Siviililentokoneiden hyödyntäminen sotatoimissa

JR49 kirjoitti:
Odotellessa pisti tämä silmään. Valitettavan sivulauseella ohitetaan, mutta metsojen pesiä etsitään siis droonilla, jossa lämpökamera.
Olisipa kiinnostavaa tietää säätila, korkeus ja etäisyys käyttäjästä tuossa keississä.
Kanalintujen pesintä on kärsinyt kylmästä säästä kolmena vuonna peräkkäin. Keski-Suomessa pesiä etsitään nyt lämpökameroilla varustetuilla drooneilla.
http://yle.fi/uutiset/3-9602365
Klikkaa laajentaaksesi...
Varmaankin suht matalalta. Kevät on siitä edullista aikaa kun puissa ei ole viellä lehtiä eikä kivet ym hohta yöllä päivän lämpöä juurikaan. Päivät viellä niin viileitä että sekin helpottaa laskentaa. Toki jos kuusikossa pesii niin vaikea on nähdä.

Paremmat laitteet osaavat itse (tietokone) etsiä ihmisiä kuvista mitä se sitten ehdottaa/tarjoaa käyttäjälle. Varmasti tulee tuo automaatio yleistymään tuolla saralla.
 
Ottoville kirjoitti:
Niin ja ilmapuolustus ei ole kehittynyt mitenkään 80-luvun alun.

Ja kun en muista niin mikä suurvallan ilmapuolustuksen piirissä nuo koneet operoivat?

Anna pieni vihje
Sillä suomalaiset koneet operoivat venäjän ilmapuolustuksen piirissä.
( eikö aloituksessa ollut tarkoitus pohtia ).

Ps. Venäjää voidaan ainakin vielä pitää suurvaltana ilmapuolustuksen osalta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kuvittelisin, että pienkoneella tehtävää havainnointia käytettäisiin vihreiden miesten jahtaamiseen ennen sodan syttymistä ja selustojen ja sivustojen valvomiseen sotatoimien aikana.

Ennen sotatoimia ja selustassa luulisi toiminnan olevan turvallista, poislukien käsiaseiden tuli jahdattavien taholta. Sivustoissa toiminta on vaarallisempaa, mutta matalla ja hitaasti lentävää konetta suojelee maavälke ja tutkahorisontti. Nettilaskurin mukaan 150 m korkeudessa lentävä kone häviää tutkahorisontin taakse 64 km etäisyydellä, jos tutka-antenni on 10m korkeudessa. Tuo lukema siis tasaisella merellä. Maalla tutkan voi sijoittaa korkealle, mutta välissä olevat maastonmuodot aiheuttavat omat katveensa.

Kyynisesti ajatellen mikäli jokin hävittäjä lähtee ahdistelemaan valvontakonetta, joutuu se lentämään niin hitaasti ja matalalla, että se on helppo maali meidän hävittäjillemme ja ilmatorjunnalle. Yli-ikäinen ressupari ja pienkone vaihdossa modernista suihkuhävittäjästä lentäjineen ei kuulosta huonolta vaihdolta. Vaihto kalliiseen ja rajallisesti valmistettuun ilmatorjuntaohjukseen voi jäädä myös meille voitolliseksi. Mikäli vihollinen pitää valvontakoneita suurena uhkana ja tuo tutkakoneen eturintamaan näitä jahtaamaan, niin siinä olisi lihava maali Horneteille :p

muoks: typo
 
Viimeksi muokattu:
pikkuveli kävi lentämässä rahtia Irakiin jenkeille ihan siviilipuolen rahtikoneella ja siellä oli kyllä hyvin selkeät sävelet sille että mistä suunnasta ja milloin voi tulla. Oli kuulemma aika jännä se lentokenttä noin "normaaliin kenttään verrattuna", kun ympärillä oli korkeat betonimuurit ja siellä oli mm. chinookia rivissä tontilla kun rullasi laskua loppuun. Lähteissä piti odotella lähtövuoroa kun lähti predatoreita rullailemaan hellfireiden kanssa taivaalle.

