Sinko

Hande

Kenraali
Lahjoittaja
adam7 kirjoitti:
Totta tuokin, mutta kun singolla pyritään ampumaan eka laukaus yllätyksenä, pitää tarkkaan harkita tilanteessa jäädäänkö siihen. Rytinässä voikin ehkä posauttaa useampi. Onneksi ei ole rasskojoukkueen johtaja, vaikka siihen aikanaan on saanut koulutuksen.
Ja vaikuttaahan se savu yms. töhnä tietenkin samalla tavalla molempiin osapuoliin, jos ei ole lämppäreitä käytössä.
 

Einomies1

Ylipäällikkö
Mustista pari pätkää joissa näkyy kaikille tutut aseen ominaisuudet hyvinä ja huonoina.
[video=youtube]http://www.youtube.com/watch?feature=endscreen&NR=1&v=i273v4x7sRE[/video]


Molemmissa näkee miten valtava pölypilvi ja ääni tuosta syntyy. Ekassa videossa, ammunnan alussa näkee ongelmat ekan laukauksen jälkeen: miehistö ei näe savulta maalia ja tulen korjaaminen kestää joka antaa aikaa vastustajalle (vaunu) ampua takaisin. Vaunulta se ei muutenkaan vie kuin 3-5 sekuntia joten jokainen sekunti on liikaa. Pojat kyllä pistävät parastaan ja lataus ei juuri aikaa vie joten kyllähän ase on yksinkertainen ja nopea käyttää.

Toisessa videossa käy "keskustelussa" ilmi jälleen osuman arvioinnin hankaluus miehistöllä jopa aseen tarkkuutuksessa. Vaikka takana on videon lataajan kommentin mukaan huonot unet, ei se asia ainakaan muutu tai helpotu tositoimissa kaiken muun lisäksi.

Koska keskusteluissa on tuotu esille ongelmat muiden kuin operatiivisten joukkojen varustuksen osalta tulevaisuudessa, olen taipuvainen muuttaman omaa mielipidettäni tuon rautaputken osalta. Ehkä Mustilla on käyttöä paikallisjoukoissa tms.

Koska en ole "Marskin panssarintuhooja", en tunne raskaiden pst-aseiden käyttöperiaatteita kunnolla. Mikäli lähdetään siitä että 95 S 58-61 säilyy sodanajan käytössä 10-15 vuotta eteenpäin, sitä on pakko moodata hieman ja miettiä taktista käyttöä tarkasti, missä ja miten tuota vanhusta voitaisiin käyttää ettei se aiheuta ongelmia joukon selviytymiskyvylle.

Ajatukset / kehittämisnäkökulmat:

1. Itse lisäisin sinkoryhmän johtajalle lämpötähystimen jolla maalin havaitseminen ja tulenkorjaus nopeutuu ja helpottuu huomattavasti. Sinkoon liitettävää lämpötähtäintä ei taida heti löytyä ja sellaisen hankkiminen /suunnittelu voisi olla liian kallis ja työläs asia. Tähystimiä alkaa jo pikkuhiljaa olemaan meilläkin kun niitä hankitaan USA:sta lisää. Pää-osa menee tietty TJ:lle ja tiedusteluun mutta jotain voisi järjestyä pst:llekin. Uusi kannettava Phantom voisi olla kova sana.

2. Jos rahaa riittää tai laitteita, Mustin ampujalle valonvahvistin ja/tai singon tähtäimeen mahdollistettava VV:n kiinnitys.

3. Mustit olisi ryhmitettävä sivusta- ja selustatuliasemiin pareittain jolloin singot tukisivat toisiaan ja psv:n tuhoaminen ekalla tai viimeistään tokalla laukauksella samasta asemasta olisi melko todennäköistä. Todennäköisesti näin jo toimitaan, mutta kuten sanottu, en tiedä asiasta.

4. Singon kuljettaminen ja ammuntamahdollisuus 6x6 mönkijään liitettynä tulisi selvittää. Mönkijä on maasto-autoa selkeästi kulkukelpoisempi peli maastossa ja pienenpänä huomaamattomampi. Ryhmä tietysti vaatii ainakin toisen mönkijän perävaunuineen jossa kulkevat miehistö ja ammukset. Näin ryhmän selviytymiskyky ja asemanvaihdot paranevat huomattavasti.

