Sekalaista mussuttelua
- Viestiketjun aloittaja miheikki
- Aloitus PVM
Solidsnake
Respected Leader
Unohtui vielä kysyä kumminpäin pitää kestää se kilon voima syrjällään vai lappeellaan
Solidsnake
Respected Leader
Nyt ei ihan aukene tuon kokoontaittuvan härpäkkeen käyttötarkoitus, lightversio itseladattavasta tähysmiinasta? Jos lisäpalan yksinkertaisesti niittaisi originaaliin jatkoksi, sellainen jäykkä taitos
Solidsnake
Respected Leader
Jos tuo on joku retkihärke, niin voisi käyttää jonkin aterinsarjan tölkinavaajaa, siis sitä mihin setti pujotetaan tukijalkana senkun pujottaa jatkoksi, lyttää vielä sopivasta kohtaa pituuden säätämiseksi
Miina! Ei, se on heijastusuuni. Käytetään nuotin edessä. Minulla ajatu käyttää sitä risukeittimellä. Risukeitin on jaloilla, siksi tuon uunin tukijalka ptäisi pidentää. Mutta taisin ratkaista ongelman, ostan joku päivä tämmöisen jos löytyy sopivan pieni:
Meinasin kysyä että kylkimiinako siitä on tulossa .. mutta olit tullut jo jokseenkin samaan arvioon.
Viimeksi muokattu:
Ettei tuo muovinen puristin mene sulamaan ? Mitä jos hankkisit huonekaluputkea tai sopivaa alumiiniprofiilia rautakaupasta (pyöreä tai nelikulmainen putki), sahaat sopivan mittaiseksi (tai pyydät sahaamaan jo kaupassa) ja työnnät tuon nykyisen jalan sen sisään. Ei tarttis asennella mitään.Retkilehden kuva:
Jos sinä haluat pysyä puristintyyppisessä ratkaisussa, niin...
Lukkopihti- pituudet 100mm ylöspäin, hinnat alkaen 5,-, ei sula. Mm Motonet purista kiinni/ laakase auki.
Fremen
Greatest Leader
Täytyy sanoa että ilman tätä kuvaa en olisi ikinä arvannut tuon aikaisemman pönttöhäkkyrän käyttötarkoitusta, todellakaan. Eli metsäpitsaa vaatii nykyään syvän reservinkin seuralaisina viihtyvät naisoletetut?Retkilehden kuva:
Noh, olen herännyt jälleen uuteen päivään joka opettaa minulle jotain.
Ja viikko jouluun, kiitos Jeesus siitäkin ihmeestä.
Nyt jos vielä saat vesisateet LOPPUMAAN niin se olis ihan siistiä, kolme viikkoa ja yksi päivä alkaa riittää yhtäjaksoisena selviytymiskokemuksena.
Tuollaisessa olisi valmiina reikiä ja "jalkoja" voisi taivuttaa lisätueksi.
Haarukka-ankkuri FZV, 48 mm
Kattotuolien ankkurointiin alapuolisiin rakenteisiin. 48 mm leveälle puutavaralle.
www.biltema.fi
Viimeksi muokattu:
Oulussa puuhataan elokuvaa natsi-Saksaan lähteneistä suomalaisista Waffen-SS-vapaaehtoisista: "Ihmetyttää, että siitä ei ole tehty fiktiivistä tarinaa"
Oululainen Jari K. Leinonen innostui Niilo Lauttamuksen sotakirjoista ja rupesi virittelemään niiden pohjalta elokuvatuotantoa. Oikeaksi filmiksi on vielä matkaa, mutta jotain on jo saatu aikaiseksi.
Rautasaappaat-traileria kuvattiin Oulun ja Muhoksen alueella viime kesänä.
Kuva: Valtteri Välitalo
Reilut 13 vuotta sitten oululainen av-alan ammattilainen Jari K. Leinonen sattui lukemaan Niilo Lauttamuksen sotakirjoja ja totesi niiden kerronnan ja rakenteen istuvan hyvin elokuvaan. Leinonen hankki Lauttamuksen kirjojen elokuvaoikeudet tuotantoyhtiölleen ja rupesi virittelemään niiden pohjalta elokuvatuotantoa.
