Rauhantekijä
Greatest Leader
Kommentoin yllä yleisesti lukijoille, en kenellekään henkilökohtaisesti.Meillä ei ole mitään keskusteltavaa/asiaa toisillemme.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Kommentoin yllä yleisesti lukijoille, en kenellekään henkilökohtaisesti.Meillä ei ole mitään keskusteltavaa/asiaa toisillemme.
On on on.
Mikäs se tuolla Arskan kädessä komeilee.. Ettei vaan olisi Valmet M78.Just satuin eilen katsomaan leffan "Rock the Kasbah" ja bongasin mr. Willisin kourasta tällaisen tuotteen... Eikös tuokin ole kotimaista alkuperää?
Katso liite: 11339
Lentoonlähtöpaino "Spitfire" moottorilla DB-605A-1 oli noin 2730 kg, kun taas tullessaan Rechlin sarjamenetelmällä moottori "Merlin 45" ja vakiintunut standardi aseet lentoonlähtöpaino lentokoneen oli 3030 kg.
Ilma Conversion kesti vain muutaman viikon, jonka jälkeen hän palasi lento-testi osastosta yrityksessä "Daimler-Benz" in Echterdingen. Kokeneet lentäjät Ellenrider Willie, ensimmäinen saksalainen testi otetaan pois muutetusta "Spitfire" muistelmissaan aina ihaillut tätä konetta. Korkealaatuinen taistelija ilmestyi heti, kun selvästi puuttuu luontainen "Messerschmitt" epävakauden nousussa. Rekisteröity korkeudessa 2400 m kiivetä 20,8 m / s, kun verrataan ominaisuuksia Bf-109C oli suurempi kuin 5 m / s. Kun asetus on "Spitfire" tykki ja konekivääri aseistus, kohoamisnopeus olisi laskenut noin 1-2 m / s, mutta kaikilla korkeuksilla etulyöntiasema "Messerschmitt" selvästi jäi. On vertaileva vivahteita johtuen suuremman 5 m2 siipi vaaka- nopeuden "Spitfire" maassa oli 25 km / h pienempi kuin "Messer", mutta korkeudessa linjassa korko. Katto on muokattu "Spitfire" oli hieman enemmän kuin Me-109G. puhelu vaihtoehtoja lasku ja lasku ominaisuudet olivat yleisesti ottaen erittäin hyvä.
Päätyttyä testin, "Spitfire" lento-testi osastosta yrityksessä "Daimler-Benz" saanut lento-ominaisuuksiin olivat arvioitava uudelleen Rechlin kautta lennonohjaus-, ja palasi sitten auton uudelleen Echterdingen. On edelleen käytettiin koe lentokoneiden moottoreiden tuotemerkille 'Daimler-Benz. " "Spitfire" luotsaama kaikki lentäjät halukas Center ja hänen lennot yli tehtaan lentokentän tuli tavanomainen.
http://www.airwar.ru/enc/xplane/spitdb605.html
Kääntäjällä vähemmän hyvää suomen kieltä. Mutta sotasaalis Spitissä DB 605:ttä kokeiltiin.
Oi p***le!
Mutta veljet, mistä ne parhaat sondit lähtee?? V-moottorin ääni on puhutteleva;
SUOMEN MUINAISHISTORIAN SALATTU TOTUUS
4.9.2016 11:01 Ano Turtiainen
http://anoturtiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222275-suomen-muinaishistorian-salattu-totuus
Mielenkiintoinen kirjoitus Suomen muinaishistoriasta jäljempänä, jonka tiimoilta otan kantaa.