Mönkijä aseineen olisi myös paljon nopeammin ja helpommin maastoutettavissa lämpönaamioverkolla.
 
Last edited by a moderator:

Hande

Kenraali
Lahjoittaja
Mustiinhan pitäisi löytyä jonkin verran brittiläisiä Pilkington Kite-valonvahvistintähtäimiä, joita hankittiin kaiketi 90-luvun alussa. Olen nähnyt kyseisen laitteen vain kuvissa ja kerran vitriinissä, joten suorituskyvystä ei ole mitään tietoa. Samoin hankitut määrät ovat tietysti arvoitus.

Samainen tähtäin on kaiketi käytettävissä myös Apilaksessa?
 

Leppis

Luutnantti
Lahjoittaja
Hande kirjoitti:
Mustiinhan pitäisi löytyä jonkin verran brittiläisiä Pilkington Kite-valonvahvistintähtäimiä, joita hankittiin kaiketi 90-luvun alussa. Olen nähnyt kyseisen laitteen vain kuvissa ja kerran vitriinissä, joten suorituskyvystä ei ole mitään tietoa. Samoin hankitut määrät ovat tietysti arvoitus.

Samainen tähtäin on kaiketi käytettävissä myös Apilaksessa?
Potkaiskaa jos puhun potaskaa, mutta muistaakseni Pilkingtonin sai laitettua TAK-85:een siten, että se yhdistettiin erillisellä (norjalaisen) prismalla normi optiikkaan.
 

Tvälups

Ylipäällikkö
Leppis kirjoitti:
Hande kirjoitti:
Mustiinhan pitäisi löytyä jonkin verran brittiläisiä Pilkington Kite-valonvahvistintähtäimiä, joita hankittiin kaiketi 90-luvun alussa. Olen nähnyt kyseisen laitteen vain kuvissa ja kerran vitriinissä, joten suorituskyvystä ei ole mitään tietoa. Samoin hankitut määrät ovat tietysti arvoitus.

Samainen tähtäin on kaiketi käytettävissä myös Apilaksessa?
Potkaiskaa jos puhun potaskaa, mutta muistaakseni Pilkingtonin sai laitettua TAK-85:een siten, että se yhdistettiin erillisellä (norjalaisen) prismalla normi optiikkaan.
Ei tarvitse potkia, totta turiset.
 

hessukessu

Kenraali
Lahjoittaja
Tuollaisella ampumatahdilla ei ole pelkoa saada mitään vaikutuksia aikaan. Mikä helvetti sen lataamisessakin maksaa noin kauan? Monta sekuntia kuluu, kunnes äijä on uuden ammuksen kanssa paikalla edes. Sitten taas sekuntikaupalla, kunnes uusi ammus lähtee. Ihme tunarointia, saatana. Vai onko tuo raskassinkojoukkueen toiminta oikeasti noin byrokraattista käskyttämistä? Eikö se riitä, että ampuja ottaa maalin tähtäimeen ja ampuu? Mitä ihme sekoilua siinä pitää siihen lisätä ja aikaa haaskata?

Siellä pitäisi olla heti äijä valmiina parin ammuksen kanssa. Kun eka ammus lähtee, samantien uusi sisään ja nopea tulen korjaus ja tulta. Sitten taas uusi sisään ja viimeistelyosuma tankkiin. Jos kolme ammusta ehtii asemasta ampumaan nopeaan tahtiin, niin kyllä kaksi osuu ja yksi vaunu sillä saadaan tuhottua ja ehkä se riittää, jos tuli on jaettu eri sinkojen kanssa hyvin. Jos kolmen ammuksen ampuminen kestää 10+ sekuntia, ei saada yhtään vaunua tuhottua. Ekan osuman jälkeen tankki päräyttää vastineen ennen toisen ammuksen ampumista joten se menee vituiksi. Kolmatta ei ehditä edes ladata kun tankin kk ja tykki jo on saanut korjaukset kohdalleen ja pyyhkii sinkoasemaa.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Einomies1 kirjoitti:
4. Singon kuljettaminen ja ammuntamahdollisuus 6x6 mönkijään liitettynä tulisi selvittää. Mönkijä on maasto-autoa selkeästi kulkukelpoisempi peli maastossa ja pienenpänä huomaamattomampi. Ryhmä tietysti vaatii ainakin toisen mönkijän perävaunuineen jossa kulkevat miehistö ja ammukset. Näin ryhmän selviytymiskyky ja asemanvaihdot paranevat huomattavasti.

