(Sota)turismia Kuhmossa

Tämä tykki on ainoa säilynyt kappale maailmassa, brittiläinen 152-millinen "Lordi"

Vickers Mark 7, jonka maalavetissa on vuosisadan alun brittitykkien tunnusomaiset ns "lokomobiili" -teräspyörät. @Old Boy aina Rintamamuseossa käydessään koettaa oikoa isäntiä, ettei heidän tykkinsä oikeasti ole ainoa. Nyt on museonpitäjä vaihtunu ja vanha tarina pompannu taas esiin. Wikipediankin mukaan ainakin parista paikasta maailmalta löytyy näitä. Niiden lisäksi Suomessakin on toinen! Alla kuvassa Kuivasaaren museotykki. Hangon tykki on vuosikaudet ollu sijoitettuna valtatien varteen ja siitä on pöllitty osia, mm tyyppikilpi. Ihme , ettei joku keräilijä ole nostanu kokonaisena kuorma-auton lavalle! Tietysti halusivat vetonaulan tien varteen mutta paikka on kyllä huonosti harkittu.

Suomeen tuli 7 kpl Talvisodan aikana. Ne oli ajateltu liikkuvaan rannikkotykistöön, mutta 16 tn paino teki liikuttamisen miltei mahdottomaksi. Tykit tosiaan ammuttiin loppuun Hangossa. Syitä ei tiedetä, ehkä ajateltiin sodan pian loppuvan. Suurten vaikeuksien jälkeen laitettiin Tampellassa uudet sisusputket ja niistä tehtiin (ainakin osasta) rautatietykkejä. Ammunnatkin pidettiin Tulliniemessä v 1960, jossa kuitenkin kävi ilmi, että putkitustyö oli susi. Joskus paljon myöhemmin päätyivät strategisesti vähemmän tärkeään paikkaan Pohjanlahdelle rannikkolinnakkeelle.

Kahta kuvaa vertaamalla näkee, kun esim lukon takana keskellä oleva nallipesä ja iskuri on pöllitty Hangon tykistä. Samoin lukon käyttökampi. Siinä on Hangon museo oikeassa, että alkuperäisellä maalavetilla heidän tykkinsä on ainoa jäljellä.


IMG_2798 – Kopio.JPG
 
Vickers Mark 7, jonka maalavetissa on vuosisadan alun brittitykkien tunnusomaiset ns "lokomobiili" -teräspyörät. @Old Boy aina Rintamamuseossa käydessään koettaa oikoa isäntiä, ettei heidän tykkinsä oikeasti ole ainoa. Nyt on museonpitäjä vaihtunu ja vanha tarina pompannu taas esiin. Wikipediankin mukaan ainakin parista paikasta maailmalta löytyy näitä. Niiden lisäksi Suomessakin on toinen! Alla kuvassa Kuivasaaren museotykki. Hangon tykki on vuosikaudet ollu sijoitettuna valtatien varteen ja siitä on pöllitty osia, mm tyyppikilpi. Ihme , ettei joku keräilijä ole nostanu kokonaisena kuorma-auton lavalle! Tietysti halusivat vetonaulan tien varteen mutta paikka on kyllä huonosti harkittu.

Suomeen tuli 7 kpl Talvisodan aikana. Ne oli ajateltu liikkuvaan rannikkotykistöön, mutta 16 tn paino teki liikuttamisen miltei mahdottomaksi. Tykit tosiaan ammuttiin loppuun Hangossa. Syitä ei tiedetä, ehkä ajateltiin sodan pian loppuvan. Suurten vaikeuksien jälkeen laitettiin Tampellassa uudet sisusputket ja niistä tehtiin (ainakin osasta) rautatietykkejä. Ammunnatkin pidettiin Tulliniemessä v 1960, jossa kuitenkin kävi ilmi, että putkitustyö oli susi. Joskus paljon myöhemmin päätyivät strategisesti vähemmän tärkeään paikkaan Pohjanlahdelle rannikkolinnakkeelle.

Kahta kuvaa vertaamalla näkee, kun esim lukon takana keskellä oleva nallipesä ja iskuri on pöllitty Hangon tykistä. Samoin lukon käyttökampi. Siinä on Hangon museo oikeassa, että alkuperäisellä maalavetilla heidän tykkinsä on ainoa jäljellä.


Katso liite: 16141

Kiitos! Kaverini muisteli, että kyltissä olisi lukenut "ainoa maailmassa tässä virityksessä". Minä en huomannut.
 
Puolilta päivin nostin kytkintä, aiemmin ei voinut kun muksujen piti päästä kerhoonsa aamupäivällä.
Erinäisten mutkien ja stoppien sekä Oulun kautta itärajalle, 750km väitti auton mittari. Kuusijoelle perille päästessä sateli ja oli säkkipimeää. Fikkari oli pudonnut takin taskusta autossa ja kadonnut penkin alle hankalaan paikkaan, jonne ei miehen käsi mahdu. Sain sen lopulta, kun tarpeeksi noiduin.
Mutta nyt viimeinkin vähän olutta ja makkaraa @ uittolaavut.
Makuupussi jäi lähtöhärdellissä kotiin, naisväen sekaamisen syy, defenetely.