Kiitos internet ajalle, joka paljastaa päivä päivältä yhä enemmän ja enemmän. Kun valehtelu on näinkin syvällä viranomaisissa, päättäjissä ja mediassa, että se kattaa useat sukupolvetkin, se selittää kyseisten tahojen nykytilan tässä erikoisessa maailmantilanteessa mitä nyt elämme. Kun useiden sukupolvien ajan on valehdeltu, niin ei edes osata hävetä kiinnijäämistä. Edes me joita kusetetaan valehtelijoiden toimesta, emme osaa muuta kuin seisoa tumput suorina maristen että meitä kusetetaan. Edelleen meidän asioistamme päättää kansanedustajia jotka hetki sitten paljastuivat veroparatiisikohussa. Edelleen meillä on eduskunnassa ”sori siitä” tyyppejä jotka jäivät törkeistä valheista kiinni. Edelleen me alistumme maksamaan Yle veroa vaikka Yle valtamediana jää päivittäin kiinni valheista. Nyt nuo valehtelijat ovat hommanneet joukkoihinsa vahvistuksia muslimimaista valehtelemaan meille ja elämään varoillamme. Niin kuin James Hirvisaari aikoinaan eduskunnassa lausui, ”kuinka tyhminä te päättäjät pidätte äänestäjiänne”. Ja kuinka tyhmiä me oikeasti olemme, vaikka tiedostamme valehtelun ja kusetuksen, me riitelemme keskenämme. Meidän pitää toimia ja laittaa valehtelijat vastuuseen, niin kuin Islantilaiset tekivät. Jos olemme niin saamattomia että emme ilman mallia kykene toimimaan, niin meille on tuore malli, Islantilaiset.
"SUOMEN MUINAISHISTORIAN SALATTU TOTUUS
Pohjoismaiset saagat tiesivät kertoa Suomen valtakunnasta ja sen kuninkaista, jotka mm. valloittivat Skandinavian niemimaan atlanninpuoleisen rannikon, ja perustivat sinne valtion, joka nimettiin valloittajansa, suomalaisten kuninkaanpojan Norrin, mukaan Norjaksi, kuten Snorri Sturlusson kertoo Fundinn Noregr-saagassa. Suomalainen kouluhistoria ei kerro tätä, eikä paljon muutakaan. Koska jokainen Suomessa kouluja käynyt lienee joutunut kuulemaan ainakin 1000 kertaa opettajan selittävän, että "Suomessa ei ollut mitään sivistystä ennen ruotsalaisten tuloa" tms., on paikallaan korjata pahimpia historian vääristelyjä.
v. 1154 j.a.a.
Arabialainen historioitsija ja tiedemies Al Idrisi kertoo Suomen kuninkaalla olevan omistuksia Norjassa.
v. 1187 j.a.a.
Ruotsalaisen kronikan mukaan karjalaiset valloittavat Ruotsin pääkaupungin ja tuhoavat sen.
noin 1200 j.a.a.
Tanskalainen historioitsija Saxo Grammaticus kertoo Suomen kuninkaista.
1220 j.a.a.
Islantilainen piispa, runoilija ja historiankirjoittaja Snorri Sturluson kirjoittaa Ynglinga-saagan. Suomen ja Ruotsin hallitsijasukujen avioliittoja ja sotia käsitellään.
1230 j.a.a.
Orkneyinga-saagan johdannossa Fundinn Noregrissa kerrotaan Suomen ja Kainuun kuninkaista, ja näiden suorittamasta Norjan valloituksesta. Saagan mukaan Ruotsin, Norjan, Orkneysaarten, Normandian ja Englannin hallitsijasuvut polveutuvat em. suomalaisista kuninkaista.
1320 - 1340 j.a.a.
Eerikin kronikka, eli nykyisen kouluhistorian tunnustama tarina "ristiretkistä" Suomeen, sepitetään.
1340 -luku j.a.a.
Lyypekin kaupunginkronikka mainitsee Birger Jaarlin liittäneen Suomen Ruotsin valtakuntaan.
1362 j.a.a.
Ruotsin "Itämaan", eli Suomen ja Karjalan, laamanni saa oikeuden osallistua kuninkaan vaaliin. Suomesta tulee täysivaltainen osa Svean valtakuntaa.
1438 j.a.a.
Vesilahtelainen suurtalonpoika Daavid julistautuu Suomen kuninkaaksi ja asettuu vaarallisen talonpoikaiskapinan johtoon. Kapina kukistuu.