Mönkijä aseineen olisi myös paljon nopeammin ja helpommin maastoutettavissa lämpönaamioverkolla.
Tuota on kokeiltu ja koulutettu Kontiorannassa. Näin kertoi minulle asiasta vastuussa ollut henkilö.

Mitä taas tulee tuohon IP-tähtäimeen, niin eiköhän tuohonkon olisi mahdollista järkätä jonkinlainen prismaviritys, jonka kautta saataisiin IP-kameran kuva tulemaan tähtäimien kautta. Eli samaan tapaan, kuin noissa kiikaritähtäimien kanssa käytettävien valonvahvistimien kanssa. Eikä tuo olisi välttämättä edes kallista, jos tuohon voidaan käyttää jo käytössä olevia tai hankinnassa olevia FLIR:ejä. Itseasiassa, jos vastapuolella ei olisi FLIR:ejä tankeissaan, niin tuo laukauksen pöllähdys ei olisi isokaan ongelma kätkeä. Tarvittaisiin vain tarpeeksi savua ja pauketta kätkemään todellinen toiminta.
 
Morgenstern kirjoitti:
Jos Sinkotopicissa ei saisi edes yrittää leikitellä ideoilla sinkojen mahdollisista jäljellä olevista käyttömahdollisuuksista, niin tulisipa tosi lyhyt keskustelu.
Alustuksessa jo voisi todeta että
"käyttökelvotonta romua, ei tehoa sirpaleilla suojattomiin maahanlaskujoukkoihinkaan,
kutejakaan ei ole edes muutamille lentokentille kertarähinään",
ja siinä se ketju.
Ei vaan alustuksessa olisi pitänyt todeta että A-tarvikkeiden vanheneminen/vähyys = niiden puute estää aseen jatkokäytön 2020 luvulla. Ja jos sille olisikin niitä tuoreita kuulia riittävästi, niin eiköhän se nimenomaan jatkaisi siinä tehtävässään missä se nytkin on, eli ps-vaunujen torjunnassa sellaisissa joukoissa joille ei ole parempia välineitä siihen tehtävään jaettavaksi. Kuten todettua muita maaleja vastaan löytyy fiksumpiakin kapistuksia.

Morgenstern kirjoitti:
No hyvä kuulla että lentokentillä on valmiina itkoja, että on siellä välittömässä käyttövalmiudessa jotain.
Minkä ihmeen takia luokkaa 100kg tai alle asejärjestelmiä pitäisi varastoida (huonoissa olosuhteissa) niiden oletetussa käyttöympäristössä? Pitäähän ne käyttäjätkin paikalle tuoda, ihan samalla vaivalla tuollaiset aseet tulee samassa kyydissä.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Jossain topikissa Tvälups väläytti Sergei-Musti- yms. tulivoiman varaamista "johonkin" käyttöön hävittämisen sijaan. Voitko Tvälups avata hieman lisää tuota ehdotusta, sen taustoja? Mulle jäi kummittelemaan, miksi heitit tuon esityksen? Taisin arvata, mutta en ole siinä asemassa, jossa heitellään arvioita tietyistä asioista, pitäisi tietää.......
 

Tvälups

Ylipäällikkö
http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1590&pid=54797#pid54797
 
Einomies1 kirjoitti:
Koska keskusteluissa on tuotu esille ongelmat muiden kuin operatiivisten joukkojen varustuksen osalta tulevaisuudessa, olen taipuvainen muuttaman omaa mielipidettäni tuon rautaputken osalta. Ehkä Mustilla on käyttöä paikallisjoukoissa tms.
Tilanne selviää vasta n. 5-vuoden päästä, jos silloinkaan ei ole rahaa hoitaa alueellisten joukkojen pst-aseitusta kuntoon, niin on keksittävä joku halvempi ratkaisu (en tiedä onko uudet A-tarviikkeet Mustiin halpa ratkaisu...) tai sitten vähennettävä joukkojen määriä, Baikalhan tätä suuntausta mielellään nostaa tapetille jo nyt...

