(Sota)turismia Kuhmossa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Nyypakka
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Kyselin vähän Gusevskista ja Dolinista tuolta toiselta puolen rajaa, tällaisen vastauksen sain:
"
Juri Kilinin mukaan Nikolai Gusevski kadonnut elokuun lopussa vuonna 1941 jossakin Ukrainan ja Valkovenäjän rajalla Kiovasta luoteiseen päin ollessaan 67.AK:ssa. Uskotaan, että han joutui mottiin ja ampui itsensä.
Valitettavasti minulla ei ole tietoa Dolinista."
 
Kyselin vähän Gusevskista ja Dolinista tuolta toiselta puolen rajaa, tällaisen vastauksen sain:
"
Juri Kilinin mukaan Nikolai Gusevski kadonnut elokuun lopussa vuonna 1941 jossakin Ukrainan ja Valkovenäjän rajalla Kiovasta luoteiseen päin ollessaan 67.AK:ssa. Uskotaan, että han joutui mottiin ja ampui itsensä.
Valitettavasti minulla ei ole tietoa Dolinista."

-Missä eversti Dolin kaatui talvisodan aikana?

Juri Kilin: "Dolinin osasto tuli Kuhmon rintamalle Vuokkiniemestä. Eversti Dolin kuoli hyökkäyksen ensimmäisinä päivinä Kuhmon puolella siinä paikassa, missä Timosen partio yllätti heidät. Myös osaston komissaari ja esikuntapäällikkö haavoittuivat samassa kahakassa." (Paikallislehti Kuhmolainen 04.12.2012)
 
-Missä eversti Dolin kaatui talvisodan aikana?

Juri Kilin: "Dolinin osasto tuli Kuhmon rintamalle Vuokkiniemestä. Eversti Dolin kuoli hyökkäyksen ensimmäisinä päivinä Kuhmon puolella siinä paikassa, missä Timosen partio yllätti heidät. Myös osaston komissaari ja esikuntapäällikkö haavoittuivat samassa kahakassa." (Paikallislehti Kuhmolainen 04.12.2012)

Näin Siilasvuo on myös kirjassaan kirjoittanut. Jännä juttu kuitenkin, ettei noinkin merkittävästä kaadosta ole merkintää missään sotapäiväkirjoissa.
Sen sijaan päiväkirjoista löytyy ainakin kahden sotavangin kertomus, joista saa vähän toisen kuvan.
Jotain kiehtovaa mystiikkaa asiassa on, mutta varma tieto on kadonnut kuin Jimmy Hoffan maalliset jäännökset.
 
Näin Siilasvuo on myös kirjassaan kirjoittanut. Jännä juttu kuitenkin, ettei noinkin merkittävästä kaadosta ole merkintää missään sotapäiväkirjoissa.
Sen sijaan päiväkirjoista löytyy ainakin kahden sotavangin kertomus, joista saa vähän toisen kuvan.
Jotain kiehtovaa mystiikkaa asiassa on, mutta varma tieto on kadonnut kuin Jimmy Hoffan maalliset jäännökset.

Samaa itsekin aina ihmetellyt, tuo Dolinin kaatuminen on aina mainittu ikään kuin sivulauseessa.
 
Minun mummon ensimmäinen mies kuoli Kuhmossa kaksi viikkoa ennen sodan loppua. Mummo oli juuri saanut vauvan. Mies olisi päässyt käymään kotona mutta yksi hyökkäys piti tehdä mottia vastaan ennen sitä. Suomalaisten tekemä savusumu kääntyi väärään suuntaan kesken avoimen pellon. Siihen sitten tuore isä jäi pellolle. Toisaalta eipä tässä itse oltaisi jos näin ei olisi käynyt.

Tästä pari päivää sitten luin taistelukertomuksen. Saunajärvellä sattui.
 
Venäläiset väittivät jossain että Suomalaiset tappoivat satamäärin heidän haavoittuneitaan vallatuissa moteissa. Oliko se luelahden motti jossa venäläisiä haavottuneita oli taivasalla satoja. Suomalaisten tappiot olivat järkyttäviä suorissa rintamahyökkäyksissä noita motteja vastaan ilman tykistötukea. Käviköhän niin että kovien tappioiden jälkeen Suomalaisilla ei ollut halua eikä kykyäkään huolehtia vihollisen haavoittuneista? Parissa tunnissa haavoittuneista vihollisista tuli kaatuneita. En muista kyllä mikä motti se oli. Kuningasmotti??
 
