Sodankäynti 1970-luvun tapaan
- Viestiketjun aloittaja Old Boy
- Aloitus PVM
ajs178
Respected Leader
Hiukset huomattavasti pidemmät kuin mitä 1998 sallittiin PsPr:ssa
Ei ollut sisällä sementtiä vaan jotain tummanruskeaa kiinteää massaa.
Purettiin kerran poikasena toiveikkaina.
Liitteet
Erkki
Ylipäällikkö
Tiestö tottakai, ja tiestön ulkopuolella piti olla mahdollista operoida muutenkin. Korpisotaa..
Olen joskus miettinyt, miksi hevonen ylipäätään haluaa totella ihmistä. Oma hevoseni painaa siinä tonnin verran, joten se pyyhkäisisi kaltaiseni hiirulaisen kevyesti tieltään, enkä voisi pakottaa sitä mihinkään, jos se ei haluaisi tehdä yhteistyötä.
JR49
Respected Leader
Tuo on kyllä mielenkiintoinen tuo ajatus hevosilla liikkuvista yhtymistä, kuitenkin puhutaan 70-luvusta. Vastassa olisi ollut BTR:ää ja mitä kaikkea.
@Umkhonto , juuri varmistin tarinan isältä. Saattoi olla myös Maikki, ja se oli kusta, mikä alkoi tulla käskystä kuin ruutasta
. Isäni vahvisti sen, että huonoimmat miehet olivat hevoskuskeina.Eihän meillä sellaisia enää ollu 1970-luvun alussakaan, vaan jv-pataljoonat liikkui traktoreilla samoin tykistö oli jo kokonaan moottoroitu. Ylijohdolla oli "hevosvetoisia" kuljetuskomppanioita, joita voitiin tarvittaessa alistaa Pohjois-Suomessa taisteleville prikaateille. Nämä 70-luvun hevosmiesten koulutusmäärät oli kuitenkin aika pieniä sillä olihan meillä reservissä edellisellä vuosikymmenellä koulutettuja ikäluokkia vaikka kuinka paljon. Ja lisäksi koko (nuorempi) miespuolinen mustalaisväestö...
Jalkaväellä on aina ollu omituinen käsitys maastoitse tehtävistä operaatiosta joissa muka voidaan lähettää suuriakin joukkoja tiettömien taipaleiden läpi koukkaamaan. Tätähän kokeiltiin Kiestingissä, jossa Osasto J sai tulla häntä koipien välissä takaisin. Koska mitään mahdollisuuksia huoltaa parin pataljoonan suuruista joukkoa maastoitse ei ollu. Jo pataljoonan lähettäminen koukkaamaan on riski, sillä vaikka haavoittuneet saadaan purilailla tuotua pois niin on aina vaara että joukko sitoutuukin taisteluun eikä sille saada tietä avattua. Ja brutaalilla tavalla kuljetetuista haavoittuneistakin monille kävi huonosti ennen kenttäsairaalaan ehtimistä.
Viimeksi muokattu:
D
Deleted member 2762
Guest
Tuli mieleen, että ainakin täällä omalla kotiseudulla työhevoset olivat jo kadonneet 70-luvulla autuaammille työmaille. Mistäköhän pv kuvitteli ne hevoset oikein löytävänsä? Pitäisi kaivaa jostain jotain tilastoa aiheesta, hevosten määrästä tms, niin pääsis tolkuille että olisiko tuo ollut edes teoriassa mahdollista. @Erkki saattaisi tietää aiheesta tietysti paremmin?Tuo on kyllä mielenkiintoinen tuo ajatus hevosilla liikkuvista yhtymistä, kuitenkin puhutaan 70-luvusta. Vastassa olisi ollut BTR:ää ja mitä kaikkea.
@Umkhonto , juuri varmistin tarinan isältä. Saattoi olla myös Maikki, ja se oli kusta, mikä alkoi tulla käskystä kuin ruutasta
Juttuhan oli kirjoitettu vuonna 1971. Kyllä niitä silloin vielä maasta löytyi. Armeijalla itselläänkin oli kohtuullisen kokoinen konikanta. Viimeinen Puolustusvoimien omistama hevonen muuten kuoli alkuvuonna. RIP, toki yksityiselle taholle myyty kauan sitten. Alla pari Hesarin juttua, joka vahvistaa ja täydentää jo kerrottua.
