Simuna

Hylsy juttuun vielä, Simo käytti samoja patruinoita kuin rivimieskin, joten mielestäni niiden tunnistaminen juuri Simon hylsyiksi näiden kuluneiden vuosien jälkeen on todella vaikeaa, jollei mahdotonta.


Eihän nuo voi olla kaikki Häyhän ampumia, hyvä jos yksikään. Mielestäni tuossa on asia muotoiltu huonosti: Tarkoituksena varmaan kertoa että kyseessä ovat alkuperäiset sotilaskiväärin hylsyt talvisodan ajoilta, samanlaisia joita Häyhäkin käytti.

Tietenkään liiallisen totuuden ei kannata antaa pilata hyvää tarinaa, asiaa ei voi todistaa pitävästi suuntaa eikä toiseen. Satavarmasti voi kyllä sanoa ettei joka laukausta ammuttu samasta montusta, johan siinä olisi tyhmempikin puna-armeijalainen oppinut jo sadan ensimmäisen kaadon jälkeen, että siellä on ainakin yksi tsuhna, joka osaa ampua... Eikös Häyhä ampunut osan näistä kp-miehenäkin?
 
Eihän nuo voi olla kaikki Häyhän ampumia, hyvä jos yksikään. Mielestäni tuossa on asia muotoiltu huonosti: Tarkoituksena varmaan kertoa että kyseessä ovat alkuperäiset sotilaskiväärin hylsyt talvisodan ajoilta, samanlaisia joita Häyhäkin käytti.

Tietenkään liiallisen totuuden ei kannata antaa pilata hyvää tarinaa, asiaa ei voi todistaa pitävästi suuntaa eikä toiseen. Satavarmasti voi kyllä sanoa ettei joka laukausta ammuttu samasta montusta, johan siinä olisi tyhmempikin puna-armeijalainen oppinut jo sadan ensimmäisen kaadon jälkeen, että siellä on ainakin yksi tsuhna, joka osaa ampua... Eikös Häyhä ampunut osan näistä kp-miehenäkin?

Jep, Häyhä ampui tosiaan myös konepistoolilla ja pikakiväärillä, ja näillä ammutut vanjat eivät kuulemma ole kaadettujen lukumäärässä mukana.
 
Hylsy juttuun vielä, Simo käytti samoja patruinoita kuin rivimieskin, joten mielestäni niiden tunnistaminen juuri Simon hylsyiksi näiden kuluneiden vuosien jälkeen on todella vaikeaa, jollei mahdotonta.
Älä huolehdi, kyllä keskiaikana löytyi harvinaisia, "taatusti alkuperäisiä", reliikkejä kutakuinkin joka kirkkoon ;)
 
Älä huolehdi, kyllä keskiaikana löytyi harvinaisia, "taatusti alkuperäisiä", reliikkejä kutakuinkin joka kirkkoon ;)
Yhdessä kirkossa oli jopa kaksi Johannes Kastajan pääkalloa, toinen lapsuudesta ja toinen aikuisiältä...

Edit.
Anteeksi. Ne olivatkin Paavalin päitä. Silloinhan tietysti asiassa ei ole mitään ihmettelemistä.
 
Viimeksi muokattu:
Syvemmät pohdinnat aina mielenkiintoisia :salut:

Mulla on erään sotaherran vaiheet mielessä, nostan esille (saadakseni vähän syvällisempää tietoa) kunhan ehdin vähän valmistelemaan.
 
Moro. Itse henk.kohtaisesti kerran tavannut Simo Häyhän. Oltiin ukin kanssa hevoskaupoilla, en nyt enää muista oltiinko myymässä vai ostamassa varsaa, hevosiin asia kuitenkin liittyi. Simon kotitilahan jäi pari km. väärälle puolelle ja hän sai Ruokolahdelta oman talon. Ei kuitenkaan viihtynyt siellä hyvin ja aika paljon asusteli siskostensa luona Miettilässä.
No, tuolla paikalla hevoskaupat tehtiin ja pientä 10-vuotiasta poikaa kyllä pelotti ja jänskätti paljon, niin oli rujon näköiset kasvot. Pituus suunnilleen pikkupojan verran, ääni hiljainen mutta tyyni, ukki sanoi poistullessa, että olet tavannut Suurmiehen. Olen ylpeä oman pitäjän ja kylän miehen saavutuksista, jos Simon kaltaisia olisi ollut vaikka 200 lisää, olisiko koko sodan kulku muuttunut?
 
Kävin itsekkin avajaisissa ja kuuntelin herkällä korvalla järjestävän seuran tarinat ja luennon.
Kannattaa tutustua, suosittelen.

Veli @Leaderdog ystävällisesti lähetti minulle tuon luennon kuunneltavaksi:salut:

Minulle uusia asioita oli seuraavat: Tähtäys massakeskipisteeseen, ei päähän. Toki näin ajattelin asiaa itsekin, jos 450 m Pystykorvalla avotähtäimillä osua pitäisi, niin yrittäminen päähän on turhaa hifistelyä.. toki lyhemmältä matkalta osuu vaikka päähän ja siihen tähdätään mitä on näkyvissä.

Ryhmänjohtajaksi Marokon Kauhun komppaniaan tulleen Simunan tie legendaksi on Kauhun ansiota. Huomattuaan Simunan kyvyt ampujana Juutilainen määräsi Häyhän tarkka-ampujaksi.

Häyhä ei haavoittunut tarkka-ampujana toimiessaan vaan ryhmänjohtajan toimessa. Vihollinen pääsi yllättämään täysin, räjähtävä 20 m päästä ammuttuna Simunan leukaan.

Räjähtäviä vihollinen ei käyttänyt jatkuvasti. Yrittäessään läpimurtoa tai ratkaisutaistelua, ''paukkuherneet'' alkoivat paukkua.
 
Tuo puuvene tuleekin aina mieleen, kun on käyttänyt joskus näitä nykyisiä moderneja ahkioita. Että on ollut vetovastusta siihen aikaan, vaan ei ole tahtia haitannut.

Ja ne olivat sentään olosuhteisiin nähden parhaita mahdollisia. Muistelen lukeneeni, että venäläisillä oli joitain alkeellisia ruuhia ja heitä oli kielletty ottamasta sotasaaliinakaan suomalaisia ahkioita käyttöön. Ja suomalaisten havainnot niistä venäläisistä olivat että aivan kenttäkelvottomia.
 
Vuonna -40 Häyhä oli vänrikki muttei enää vuonna -41. Ja kummallista, miksi olisi saanut saman kunniamerkin kahdesti.
 
Back
Top