti heikko tai iäkäs, pystyy juoksemaan vaaraa karkuun. Dresdenissä ja Saksan muissa kaupungeissa siviilihenkilöitä kuoli runsaasti nimenomaan tulipaloissa . Tulipaloilla oli vielä kauheammat seuraukset Japanin tiheästi, miltei yksinomaan puusta rakennetuissa kaupungeissa, mm. Tokiossa.
On selvää, että objektiivisista syistä ADD:n pommitusten tiheys ei saavuttanut niin kriittistä tasoa, että ’’tulimyrsky” olisi voinut syntyä Helsingissä. Tähän vaikuttivat mm. rakennuskanta ja rakennusten laatu. Helsingissä surmansa saaneiden henkilöiden suhteellisen pieni määrä on myös selitettävissä. Ensinnäkin kaikkia asukkaita varoitettiin ajoissa hyökkäyksestä, ja ensimmäisen hyökkäyksen jälkeen evakuoitiin paljon ihmisiä. Toiseksi kaupunkilaisille oli rakennettu käyttökelpoisia pommisuojia. Kaupungissa ei myöskään syntynyt koskaan sellaista laajaa yhtenäistä tulialuetta, joka olisi voinut tappaa väestösuojassa olevat ihmiset korkeasta lämpötilasta ja ilman kaasuuntumisesta johtuen.
Helsingin muka ’’poikkeuksellisen tehokasta”, ADD:n ’’voittanutta” ilmapuolustusjärjestelmää koskevien legendojen perusteettomuus on helppo havaita, mikäli verrataan neuvostolentoyksiköi- den tappiolukuja englantilais-amerikkalaisten ilmavoimien tappioihin. ADD menetti yli 2 000 sotalennolla sotatoimissa alle 1 % tehtävää suorittamaan lähteneistä lentokoneistaan. Tällä tappio- tasolla pommituslentäjät käytännöllisesti katsoen ’’eivät huomaa” vastatoimenpiteitä. Amerikkalaisten 8th Air Force, joka suoritti samanlaisia tehtäviä kuin ADD, menetti vuosina 1943-1944 joka kuukausi 3-5 % ( joissakin operaatioissa jopa 20 %) konekannastaan. Tällöinkin suurin osa suoritetuista tehtävistä sai arvosanan ’’hyvä”."
 
Harkitsen erittäin vakavasti palstan lukemisen ja tänne kirjoittamisen vähentämistä todella pieneen murto-osaan hyvin pian vuodenvaihteen jälkeen.

Pitää keskittyä oman ja perheen elämän kannalta tuottoisampiin asioihin. Koitain kuitenkin selvitä ilman vieroitusbännin pyytämistä, vaikka palstan kohtuukäyttäminen ei kuulukaan vahvuuksiini.

On vielä 1-2 aihepiiriä joista harkitsen, että avaisinko niille ketjut vai en. Tällä hetkellä näyttää siltä että luultavasti en.

Jos palstalaisissa on sellaisia, jotka ovat journalistisen kirjoittamisen, sisällöntuotannon (teksti, audiovisuaalinen, muu...), kirjojen kirjoittamisen tms. kanssa tekemisissä ja haluavat turista tai verkostoitua siihen liittyen allekirjoittaneen kanssa niin voi pistää yksäriä ja katsoa mitä tapahtuu.
 
Viimeksi muokattu:
Justin ja porokoira istuu pimeässä metsässä kuusen perseessä,toipumis prosessi pakollisen vuotuisen tsadin reisun jälkeen..kamala paikka..hyi olkoon,lisää Vodkaa..susien ja karhujen seassa on perkeleen paljon mukavampaa olla!!
 
