Sekalaista mussuttelua

Venho Tuonelan, vienyt on
Hänet yli virran hiljaisen, tumman
Pois hauraan kuoren lipuen kantoi, vaan muistonsa rantaan jätti
Tälle puolen, sinulle: se on kaunis ja nätti

Osanottoni.
 
Vaimo kuoli. Mies soitti sairaalasta ja kysyi, "Are you next of kin?"

Vastasin myöntävästi. Hän halusi tiettää: "Are you coming to see her? What do you know about her case?"

Vastasin: "I've been her carer for past ten years. I did call GP on Monday. I couldn't go to AnE."

Hän jatkoi inttämistä joten sanoin hänelle lopulta: "I want an autopsy if she goes away."

Mies sanoi: "I don't know about that. We don't usually do that sort of thing."

Jouduin selittämään hänelle miksi ja mitä konsultit sanoivat. Tämä sen takia että tarvitsen tietää, he myönsivät että he haluavat tietää. Mutta loppujen lopuksi tämän menee tasan kaksi vuotta sitten Grenfellin paloon ja hoitovirheeseen, minkä he tekivät. Haluan nostaa siitä oikeusjutun.

Kuitenkin loppujen lopuksi hieman pitkähkön puhelun jälkeen mies sanoi: "I'm sorry she passed away."

En itkenyt. Hoidin puhelun loppuun ja tunsin oloni ontoksi.

Hän oli kuollut ja olin tiennyt siitä viime Marraskuusta lähtien. Haluan teidän tiettää että olen hyvin. Olen surullinen mutta en itsetuhoinen. Olen järjestänyt jonkinlaisen asumuksen Suomessa. Otan iisisti, hoidan talon, hautajaiset ja normaalit asiat täällä kondikseen, kuten passin uusimisen.

Olen kuitenkin jo aloittanut uuden luvun elämän kirjassa ja tiedostan, että asiat tulevat olemaan hyvin. Kaverini sanoi: "You'll have to look after yourself, for ten years you've taken care of her. You gave her a good life. A better life, then she ever had. She was abused woman and you made her life so good. So, from now on you'll have to live for you. One day you might meet some other lady and even have babies. You're still young. And she would not have wanted you to waste your life ... for nothing."

Joten, kiitos kaikille jotka ovat olleet mukanani tämän matkan varrella. Tiedän, että olette siellä ... and I'm going to be all right. :cry:

Osanottoni.
Vaimosi tuskat ovat nyt poissa, kärsimys on päättynyt ja rauha on vallannut hänet. Toivottavasti tämä antaa sinulle hiukan lohtua tällä surun hetkellä.
 
Vaimo kuoli. Mies soitti sairaalasta ja kysyi, "Are you next of kin?"

Vastasin myöntävästi. Hän halusi tiettää: "Are you coming to see her? What do you know about her case?"

Vastasin: "I've been her carer for past ten years. I did call GP on Monday. I couldn't go to AnE."

Hän jatkoi inttämistä joten sanoin hänelle lopulta: "I want an autopsy if she goes away."

Mies sanoi: "I don't know about that. We don't usually do that sort of thing."

Jouduin selittämään hänelle miksi ja mitä konsultit sanoivat. Tämä sen takia että tarvitsen tietää, he myönsivät että he haluavat tietää. Mutta loppujen lopuksi tämän menee tasan kaksi vuotta sitten Grenfellin paloon ja hoitovirheeseen, minkä he tekivät. Haluan nostaa siitä oikeusjutun.

Kuitenkin loppujen lopuksi hieman pitkähkön puhelun jälkeen mies sanoi: "I'm sorry she passed away."

En itkenyt. Hoidin puhelun loppuun ja tunsin oloni ontoksi.

Hän oli kuollut ja olin tiennyt siitä viime Marraskuusta lähtien. Haluan teidän tiettää että olen hyvin. Olen surullinen mutta en itsetuhoinen. Olen järjestänyt jonkinlaisen asumuksen Suomessa. Otan iisisti, hoidan talon, hautajaiset ja normaalit asiat täällä kondikseen, kuten passin uusimisen.