1548 j.a.a.
Mikael Agricola kirjoittaa Uuden Testamentin esipuheen, jossa esitetään fiktiivinen tarina "ristiretkistä" Suomeen.
1554 j.a.a.
Katolisena Ruotsista karkoitetun Johannes Magnuksen historiateos ilmestyy Roomassa. Suomi esitetään muinaisena kuningaskuntana.
1555 j.a.a.
Olaus Magnuksen tunnettu "Pohjoisten Kansojen Historia" ilmestyy. Suomi mainitaan vanhana kuningaskuntana.
1598 - 1599 j.a.a.
Suomen aateli ja linnojen isännät sotivat kuningas Sigimundin puolella Kaarle herttuaa vastaan Ruotsin sisällissodassa, -mm. sotaretki Uplantiin ja Tukholmaan. Kaarlen voitettua Suomen aatelistolle ja papistolle koittaa kovat ajat. Määrätietoinen ruotsalaistaminen alkaa.
1616 - 1639 j.a.a.
Historiankirjoittaja Johannes Messenius viettää poliittisista syistä aikaansa vankina Kajaanin linnassa, jossa hän kirjoittaa historiateostaan. Suomi mainitaan vanhana kuningaskuntana.
1650 j.a.a.
Mikael Wexionius esittää historiankirjassaan Suomen vanhana kuningaskuntana.
1670 -luku j.a.a.
"Tuntemattoman tekijän Suomen kronikka" luettelee Suomen muinaiset kuninkaat.
1700 j.a.a.
Daniel Jusleniuksen "Vanha ja Uusi Turku", jossa Suomi esitetään muinaisena kuningaskuntana.
1700 -1705 j.a.a.
Johannes Messeniuksen Scondia Illustrata painetaan. Suomen kuninkaita käsitellään perusteellisesti.
1728 j.a.a.
Tuntemattoman tekijän Suomen kronikka ilmestyy julkaisussa Swedische Bibliothek.
1742 j.a.a.
Keisarinna Elisabethin poliittinen veto, manifesti Suomen itsenäisyydestä, aiheuttaa vipinää: "Hattujen sodan" takia venäläisten miehittämässä Suomessa kokoontuvat maapäivät Turkuun valitsemaan Suomelle kuningasta. Valituksi tulee myöhemmin tsaarina ollut, Pietari III, senhetkinen kruunperijä. Venäläiset vetäytyvät pois hankkeesta, ja tekevät rauhan Ruotsin kanssa 1743.
1768 j.a.a.
Historiantutkija Tatishtsev kertoo Suomen kuninkaista Venäläisessä Historiassaan.
1769 j.a.a.
Sven Bringin kirjoittama Svea Rikes Historia ilmestyy. Suomi on edelleen muinainen kuningaskunta. Kirjasta otetaan uusia painoksia 1778, 1784 ja 1790.
1771 j.a.a.Norjalainen Gerhard Schöning kritisoi historioitsijoiden käsitystä Suomen kuninkaista teoksessaan Allgemeine Nordische Gesichte.
1772 j.a.a.
Ruotsalainen Johan Ihre vastustaa kiivaasti käsitystä Suomen muinaisista kuninkaista. Ihre tuntee saagat, mutta väittää että ne ovat pötyä. Ruotsin muinais-kuninkaiden kohdalla hän ei kyseenalaista saaga-lähteitä, kuten eivät hänen seuraajansakaan.
1774 j.a.a.
Billmark julkaisee J.Messeniuksen "Suomen Riimikronikan", jossa siis kerrotaan Suomen kuninkaista.
1783 -1884 j.a.a.
Venäjän keisarinna Katariina Suuri julkaisee kirjoituksen Venäjän historiasta, jossa hän pitää Venäjän perustajana pidettyä Rurikia suomalaisena kuninkaanpoikana. Teos julkaistaan saksaksi 1786.
1784 - 1800 j.a.a.