Justin ja porokoira istuu pimeässä metsässä kuusen perseessä,toipumis prosessi pakollisen vuotuisen tsadin reisun jälkeen..kamala paikka..hyi olkoon,lisää Vodkaa..susien ja karhujen seassa on perkeleen paljon mukavampaa olla!!
Neljä vuotta sitten istuin kesällä huvikseni kaksi tuntia Helsingin rautatieasemalla ja katsoin kun ihmiset juoksi klo 14.00-16.00 eri suuntiin. Sen jälkeen ei ole taas tarvinnut käydä...
 
Minä tas mielellän käyn silloin tällöin, pakostakin, koska se on liikennehubi jossa pitää vaihtaa välineestä toiseen. Pääsee maistamaan erikoisuuksia mitä kotona ei saa. Kuten real ale.
 
Hyvää uutta vuotta kaikille!
Kiitos juttuseurasta ja kaikesta avusta kuluneelta vuodelta. On tää vaan melkonen palsta, mitä vaan kysyy niin aina joku osaa neuvoa. Huonon huumorin ja mauttomuuksien sietokykykin on kohdillaan kun vieläkään mua ei ole bannattu.
Olkaahan ihmisiksi, ei ole ok tosauttaa naapuria raketilla silmään vaikka se olisikin ihan dorka. Eikä ole terveydelle eduksi toimia itse raketin laukaisualustana vaikka olisikin vähän maistanut. Jos aamuyöllä tekee mieli ranuja ja nakkeja, kannattaa ne syödä vaikka jäisinä. On mukavampi siirtyä uudelle vuosikymmelle sohvalta heräillen niin että ympärillä on muutakin kuin savuavat rauniot.

superkiitos @Leaderdog viimekesäisistä ja anteeksi mun ja kääpiöiden aiheuttamista traumoista:)

me lähetään ihmettelemään kunnan tarjoamaa ilotulitusta, siinä taitaa olla tarpeeks juhlahumua. Yritin ottaa söpön kissanpentukuvan vastapainoksi niille kuusenkaatokuville. Alkoi Hansua justiin ärsyttää labbis joka uskalsi tunkea nenän liian lähelle. Tuli sitten sähisevä kissanpentu.

899237F5-1D65-4DEE-A1A6-CE02D85DA2EE.jpeg
 
Rönkän Matti eli se luotettava oloinen uutisankkuri
sanoi eilen puoliysin jälkimutinoissaan että tämä vuosi ollut autoilun hullu vuosi..

Rohkea kannanotto mikäli aivan oikein kuulin.
 
Havahduin, että ihan nössöä meininkiä kun nuoriso ei saa enää olla koulussa lumisotaa, kukkulan kuningasta ja enää ole saanut aikoihin kaupasta ympäri vuoden papatteja ja kiinareita, kuten ennen vanhaan.
Eli sytytyslanka ei tule tutuksi! Hoidin hyvänä kasvattajana heti asian kuntoon. Onhan se nyt suorastaan kansalaisvelvollisuus.
Jätin ostamasta satasella raketteja ja nyt ei muu perhe katsonut sivusta, kun iskä ampui raketteja, kuten tavallisesti uusina vuosina.
Löin nuorille käteen kiinaria lähiten muistuttavan paketin paukkupommeja, näytin mallisuorituksen, ja sitten ilo oli katsoa sitä riemua! Kaikilla oli paljon hauskempaa, ja alun terveen varovaisuuden jälkeen jo kilpailivat, kuka saa räjähtämään ilmassa kun heittää tarpeeksi korkealle jne. jos pistää purkkiin, mitä tapahtuu. Kyllä se on geeneissä.
8,50 egeä x 60 kpl paukkuja, ja hauskin uusi vuosi tällä vuosituhannella. Kyllä näiltä silta lähtee jos tarvitaan.
Ja kaikki selvinpäin.
 