Olen kuitenkin jo aloittanut uuden luvun elämän kirjassa ja tiedostan, että asiat tulevat olemaan hyvin. Kaverini sanoi: "You'll have to look after yourself, for ten years you've taken care of her. You gave her a good life. A better life, then she ever had. She was abused woman and you made her life so good. So, from now on you'll have to live for you. One day you might meet some other lady and even have babies. You're still young. And she would not have wanted you to waste your life ... for nothing."

Joten, kiitos kaikille jotka ovat olleet mukanani tämän matkan varrella. Tiedän, että olette siellä ... and I'm going to be all right. :cry:

En tiedä miltä sinusta tuntuu.

Omasta puolestani minulla on tarjota sinulle vain yksi lohduttava tieto:

Anna itsellesi aikaa. Kaikki, myös tuska, häviää ajan kanssa.

Voimia sinulle.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Vaimo kuoli. Mies soitti sairaalasta ja kysyi, "Are you next of kin?"

Vähän samaa soittoa odotellaan.

Maanantaina ”tyttö ystävän”(ollaan oltu yhdessä yli 40 vuotta) muutto ”tukiasuntoon”, koska tarvitsee apua 24/7.
Puolenvuoden aikana tila on ”pikkuisen” huonontunut.

No elämä on.
Mutta onneksi on saanut hoitaa omat lapsensa ja nähnyt jo lapsenlapsensakin.
Ja pystynyt vielä hoitamaan niitäkin.
 
Vaimo kuoli. Mies soitti sairaalasta ja kysyi, "Are you next of kin?"

Vastasin myöntävästi. Hän halusi tiettää: "Are you coming to see her? What do you know about her case?"

Vastasin: "I've been her carer for past ten years. I did call GP on Monday. I couldn't go to AnE."

Hän jatkoi inttämistä joten sanoin hänelle lopulta: "I want an autopsy if she goes away."

Mies sanoi: "I don't know about that. We don't usually do that sort of thing."

Jouduin selittämään hänelle miksi ja mitä konsultit sanoivat. Tämä sen takia että tarvitsen tietää, he myönsivät että he haluavat tietää. Mutta loppujen lopuksi tämän menee tasan kaksi vuotta sitten Grenfellin paloon ja hoitovirheeseen, minkä he tekivät. Haluan nostaa siitä oikeusjutun.

Kuitenkin loppujen lopuksi hieman pitkähkön puhelun jälkeen mies sanoi: "I'm sorry she passed away."

En itkenyt. Hoidin puhelun loppuun ja tunsin oloni ontoksi.

Hän oli kuollut ja olin tiennyt siitä viime Marraskuusta lähtien. Haluan teidän tiettää että olen hyvin. Olen surullinen mutta en itsetuhoinen. Olen järjestänyt jonkinlaisen asumuksen Suomessa. Otan iisisti, hoidan talon, hautajaiset ja normaalit asiat täällä kondikseen, kuten passin uusimisen.

Olen kuitenkin jo aloittanut uuden luvun elämän kirjassa ja tiedostan, että asiat tulevat olemaan hyvin. Kaverini sanoi: "You'll have to look after yourself, for ten years you've taken care of her. You gave her a good life. A better life, then she ever had. She was abused woman and you made her life so good. So, from now on you'll have to live for you. One day you might meet some other lady and even have babies. You're still young. And she would not have wanted you to waste your life ... for nothing."

Joten, kiitos kaikille jotka ovat olleet mukanani tämän matkan varrella. Tiedän, että olette siellä ... and I'm going to be all right. :cry:
Osanottoni.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Kiitoksia kaikille osanotoista. Te olette minun veljiäni ja siskoja. Vuosien varrella olen nahistellut monien kanssa, ja ymmärrän että monet teistä eivät ymmärtäneet minua taikka millaisein paineen alla olen elänyt viimeiset 12 vuotta. Ei 10.

Olen tehnyt päätöksen, missä yritän saada täältä töitä joko hoitajana (personal carer) taikka sitten Technical Author/Consultant. Aion uudelleen kirjoittaa jo editoidun kolmannen osan trilogiaan ja omistaa sen kokonaisuudessa Vaimon muistolle. Aion myös kirjoittaa kirjan vaimon elämästä ja millainen elämä on NHS englannissa ja aion kirjoittaa sen omalla nimellä, ja vain kirjoittaa totuuden.

