Sattui tuossa töistä tullessa sellainen pikku jännä tapaus.
Taustaa sen verran, että autosta meni pari päivää sitten pelkääjän puolelta etulamppu pimeäksi. Ei ihan heti ole ehtinyt vaihtaa ja pitäisi se uusi H4:ninkin kaupasta hakea. Sitä paitsi tuon puoleinen lamppu on ikävä vaihtaa kun siinä on akku irroitettava jotta vaihto onnistuu ja pesuneste säiliökin on siinä vielä tiellä. Jäänyt nyt vielä vaiheeseen...
Töistä sitten ajellessa tulen mutkan takaa peltosuoralle ja huomaan samassa poliisin pysäyttäneen auton, siinä n. parin sadan metrin päässä. Toisella poliisilla katse meikäläisen suuntaan. Samalla hetkellä puhelimeni soi ja soittoäänestä kuulen, että joku työkaveri soittaa. Joku hätäköhän siellä taas? Sattumoisin siinä lähes kohdalla on risteys ja käännös oikeaan. Polkaisenkin tiukan jarrutuksen ja vilkku oikeaan. Ohjastan pirssin oikelle kääntyvälle tielle ja vaihdan pienempää vaihdetta pykälään. Sitten vastaankin puhelimeen ja mieleen juolahtaa vilkaista, mitähän sinipukuiset ihmiset parhaat ystävät tuollaisesta tiukasta jarruttelusta tuumaavat. Selvasti tykkäävät kun tekevät uukkaria vilkut päällä.
Työkaverilla ei kuitenkaan hätää ole, se selviää pian. Olen kuitenkin taajamassa ja poliiseilla ei ole suoraa näköyhteyttä autooni. Lopetan puhelun ja otan taas käännöksen oikeaan. Arvelen josko virkavuokkoja kiinnostaisi jututtaa mutta eipä viitsisi jäädä juttelemaan kun pitäisi suihkuun ehtiä työpäivän päälle ja sählytreenit vielä klo. kuusi. Kersakin pitäisi eskarista hakea tässä vielä ja koirallakaan ruokaa ole. Kaupassa pitäisi käydä. Seuraavasta risteyksestä menen suoraan ja vilkaistessani peruutuspeiliin näen, että poliisiauto menee valot vilkkuen keskustaa kohti, jonne en siis itse ole menossa.
Varuilta vähän pitempää maisemareittiä kotiapäin ja auto parkkiin liiterin taakse. En nyt mitään ole tehnyt(no, se risa etulamppu tieten) mutta varuilta kuitenkin, tiedä kuinka virkaintoinen koppalakki sattuisi vuorossa olemaan ja jos sattuisi täällä päin pyörimään. Vaihdan työvaatteet nopeasti verkkareihin ja huppariin. Talon ykkösauto alle ja keskustaa kohti. Ohitan pian äskeisen teinpätkän pellonkulman missä poliisit olivat autoa pysäyttämässä. Tapahtuneesta on vain jäljellä renkaanjäljet tienposkessa missä ruoho on laonnut.
Haen kersan eskarista ja käymme kaupassa. Ostan lapselle ison jäätelön. Poistuessamme kaupan pihalta vastaan tulee valkoinen Transporter jossa matkustaa kaksi poliisia kovasti jotain hakevan näköisenä. Nostan kättä heille mutta en kuitenkaan jää katsomaan heidän reaktiotaan vaan painelen miekkataksista ohi. Lapsi takapenkiltä kysyy, että miksi tervehdit sitä autoa. Vastaan että muuten vaan, kunhan huvikseen!
yle.fi