Einomies1 kirjoitti:
Koska en ole "Marskin panssarintuhooja", en tunne raskaiden pst-aseiden käyttöperiaatteita kunnolla. Mikäli lähdetään siitä että 95 S 58-61 säilyy sodanajan käytössä 10-15 vuotta eteenpäin, sitä on pakko moodata hieman ja miettiä taktista käyttöä tarkasti, missä ja miten tuota vanhusta voitaisiin käyttää ettei se aiheuta ongelmia joukon selviytymiskyvylle.

Ajatukset / kehittämisnäkökulmat:

1. Itse lisäisin sinkoryhmän johtajalle lämpötähystimen jolla maalin havaitseminen ja tulenkorjaus nopeutuu ja helpottuu huomattavasti. Sinkoon liitettävää lämpötähtäintä ei taida heti löytyä ja sellaisen hankkiminen /suunnittelu voisi olla liian kallis ja työläs asia. Tähystimiä alkaa jo pikkuhiljaa olemaan meilläkin kun niitä hankitaan USA:sta lisää. Pää-osa menee tietty TJ:lle ja tiedusteluun mutta jotain voisi järjestyä pst:llekin. Uusi kannettava Phantom voisi olla kova sana.

2. Jos rahaa riittää tai laitteita, Mustin ampujalle valonvahvistin ja/tai singon tähtäimeen mahdollistettava VV:n kiinnitys.
Kuten on todettu valonvahvistimia noihin löytyy, mutta aika vanhojahan nekin alkavat jo olemaan...

Einomies1 kirjoitti:
3. Mustit olisi ryhmitettävä sivusta- ja selustatuliasemiin pareittain jolloin singot tukisivat toisiaan ja psv:n tuhoaminen ekalla tai viimeistään tokalla laukauksella samasta asemasta olisi melko todennäköistä. Todennäköisesti näin jo toimitaan, mutta kuten sanottu, en tiedä asiasta.
Musti joukkueessa on kolma ampuvaa asetta ja luonnollisesti ne ryhmitetään enemmän tai vähemmän siten että ne tukevat toisiaan/ampuvat samaa/samoja maaleja.

Ja tuo sivustan tuliasema on ollut elinehto mustille jo aika kauan... Ja kun päivittelette tuota savupilveä/meteliä, niin huomioikaa se että sivustan tuliasemaan liittyy sen syvyys Suomalaisessa metsämaastossa = tuliasemiin ei ole näköyhteyttä kuin sinkojen A-sektorille tulleista maaleista ja sen monta vaunua siihen sektorille käytännössä tulee kerrallaan määrittelee maasto/tuliasemien valinta.

Ja huom! Ette varmasti löydä kuvia/videoita mustin tulitoiminnasta sellaisista asemista mistä sitä oikeasti pyritäisiin käytettämään, kovapanosammuntojen turvamääräykset pitävät siitä huolen (koskee monia muitakin asejärjestelmiä). 50-vuotta varauksissa, eiköhän kuvioita ole keretty tuossa ajassa miettimään ja uusimaankin kerran jos toisenkin

Einomies1 kirjoitti:
4. Singon kuljettaminen ja ammuntamahdollisuus 6x6 mönkijään liitettynä tulisi selvittää. Mönkijä on maasto-autoa selkeästi kulkukelpoisempi peli maastossa ja pienenpänä huomaamattomampi. Ryhmä tietysti vaatii ainakin toisen mönkijän perävaunuineen jossa kulkevat miehistö ja ammukset. Näin ryhmän selviytymiskyky ja asemanvaihdot paranevat huomattavasti.

Mönkijä aseineen olisi myös paljon nopeammin ja helpommin maastoutettavissa lämpönaamioverkolla.
Yksi asia on aivan varma, nimittäin se että musti ryhmä lähtee tyypillisestä metsän sisään asemoidusta tuliasemasta takuulla jalkasin vähintään 3x nopeammin kuin mönkijällä tms. Ase olisi suoja-asemassa jo siinä ajassa mitä sen virittelyyn kuljetuskuntoon menisi jollain mönkijä virityksellä... Aseen siirtely km kaupalla on asia erikseen, ajoneuvon kyydissähän se nytkin kulkee jalkautustasalle.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Musti joukkueessa on kolma ampuvaa asetta ja luonnollisesti ne ryhmitetään enemmän tai vähemmän siten että ne tukevat toisiaan/ampuvat samaa/samoja maaleja.