Jemenissä sillä oli sellainen tapaus että piti odotella että pommitus taukoaa että sai luvan tulla alas. Pisti videonkin siitä kun rullasi kiitorataa siellä ja osa lentokentän rakennuksista oli muhjuna. Lisäksi sillä on aika mielenkiintoisia tarinoita Afrikan reissuistaan, mutta en rasita teitä turilla lätinöillä tätä enempää :)

Mutta pääpointtiin, eli keikasta jonka se lensi SPR:lle tuon ebola-epidemian aikana Sierra Leoneen osoitti kyllä sen että kyllä noilla isoilla rahtikoneilla saa näppärästi kohtuullista määrää esimerkiksi ajoneuvoja ja kontteja liikuteltua. Muistelisin että niillä oli kyydissä 13 ambulanssia mitä ne silloin sinne Sierra Leoneen lensivät ja sen lisäksi mukana oli joku avustuskontti myös. Tuosta tapauksesta tuli mieleen että olisiko siviilikoneiden suurin hyöty siinä että isoilla koneilla voitaisiin siirtää nopeasti kalustoakin etelästä pohjoiseen (edestakaista jakelukeikkaa). Sitten taas tyyliin pienillä potkurikoneilla jne voisi tehdä jotain tärkeää ja nopeaa huoltotäydennysjakelua ja/tai medevacia (tietysti pitää olettaa että tätä varten löytyy käyttöön soveltuvaa tietä jolle voi laskeutua ja jolta voi nousta takaisin ylös (helikoptereilla tietysti pystyy tekemään laajemmalle tuota jakelua ja noutoa, mutta niidenkin lukumäärä on rajallinen).
 
Tyrsky kirjoitti:
pikkuveli kävi lentämässä rahtia Irakiin jenkeille ihan siviilipuolen rahtikoneella ja siellä oli kyllä hyvin selkeät sävelet sille että mistä suunnasta ja milloin voi tulla. Oli kuulemma aika jännä se lentokenttä noin "normaaliin kenttään verrattuna", kun ympärillä oli korkeat betonimuurit ja siellä oli mm. chinookia rivissä tontilla kun rullasi laskua loppuun. Lähteissä piti odotella lähtövuoroa kun lähti predatoreita rullailemaan hellfireiden kanssa taivaalle.

Jemenissä sillä oli sellainen tapaus että piti odotella että pommitus taukoaa että sai luvan tulla alas. Pisti videonkin siitä kun rullasi kiitorataa siellä ja osa lentokentän rakennuksista oli muhjuna. Lisäksi sillä on aika mielenkiintoisia tarinoita Afrikan reissuistaan, mutta en rasita teitä turilla lätinöillä tätä enempää :)

Mutta pääpointtiin, eli keikasta jonka se lensi SPR:lle tuon ebola-epidemian aikana Sierra Leoneen osoitti kyllä sen että kyllä noilla isoilla rahtikoneilla saa näppärästi kohtuullista määrää esimerkiksi ajoneuvoja ja kontteja liikuteltua. Muistelisin että niillä oli kyydissä 13 ambulanssia mitä ne silloin sinne Sierra Leoneen lensivät ja sen lisäksi mukana oli joku avustuskontti myös. Tuosta tapauksesta tuli mieleen että olisiko siviilikoneiden suurin hyöty siinä että isoilla koneilla voitaisiin siirtää nopeasti kalustoakin etelästä pohjoiseen (edestakaista jakelukeikkaa). Sitten taas tyyliin pienillä potkurikoneilla jne voisi tehdä jotain tärkeää ja nopeaa huoltotäydennysjakelua ja/tai medevacia (tietysti pitää olettaa että tätä varten löytyy käyttöön soveltuvaa tietä jolle voi laskeutua ja jolta voi nousta takaisin ylös (helikoptereilla tietysti pystyy tekemään laajemmalle tuota jakelua ja noutoa, mutta niidenkin lukumäärä on rajallinen).
Klikkaa laajentaaksesi...

