Sulla näyttäisi olevan aika suuri virhe joukoissa: rannikko-ohjuskomppanioita on kaksi, ei yksi.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288499906827.html
Sitten tarjoan taas näitä vaihtoehtoiskustannuksia. Helikopterikuljetus on jotain sellaista, joka on mielestäni aivan järjetöntä rahantuhlausta ns. "normaaleille" joukoille, kun meillä ei ole pulaa miehistä (pl. erikoisimmat miehet), vaan kalustosta niille miehille. Hinta-laatu suhde ei mielestäni ole erityisen hyvä verrattuna moniin muihin mahdollisiin hankintoihin.
En osaa arvioida, paljonko normaalin Jakke Jääkärin kouluttaminen maksaa rannikkojääkäriin verrattuna, mutta samassa hintaluokassa liikuttaneen. Meillä on asevelvollisuusjärjestelmä, joten puolustusvoimille ei käytännössä synny kuluja, koska koulutettava vain siirretään toiselta sektorilta toiselle, ja miehiä on liikaa, ts. moni jää ilman sijoitusta tai menettää sen nopeasti. Kustannus on siis lähinnä tuon paperitiikeri-miehen varustaminen rannikkojääkäriksi. Oletetaan pataljoonan miesten varustamisen kustannukseksi 5 miljoonaa euroa. Sillä saanee suojavarusteet ja tekstiilit sekä jotain rensseliä kiväärimiehille, kuten valonvahvistimen tai punapisteen rynkkyyn. Johtajille hankitaan taistelijan päätelaitteita 100 kpl a 50 000 euroa, kustannus 5 miljoonaa. Muihin johtamisjärjestelmän osiin kuluu 5 miljoonaa. Sitten 40 miljoonaa könttänä raskaampaan aseistukseen (NEMO, Stinger ym.) ja vielä 5 miljoonaa sekalaisiin kuluihin. Joukon varustamisen kustannus on siis kuljetuskalustoa lukuunottamatta 60 miljoonaa euroa.
Rannikkojääkäripataljoonalle voidaan hankkia kuljetuskalustoksi 36 kpl U-700 veneitä(, joita täydennetään huollon osalta ottokalustolla), kustannus 102 miljoonaa euroa (v. 2012). NH90 helikopterit maksoivat n. 400 miljoonaa euroa (ilmeisesti v. 2001), hangaarit ym.:t tukeutumisjärjestelmät mukaan lukien enemmän, mutta jätetään ne huomiotta. Inflaatio huomioiden koptereiden hinta v. 2012 oli 484 miljoonaa euroa, siis n. 24 miljoonaa euroa kappale. 36 U-700 veneen hinnalla saisi siis vain neljä NH90 helikopteria. Nuo neljä kopteria joutuisivat tekemään siirron yli 11 kertaa ( (36*25)/(4*20)=11,25 ) ja oletettavasti siirtymään tyhjänä takaisin hakemaan lisää rannikkojääkäreitä, eli lentämään yli 22 kertaa rannikkojääkäreiden sijainnin ja maihinnousualueen välimatka. VAIKKA kopteri onkin neljä tai viisi kertaa nopeampi ja ensimmäiset joukkueet saadaan maihinnousualueelle yli puolet lyhyemmässä ajassa kuin veneillä, on koko rannikkojääkäripataljoona silti siirretty kohteeseen veneillä neljänneksessä siitä ajasta, joka olisi kulunut helikoptereilla tehtyihin siirtoihin. Niin kauan kuin meillä on rannikkojääkäreitä ilman orgaanista kuljetuskalustoa, on mielestäni kustannustehokkainta hankkia heille orgaanista venekalustoa, jos heidän siis suunnitellaan tekevän muutakin kuin kököttävän staattisessa puolustuksessa jossakin saaressa tai satamassa.
Toki voidaan sanoa, että ajattelumallini on väärä: rannikkojääkäripataljoona olisi kuljetettu kaikkien 20 kopterin voimin, jolloin pataljoonan siirto olisi onnistunut kahdella siirrolla (tai neljällä yhdensuuntaisella lennolla). Tuolloin kopterit ovat kuitenkin pois jostakin muualta, kuten kaupunkijääkäreiden ja haavoittuneiden kuljettamisesta, puhumattakaan erikoisjoukoista. Lisäksi vasteaika on heikompi: veden äärellä valmiudessa oleva rannikkojääkäripataljoona voi hypätä veneisiin ja lähteä liikkeelle. Mutta entä helikopterilla? Helikoptereiden tulossa vierähtää helposti tunti, kun ne tulevat 200 kilometrin päästä Utista. Voi sanoa, että ne hajautetaan, mutta tällöinkin osa koptereista tulee nopeammin ja osa hitaammin, jolloin tunnin odotus ei ole ennen kuulumaton. Tunnissa rannikkojääkäripataljoona on jo puolimatkassa 120 kilometrin päässä sijaitsevasta maihinnousualueesta. Helikoptereilla puoli pataljoonaa saadaan paikalle nopeammin kuin veneillä, mikä ei ole kovin merkittävä etu, jos pataljoonan puolikkaan saapumiseen helikoptereilla menee puolitoista tuntia ja (käytännössä) koko pataljoonan saapumiseen veneillä menee kaksi tuntia - ja veneiden mukana kulkee paremmin tulitukea kuin helikoptereilla (NEMO). Jos meillä olisi kolme rannikkojääkäripataljoonaa, ne voitaisiin sijoittaa sodan aikana esim. Loviisaan, Hankoon ja jonnekin päin Saaristomerta odottamaan uusia määräyksiä. Tosin kopterilla pääsee liikkumaan mihin aikaan vuodesta hyvänsä, kun taas U-700 ei kulje jäissä. Voi tosin kysyä, että yrittääkö vihollinenkaan maihinnousua sydäntalvella.