Venäläiset väittivät jossain että Suomalaiset tappoivat satamäärin heidän haavoittuneitaan vallatuissa moteissa. Oliko se luelahden motti jossa venäläisiä haavottuneita oli taivasalla satoja. Suomalaisten tappiot olivat järkyttäviä suorissa rintamahyökkäyksissä noita motteja vastaan ilman tykistötukea. Käviköhän niin että kovien tappioiden jälkeen Suomalaisilla ei ollut halua eikä kykyäkään huolehtia vihollisen haavoittuneista? Parissa tunnissa haavoittuneista vihollisista tuli kaatuneita. En muista kyllä mikä motti se oli. Kuningasmotti??

Saivartelua, mutta eihän siellä edes saatu vallatuksi kuin yksi motti.

Sitä ei varmaankaan käy kiistäminen, etteikö haavoittuneita venäläisiä olisi päästetty tuskistaan, mutta että satamäärin, en usko. Toisaalta venäläisillä ei ole varaa moralisoida, ampuivathan he jopa omiaan, etteivät pääsisi antautumaan.
 
Ei. En minä tarkoita että sotavankeja olisi tapettu. Ja kyllä niitä motteja vallattiin. Isoin oli juuri se minne haavoittuneet oli kerätty. Mutta ne raukat makasivat pakkasessa ulkona. Tottakai he kuolivat siihen missä olivatkin. Meillä oli itselläkin satoja haavoittuneita. Ja jos joku on loukkaantunut että solvaan Suomalaisia niin voin sanoa etten ole pätkäänkään kiinnostunut ryssien kohtalosta talvisodassa. Niin kovat tappiot tuli sukuun että vieläkin tuntuu..
 
Sitä voi kyllä miettiä, oliko tarkoituksenmukaista puoliväkisin yrittää punnertaa Luelahden motteja nurin, kun tykistön apua ei ollut riittävästi. Olisi aika tavalla säästänyt miehistöä, jos olisi ensin pystytty raskaalla tykistöllä ampumaan motti jauhelihaksi. Viimeisissä yrityksissä läntistä yritettiinkin, mutta ei riittänyt.

Tilastot sanovat, että Kuhmon taisteluissa suomalaisia kaatui noin 1350 ja haavoittui reilu 3000.
Vihollisia haavoittui 15000 ja kaatui yli 10 000.

Kovasti on jäänyt sellainen kuva, ettei neukkujen joukoissa haavoittuneen osa ollut karehdittava, ainakaan jos haavoittunut oli rivisotilas.
 
Sitä voi kyllä miettiä, oliko tarkoituksenmukaista puoliväkisin yrittää punnertaa Luelahden motteja nurin, kun tykistön apua ei ollut riittävästi. Olisi aika tavalla säästänyt miehistöä, jos olisi ensin pystytty raskaalla tykistöllä ampumaan motti jauhelihaksi. Viimeisissä yrityksissä läntistä yritettiinkin, mutta ei riittänyt.

Tilastot sanovat, että Kuhmon taisteluissa suomalaisia kaatui noin 1350 ja haavoittui reilu 3000.
Vihollisia haavoittui 15000 ja kaatui yli 10 000.

Kovasti on jäänyt sellainen kuva, ettei neukkujen joukoissa haavoittuneen osa ollut karehdittava, ainakaan jos haavoittunut oli rivisotilas.

Motintappo lumihangessa kahlaten kasapanoslaukku olalla ei ole ollut leikin leipää. Kysymyksesi on mielestäni aivan validi. Syyt mitkä antoivat aiheen vyörytysyrityksiin ovat jääneet puimatta, mikä ei ole yllätys. Kilvenkiillotuskirjallisuuskaan ei ole tainnut kokea siinä kohtaa haastetta.....

Venäläisiä haavoittui, sairastui ja paleltui paljon ja sellaisen määrän oivallinen hoitaminen on ollut täysin mahdotonta noissa oloissa, se on selvää. Mietihän, jos tuossa reilun parin kuukauden aikana kehittyi 15 tuhatta potilasta ja osa kaatuneistakin on todennäköisesti käväissyt hoitoketjussa.....hirmuinen reteli.
 