+1
Meille tulee koko ajan siviilikalustolla kamaa, ambulanssi lentoja tekee siviilit.
Kun isopäällikkö käy tekemässä tarkastuksia, niin learjetillä (60) tulee ja menee, itsekin olen sillä pärtsäillyt piäkallonpaikalla mutkin tämän tästä.
Operatiivisen toiminnan monet kasvot on iso työllistäjä ja en todellakaan ymmärrä, että miksi suomesta ei saa osallistua tällaiseen toimintaan, tai ainakin se oli Tuomiojan ollessa ulkomaan asioita sotkemassa tiukasti kiellettyä ja Halonen torppasi kaikkien urakoitsijoiden mahdollisuudet päästä taistelukentän töitä tarjoamaan.
 
Viimeksi muokattu:
Joskus tuli kentälle ukrainalaisilta (?) vuokrattu Antonov AN-225 etelän reissulla. Melkoinen näky livenä, koska onhan siinä vähän kokoeroa joihinkin C130:in tai C160:in verrattuna. Mahtuu tavaraakin ihan muutama paletti enemmän sisuksiin :D.
 
baikal kirjoitti:
Maallikon näkökulmasta tuo An on livenä nähtynä ihme. Sitä pohtii vähintään varttitunnin, että miten tuo voi lentää? Ja todentotta: sisuksiin menee melkoinen rivi kontteja....
Klikkaa laajentaaksesi...

125 on käynyt useasti suomessa. Olimme erään kollegan kanssa Tikkakoskella odottamassa pikakyytiä Saksaan ja AN-125 lastasi paperikoneen perälaatikkoa Rautpohjasta. Taisi olla 88 tonnia koko kuorman paino.
Antiikkisen näköinen oli lastauksen siltanosturit, mutta kyytiin ne sen lootan laittoi. Meidän leari tuli ennenkuin oli an lähtenyt, joten ei päästy näkemään kuinka pitkästi mittasi rataa, ennenkuin V1 saavutettiin..
 
Ja ne siivet...onko se joku näköharha, kun kentällä sen siivet näyttää lonkottavan siihen malliin, että äkkinäisestä tuntuu suoranaiselta ihmeeltä, että ne eivät taipuisi nurinniskoin täydessä kuormassa taivaalla. Moottorit lähtökiihdytyksessä pitävät sellaista ääntä, että joku Tuomionpasuuna on varmasti kuin pyypilli siihen nähden....miehekäs peli kaiken kaikkiaan, jonka lentokapteeni saa varmasti mielettömästi pesää jokaisella kentällä, kun vaan viitsii kysäistä.:cool:
 
@BlackFox oletko huomannut tämän?
https://videodrone.fi/
Plussaa tuulirajat, 8 ms normi ja 12 ms puuskissa. Kantokyky 2 kg. Miinusta 20 minuutin toiminta-aika maksimikuormalla.
Miten kantokyky suhtautuu lämppärien painoon? Tuo luvattu toimintakyky kovissa tuulissa tuntuu lupaavalta. Nuo tuulirajat ovat jo aika hyvät, Suomenkaan säissä nyt ei läheskään aina noin kovaa tuule.
Jos noita olisi vaikka kaksi, voisi vuorotella. 20 minuutissa nyt kuitenkin kiertää aika ison alueen sanotaan komppanian vastuualueesta suojattavasta takalinjan kohteesta tyyliin varikko.
Minä ottaisin tämän, mikäli kykenisi kantamaan sellaisen lämppärin, jolla oikeasti tekee jotain.