Aion nostaa medical negligence kanteen St Mark sairaalaa kohtaan, koska he olivat syyllinen vaimon kuolemaan, koska Imperial Hospital olivat taistelleet heidän kanssaan TPN linjasta. Vaimo meni tasan kaksi vuotta Grenfellin palosta (tuli toteen eilen) ja heidän oli määrä laittaa hänen hampaansa kuntoon, sekä uudelleen antaa hänelle TPN linja. Mutta he eivät kuunneellet mua, taikka vaimoa, ja päivänä kun he olit preppaamassa vaimoa hammashoitoon, he potkaisivat hänet ulos. Tuon jälkeen St Mark's oli ainoastaan kiinnostunut heidän lääkejääkaapista ja IV-pumpuista. He eivät edes pyytäneet anteeksi että olivat jättäneet vaimon makaamaan lattialle, ripulipaskoissa. Heittivät hänet ulos koska mä tein valituksen.

Aion soittaa Maanantaina sosiaaliviranomaisille ja muille ilmoittaen mitä on tapahtunut. Ruumiinavaus on käsittääkseni ensi viikolla. Odotan siihen että mulla on se todiste käsissä ennenkuin otan yhteyttä lakimiehiin. Aion myös kertoa sosiaaliviranomaisille, ja housing trustille että haluan yrittää tehdä elämäni täällä, vaikka kaipaan Suomea. Aion kertoa heille että olen työkennellyt 12 vuotta erittäin sairaan ihmisen kanssa ja haluan jatkaa työtäni hoitajana taikka jonakin muuna, mutta aion myös kertoa heille että minua oli headhuntattu ja headhuntteri oli tarjonnut Technical Author töitä isossa kansainvälisessa yhtiössä 550 puntaa päivässä, kuuden kuukauden ajan.

Aion myös käydä lääkärissä ja pyytää häntä kirjoittamaan mulle todistuksen että olen toiminut hoitajana hyvin kauan ja pyytää toisen todistuksen että olen tällä hetkellä käymässä läpi syvää masennusta.

Otti tiukille kun kävin tänään sairaalassa hakemassa vaimon kamat. Pyysin heitä dumppaamaan vaatteet. Repesin itkemään Senior Sister edessä. Hän lohdutti mua.
 
Osanottoni.

Sen osaan sanoa, että ajan kuluttua jää ne hyvät muistot mieleen, suru hälvenee ja voit muistella hyviä hetkiä, yhteisiä nauruja ja hymyjä jotka jaoit vaimosi kanssa.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Heräsin aamulla 6.30 ja heti ensimmäinen ajatus oli pitää mennä tarkistaan vaimo. Hän on poissa. Tajusin että en ole käynyt kaupoilla kolmeen päivään ja kissalla on naksut lopussa. Kun suru iskee, sä olet kadoksissa, koska sun rutiini on loppu ja se toinen on Jumalan tykönä. Olen onnellinen että hän on siellä, poikansa kanssa, eikä tarvitse kärsiä äärimmäisestä nälästä taikka kroonisesta kivusta.

Mä jouduin palaan takaisin kotia kolme kertaa, kun joka kerta joku asia oli unohtunut. Kaupassa teki vaikeata kun en tiennyt mitä pitäisi hankkia. Ensimmäinen ajatus oli: 'what she would like?' Päädyin ostamaan kaksi rinkelia, kaksi sämpylää, omenamehua, mansikoita, ja kissalle pehmeitä.

Kun tulin himaan päädyin päädyin pesemään kaikki lasit, viikkaamaan kaikki pyykit ja erittelemään hänen vaatteet. Lakanoista sun muista. Siivosin olkkarin pöydän ja päädyin lukemaan hänen vanhoja muistivihkoja. Hän aina halusi mulla parhaansa, ja hän aina halusi antaa lahjoja kaikille, jotka tulivat häntä ja meitä katsomaan. Jos olit vieras ja meillä ensimmäistä kertaa hän halusi muistaa kaikkia hyvällä ja kiittää että tulivat tapaamaan.

Joskus vitutti se touhu, mutta nyt tajuan miksi, koska viime syyskuun jälkeen kaksi tuli käymään, kaikki muut olivat virallisia tapauksia ja lopussa ammattihoitajia. Ymmärrän että mulla lopussa 24-7-356 hoitaminen ajoi mut tilaan missä en pystynyt toimimaan kunnolla. Sosiaaliviranomaiset tekivät oikein kun sanoin: "I cannot cope with her. She is too complicated. Too demanding. And she seriously need help. I need help."