Viimeksi muokattu:
D
Deleted member 2762
Guest
Onhan noita sitten ollut. Oma pieni perspektiivi oli oman pitäjän hevostilanteesta, montaa eii enää 70-luvulla ollut työkäytössä mutta näköjään niitä muualla silti riitti.
D
Deleted member 2762
Guest
Tuli noista säästöuutisista mieleen, että minäs vuonna pv joutui ”lomauttamaan”/laittamaan varumiehet kesken palveluksen siviiliin? Isävainaan kohdalle se sattui, mutta vuosi ei jäänyt mieleen.
Erkki
Ylipäällikkö
Hevoskanta pieneni kuitenkin noina vuosina lähes romahduksenomaisesti, ja hevosen käsittely oli tuttua yhä harvemmalle. Tämä yleisen hevoskulttuurin katoaminen laittoi sitten pv:kin luopumaan vähitellen hevosista.Onhan noita sitten ollut. Oma pieni perspektiivi oli oman pitäjän hevostilanteesta, montaa eii enää 70-luvulla ollut työkäytössä mutta näköjään niitä muualla silti riitti.
D
Deleted member 2762
Guest
Menee ny offtopikiksi mutta olkoot
muistan meidän kylältä viimesen työhevosen omistajan, naapuritalon vanhan isännän, Villen. Villen pojat totesivat, että nyt siirrytään traktoriaikaan ja laittoivat ”hyvin” pidetyn multipower-massikan taloon. Ohjaus oli niin horo, että rattia sai kääntää kokoajan suuntaan eli toiseen. No lopputulema oli se, että yksi pojista ajoi massikan ojaan ja sen verran vauhdilla, että rusahti kytkinkopan kohdalta poikki kun sattui tarpeeksi vankka koivu vastaan. Ville oli köpötellyt paikalle asiaa ihmettelemaan ja todennut pojille tilanteesta: ei se polle olis ollut mennyt sentään poikki, saati sitten tuonne kanavaankaan. Kai siinä muutakin vähän vankempaa pojille sanottiin, päät oli sen verran punaisena v•••tuksesta
JR49
Respected Leader
On se ollut intin asiat surkeasti 60-70-lukujen vaihteessa.
JR49
Respected Leader
Jalkaväen vuosikirja, s. 53:
https://jalkavakimuseo.fi/wp-content/uploads/2019/07/Jalkavaen_Vuosikirja_XIII_1977-1978.pdf
Nyt selvisi tuo moottorointi tarkemmin.
Jv-pataljoonasta poistettiin vuodesta 1970 alkaen kaikki hevoset ja liikuntavälineiksi tulivat traktorit. Kiväärikomppaniaan traktoreita 12 kpl, yhteensä pataljoonassa 106 traktoria, 23 moottoripyörää ja lisäksi huoltokomppaniassa kolme! kuorma-autoa.
Melkoista.
Minua alkoi Majorilla traktoriopin saaneena kiinnostaa ko. ajan traktoreiden soveltuminen SA-tehtäväänsä merkeittäin. Selvää on, että lukumääräisesti traktoreita oli riittävästi, mutta entäpä ominaisuudet?
Intillä on ollut tarkkaa tietoa asiasta:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144332/VärriMK_YEK58.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tuossa on myös vertailtu hevosen soveltumista maastokuljetuksiin. Yksi mielenkiintoinen kohta:
Yhtenä harjoituksessa tehdyn liikkuvuuskokeilunhavaintona oli kuitenkin se, että määrävahvuinen kivääripataljoona kykeni 10 kilometrin purilasuran varassa hevosia käyttäen täydentämään kolmen vuorokauden aikana vain noin neljäsosan vuorokautisesta ampumatarvikkeiden tuliannoksesta. Tämän ampumatarvikemäärän katsottiin olevan aivan riittämätön. Lisäksi taistelijoiden ylimääräiset varusteet jäivät kauaksi joukon jälkeen.
Sivu 67:
Maataloustraktoreista Fordson Major-traktoriosoittautui kokeilussa hieman Valmet 33-traktoria tehokkaammaksi. Tämän katsottiin johtuvan pitkälti Valmet 33:n puoliteloissa havaituista ongelmista.Kokeiltavana olleet paripyörillä varustetutValmet 20-traktorit osoittautuivatlumiolosuhteissa liian heikkotehoisiksi sotilastarkoituksiin. Unimog-traktoreista suurempi osoittautui kokeiluissa selkeästi paremmaksi, mutta umpihangessa sen liikkumiskyky oli huomattavasti puoliteloilla varustettuamaataloustraktoria heikompi. Puolitelat olivat huomattavasti lumiketjuja paremmat.