Henrik Gabriel Porthán julkaisee Paavali Juustenin Suomen piispainkronikan kommentoituna. Porthán kiistää suomalaisten omien hallisijoiden olemassaolon ja Suomen itsenäisen hallinnon ennen ruotsalaisten tuloa. Porthánin perustelut ovat kestämättömiä. Hän mm. väittää ettei Suomessa ei voinut olla kuninkaita, koska täällä ei ollut linnavuoriakaan.
Hyökkäilyn ymmärtää, sillä samoihin aikoihin Sprengtporten esitteli Venäjällä suunnitelmaa itsenäisestä Suomesta.
1789 j.a.a.
Kr.Gananderin Mythologia Fennica. Suomi esitetään vanhana kuningaskuntana.
1792 j.a.a.
Historian professori Billmark vastustaa Suomen kuninkaiden olemassaoloa.
Nykyaika
Suomalaisten muinaiset valtiomuodostumat ja hallitsijat salataan edelleen huolellisesti sanomalehti-tason yleissivistyksessä ja kouluopetuksessa osana suomalaisen identiteetin hämärtämistä. 70-luvulta alkaen tilanne on entisestään huonontunut.
Suomen suomalaisista kuninkaista on jäänyt muitakin merkkejä, kuin historioitsijoiden maininnat. Kuvissa esiintyvät länsisuomalaiset mitalit ovat olleet hallitsijan lähimmilleen antamia suosion ja vallan merkkejä. Tapa kopioitiin tänne Bysantista, jonka kanssa oltiin paljon tekemisissä edellisen vuosituhannen vaihteen aikoihin. Virallisesti ko. esineet tulkitaan "bysanttilaisten rahojen kopioiksi". Jos kuninkaat ovat eläneet, heidät on myös haudattu. Euran Pappilanmäen komeimpia kumpuja kansa on nimittänyt perinteisesti "kuningashaudoiksi". RKP:n hallitsema Museovirasto ei ole toistaiseksi antanut lupaa näiden kumpujen tutkimiseen, vaikka ko. tontti on lunastettu Museovirastolle jo vuosikymmeniä sitten.
Suomen kuningaskunnan on täytynyt jättää jälkiä myös kansanrunouteen ja kronikoihin sekä meillä että muualla. Anglosaksien, eli nykyisten englantilaisten vanhin anglosaksinkielinen kirjallinen muistomerkki, Exeter-book 600-luvulta AD, toteaa täsmällisesti: "Caelic weold finnum". "Caelic (=Kaleva) hallitsi suomalaisia". Suomalaiset ja heidän hallitsijansa olivat siis varhaiskeskiajan englantilaisille tuttuja päivänpolitiikan hahmoja, aivan kuin Jeltsinit ja Clintonit tämänpäivän ihmisille, ja heidän tekemisistään kerrottiin juttuja sen ajan pubeissa, jos niitä oli. Kronikkoihin ei yleensä kirjata sellaisia tapahtumia tai henkilöitä, joita aikalaiset eivät pitäneet tärkeinä.
Suomalainen vanha kansanrunous tuntee henkilön nimeltä Ikutiera Nieran poika. Orkeyinga-saagan I luvussa, Fundinn Noregrissä mainittu kuningas Thorre on sama kuin suomalaisen kalevalamittaisen runouden Tiera. Kuningas Snaer samassa lähteessä on Niera.
Aude Rikas, joka myös esiintyy saagoihin pohjautuvassa sukutaulussa, on Ahti?, sillä:
"Armas Haahti(=Ahti), Saaren vanhin, Saaren kuuluisa kuningas, lähti pikkuissa sotahan, pikkuissa perän pitohon, lassa laivan vanhimmaksi.
Ahti aina arvelevi, rahojansa raksuttavi, helkyttävi hopeitansa;kaksin päivin, kolmin päivin rahat raksui pöydän päällä, helkkyi Huotolan (=Luotolan, ts. Ahvenanmaan) hopeat.