Ja tuo sivustan tuliasema on ollut elinehto mustille jo aika kauan... Ja kun päivittelette tuota savupilveä/meteliä, niin huomioikaa se että sivustan tuliasemaan liittyy sen syvyys Suomalaisessa metsämaastossa = tuliasemiin ei ole näköyhteyttä kuin sinkojen A-sektorille tulleista maaleista ja sen monta vaunua siihen sektorille käytännössä tulee kerrallaan määrittelee maasto/tuliasemien valinta.
Eikös netistä löytynyt jokin PST -manuaali, jossa löytyi aika hyvä kaavakuva optimaali ryhmityksestä? Siinä näkyi erityisen hyvin tuo sivusta-asema juttu ja tulisektorit. Idea oli, että vaikka vaunut kääntyisivätkin kohti ensimmäisen laukauksen jälkeen, niin siellä olisi aina jollekin kylki näkyvissä.
 

adam7

Ylipäällikkö
hessukessu kirjoitti:
Tuollaisella ampumatahdilla ei ole pelkoa saada mitään vaikutuksia aikaan. Mikä helvetti sen lataamisessakin maksaa noin kauan? Monta sekuntia kuluu, kunnes äijä on uuden ammuksen kanssa paikalla edes. Sitten taas sekuntikaupalla, kunnes uusi ammus lähtee. Ihme tunarointia, saatana. Vai onko tuo raskassinkojoukkueen toiminta oikeasti noin byrokraattista käskyttämistä? Eikö se riitä, että ampuja ottaa maalin tähtäimeen ja ampuu? Mitä ihme sekoilua siinä pitää siihen lisätä ja aikaa haaskata?

Siellä pitäisi olla heti äijä valmiina parin ammuksen kanssa. Kun eka ammus lähtee, samantien uusi sisään ja nopea tulen korjaus ja tulta. Sitten taas uusi sisään ja viimeistelyosuma tankkiin. Jos kolme ammusta ehtii asemasta ampumaan nopeaan tahtiin, niin kyllä kaksi osuu ja yksi vaunu sillä saadaan tuhottua ja ehkä se riittää, jos tuli on jaettu eri sinkojen kanssa hyvin. Jos kolmen ammuksen ampuminen kestää 10+ sekuntia, ei saada yhtään vaunua tuhottua. Ekan osuman jälkeen tankki päräyttää vastineen ennen toisen ammuksen ampumista joten se menee vituiksi. Kolmatta ei ehditä edes ladata kun tankin kk ja tykki jo on saanut korjaukset kohdalleen ja pyyhkii sinkoasemaa.
näyttää olevan koulutus kesken.... vaikkei pitäisi, koska toisessa ammutaan kovalla, ja silloin pitäisi jo olla automatiikka, kovan harjoittelun johdosta.

tähystäjänkin pitäisi olla sen verran sivussa singosta, ettei jää savupilveen

noi tulenkorjaus"kommentit" lähinnä itkettää.. ei voi komennoiksi kutsua
 

Victor Charlie

Kapteeni
Lahjoittaja
Vielä tuosta mustin säästämisestä vähäsen. Saattoi tulla jo aikaisemminkin esille, mutta:

Vanhassa Suomen Sotilaassa luki, että amatöörit ajattelevat taktiikkaa, ammattilaiset huoltoa.

Ensinnäkin, raskas sinko tarvitsee käyttäjikseen ryhmän miehiä. Vaikka perustamispaikalla ukoille ei annettaisi hlökoht. varusteiksi kuin kokardi ja AK, niin miesten pitää liikkua jollakin (otto(maasto)ajoneuvo(t)), nukkua jossakin (teltta), saada soppaa päivittäin, päivärahaa kerran kuussa, puhtaat kalsarit toisinaan, autoihin löpöä, jne. Jos panssarintorjunnassa saadaan sama teho 2-3 miehen NLAW-partiolla, niin huolto kevenee melkein kolmasosaan.