Sivu 84:
Maataloustraktorit olivat myös kehittyneet teknisiltä ominaisuuksiltaan ripeästi. Esimerkiksi vetävällä perävaunulla varustettunamaataloustraktorioli veto-ja nousukyvyltään jo hyvin tehokas. Vetävällä perävaunulla ja puoliteloilla varustettuna traktorin katsottiin lähes täyttävän kivääripataljoonalle asetetut liikkuvuusvaatimukset.Vetävistä perävaunuista sotilaskäyttöön soveltuviaarvioitiin1960-luvun loppupuolella olevan Suomessanoin 12.000 –13.000 kappaletta. Näiden traktori-perävaunu yhdistelmien määrä olisi mahdollistanut silloistenpataljoonien varustamisen vetävillä perävaunuilla.
Osaavatko paremmin tuon ajan traktoreista perillä olevat kommentoida? Majori, Nuhvi, ja mitkä Valmeteista jne. @Ikarus @PSB 5500 ja muut?
Nuo vetävät perävaunut katosivat sitten jossain vaiheessa tyystin. Minulla on käsitys, että niitä tehtailtiin muutenkin aika pajameingillä, auton perä aihiona.
https://jalkavakimuseo.fi/wp-content/uploads/2019/07/Jalkavaen_Vuosikirja_XIII_1977-1978.pdf
Nyt selvisi tuo moottorointi tarkemmin.
Jv-pataljoonasta poistettiin vuodesta 1970 alkaen kaikki hevoset ja liikuntavälineiksi tulivat traktorit. Kiväärikomppaniaan traktoreita 12 kpl, yhteensä pataljoonassa 106 traktoria, 23 moottoripyörää ja lisäksi huoltokomppaniassa kolme! kuorma-autoa.
Melkoista.
Minua alkoi Majorilla traktoriopin saaneena kiinnostaa ko. ajan traktoreiden soveltuminen SA-tehtäväänsä merkeittäin. Selvää on, että lukumääräisesti traktoreita oli riittävästi, mutta entäpä ominaisuudet?
Intillä on ollut tarkkaa tietoa asiasta:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144332/VärriMK_YEK58.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tuossa on myös vertailtu hevosen soveltumista maastokuljetuksiin. Yksi mielenkiintoinen kohta:
Yhtenä harjoituksessa tehdyn liikkuvuuskokeilunhavaintona oli kuitenkin se, että määrävahvuinen kivääripataljoona kykeni 10 kilometrin purilasuran varassa hevosia käyttäen täydentämään kolmen vuorokauden aikana vain noin neljäsosan vuorokautisesta ampumatarvikkeiden tuliannoksesta. Tämän ampumatarvikemäärän katsottiin olevan aivan riittämätön. Lisäksi taistelijoiden ylimääräiset varusteet jäivät kauaksi joukon jälkeen.
Sivu 67:
Maataloustraktoreista Fordson Major-traktoriosoittautui kokeilussa hieman Valmet 33-traktoria tehokkaammaksi. Tämän katsottiin johtuvan pitkälti Valmet 33:n puoliteloissa havaituista ongelmista.Kokeiltavana olleet paripyörillä varustetutValmet 20-traktorit osoittautuivatlumiolosuhteissa liian heikkotehoisiksi sotilastarkoituksiin. Unimog-traktoreista suurempi osoittautui kokeiluissa selkeästi paremmaksi, mutta umpihangessa sen liikkumiskyky oli huomattavasti puoliteloilla varustettuamaataloustraktoria heikompi. Puolitelat olivat huomattavasti lumiketjuja paremmat.
Sivu 84:
Maataloustraktorit olivat myös kehittyneet teknisiltä ominaisuuksiltaan ripeästi. Esimerkiksi vetävällä perävaunulla varustettunamaataloustraktorioli veto-ja nousukyvyltään jo hyvin tehokas. Vetävällä perävaunulla ja puoliteloilla varustettuna traktorin katsottiin lähes täyttävän kivääripataljoonalle asetetut liikkuvuusvaatimukset.Vetävistä perävaunuista sotilaskäyttöön soveltuviaarvioitiin1960-luvun loppupuolella olevan Suomessanoin 12.000 –13.000 kappaletta. Näiden traktori-perävaunu yhdistelmien määrä olisi mahdollistanut silloistenpataljoonien varustamisen vetävillä perävaunuilla.
