Silakkaliikkeen fb sivulta...
Fasismi nykyään
Sodan- ja fasisminvastainen työ (SFT ) järjesti 23.10. Helsingissä keskustelutilaisuuden nykyfasismista. Tilaisuudessa pohdittiin kahta ajankohtaista kysymystä – miten fasismi ilmenee nyky-yhteiskunnassa ja miten voimme vaikuttaa kehityksen kulkuun.
Alustavan puheenvuoron käytti oikeustieteen tohtori
Kalevi Hölttä.
Puheenvuorossa nousivat esille fasismiin liittyvät perusasiat, mitä fasismi on, mitä fasismi ei ole, fasismin kehityssuuntia Suomessa ja miten fasismia voidaan vastustaa. Alla otteita Höltän puheenvuorosta.
Mitä fasismi on
Fasismi on nykyään usein vain haukkumasana, jolla leimataan milloin mistäkin mielipiteestä.
Pitävää määritelmää ei ole kyetty esittämään. Fasismi yhdistetään yleensä historiallisena ilmiöstä natsi-Saksaan ja rasismiin, vaikka fasismiin ei alun perin kuulunutkaan rasismi.
Euroopassa merkittävin fasistijärjestelmä oli Italia 1920-luvulla, ja se oli esimerkkinä Suomen IKL:lle ja Lapuan Liikkeelle. Kuvassa Italian Benito Mussolini tekee roomalaisen tervehdyksen Adolf Hitlerin vieressä.
Fasismi on tarkasteltavissa erikseen järjestelmänä ja ideologiana. Järjestelmänä fasismi on esiintynyt lukuisissa maissa. Alkuperämaaksi on mainittu Ranska 1830 porvarillisen vallankumouksen jälkeen, vaikka se alkuaan lienee kotoisin yli 2000 vuoden takaa Roomasta tai sitten Etelä-Amerikasta.
Euroopassa merkittävin fasistijärjestelmä oli Italia 1920-luvulta, ja se oli esimerkkinä Suomen IKL:lle ja Lapuan Liikkeelle. Fasistijärjestelmälle oli olennaista:
– totalitaarinen valtio, joka valvoo kaikkea.
– luokkaristiriitojen kieltäminen; valtio oli niiden yläpuolinen sovittelija yhteiseksi hyväksi.
– ”kolmikanta”, jopa parlamentin korvaaminen korporaatioilla; todellisuudessa kapitalistien määräysvalta.
– pakkojäsenyys ammattiliitoissa, työtaistelujen kieltäminen; työnantajat ja -tekijät samassa liitossa.
Fasismilla oli Italiassa alusta alkaen tehtävänä kommunistien nujertaminen väkivallalla, johon valtio ei puuttunut. Saksassa mukaan tuli rotuerottelu, jota alun perin Italiassa ei ollut, vaan esim. juutalaisia oli mukana fasistipuolueessa. Saksan fasismi oli äärimmillään tuhoamisleirejä.
Fasistijärjestelmää toteutettiin Italian ja Saksan lisäksi mm. Espanjassa, Romaniassa, Unkarissa, Virossa ja muissa Baltian maissa sekä Suomessa 1930-luvulla.
Fasismi on ideologiana vaikea määritellä, koska fasismia on esiintynyt erilaisena eri puolilla Eurooppaa ja maailmaa. Sen tunnistettavia piirteitä ovat kuuliaisuus esivallalle, yksityisomistus, kansallistunne mm. taiteessa, taipumus uskontoon (ei kuitenkaan juutalaisuuteen tai islamiin) ja myöhemmissä muodoissa rotuhygienia.
Fasismi on ”äärimmäistä kapitalismia” siinä mielessä, että pääomalle turvataan täydet oikeudet lisäarvon anastamiseen työstä.
Mitä fasismi ei ole
Fasismi ei ole:
– maahanmuuttokriittisyyttä, mikä on sinänsä neutraali asenne,
– yhtä kuin äärioikeistolaisuutta; oikeisto liittyy pääomavaltaan, joka kriisioloissa voi tarvita fasismia apulaiseksi.