Viimeksi muokattu:
Havahduin, että ihan nössöä meininkiä kun nuoriso ei enää olla koulussa lumisotaa, kukkulan kuningasta ja enää ole saanut aikoihin kaupasta ympäri vuoden papatteja ja kiinareita, kuten ennen vanhaan.
Eli sytytyslanka ei tule tutuksi! Hoidin hyvänä kasvattajana heti asian kuntoon. Onhan se nyt suorastaan kansalaisvelvollisuus.
Jätin ostamasta satasella raketteja ja nyt ei muu perhe katsonut sivusta, kun iskä ampui raketteja, kuten tavallisesti uusina vuosina.
Löin nuorille käteen kiinaria lähiten muistuttavan paketin paukkupommeja, näytin mallisuorituksen, ja sitten ilo oli katsoa sitä riemua! Kaikilla oli paljon hauskempaa, ja alun terveen varovaisuuden jälkeen jo kilpailivat, kuka saa räjähtämään ilmassa kun heittää tarpeeksi korkealle jne. jos pistää purkkiin, mitä tapahtuu. Kyllä se on geeneissä.
8,50 egeä x 60 kpl paukkuja, ja hauskin uusi vuosi tällä vuosituhannella. Kyllä näiltä silta lähtee jos tarvitaan.
Ja kaikki selvinpäin.

Ääh, nykyset tulitteet on ihan lällyjä. Muinaisella 90-luvulla teini-ikäinen tulikomento törsäsi tulitebudjetin kiinalaisiin, tykäreihin (varsinkin ne mustat tykinkuulat) ja thunder kingeihin. Vuosituhannen vaihteen jälkeen paukuista otettiin kunnon pamaukset kokonaan pois.
 
Havahduin, että ihan nössöä meininkiä kun nuoriso ei enää olla koulussa lumisotaa, kukkulan kuningasta ja enää ole saanut aikoihin kaupasta ympäri vuoden papatteja ja kiinareita, kuten ennen vanhaan.
Eli sytytyslanka ei tule tutuksi! Hoidin hyvänä kasvattajana heti asian kuntoon. Onhan se nyt suorastaan kansalaisvelvollisuus.
Jätin ostamasta satasella raketteja ja nyt ei muu perhe katsonut sivusta, kun iskä ampui raketteja, kuten tavallisesti uusina vuosina.
Löin nuorille käteen kiinaria lähiten muistuttavan paketin paukkupommeja, näytin mallisuorituksen, ja sitten ilo oli katsoa sitä riemua! Kaikilla oli paljon hauskempaa, ja alun terveen varovaisuuden jälkeen jo kilpailivat, kuka saa räjähtämään ilmassa kun heittää tarpeeksi korkealle jne. jos pistää purkkiin, mitä tapahtuu. Kyllä se on geeneissä.
8,50 egeä x 60 kpl paukkuja, ja hauskin uusi vuosi tällä vuosituhannella. Kyllä näiltä silta lähtee jos tarvitaan.
Ja kaikki selvinpäin.
Suojalasit.
 
Kumma kun eivät kaikki ”raketit” meinaa syttyä.

Lähtevät kyllä ihan kunnolla. :solthum:






vp-pa.jpg
Ei 44 vuode ikä, nyt pitäisi vielä haittata.:unsure:
 
"Saksan puolustusvoimien johto oli varoittanut suomalaisia neuvostojoukkojen strategisten iskujen tehokkuudesta ja tuonut julki arvion, että massiiviset iskut voidaan pysäyttää vasta 80-100 kilometrin päässä murtoalueelta. Saksan sotilasasiamies, eversti Horst Kitschmann oli 1943 arvellut, että suurhyökkäyksen alkaessa Karjalan kannaksella vihollinen tulisi tunkeutumaan Viipuriin kahden viikon sisällä hyökkäyksen alkamisesta. Hänen mielestään pää-
puolustusasema olisi pitänyt rakentaa valmiiksi Viipurinlahden vesistölinjan länsipuolelle."