Eli nämä, käyvätkö meidän tarpeisiin?
https://videodrone.fi/hyotykuormat/
 
peelo kirjoitti:
Vaikuttaisi olevan pikkutarkkaan lämpötilaerojen havainnointiin (rakennusten lämpöhäviöt yms) eli ei laajempaan aluevalvontaan. Ei välttämättä omaa pitkää havaintoetäisyyttä vaikka speksit muuten ovatkin vakuuttavat.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ok. Itsehän en noista juuri mitään ymmärrä.
Tiedätkö mitään esimerkkiä siviilimarkkinoiden lämppäristä, joka mahtuisi tuon droonin hyötykuorman rajoihin, ja että siitä olisi aluevalvontaan?
 
JR49 kirjoitti:
Ok. Itsehän en noista juuri mitään ymmärrä.
Tiedätkö mitään esimerkkiä siviilimarkkinoiden lämppäristä, joka mahtuisi tuon droonin hyötykuorman rajoihin, ja että siitä olisi aluevalvontaan?
Klikkaa laajentaaksesi...

Mikä olisi tarvittava kohteen tunnistusetäisyys tuollaisella sensorilla? Siviilimarkkinoilta löytyy kyllä lämpökameroita jotka pystyvät havaitsemaan lämpöjälkiä parin sadan metrin etäisyydeltä ja ne menevät kyllä tuohon painoluokkaan, mutta jos kohde pitäisi vielä pystyä tunnistamaankin niin voi olla että montaa vaihtoehtoa ei löydy. Tehtävän kannalta olisi varmaankin suotavaa että lennokkia ei tarvitse lennättää aivan kohteen päällä. http://www.flir.eu/cores/display/?id=51981 tuolla on ainakin noita FLIRin valmistamia lämpökamerakennoja joita myydään siviileillekin.

FLIR Tau2 160x128 pikselin kennolla maksaa jotain 2000+ €, tällä havaintoetäisyydet jää varmaan alle 200 m jos maalina on ihminen
FLIR Tau2 640x512 on sitten jo tehokas ja tollaseen mikrolennokkiin varmaan oiva peli. Hinta tosiaan rupeaa olemaan jo 10 000 € luokkaa
Noi on pelkkiä kennoja eli se pitää liittää laitteeseen joka tallentaa ja siirtää kuvaa eteenpäin

Päivällä paras väline on kyllä tehokas digikamera jolla saa kantamaa ja hyvän erottelukyvyn.
 
peelo kirjoitti:
Mikä olisi tarvittava kohteen tunnistusetäisyys tuollaisella sensorilla? Siviilimarkkinoilta löytyy kyllä lämpökameroita jotka pystyvät havaitsemaan lämpöjälkiä parin sadan metrin etäisyydeltä ja ne menevät kyllä tuohon painoluokkaan, mutta jos kohde pitäisi vielä pystyä tunnistamaankin niin voi olla että montaa vaihtoehtoa ei löydy. Tehtävän kannalta olisi varmaankin suotavaa että lennokkia ei tarvitse lennättää aivan kohteen päällä. http://www.flir.eu/cores/display/?id=51981 tuolla on ainakin noita FLIRin valmistamia lämpökamerakennoja joita myydään siviileillekin.

FLIR Tau2 160x128 pikselin kennolla maksaa jotain 2000+ €, tällä havaintoetäisyydet jää varmaan alle 200 m jos maalina on ihminen
FLIR Tau2 640x512 on sitten jo tehokas ja tollaseen mikrolennokkiin varmaan oiva peli. Hinta tosiaan rupeaa olemaan jo 10 000 € luokkaa
Noi on pelkkiä kennoja eli se pitää liittää laitteeseen joka tallentaa ja siirtää kuvaa eteenpäin