– katupoikia, kuten Odin´s soldiers (vieraan vallan kieltä); ovat vain sivuilmiö ilman yhteyttä suurpääomaan ja valtion hallintoon eli ilmiö, jota suurpääoma lähinnä naureskelee.
Vasemmisto on mennyt halpaan, kun se määrittelee äärioikeiston vain suhteessa maahanmuuttoon eikä olennaiseen eli työväenluokan alistamiseen. Nyt vaaditaan yhdessä Kokoomuksen ja RKP:n kanssa vapaata maahanmuuttoa kaikilla perusteilla (myös vapaata työvoiman tuontia maahan – tosin ei jostain erikoisesta syystä Venäjältä). Jopa EU:n vastaisuus on pyritty leimaamaan fasismiksi.
Fasistisia kehityssuuntia Suomessa
Suomessa on edetty 1980-luvun lopulta suuntaan, missä on nähtävissä fasistisia piirteitä:
– poliisin valtuudet, salaiset pakkokeinot (v. 1992–2013 lisätty säännöksiä yli 60-kertaisesti).
– Suojelupoliisin (Supo) voimavaroja on lisätty jatkuvasti, Supo äärioikeiston hallinnassa.
– reservipoliisi aseenkäyttöoikeuksilla, aikaisemmin täydennyspoliisi ”liikenteenohjaukseen”.
– poliisin Jouha-joukot (joukkojen hallinta).
– poliisin ja armeijan yhteistyö on lisääntynyt, mm. Paraisten teatteri (Airiston Helmi), Pertunmaa (Kuortin ABC-aseman piirittäminen).
– julkisen tilan militarisointi; armeijan läsnäolon ”normalisointi”, tarpeettomat ”veteraanikeräykset”.
– uutena muotona poliisin aseelliset yölliset harjoitukset.
– tiedustelulaki, jopa perustuslakia venyttäen; poliisille ja armeijalle oikeus urkkia kaikkea tietoa ilman rikosepäilyä.
Perustuslain 10 § lisäys, jota vain kourallinen kansanedustajia vastusti.
– median yksipuolisuus, ns. yksityisoikeudellinen sensuuri, virkakielto toisinajattelijoille.
– sosiaaliturvan leikkaaminen, armeijan ja poliisin määrärahojen lisääminen.
– työrauhavelvollisuuden tiukentaminen; nyt jopa poliittinen työtaisteluvapaus vaarassa.
– kaikenlaisen valvonnan ja rikostutkinnan valikoiva keskittyminen entistä enemmän puheeseen; todellinen vaara demokraattiselle oikeusvaltiolle.
Miten fasismi on vastustettavissa
Fasismin vastaisessa toiminnassa pitää ensin tunnistaa oikea fasismi, joka soluttautuu hallintoon ja lainsäädäntöön.
Räyhääminen ja pullojen heittely ei palvele asiaa.
Vihapuhe ja aiheeton eri mieltä olevien nimittely palvelee vain vastapuolta, samoin sananvapauden rajoittaminen yli sen, mitä rikoslaissa on säädetty.
Miksi osa vasemmiston edustajista muuten on niin innokas vaatimaan sananvapauden rajoittamista?
Kiellot kohdistuvat hyvin pian vasemmistoon itseensä, koska se on tai pitäisi olla järjestelmän muuttamisen kannalla eli on ”demokraattisen valtion” vastustaja.
Nykytilanteessa pitäisi muistaa 1930-luvun ”kiihotuslait”, tasavallan suojelulaki ym., joilla vasemmistojärjestöjä lakkautettiin tuhatmäärin ja mielipiteen vuoksi tuomittiin vankilaan jo ennen vuotta 1939 noin 1500 vasemmistolaista.
Työkansan Sanomat 13/2018
Sodan- ja fasisminvastainen työ (SFT ) järjesti 23.10. Helsingissä keskustelutilaisuuden nykyfasismista. Tilaisuudessa pohdittiin kahta ajankohtaista kysymystä – miten fasismi ilmenee nyky-yhteiskunnassa ja miten voimme vaikuttaa kehityksen kulkuun. Alustavan puheenvuoron käytti oikeustieteen...
www.ktpkom.fi