Kaupunkijääkäreiden siirtely vakuuttaa minua vielä vähemmän. Siirrettäessä kaupunkijääkäreitä helikopterilla heidän ajoneuvonsa jäävät pk-seudulle. He ovat siis vain kevyttä hyvin varustettua jalkaväkeä. AKE/TRA ei ole mitään ydinfysiikka, vaikka toisto luokin varmuutta.
80 prosenttia Kaartin jääkäreiden kyvyistä saavutettaneen sillä, että annetaan jalkaväelle nykyistä parempi TRA-koulutus ja -varustus. Isohko "shoot house" maksanee muutaman miljoonan, oletan. Suomessa on (tai ainakin on ollut, artikkeli on vuodelta 2012) 27 varuskuntaa, joissa koulutetaan varusmiehiä. Ainakin Santahaminassa ja Utissa annetaan TRA-koulutusta, joten oletetaan ostettavan shoot house 25 varuskuntaan. Todellisuudessa ehkä 20 riittäisi, koska esim. Ivaloon tuskin kannattaa moista rakentaa (ellei sitten motivaation vuoksi) ja jokunen paikka on sulkeutunut/sulkeutumassa. Hankintakustannuksissa puhuttaneen 50 miljoonan luokasta, näin siis koko maan tasolla. Jos Googlen satelliittikuvat pitävät paikkansa, ei Santahaminassa ole mitään 500 x 500 metriä "kaupunkia", jossa voisi ampua kovilla. Koulutuksen taso ei siis olisi hirveän paljon matalampi, ja kaikille taistelijoille saataisiin jonkinlainen kyky kaupunkitaisteluun. Vaikka tavallista 165 vrk:n kiväärimiestä ei olisikaan aikaa kouluttaa viikkokaupalla näissä laitteissa, on tiettävästi ainakin SPOL-koulutettavilla suht paljon metsäaamuja. Tästä ajasta iso osa voitaisiin varmaan käyttää TRA-harjoitteluun, joka luultavasti tukisi sodan ajan tehtäviä merkittävästi paremmin kuin metsässä rymyäminen maaliosastona.
Koska kaikki on koulutettu, varustetaan esim. 20 000 alueellisten joukkojen kiväärimiestä, jotka ovat saaneet viikon-parin TRA-koulutuksen. Punapiste + valaisin + rynkyn kiskomodifikaatio maksanee 800 euron luokkaa. Oletetaan suojavarusteiden maksavan 1500 euron luokkaa. Näin ollen 20 000 alueellisten joukkojen taistelijaa saataisiin varustettua TRA:n sopivalla kalustolla vaivaisen 46 miljoonan euron hintaan. Oletetaan viestikaluston kuuluvan jo nykyisellään heidän varustukseensa, koska sitä tarvitaan myös metsässä ja PV on ollut varsin innokas sitä hankkimaan. Kustannukset kyllä pomppaavat, jos kaikille hankitaan taajuushyppivä radio selkään, mutta tuskin tämä on erityisen tarpeellista/pakollista. Esittämäni kalustoparannus parantaisi alueellisten joukkojen suorituskykyä myös metsässä, ei suinkaan vain kaupungissa. Lisäksi ko. varustusta voisi hankkia vielä vaikka 5 000 pakettia lisää, jotta paikallisjoukkojen sotilaspoliiseille riittää myöskin asiallinen kalusto. Kustannus olisi 12,5 miljoonaa lisää.
Tarvittavat lisäkouluttajat maksetaan helikoptereihin kuluvalla rahalla. 20 shoot housea ja neljä kouluttajaa jokaista shoot housea kohden, niin puhutaan 80 kouluttajan lisätarpeesta. Oliko se NH90:n lentotunnin hinta-arvio 4 500 euroa tälle vuodelle? Jos kopterilla lennetään 200 tuntia vuodessa, mikä on vähän, tulee yhden kopterin vuosikuluiksi 0,9 miljoonaa euroa. Kolmen-neljän kopterin vuosikuluilla pitää tuon TRA-koulutuksen pyörimässä.