Leinosta puhuttelivat erityisesti teokset Vieraan kypärän alla (1957), Rautasaappaat (1965) ja Rähinäremmi (1966), jotka kertovat toiseen maailmansotaan natsi-Saksan Waffen-SS-pataljoonan riveissä osallistuneista suomalaisista vapaaehtoisista.
– Se on mielenkiintoinen ja iso tarina sotahistoriassamme. Ihmetyttää, että siitä ei ole tehty fiktiivistä tarinaa. Ehkä aihetta vieläkin arastellaan ja hävetään, Leinonen toteaa.
Vaikka Rautasaappaat-hanke herätti jonkin verran kiinnostusta, se ei saanut kunnolla tuulta purjeisiin. Yhtä lailla Leinosen päivätyö lehtorina silloisessa Oulun seudun ammattioppilaitoksessa rajoitti hankkeen edistämistä.
OSAOn media-alan ja kuvallisen ilmaisun lehtori Jari K. Leinosella on aina ollut kova palo päästä tekemään elokuvia itsekin. Kolme vuotta sitten elokuvantekokurssilla New York Film Academyssa tehty lyhytelokuva vain ruokki innostusta.
Kuva: Anssi Juntto
Projekti heräsi uudelleen henkiin viime keväänä, kun nykyinen Koulutuskuntayhtymä OSAO oli siirtynyt vuosityöaikaan ja opetusta oli mahdollista järjestää myös kesäksi. Leinonen kaivoi vanhan tuotantosuunnitelmansa pöytälaatikosta ja esitteli sen kesäopiskeluun orientoituneille opiskelijoille.
Tavoitteena oli toteuttaa ison elokuvatuotannon tyylinen mutta vain yhden kohtauksen mittainen ylöspano.
– Opiskelijoita kiinnosti nimenomaan sotateema rekvisiittoineen ja puvustuksineen, ja siinä tehtiinkin suuri työ, että löydettiin niin oikeat ihmiset kuin aseetkin, Leinonen kertoo.
Vaikka kesän kaksi tiivistahtista kuvauspäivää venähtivät kymmentuntisiksi, opiskelijat pitivät kokemusta antoisana ja opettavaisena.
Kuvatusta materiaalista ja arkistofilmeistä on leikattu traileri, jota Leinonen hyödyntää hakiessaan tuotantotukea ja yhteistyökumppaneita oikealle elokuvalle.
Jos elokuvaa jossain vaiheessa päästään tekemään, siinäkin riittää työnsarkaa opiskelijoille.
– Aivan ehdottomasti käytän innokkaita opiskelijoita antaakseni heille mahdollisuuden oppia aidossa tuotannossa ja ympäristössä, Leinonen sanoo.
– Mutta kyllähän niiden, jotka ovat taiteellisesti vastuussa, kuten editoijan, valaisijan, äänittäjän ja kuvaajan, täytyy olla jo näyttänyt oman osaamisensa.
Näillä näkymin Leinonen olisi itse elokuvan käsikirjoittaja ja tuottaja, mutta ohjaajan pestin hän voisi antaa jollekin sillä saralla kokeneemmalle.
Leinonen hakee elokuvalleen yhteistyökumppaneita ensisijaisesti Suomesta, mutta aihe sinänsä kiinnostaa varmasti muuallakin. Waffen-SS värväsi riveihinsä noin 1 400 suomalaista, mutta tanskalaisia oli mukana 9 000, norjalaisia 6 000 ja virolaisia peräti 20 000.
Leinonen tähdentää, että elokuvan ei välttämättä tarvitse pohjautua yksin Lauttamuksen teoksiin. Aiheesta on kirjoitettu muitakin kirjoja ja tehty akateemisia tutkimuksia.