"Armeijakuntiemme sulutusvalmistelut oli tehty Kannaksella etupainotteisiksi. Tärkeimmät sulutteet ja hävitteet sijaitsivat kesäkuussa VT-(Vammelsuu-Taipale)linjan etupuolella. Pääaseman sulutteet käsittivät 80 000-100 000 erilaista miinaa. Miinoite etulinjan edessä oli nauhamainen ja yhtenäinen. Etulinjan takana, tuki- linjassa, oli noin 25 000 panssarimiinaa. Pääaseman selustaosia ei ollut sulutettu.
VT- ja VKT-linjojen välinen alue oli jatkosodan vuosina sivii- liasutusaluetta. Siksi ja mahdollisesti myös mielialasyistä välialueen suluttamiseen ei ennen taistelujen alkua kiinnitetty juuri ollenkaan huomiota."

Äkilliset sulutusmateriaalitäydennykset olivat eritoten kiireellisinä vaikeita, jopa mahdottomia, koska IV AK:n pioneerikenttäma- kasiinin johdolle oli annettu tiukat ohjeet, joiden mukaan täydennyksiä edessä taisteleville joukoille sai antaa vain IV AKE:n kirjallisen käskyn perusteella. "


"ADD:n johto pystyi kuitenkin valelemaan keskeisiä ohjaaja- ja tähystäjävoimiaan saksalaisista ilmatorjuntatykeistä, valonheitti- mistä ja yöhävittäjistä huolimatta. Useat lentäjät olivat palvelleet kaukotoimintapommitusyksiköissä ennen sotaa, toisilla oli taas takanaan tuhansia lentotunteja Siviili-ilmailulaivastossa (Aeroflotissa). Arkistodokumenttien perusteella voidaan todeta, että ADD:n lentäjien keskimääräinen koulutustasoja lentotuntimäärä ylittivät huomattavasti rintamailmavoimissa palvelevien kollegojen kokemustason."

"Kaikki ADD:n kalustoon kuuluvat kotimaiset lentokone tyypit olivat olleet jo kauan sarjatuotannossa, ja näin ollen niissä ei yleensä enää ilmennyt ’’lastentauteja”. Siitä huolimatta on merkillepantavaa, että jatkuvasti havaittiin runsaasti valmistusvikoja. Esimerkiksi vuonna 1943 kaikissa Lentokonetehdas no 23:n syksyllä 3 KaartinLeD:lle luovuttamissa 22 uudessa 11-4 koneessa oli vakavia puutteita.8 Koneiden laskutelineet eivät tulleet ajoissa alas, pommiluukut saattoivat avautua itsestään lennolla, lasketumisen jälkeen ei voitu vapauttaa telineen lukitusta jne. Niinpä lentoyksi- köissä oli pakko suorittaa puutteiden pikakorjauksia.
Rintamailmavoimiin verrattuna ADD:ssä oli huomattavasti enemmän yli 200 tuntia lentäneitä ’’koneveteraaneja”. Jo 50-70 käyttötunnin jälkeen M-88B ja M-62IR -moottoreiden öljynkulutus nousi jyrkästi, eivätkä siivet enää kestäneet suuria rasitusmoni- kertoja muutaman sadan laskun jälkeen. Tällaisen ’’paljon käytetyn” koneen lentoon valmistelu oli luonnollisesti varsin hidas ja vaativa tehtävä. Samaan aikaan ADD:n yhtymien sijoittaminen yhä kauemmas huoltokeskuksista sekä varamoottorien, varaosien ja erikoistyökalujen toimitusvaikeudet hankaloittivat huomattavasti huoltohenkilökunnan toimintaa."