Toiseksi, ei ole ollenkaan varmaa, että 30-40 vuotiaan sinkomiehen paras paikka kokonaismaanpuolustuksen kannalta on pöpelikössä kiskomassa lähes antiikkista pst-asetta paikasta toiseen. Nyky-yhteiskunnassakin on sodan(kin) aikana yhtä ja toista ei-sotilaallista toimiteltavaa ja varttuneemmat reserviläiset ovat monesti oman siviilitoimensa osaajia, joita ei noin vain kannata heittää tykinruoaksi. Helposti vain sanotaan, että "meillähän on reservissä miehiä..." , aivan kuin normaali talous ja yhteiskunta ikäänkuin lakkaisivat sodan ajaksi toimimasta ja jahtitorven kajahtaessa kaikki mi jaksoi kalpaa kantaa ryntäisi rintamalle.

Viime sodissa rintamalle revittiin parhaimillaan kai 700 000 ukkoa, kaikki yli 15-vuotiaat olivat työvelvollisia ja pikkulapsetkin kelpasivat lumpunkeruuseen ja kasvimaan kitkemiseen (toki myös rauhan aikana). Silloin ikärakenne oli vallan toisenlainen nykypäivään verrattuna, kuinkahan kävisi tänään?
 

hessukessu

Kenraali
Lahjoittaja
Victor Charlie kirjoitti:
Ensinnäkin, raskas sinko tarvitsee käyttäjikseen ryhmän miehiä. Vaikka perustamispaikalla ukoille ei annettaisi hlökoht. varusteiksi kuin kokardi ja AK, niin miesten pitää liikkua jollakin (otto(maasto)ajoneuvo(t)), nukkua jossakin (teltta), saada soppaa päivittäin, päivärahaa kerran kuussa, puhtaat kalsarit toisinaan, autoihin löpöä, jne. Jos panssarintorjunnassa saadaan sama teho 2-3 miehen NLAW-partiolla, niin huolto kevenee melkein kolmasosaan.

Toiseksi, ei ole ollenkaan varmaa, että 30-40 vuotiaan sinkomiehen paras paikka kokonaismaanpuolustuksen kannalta on pöpelikössä kiskomassa lähes antiikkista pst-asetta paikasta toiseen. Nyky-yhteiskunnassakin on sodan(kin) aikana yhtä ja toista ei-sotilaallista toimiteltavaa ja varttuneemmat reserviläiset ovat monesti oman siviilitoimensa osaajia, joita ei noin vain kannata heittää tykinruoaksi.
Erinomainen huomio. Sukkela laskija voisi ynnätä, paljonko kokonaistaloudellisesti maksaa kumpikin vaihtoehto, kun otetaan huomioon, että äijät ovat palveluksessa ja poissa siviilitöistä vaikkapa 100 vrk. Veikkaan, että muutaman raskaan singon hinnalla saadaan kokonaisuus huomioon ottaen 4-10 kpl huippuunsa varustettua (viestivälineet, kulkupelit, henkilökohtaiset suojaukset jne.) NLAW-partioita. Jokainen näistä NLAW-partioista on huomattavasti tulivoimaisempi kuin jokainen raskassinkopartio. Jokainen näistä NLAW-partioista on huomattavasti vaikeampi havaita ja tuhota kuin jokainen raskassinkopartio. Jokainen näistä NLAW-partioista on huomattavasti liikkuvampi ja nopeampi kuin jokainen raskassinkopartio. jne.

Toivoa sopii, että tämmöisiä asioita on huomioitu ja huomioidaan jatkossakin kehitettäessä maavoimien taktiikkaa ja varustusta. Kikat, jotka aikaisemmin eivät olleet mahdollisia, ovat nyt paitsi mahdollisia niin myöskin erittäin vittumaisia vastapuolta ajatellen juurikin tämmöisten aseiden tultua käyttöön. Vaikka rahaa ei olisi varustaa NLAW-partioita, niin pitäisi tajuta, että siinä tapauksessa EI VOI OLLA RAHAA pitää aseissa raskassinkopartioitakaan...eli joka tapauksessa, täysin riippumatta rahatilanteesta urputtamisesta, EDULLISEMPAA olisi dumpata raskaat singot ja hankkia NLAW-partioita. Jos siihen ei kerta kaikkiaan ole rahaa, voidaan samantien luopua armeijasta tai ainakin lähipst:stä sitten kokonaan, kuten jo sanoin, koska raskassinkojen ylläpitoon ja käyttöön ei siinä tapauksessa voi rahaa riittää kuitenkaan.
 

commando

Kenraali
Mitään edullisinta kokonaisratkaisua on mahdoton laskea koska sapelien kalistelun todennäköisyyttä, eri vaihtoehtoja kustannuksia, konfliktin kestoa ja laatua sekä mahdollisia lopputuloksia ei tiedetä. Jos suomalainen on pakotettu käymään armeijan mutta sotaa ei tule tai sen mahdollisuus on olematon niin peliteorian kokonaisratkaisun paras malli on tehdä kuten nytkin, jättää varustamatta joukko käytännössä.
 