Osaavatko paremmin tuon ajan traktoreista perillä olevat kommentoida? Majori, Nuhvi, ja mitkä Valmeteista jne. @Ikarus @PSB 5500 ja muut?
Nuo vetävät perävaunut katosivat sitten jossain vaiheessa tyystin. Minulla on käsitys, että niitä tehtailtiin muutenkin aika pajameingillä, auton perä aihiona.
Bodyguard
Kenraali
Joistain viesteistä tässä langassa huomasin, että joissain joukko-osastoissa oli oppilaita aliupseerikoulussa myös muista joukko-osastoista. UudJP silloisessa RAuK:ssa ( niin nimi oli silloin Reservialiupseerikoulu ) oli 70-luvulla oppilaina myös soitto-oppilaita, jotka suorittivat vm-palvelustaan. Kaikista tehtiin pst-aliupseereita. Joku heistä lähti RUK:iin, mutta ei kovin moni. Eivät olleet tottuneet "normaaliin" sotilaskuriin ja alussa heillä oli vähän totuttelua siihen. Olipa mukana myöhempi Kaartin soittokunnan ja myös PV:n ylikapellimestari Raine Ampuja. Aikamoinen lusmu silloin.
Samaten KaartP:n autokomppanian miehet suorittivat au-kurssin UudJP:ssa.
Samaten KaartP:n autokomppanian miehet suorittivat au-kurssin UudJP:ssa.
Jv-pataljonan tuhannesta miehestä joka kahdeksas oli ajoneuvonkuljettaja. Eipä siis ihme, että hevosmiehiksi jouti vain se "huonoin aines". Tuon ajan traktorit ei ollu millään muotoa huipputekniikkaa mutta ne oli erittäin helppo rikkoa metsässä. Yllä HS:n artikkelissa kuvattu "säästölinja" ei onneksi montaa vuotta kestäny. Apuun tuli PPK I eli Parlamentaarinen Puolustuskomitea. Lisäksi super-inflaatio aiheutti valtion verotulojen kasvun. Tästä valtiontalous sai reilusti liikkumavaraa, josta riitti puolustusbudjetteihinkin.
Eihän tosiaan kovin hyvää kuvaa anna soutamalla tehty "syöksyvenekoulutus". Tämäkin rima ylitettiin 2015 säästöissä vai pitäisikö sanoa alitettiin. Pioneerit nimittäin lopetti koko syöksyvenetouhun. Jatkossa mennään siis veden yli ainoastaan siltaa pitkin. En nyt oo pioneeri, niin en tiedä tämän päätöksen perusteluja. Säästö tosin on kielletty sana 2015 jälkeen vaan pitää puhua "toiminnan volyymin sopeuttamisesta resursseihin."
Huollon tavaratonnit eli nykykielellä logistiikka ei meinannu mennä millään jalkaväessa perille. Ne kun oli tottunu harjoituksissa siihen että huolto = ruoka + kourallinen paukkupateja (jos niitä edes aina oli jakaa). Niinhän se täällä forumillakin usein käsitetään mutta edellä oli kyse kuitenkin ammattimiehistä. Jos tämä 1970-luvun sa-hevosromantiikka tuntuu ajastaan jääneeltä, niin mitä pitäisi ajatella siitä, että kaakit palasivat uudelleen kokeiluharjoituksiin 1980-luvun puolivälissä. Joku oli taas keksinyt että eihän se kuorma-auto pääse lumessa mihinkään jos ajokkina ei ole intin mka lumiketjuilla. No ei pääse mutta onhan lumiaurakin olemassa. Kokeilu onneksi loppui lyhyeen, kun (jälleen kerran) huomattiin että kuutioissa hevosen heinät ja rehut vie talvisaikaan tilaa enemmän kun kuorma.
Viimeksi muokattu:
Ikarus
Respected Leader
Puun maantie ajoon käytettiin noita vetäviä perävaunuja, hävisivät pois käytöstä jo 80-luvulla. Puolitelat olivat taas enemmän metsävarustusta ja tieajoon soveltumattomat..