Nääntyminen on kauhea tapa kuolla. Meidän yhteiskunnalla on ollut viime aikoina ollut vaikeuksia, koska monet ihmiset ovat levähtäneet kuin pullataikina. Ihmiset eivät halua kävellä jos tarttee käydä kaupoilla vaikka se olisi ihan vieressä. Dieetti spealisti kertoi mulla tammikuussa että hänen energia tarve oli yli 10 000 kaloria päivässä, muista luvun: "She needs sixteen thousand calories per day to cope."

Se on kuitenkin niin suuri luku että siihen ei pysty edes armeijan ihmiset, puskiessa täysillä ja safkan ollessa high energy, high protein jne. Kun sä näännyt viimeinen asia mikä menee on että sun kroppa rupeaa syömään sun aivoja. Uskon, että tämä on syy miksi hän lopetti tunnistamasta mua Maanantaina.

Mä jouduin lopussa syöttään häntä käsin, juottaan joka tunti, mutta ilman TPNää mikään ei auttanut. Hän ei pystynyt pitämään pulloa kädessä, kirjoittamaan, värittäämään hänen kuvakirjojaan, tekemään koruja (viimeinen oli joulukuussa kun hän teki mulla kauniin käsikorun).

Dieetti spealisti yritti lopussa jopa suoraa proteiinia 20g per pot, in jelly form. Mutta jos sulla on vain alle 45 senttiä ohutsuolta jäljellä, niin se ei ole mitkään riittävä imemään niitä ravinteita mitä sä tarvitset päivässä. Jos sulla on yli 45 senttiä kahdesta ja puolesta metristä, niin olet paljon paremmassa tilassa. Silti se ei tule olemaan ikinä helppoa.

Jos sä olet kadoksissa ja nälkiintymässä, sun pitää syödä mitä vain vaikka se inhottaisi. Nälkä on sun vihollinen. Ei se oletettu vihollinen. Se on prioriteetti listalla paljon alempana. Jos sulla on jano, ja et tiedä mitä tehdä, niin se kuse hiekalla täytettyyn sukkaan ja jatka etsimistä. Usko että sä pystyt selviytymään. Sä et halua kuolla. Vaimo ei halunnut kuolla.

Viimeiseen viikkoon asti hän halusi elää vaikka hän oli asettanut meille DNR ansan. Hän oli paras tuntemani Social Engineer. Hänen PR kolleegansa sanoi: "She could see ice to the Eskimos and they would buy it."

Tekee kipeää ja kaipaan häntä tajuttomasti, mutta jos teillä on jotakin kysymyksiä niin vastaan niihin koska uskon tietäväni aika paljon nälkiintymisestä ja vaikeiden sairaiden hoitamisesta ... kaikkien niin muiden asioiden lisäksi mitä tiedän :ROFLMAO:

Itkin eilen niin että en pystynyt näkemään mitään kunnolla. En juonut koska alkoholi tekee mut niin sairaaksi. Poltin kannabista, koska se auttaa mua kestämään. Tiedän paljon tästä vaihtoehtoisesta hoitomuodosta, ja nukutuslääkäri ystävä sanoi: "Even though I'm personally against cannabis, she needed it. You were able to half her chemicals. It helped with her pain. With her appetite. It helped with her mood and depression. It kept her active. Without it, her opioid need shot up, and she started going down."

Hän jatkoi: "The pain was a big issue. We still cannot really measure it and she had an addictive personality. The smoke helped clearly to cut it down, even though I'm against it. You helped her to cope with it, and the thing in the AnE is that they didn't really know how to handle it. The amounts she was using would have killed anyone of us. You were skilled to do what you did, but they ... they just don't know, because it's too complicated. She was too complicated."

Katselimme serpenttiini Ring roadin kupeessa ja hän jatkoi täytettyään whiskilasit, "There are only so many things we know (medically) and it's mostly unknown. We cannot clone a body, and we cannot transfer a soul. The brain would be the hardest part to grow. We are still in the dark ages even though all the advantages. We (the Royal Sociaty) have looked into the Ai and it's interesting what you said, because there is the human element and the machine. And in many cases the machine can eliminate the error human causes. But even then we are still at the beginning..."
 
Back
Top