Hoi on Ahti veijoseni, muistatko kuin sotia käimme, kuin ennen hyvin elimme: sata päätä tappelimme, tuhat päätä turmelimme (=Ahvenanmaan ja Birkan hävitys ja ryöstö n.975 j.a.a.?).
Ennen Ahti maita uupu, kuin Sampsa siemeniä.
Ahtilla on siis rahaa ja maita aina vertauskuvallisuuteen asti. Ahtin voisi näin olettaa Suomen kuninkaaksi 900-luvun lopulta, jolloin hänen valtapiiriinsä kuului niin muinainen Suomi, Kainuu ja Karjala kuin Ahvenanmaakin, siis koko Fennoskandian "Fennia" Jäämeren Maalangenilta Nevalle ja Syvärille, Ahvenanmereltä Vienanmerelle, Bjuröklubbenilta (Skellefteåsta) Kuolan perukoille.(Siteerattu Martti Linnalta)
Bjuröklubbenin niemi on ollut Ruotsin (Helsinglandin) pohjoisraja, joka myös tunnettiin "ryssän rajana". Rajalinja jatkui Pohjanlahden toisella puolella Pähkinäsaaren rauhan rajajokena tunnettua Peta-ojaa pitkin, niin että karjalaisten liikenneväylänä käyttämä Pyhäjoki jäi rajan pohjois/itä-puolelle. Pähkinäsaaren rauhassa lienee vahvistettu Svean valtakunnan ja Novgorodin tasavallan väliseksi etupiirirajaksi Suomen puolella vanha Kainuun, myöhemmin Karjalan, ja (Länsi-)Suomen rajalinja. "Ryssänraja" -nimitys on perua siltä ajalta, jolloin Karjala oli perinyt Muinais-Kainuun valtakunnalta Kemijoen ja siitä etelään olevat Pohjanmaan jokivarret, "Seitsemän kymen Karjalan".
Meille siis kerrotaan Suomen historiasta sellaista, mitä ei ole tapahtunut, ja toisaalta vaietaan melkein kaikesta suomalaisten tekemisistä mitkä eivät sovi viralliseen svekomaaniseen historiantulkintaan. Herääkin kysymys, miksi tämä kalabaliikki satojen tai tuhansien vuosien takaisista asioista. Yksilön käsitys oman etnisen ryhmänsä menneisyydestä ja roolista kansojen joukossa on kuitenkin merkittävä hänelle itselleen. Se millaiseen joukkoon tiedät kuuluvasi, vaikuttaa suoraan siihen millainen kuva Sinulla on omista mahdollisuuksistasi, ja joko lujittaa tai heikentää Sinun itsetuntoasi.
Edellä kerrotut historian Suomi-kuvan vaiheet osoittavat, että suomalaisten aktiivisesta ja itsenäisestä roolista kansana alettiin vaieta ja tietoja suomalaisesta kulttuurista jne. pois-selittää samoihin aikoohin kun Suomen ja Ruotsin edut alkoivat mennä ristiin. Suomalaisten kuuliaisuutta kruunulle varmistettiin valehtelemalla historiaa. Tämänhetkisessä historian väärentämisessä ja pimittämisessä on kysymys samasta asiasta. Meidän ei haluta olevan terveesti ylpeitä omasta etnisestä taustastamme, eikä meille haluta suoda mitään positiivisia yhteisiä kokemuksia suomalaisina. Suomalaisten historia ennen v. 1250 on vaiettu olemattomiin, legendaa "Erik-kuninkaasta Henrik-piispasta" kerrotaan totena, nykyisten geenitutkimusten tulokset suomalaisten eurooppalaisesta geeni-yhteydestä tulkitaan svekomaanien mieliksi käsittämättömällä tavalla, ja selviytymisemme 2. maailmansodasta itsenäisinä tuntuu edelleen olevan häpeän eikä tyytyväisyyden aihe. Ainoat "suomalaiset" asiat, joista voimme olla ylpeitä ilman että "mediavoimat" saavat näppylöitä naamaansa, ovat Kekkonen, Tom of Finland ja VAMPIRA. Kun emme kuitenkaan voi muuttaa syntyperäämme muuksi, lienee siis perusteltua muodostaa itse oma käsityksensä siitä mitä suomalaisuus on ollut tai on.