Leinonen luki äskettäin jatkosotaan keskittyneen novellikokoelman, jonka yhdessä tositapahtumiin perustuvassa tarinassa mainitaan SS-pataljoonassa lääkintämiehenä palvellut Lauttamus.
– Rautasaappaiden päähenkilö Johannes Aihela on fiktiivinen hahmo, mutta ne reitit, joita Aihela kulkee, ja joista on voinut lukea muista kirjoista, noudattelevat samoja kaavoja. Uskon, että Lauttamuskin on ottanut kerrontaan sisältöjä paljon omista kokemuksistaan.
Leinosta puhuttelivat erityisesti teokset Vieraan kypärän alla (1957), Rautasaappaat (1965) ja Rähinäremmi (1966), jotka kertovat toiseen maailmansotaan natsi-Saksan Waffen-SS-pataljoonan riveissä osallistuneista suomalaisista vapaaehtoisista.
– Se on mielenkiintoinen ja iso tarina sotahistoriassamme. Ihmetyttää, että siitä ei ole tehty fiktiivistä tarinaa. Ehkä aihetta vieläkin arastellaan ja hävetään, Leinonen toteaa.
Vaikka Rautasaappaat-hanke herätti jonkin verran kiinnostusta, se ei saanut kunnolla tuulta purjeisiin. Yhtä lailla Leinosen päivätyö lehtorina silloisessa Oulun seudun ammattioppilaitoksessa rajoitti hankkeen edistämistä.
OSAOn media-alan ja kuvallisen ilmaisun lehtori Jari K. Leinosella on aina ollut kova palo päästä tekemään elokuvia itsekin. Kolme vuotta sitten elokuvantekokurssilla New York Film Academyssa tehty lyhytelokuva vain ruokki innostusta.
Kuva: Anssi Juntto
Projekti heräsi uudelleen henkiin viime keväänä, kun nykyinen Koulutuskuntayhtymä OSAO oli siirtynyt vuosityöaikaan ja opetusta oli mahdollista järjestää myös kesäksi. Leinonen kaivoi vanhan tuotantosuunnitelmansa pöytälaatikosta ja esitteli sen kesäopiskeluun orientoituneille opiskelijoille.
Tavoitteena oli toteuttaa ison elokuvatuotannon tyylinen mutta vain yhden kohtauksen mittainen ylöspano.
– Opiskelijoita kiinnosti nimenomaan sotateema rekvisiittoineen ja puvustuksineen, ja siinä tehtiinkin suuri työ, että löydettiin niin oikeat ihmiset kuin aseetkin, Leinonen kertoo.
Vaikka kesän kaksi tiivistahtista kuvauspäivää venähtivät kymmentuntisiksi, opiskelijat pitivät kokemusta antoisana ja opettavaisena.
Kuvatusta materiaalista ja arkistofilmeistä on leikattu traileri, jota Leinonen hyödyntää hakiessaan tuotantotukea ja yhteistyökumppaneita oikealle elokuvalle.
Jos elokuvaa jossain vaiheessa päästään tekemään, siinäkin riittää työnsarkaa opiskelijoille.
– Aivan ehdottomasti käytän innokkaita opiskelijoita antaakseni heille mahdollisuuden oppia aidossa tuotannossa ja ympäristössä, Leinonen sanoo.
– Mutta kyllähän niiden, jotka ovat taiteellisesti vastuussa, kuten editoijan, valaisijan, äänittäjän ja kuvaajan, täytyy olla jo näyttänyt oman osaamisensa.
Näillä näkymin Leinonen olisi itse elokuvan käsikirjoittaja ja tuottaja, mutta ohjaajan pestin hän voisi antaa jollekin sillä saralla kokeneemmalle.
Leinonen hakee elokuvalleen yhteistyökumppaneita ensisijaisesti Suomesta, mutta aihe sinänsä kiinnostaa varmasti muuallakin. Waffen-SS värväsi riveihinsä noin 1 400 suomalaista, mutta tanskalaisia oli mukana 9 000, norjalaisia 6 000 ja virolaisia peräti 20 000.