Tvälups

Ylipäällikkö
Jopas on logiikkaa! Koska mulla ei ole vara ostaa Hummeria niin ei -ttu mulla ole vara ajaa tuolla Nissanillakaan! Asia vilpitön.
 

commando

Kenraali
No ei se nyt aivan noinkaan mene. Jos talosi arvo olisi 100 euroa ja vakuutus maksaisi 10 euroa ja talonpalamisriski 1% talon elinkaaren aikana. Maksaisitko vakuutuksen vai ottaisitko riskin että häviät kaiken? Eli periaatteessa omaisuusmassasi ollessa 1000 taloa eli 100 000 euroa ja yksi talosi palaisi keskimäärin niin saisit 99 900 euron omaisuuden. Jos taas ottaisit vakuutukset kaikille taloillesi niin omaisuutesi arvo olisi kustannusten jälkeen 90 000 e ja yksi talosi palaisi ja saisit rahasi takaisin, omaisuutesi pysyisi samana. Siis kaikkihan riippuu toteutumisten tod. näk. Jos vakuutuksen tai lentotukialuksen tai NLAW:n hinta suhteessa sen hyötyyn ja toteuttamisriskiin on liian kova niin sitä ei kannata hankkia. No miten riskit arvioidaan? No vedetään musta tuntuu tavalla hatusta, vaikeahan sitä mitään sosiologisia ja poliittisia muuttajia arvostaa tarkasti. Vaikka onhan siis supervalloilla matemaatikkoja tätä varten bunkkereissa laskeskelemassa ja ohjelmoimassa. On siksi äärettömän vaikea laskea mitään tehokkainta kokonaisuutta maanpuolustukseen koska epävarmoja muuttajia on äärettömän paljon ja liikaa vakuutusten hankinta vie konkurssiin. Tällä hetkellä tilanne on rauhallinen mutta niin se oli ennen talvisotaakin kun päätettiin leikata puolustusmenoista. Kuka tietää?

Se ainakin on varmaa vaikka Hummeri (H2) ole kovin kallis auto niin käyttökustannukset ovat suuret. Jos ei ole varaa ajaa Hummerilla niin tod. näk. on Nissanilla. Mutta jos et autoa tule tarvitsemaan niin ei varmaan kannata sitä ruostekukkastakaan hankkia vaivoiksi ja kuluiksi. Joku jopa säästäisi rahaa ajamalla taksilla ajonsa sen Nissanin hankkimisen sijaan.
 

Peiper

Kapteeni
Tvälups kirjoitti:
Jopas on logiikkaa! Koska mulla ei ole vara ostaa Hummeria niin ei -ttu mulla ole vara ajaa tuolla Nissanillakaan! Asia vilpitön.
Niin 50-luvulla tehdystä Nissanista olisi luultavasti enemmän harmia kuin hyötyä :)
 
Victor Charlie kirjoitti:
Vielä tuosta mustin säästämisestä vähäsen. Saattoi tulla jo aikaisemminkin esille, mutta:

Vanhassa Suomen Sotilaassa luki, että amatöörit ajattelevat taktiikkaa, ammattilaiset huoltoa.

Ensinnäkin, raskas sinko tarvitsee käyttäjikseen ryhmän miehiä. Vaikka perustamispaikalla ukoille ei annettaisi hlökoht. varusteiksi kuin kokardi ja AK, niin miesten pitää liikkua jollakin (otto(maasto)ajoneuvo(t)), nukkua jossakin (teltta), saada soppaa päivittäin, päivärahaa kerran kuussa, puhtaat kalsarit toisinaan, autoihin löpöä, jne. Jos panssarintorjunnassa saadaan sama teho 2-3 miehen NLAW-partiolla, niin huolto kevenee melkein kolmasosaan.
Periaatteessa näin, mutta käytännössä tuo ei realisoidu hintalapuksi niin suuressa mittakaavassa kuin annat ymmärtää koska esim:
-ottoajoneuvo ei maksa periaatteessa mitään ja myös NLAW partio tarvitsee sellaisen alleen.
-yleinen asevelvollisuus, ne yli jääneet miehet koulutetaan johonkin tehtävään joka tapauksessa.