Neliveto traktori kunnollisilla metsäajoon soveltuvalla ketjuilla joka renkaassa soveltuu metsä- tai auraamattoman tien ajoon hyvin tieajo-ominaisuuksien liikaa ketjuista kärsimättä. Huippunopeutta menetetään 5-10 km/h ketjuilla tieajossa.
Eipä noilla Major, Nuffield, Valmet jne. kummempaa eroa etenemiskyvyssä ollut.
Metsäajoon jäätikköketjut. Suojaa rengasta sekä erinomainen pito. Tiellä laskee ison vierintävastuksen takia nopeutta.
Viimeksi muokattu:
Yritän miettiä, että näinköhän 40 vuoden kuluttua analyytikot ja keskustelijat ihmettelevät jotain meidän aikamme -rakastumista- johonkin menetelmään tai ratkaisuyritykseen a la konit meidän näkökulmastamme? Kun hepoja vielä kasarilla koetettiin lämmitellä palvelukseen....muistan kyllä, että niitä testattiin ja mm. kantosatuloita kaivettiin naftaliinista ja se oli kasarin puolivälin tienoilla. Ja kehuttiin, miten hevosella pääsee.....
Veikkaan, että meidän jälkeemme tulevat ihmettelevät joitain tämän ajan ratkaisuja ja arvioita.
Veikkaan, että jos, niin ne ihmettelyt kohdistuvat nimenomaan jälleen joihinkin liikkuvuuteen liittyviin asioihin, kenties myös siihen, että olemme olleet sokeita kuin kissanpojat siinä, mitä tarkoittaa nykyaikainen tähystäminen kaikilla mausteilla alkaen satelliitit ja vihoviimein esim. lämpölähteet ja virtalähteet, droonien käyttömahdollisuudet ja kyberrynnäköt.
Veikkaan, että meidän jälkeemme tulevat ihmettelevät joitain tämän ajan ratkaisuja ja arvioita.
Veikkaan, että jos, niin ne ihmettelyt kohdistuvat nimenomaan jälleen joihinkin liikkuvuuteen liittyviin asioihin, kenties myös siihen, että olemme olleet sokeita kuin kissanpojat siinä, mitä tarkoittaa nykyaikainen tähystäminen kaikilla mausteilla alkaen satelliitit ja vihoviimein esim. lämpölähteet ja virtalähteet, droonien käyttömahdollisuudet ja kyberrynnäköt.
Joukkojen liikuttelussa oma pohdintani on että varsinkin Etelä-Suomessa tulisi olla juuri riittävä kyky liikkua tiestön ulkopuolella koska täällä siihen on parhaat mahdollisuudet. Suurin osa peltoalasta on juuri etelässä ja koska vihollisen aktiviteetti suuntautuu oletettavasti myös suurimmalla teholla etelään voi tiestön käyttö ilmauhan vuoksi olla mahdotonta. Tällöin kyky liikkua peltoja ja metsänreunoja pitkin korostuu. Pohjoisessa ehkä Lappia lukuunottamatta kaikki liikkuminen keskittyy valtaosin tieurille koska peltoaloja on niukasti ja metsässä ajo ei vaan onnistu kovinkaan kattavasti.Varuskuntien harjoitusalueet ei anna oikeaa kuvaa miltä suomalainen metsä näyttää.Olisiko kuitenkin harkittava että esim. Kainuun Prikaatissa harjoiteltaisiin pyöräalustaisilla ajoneuvoilla ja telat olisikin esim Porin Prikaatin harjoituskalustona.
Tämä olisi pitänyt laittaa miehistön kuljetus ketjuun mutta tulipahan nyt tänne.
Tämä olisi pitänyt laittaa miehistön kuljetus ketjuun mutta tulipahan nyt tänne.
Niinisalon ratsastajilla on perinnetykkivaljakko.
Puheenjohtajana on Pekka Termala joka on Suomen viimeisen hevospatterin päällikkö. Tykki hevoset lähti Niinisalossa 1971. Viimeisen kerran ne nähtiin rovajärvellä 1969.
http://www.satasilta.fi/satasilta/s...o_elavoittaa_harvinaista_perinnetta.6067.news
Puheenjohtajana on Pekka Termala joka on Suomen viimeisen hevospatterin päällikkö. Tykki hevoset lähti Niinisalossa 1971. Viimeisen kerran ne nähtiin rovajärvellä 1969.
http://www.satasilta.fi/satasilta/s...o_elavoittaa_harvinaista_perinnetta.6067.news