Kimmo Markkanen"
Kopio-Mosquitohan oli pelkkä luonnossuunnitelma. Kai niitäkin pitää olla jotta on sitten vaihtoehtoja mistä päättää...
Ju88:t kyllä oli jo maassa kun Vihuri I:stä keskusteltiin. Yöhävittäjille olisi ollut sen sijaan tarvetta jos olisi tullut vielä yksi sotatalvi. Kukaanhan ei v 1943 vielä tiennyt miten jatkossa tulee käymään.
Kun kansakunta mobilisoi kuudenneksen miesväestöstään niin mukana menee liian paljon ammattiväkeäkin. Ja kun oli ainoastaan yksi teknillinen yliopisto ja rajallinen määrä alempaa lentokone- tai yleensä
konetekniikan opetusta, ei ollut ihme, että tuotantosarjat venyivät vuosia pidemmiksi kuin piti. Siten viimeiset koneet olivat vanhentuneita jo linjalta ulos tullessaan. Oikeaastaan oli jo ihme, että teknisesti
kyettiin silloisiin saavutuksiin. Britit esim oli ennen sotia sitä mieltä, ettei Suomessa pystytä valmistamaan Mercury -moottoreita niiden vaativan tekniikan johdosta. Ja vertailun vuoksi: Ruotsi sai Göringin
ruotsalaissuhteiden ansiosta lisenssin mersun DB605 -moottoreihin, joita Suomikin turhaan tavoitteli. Mitään hyötyä sveduille ei tästä ollut,koska yhtään moottoria ei valmistunut sodan kestäessä.
Huono onneakin oli kun muualla hölmöiltiin: Lavansaaren revohkan kiireellisinä korjattavat pommikoneet täyttivät hallit ja viivästyttivät Myrskyjen tuotantoa. Olivatko prioriteetit kohdallaan, kuten veli
@tulikomento kysyy on siksi mitä mielenkiintoisin asia. Valitettavasti tutkimuksellista vastausta ei ole, kun sotatalouden historiaa ei ole kukaan tullut kirjoittaneeksi.
Muistan kerran törmänneeni erääseen Ilmavoimien Esikunnan laatimaan suunnitelmaan. Olisikohan paperi laadittu 1943-44 vaihteessa ? Siinä kaavailtiin että sota kestäisi ainakin vuoteen 1946 asti. Tähän mennessä suunniteltiin kaikki hävittäjälaivueet varustetuksi Bf 109 -kalustolla. Vastaavasti Lentorykmentti 4:n pommarilaivueet Ju 88 -kalustolla. Lisänä oli vielä yöhävittäjälaivue, jolla olisi Me 110 -koneet.
Muistaako / tietääkö kukaan tästä paperista tarkemmin, että oliko tämä ihan virallinen tavoite, vai jonkinlainen "best case -skenaario" ?
Näkee tuossa miten edessä oleva pressu hulmahtaa joka laukauksella. Sinänsä varmasti neljänelosen loitsun ruutikaasut olisivat varmasti ehdokas tuulienergian lähteeksi. Hauskaa myös on että laukauksen ääni kuulostaa videolla suunnilleen siltä kuin astuisi pois tallaamansa muovipullon päältä, vaikka tietää että se laukausääni on taatusti ihan jotain muuta.Teki taas ranteille niin hyvää
Näkee tuossa miten edessä oleva pressu hulmahtaa joka laukauksella. Sinänsä varmasti neljänelosen loitsun ruutikaasut olisivat varmasti ehdokas tuulienergian lähteeksi. Hauskaa myös on että laukauksen ääni kuulostaa videolla suunnilleen siltä kuin astuisi pois tallaamansa muovipullon päältä, vaikka tietää että se laukausääni on taatusti ihan jotain muuta.