Jos unohdetaan varsinaisen aseen hankintahinta yms. ja laitetaan hyvin yksinkertaistetusti vastakkain Musti ja NLAW, niin rauhanaikana säästöä ei synny tavallaan olenkaan koska sama määrä miehiä palvelee jóssain tehtävissä joka tapauksessa. Toki SA-varastoihin voidaan hankkia "joillekkin sadoille" miehille vähemmän henk.koht varustusta.

SA tilanteessa huollon puolella syntyy säästöä ymmärtääkseni siinä mittakaavassa että pataljoona tasolla huolletaan entisen pst-komp. tilalla EK alaista lähipst-ohjusjoukkuetta... oleellista vai ei... en tiedä...


Huomattavasti parempi esimerkki olisi joku raskaampi asejärjestelmä joka syö varsinkin toimivana kokonaisuutena huomattavasti enemmän miehiä/muuta huoltoa + vaatisi vielä elinkaaren jatkamisekseen esim. kalliin maastokuorma-auton hankintaa + uudet viestivälineet jne.

Jos vaikka tuhat Sergeitä korvataan sadalla olkapääohjuksella, niin säästöä alkaa syntymään vähän eri mittakaavassa huollon puolellekin ja mikä olelllisinta mahdollisesti tarvittavien maastokuorma-autojen tarve katoaa kokonaan (olkapääohjus partio pitäisi liikkua muitta mutkitta otto-siviilimaasturissa) ja viestivälineiden uusiinnan tarve supistuu erittäin oleellisesti

Sama kaava toteutuu osittain vastaavasti jos/kun vanhaa vedettävää epäsuoraa korvataan vähemmällä määrällä tulivoimaisempaa epäsuoraa.

Victor Charlie kirjoitti:
Toiseksi, ei ole ollenkaan varmaa, että 30-40 vuotiaan sinkomiehen paras paikka kokonaismaanpuolustuksen kannalta on pöpelikössä kiskomassa lähes antiikkista pst-asetta paikasta toiseen. Nyky-yhteiskunnassakin on sodan(kin) aikana yhtä ja toista ei-sotilaallista toimiteltavaa ja varttuneemmat reserviläiset ovat monesti oman siviilitoimensa osaajia, joita ei noin vain kannata heittää tykinruoaksi. Helposti vain sanotaan, että "meillähän on reservissä miehiä..." , aivan kuin normaali talous ja yhteiskunta ikäänkuin lakkaisivat sodan ajaksi toimimasta ja jahtitorven kajahtaessa kaikki mi jaksoi kalpaa kantaa ryntäisi rintamalle.
Vähissä lienee reippaasti yli 30-vuotiaat mustimiehistöt jäljellä olevissa joukoissa...
Ja miesvaltaiset työt vähenevät joka tapauksessa erittäin oleellisesti tuossa tilanteessa, ei varmasti jää miespulasta kiinni ne työt siviilissä mitä enää täydellisen lkp aikana jäljellä on! Vientiteollisuus kärsii vahvasta sodanuhasta, kuka rakentaa tai remontoi taloja tuossa tilanteessa jne. jne.

Victor Charlie kirjoitti:
Viime sodissa rintamalle revittiin parhaimillaan kai 700 000 ukkoa, kaikki yli 15-vuotiaat olivat työvelvollisia ja pikkulapsetkin kelpasivat lumpunkeruuseen ja kasvimaan kitkemiseen (toki myös rauhan aikana). Silloin ikärakenne oli vallan toisenlainen nykypäivään verrattuna, kuinkahan kävisi tänään?
Ja minkälainen on tuotannon rakenne tänä päivänä... montako käsiparia tarvitaan nykyää pelloille tai metsiin töihin tuohon aikaan verrattuna.. Tuskinpa tätä kannattaa enää tänä päivänä miettiä.
 
Top