Leinonen tähdentää, että elokuvan ei välttämättä tarvitse pohjautua yksin Lauttamuksen teoksiin. Aiheesta on kirjoitettu muitakin kirjoja ja tehty akateemisia tutkimuksia.
Leinonen luki äskettäin jatkosotaan keskittyneen novellikokoelman, jonka yhdessä tositapahtumiin perustuvassa tarinassa mainitaan SS-pataljoonassa lääkintämiehenä palvellut Lauttamus.
– Rautasaappaiden päähenkilö Johannes Aihela on fiktiivinen hahmo, mutta ne reitit, joita Aihela kulkee, ja joista on voinut lukea muista kirjoista, noudattelevat samoja kaavoja. Uskon, että Lauttamuskin on ottanut kerrontaan sisältöjä paljon omista kokemuksistaan.
Leaderdog
Kaukopartio
Hitto, aamupäivällä jouduin todistamaan erikoista tapausta. Naapurimökin isäntä huomautti eräälle hiihtäjä äidille ettei pitäisi kulkea luvatta toisen mökin tontin läpi, edes hiihtäen lapsen kanssa.
Tuo nainen hermostui huomautuksesta ja rupesi ihan kirjaimellisesti aukomaan päätään oman lapsensa kuullen.
Pienen sanailun jälkeen nainen ilmoitti olevansa sentään Töölöstä ja toivotti mökkinaapurilleni että hän saisi koronan palkaksi huomautuksestaan ja sitäpaitsi nainen sanoi kulkeneensa siitä jo kolmekymmentä vuotta. Mikä hitto noita ihmisiä vaivaa kun rupeaa suorastaan hyppimään silmille jos asiasta huomauttaa ja todella huonoa käytöstä lapsen aikana....
Pitää vissiin ruveta itsekkin kattelee mistä saa sopivasti Nato-lankaa tontin ympärille jos ko. muija ei kohta pääse naapurin tontilta hiihtoladulle.
Tuo nainen hermostui huomautuksesta ja rupesi ihan kirjaimellisesti aukomaan päätään oman lapsensa kuullen.
Pienen sanailun jälkeen nainen ilmoitti olevansa sentään Töölöstä ja toivotti mökkinaapurilleni että hän saisi koronan palkaksi huomautuksestaan ja sitäpaitsi nainen sanoi kulkeneensa siitä jo kolmekymmentä vuotta. Mikä hitto noita ihmisiä vaivaa kun rupeaa suorastaan hyppimään silmille jos asiasta huomauttaa ja todella huonoa käytöstä lapsen aikana....
Pitää vissiin ruveta itsekkin kattelee mistä saa sopivasti Nato-lankaa tontin ympärille jos ko. muija ei kohta pääse naapurin tontilta hiihtoladulle.
Solidsnake
Respected Leader
Sanoisi vaan kotirauhan häiritsijälle, että nyt häivyt nopeammin kuin kuppa töölööstä
Mitäs arvon raati on mieltä ajoneuvon tyhjäkäytöstä omalla tontilla? Naapurin emäntä on nyt hyvin huolissaan, siitä että lämmitän välillä omaa autoani yli 2 minuuttia käynnissä pihalla. Tulee oikein rajalle kuikuilemaan ja ilmoittanut nyt useaan kertaan asiansa. Ja tämä siis tapahtunut keskellä päivää, eikä esim. yöaikaan. Pystyykö tuosta edes minua sakottamaan, tyhjäkäynnin valvolta käsittääkseni siirtyi poliisilta pysäköinnin valvonnalle, ja onko heillä edes toimivaltaa yksityisellä alueella? Ja asiaan vielä tarkennus, että en tahallani halua aiheuttaa naapuri kiistaa, mutta naapurin vanha emäntä kyllä haluaa olla päsmäröimässä kaikkien muiden asioita.
Kun ensi kerran tulee märmättämään, niin aloita keskustelu auton kanssa. Taputa hellästi konepellille ja sano vaikka että: nooo, mitäs sinä nyt sillä lailla.