Päivällä paras väline on kyllä tehokas digikamera jolla saa kantamaa ja hyvän erottelukyvyn.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hyvä löytö.
Minusta kohteen valvontaan riittää, jos huomaa pelkän lämpöjäljen. Sen ansiosta suojaava joukko saa ennakkovaroituksen suunnasta. Ja käytetyt lähestymismuodot kyllä antavat osviittaa, onko tulija pahoissa aikeissa.
Päiväksi tosiaan voisi vaihtaa hyvän digikameran.
Ajattelen tuollaisen droonin lennättämisen siten, että sillä lennettäisiin valvontalenkkejä niin tiuhaan kohteen ympärillä, ettei väliaika, jolloin se ei pystyisi havaitsemaan lämpöjälkiä, mahdollistaisi lähestymistä iskuetäisyydelle. Lennättäjän ei tarvitsisi välttämättä droonin suunnanmuutoksilla tai siirtämällä sitä leijumaan kohteen päälle, paljastaa millään lailla, että tulijat on havaittu.
Lämpöjälki->hiljainen hälytys->miehet asemiin->drooni lentelee kuten ennenkin kiekka->antaa lähestyä vaan tulenavaustasalle>käsiaseilla ja viuhkoilla nirri pois->samaan aikaan takaa-ajopartio valmiiksi->drooni päälle heti kun tulijat ovat joutuneet tulen alle->droonin avulla voi suunnata vetäytyvien tielle vastaanottajat takaa-ajopartiosta.
Näin olen sen miettinyt.
@BlackFox
 
Viimeksi muokattu:
peelo kirjoitti:
@JR49 https://www.youtube.com/user/youjussi/videos käyppäs tuolta kattomassa videoita

Ei ne speksit ollu ihan tuulesta temmattuja :D näyttää kyllä suorituskykyiseltä linkkaamasi laitteen lämpökamera, mutta hinta kyllä karkaa tuolla varmasti kymmeniin tuhansiin. Eli ihan ammattivehkeitä tekevät
Klikkaa laajentaaksesi...
Oi helkkari mitä videoita! :salut:
Avaa mielenkiintoisen näkökulman kohteensuojaukseen. Näillä spekseillä voisin olla satavarma, että jos PV:llä nyt ei ehkä olekaan varaa hankkia tuon tyyppisiä laajamittaisesti, niin jos pilliin vihelletään, tilanne on toinen. Noita omistavista muodostettaisiin drooniryhmiä, jotka alistettaisiin mm. kohteensuojaukseen.
Tässä on nyt todistettu jonkun ihan oikeasti käyttökelpoisen ajatuksen tulemista.



Ja hyvin vakaa kovassakin tuulessa.

 
Iso ja laaja erämainen varikkoalue. Vaatii vähintään kaksi tuollaista droonia yhtäaikaa ilmaan, jotta olisi edes mahdollisuus kattavaan valvontaan. Miten nuo sitten kestävät jatkuvaa käyttöä, riittääkö pelkästään että käy maassa akkua vaihtamassa ja taas ilmaan, vai pitääkö huoltaa ja jäähdytellä miten.
Sanoisin että kaksi drooni-ryhmää, jokaisella ryhmällä 2 lentolaitetta = 4 droonia per iso kohde. Mahdollisuus painopisteen luomiseen tiedustelussa.
 
Onhan tuo dronen kiistaton etu,se että päästtää pyrähtämään lentoon vaikka puskasta. Toiminta-ajat vaan on käytännössä kovin vaatimattomia.
 
Viimeksi muokattu:
Leaderdog kirjoitti:
Onhan tuo drone kiistaton etu,se että päästtää pyrähtämään lentoon vaikka puskasta. Toiminta-ajat vaan on käytännössä kovin vaatimattomia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Näin se on, ja korostuu tämän topicin puitteissa käsitellyssä kalustossa. Ne kun ovat suunniteltu lyhyisiin kuvauskeikkoihin, ei aluevalvontaan.
Tätä puutetta pitäisi kompensoida lukumäärällä sekä valvottavan kohteen suht kompaktilla koolla ja muodolla.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top