"Verrattaessa ADD:n hyökkäysten tehokkuutta liittoutuneiden samankaltaisiin massiivisiin iskuihin voidaan tehdä johtopäätös: tulokset olivat kohtalaisen samanlaiset samanlaisilla lähtöehdoilla. Joskus on otettu pelottavaksi esimerkiksi englantilais-amerikka- laisten suorittama poikkeuksellisen tehokas Dresdenin pommitus. Helmikuun 13. päivän vastaisena yönä 1945 kaupunkia pommitti 773 englantilaista nelimoottorista pommikonetta, ja seuraavana päivänä 450 amerikkalaista Liberator- ja Flying Fortress -konetta Tappiot olivat 1 miljoonan asukasmäärästä 35 000 ihmistä ja pommituksen tuloksena täysin tuhottu alue oli 13 km2.
On todettava, että englantilais-amerikkalaisten lentokoneiden pommikuorma oli huomattavasti suurempi kuin ADD:n pääkalusto- na olevilla kaksimoottorisilla neuvostokoneilla. Dresdeniin pudotetun pommikuorman voidaan arvioda olleen 5 000-5 500 tonnia, eli
viisi kertaa suurempi kuin Helsinkiin pudotettiin kolmannen, kaikkein voimakkaimman hyökkäyksen aikana. Liittoutuneiden yleisimmät pommit olivat 500 ja 1 000 naulan painoisia, vastaten likimain 250 ja 500 kg:n neuvostopommeja. Yllä esitetyn laskelman mukaan yksinomaan palovaikutuksen perusteella arvioitu tuhoa- misalue on noin 6-7 km2. Dresdenissä kaksi kertaa suurempi tuhottu alue voidaan selittää vain seuraavasti: pommitiheyden (pudotettu pommikuorma pinta-alaa kohti) kasvaessa tuloksena syntyy laadultaan uusia tuhoamismekanismeja - ns. ’’tulimyrskyjä”. Korkealla rakentamistiheydellä tulipalot muodostavat tulirintamia joiden etenemisnopeus ylittää sen nopeuden, millä ihminen, erityisesti heikko tai iäkäs, pystyy juoksemaan vaaraa karkuun. Dresdenissä ja Saksan muissa kaupungeissa siviilihenkilöitä kuoli runsaasti nimenomaan tulipaloissa . Tulipaloilla oli vielä kauheammat seuraukset Japanin tiheästi, miltei yksinomaan puusta rakennetuissa kaupungeissa, mm. Tokiossa.
On selvää, että objektiivisista syistä ADD:n pommitusten tiheys ei saavuttanut niin kriittistä tasoa, että ’’tulimyrsky” olisi voinut syntyä Helsingissä. Tähän vaikuttivat mm. rakennuskanta ja rakennusten laatu. Helsingissä surmansa saaneiden henkilöiden suhteellisen pieni määrä on myös selitettävissä. Ensinnäkin kaikkia asukkaita varoitettiin ajoissa hyökkäyksestä, ja ensimmäisen hyökkäyksen jälkeen evakuoitiin paljon ihmisiä. Toiseksi kaupunkilaisille oli rakennettu käyttökelpoisia pommisuojia. Kaupungissa ei myöskään syntynyt koskaan sellaista laajaa yhtenäistä tulialuetta, joka olisi voinut tappaa väestösuojassa olevat ihmiset korkeasta lämpötilasta ja ilman kaasuuntumisesta johtuen.
Helsingin muka ’’poikkeuksellisen tehokasta”, ADD:n ’’voittanutta” ilmapuolustusjärjestelmää koskevien legendojen perusteettomuus on helppo havaita, mikäli verrataan neuvostolentoyksiköi- den tappiolukuja englantilais-amerikkalaisten ilmavoimien tappioihin. ADD menetti yli 2 000 sotalennolla sotatoimissa alle 1 % tehtävää suorittamaan lähteneistä lentokoneistaan. Tällä tappio- tasolla pommituslentäjät käytännöllisesti katsoen ’’eivät huomaa” vastatoimenpiteitä. Amerikkalaisten 8th Air Force, joka suoritti samanlaisia tehtäviä kuin ADD, menetti vuosina 1943-1944 joka kuukausi 3-5 % ( joissakin operaatioissa jopa 20 %) konekannastaan. Tällöinkin suurin osa suoritetuista tehtävistä sai arvosanan ’’hyvä”."
Mielenkiintoista tekstiä. Mistä tekstit ovat? Kiinnostaisi perehtyä tarkemmin.
 
Back
Top