Motintappo lumihangessa kahlaten kasapanoslaukku olalla ei ole ollut leikin leipää. Kysymyksesi on mielestäni aivan validi. Syyt mitkä antoivat aiheen vyörytysyrityksiin ovat jääneet puimatta, mikä ei ole yllätys. Kilvenkiillotuskirjallisuuskaan ei ole tainnut kokea siinä kohtaa haastetta.....
Mahtoiko Siilasvuolla olla vähän kunniakysymyskin saada Luelahti puretuksi, kun Suomussalmellakin oli hyvin mennyt. Toisaalta on aika etova ajatus, että komentajan egon pönkittämiseksi olisi uhrattu (vähiä) joukkoja yrityksiin joista ennalta tiesi että se maksaa runsaasti verta.

Mutta asiassa on monta puolta, Luelahden esikuntineen kun olisi saanut kuitattua, olisi varmasti muiden mottien purkaminen ollut helpompaa ja väkeä niihin töihin riittänyt paremmin.

Toisaalta kevään tulo olisi tehnyt ryssien olon tukalammaksi, kun järvi ei olisi enää toiminut lentokenttänä. Mutta eipä suomalaisillakaan olisi kivaa ollut suolla asemissa, yritä siinä sitten edetä kun ei ole edes lunta mihin kaivautua.

Minä näistä mitään tiedä, mutta tällaisena kiikkustuolitaktikkona tuntuu vahvasti varustettujen vihollisen asemien valtausyritys, avoimen maaston yli ja ilman runsasta tykistöä, yksinkertaisesti typerältä.

Nimimerkillä Äyräpään kirkonmäki 5.3.-40 tuntui omassakin suvussa
 
Tarkentunut sen verran, että ensi torstaina on lähtö. Ehtii vedet laskea ja ehkä jopa puut hiirenkorvalle. Täällä Päijänteen tasalla tuli lehdet viikossa, kun lämpöä viimein saatiin.
Kaikkea muka kiireellistä tekemistä sitä vaan on kesäloman alkuunkin sattunut.
 
IMG_1709.webp Lisäys kuvan myötä edelliseen viestiini. Ei anna hyvää kuvaa ylimmästä johdosta antaa hyökkäyskäskyjä tilannetta tuntematta ja sitten jälkeenpäin tullaan ihmettelemään että mikä on kun ei taidot riitä, mikä on kun ei onnistu...ai jaa eihän tuosta pääsekään näillä eväillä.

Torstaina minunkin lomani alkaa, mutta pääsen matkaan vasta maanantaina. Anna raporttia olosuhteista ja muustakin jos tulee jotain mieleen.
 
Ei anna hyvää kuvaa ylimmästä johdosta antaa hyökkäyskäskyjä tilannetta tuntematta ja sitten jälkeenpäin tullaan ihmettelemään että mikä on kun ei taidot riitä, mikä on kun ei onnistu...ai jaa eihän tuosta pääsekään näillä eväillä.
No ei näytä hyvältä, mutta olkaamme armollisia ja muistakaamme, että tuossa vaiheessa sotaa vasta ikään kuin harjoiteltiin. Meille on iskeytynyt mieleen kesän -44 torjuntavoitto, mutta siinä vaiheessa Suomella oli ammattiarmeija, jossa oli pelkästään ammattisotilaita. Miettikää nyt mikä kokemus oli johdolla ja merkittävällä osalla miehistöä monen vuoden sotimisen jäljiltä.
Vielä kesällä -41 tehtiin melkoisia hölmöntölväyksiä juurikin hyökkäyksessä, vaikeassa taistelulajissa. Talvisodassa moni oppi oli vielä saamatta tuossa vaiheessa, moni johtaja oli kykyihinsä nähden liian vaikeassa tehtävässä, tai oli vasta tekemässä niitä virheitä, jotka erottavat oikeasti sotaa kokeneen ja vain "kirjoituspöydän" takana sotineen.
Kyllä ne vakanssit menisivät uusjakoon nykyäänkin, niin ressujen kuin kapiaistenkin keskuudessa, jos ruudinkäryä taas haisteltaisiin.
 
Joo jälkiviisaus on aina helpointa, mutta myös turhin viisauden laji.

Eikä kaikki ole sitä miltä se näyttää, varsinkaan vuosikymmeniä jälkeenpäin.
 
Back
Top