Tämän olisi varmaan voinut laittaa johonkin sisäisen turvallisuuden säikeeseen (tjsp) mutta laitetaan tänne.
Kävin tuossa viime viikonloppuna vanhan yliopistokaverin luona kyläilemässä joka oli muuttanut takaisin kotikonnuilleen. Takana oli avioero, hieman sotkuinen huoltajuuskiista jne ja lopulta halu palata juurilleen. Työpaikka oli löytynyt metsäkonepuolelta, heikompi palkka kuin entisessä työssä mutta elinkustannuksetkin pienemmät eikä lainoja juurikaan.
Periaatteessa siis elämä suunnilleen mallillaan kaikesta huolimatta. Huomioni kiinnittyi kuitenkin muutamaan seikkaan.
Asuinpaikka oli pienella paikkakunnalla muuttotappioalueella, sellaisessa paikassa mistä on poliisilla matkaa kylille hälytysajoakin ajaen tunti-puolitoista. Siinä kylillä ajaessa, tai kaverin auton kyydissä istuessa, huomio kiinnittyi aika reiluakin ylinopeutta ajeleviin kuskeihin, kiihdyttelyihin risteyksissä ynnä muuta vastaavaa. Kuulin myös tarinoita erilaisista juoppokuskeista. Esimerkiksi kuinka jollakin on tapana käydä autolla naapurissa saunomassa, muutaman oluen jälkeen. Tai jutut siitä, että katsotaan porukan selvin henkilö ja se sinä iltana kuskiksi. Tai kuinka paikan läpi kulkevassa joessa joillakin on tapana käydä rokastamassa taimenia, vain siksi koska tekee mieli ja valvontaa ei ole. Laukauksista metsissä/pellolla ei kuulemma kannattanut suurempia stressejä ottaa, joku siellä oli vain jotain ampumassa. Tarina ei kertonut mitä, asiasta ei kuitenkaan kannattanut numeroa tehdä. Ja jutut mitä valtion puolen metsissä syksyisin tapahtui eivät nyt niin kovin leppoisia olleet.
Yhteistä näille kaikille on kait se, että nämä ovat ns. valtiota koskevia rikkeitä/rikkomuksia/rikoksia. Henki oli se, että yksityiseen omaisuuteen tai henkilöön kohdistuvia rikoksia ei katsottu hyvällä. Tarinan mukaan mikäli joku sai päähänsä kohdistaa omaisuuden haltuunottoa yksityiseen omaisuuteen ja jäi ns. rysän päältä kiinni. Palaute oli välitön muutaman nyrkin iskun voimasta ja poliiseja ei todellakaan vaivattu minkään pikku asia takia.
Eli yleisten lakien rikkominen, joilla tavallaan ei ole ns. uhria, ei ole niin väliä. Esimerkiksi kun ylinopeuksia ei kukaan ole valvomassa kuin lähinnä satunnaisesti, rikotaan kun siitä ei ole rangaistustakaan tiedossa. Samaten humalassa ajo. Näyttää siltä, että on "ok" ajaa muutama kilometri kaverin luo saunomaan, muutaman oluen jälkeen. Matkaahan ei ole kuin joku kilometri, varovasti kun ajelee ja eikös sorateillä pikku päissään ajo ollut muutenkin sallittua... Tai jutut siitä, että kun valtion puolella käy vähän jotain ampumassa se ei ole keneltäkään pois, ainakaan seuran kiintiöstä, olivat kyllä aika karuja.
Tämä lienee osaltaan seurausta siitä, että pienemmillä paikkakunnilla poliisi näkyy aika harvakseltaan nykyaikana. Ja kun näkyy, se on vain joku satunnainen ylinopeus valvontaisku tai puhallusratsia satunnaisesti. Näitäkään ei tapahdu yleensä viikonloppuisin koska isommat paikkakunnat vievät silloin poliisin vähäiset resurssit. Seurauksena on tilanne, että lainkuuliaisuuden kanssa ei ole niin suurtakaan väliä kun siitä ei ole juurikaan mahdollista jäädä kiinni.
Tietenkään eivät paikkakunnan väki kaikki näin toimi, osa kyllä. Ja kuulemma osa aseiden omistajista, ampujat ja osa metsästäjistäkin, ovat hyvinkin lainkuuliaisia. Mutta jos jostakin syystä aseet lähtevät niin sitten se lainsuojaton elämä vasta alkaakin.
AIka karua kuultavaa oli visiitillä. Mutta ehkäpä tämä on osa todellisuutta tämän päivän Suomessa. Paikkakunnan nimeä en kerro, ei sillä liene niin suurta väliäkään. Noita paikkakuntia on Suomessa 13 tusinassa.