IMG_1978.JPG
 
IMG_1835.JPG IMG_1836.JPG Oli puolipaskamainen torstai, sadetta jatkui koko päivän iltaan ja yöhön asti. Kun ei teltassa/laavulla viitsinyt öllötellä koko päivää, tein vähän lenkkiä pitkin Kilpelänkangasta ja Kuusijokea. Etsin yhtä Kansa Taisteli-lehden artikkelin tapahtumapaikkaa, mutta turhaan. Sen sijaan löysin hyvän hillamestan ja rikkiammutun peltisen öljykannun. Mutta kun märkää oli, niin vitikoiden läpi rymyäminen kasteli miehen munia myöten. Järki käski ajaa Ontipanpuron ent rajakämpälle ja niin tein. Siellä sai mukavasti kuivattua kamppeet ja oikaista sängylle, ylellistä.
Aamulla takaisin Kuusijoelle ja kävin hakemassa hillat suolta talteen. Vieläkään en löytänyt sitä etsimääni paikkaa, keles.

Sen jälkeen käväisin Vetkossa vilkaisemassa tarkemmin paikkaa, jossa muutama sata Dolinin miestä "pääsi maaliinsa"

Sitten tsekkaamaan "Nipa1" ja 1/JR65 majoitusalue Alasenjärven pohjoispuolella, sieltä "Nipaan" ja edelleen kuolemansuolle Murtopuron varteen. Sieltäkin sai litran verran hillaa talteen samalla.

Nyt Kylmänjärvellä korkean paikan leirillä. Kenttävartion paikalla on hylsyjen määrästä päätellen tapeltu lujasti. Löytyi myös kranaatin sirpaleita.

Ahvenet ovat tummahipiäisiä kotoisiin verrattuna.

Huomenna vielä esikuntakukkula ja Paljakanvaara, sitten Oulun kautta kotiin.
 
IMG_1848.JPG Mikäköhän lie esikuntamaastossa puun katkaissut tuolla tavalla, kummitteleeko siellä suutariksi jääneiden ammusten haamut?
 
Kahta kuvaa vertaamalla näkee, kun esim lukon takana keskellä oleva nallipesä ja iskuri on pöllitty Hangon tykistä. Samoin lukon käyttökampi. Siinä on Hangon museo oikeassa, että alkuperäisellä maalavetilla heidän tykkinsä on ainoa jäljellä.

Huomioni kiinnittyi heti näihin faktoihin. Not! :salut:
 
Sen verran näyttää olleen lahovikainen, että lienee lumikuorma taikka myrskynpuuska rouhaissut poikki. Kävitkö muuten Paljakanvaarassa?

Lumikuorma varmaan taivutellut, oli niin tiheässä paikassa, ettei oikein tuuli sovi.

Aloitin taaperruksen kohti Paljakanvaaraa, mutta en pitkälle päässyt kun maasto meni viidakoksi. Ja kun oli satanut ja edelleen tiputteli, niin tiheä lepikko kastelee kulkijan perusteellisesti. Kun olin esikuntamaastosta selvinnyt kohtuullisen kuivana, halusin myös pysyä kuivana. Käännyin takaisin ja huristelin Ouluun. Seuraava walkabout sitten vaikka keväällä taas ja käymättömiä paikkoja riittää :)

Törmäsin muuten Kylmänjärven pohjoispuolella selvärajaiseen korsunpohjaan, kooltaan luokkaa 3-4m kanttiinsa. Käyntiaukko järvelle päin ja olisiko ollut 15m rantaviivasta.
Ensin mietin että jos kenttävartio on ollut järven itäpään kukkulalla, niin vartion miesten majoituskorsu. Mutta tuntui olevan vähän kaukana kukkulasta.
 
Aloitin taaperruksen kohti Paljakanvaaraa, mutta en pitkälle päässyt kun maasto meni viidakoksi. Ja kun oli satanut ja edelleen tiputteli, niin tiheä lepikko kastelee kulkijan perusteellisesti.
Tuota, tuota. Minkäslaiset sadevarusteet jäsen Nyypakka omistaa? Meinaan, kun sade ei ole este, vaan korkeintaan hidaste.:)
 
Tuota, tuota. Minkäslaiset sadevarusteet jäsen Nyypakka omistaa? Meinaan, kun sade ei ole este, vaan korkeintaan hidaste.:)

Mitäs itse olet mieltä, kasteletko ensin itsesi pärskarvoja myöten
a) sadevedellä ja hiellä
b) sadevarusteiden sisäisesti pelkästään omalla hielläsi
c) et kastele ollenkaan/vain vähäisesti

Kohdan a, b, tai c jälkeen vaihdat kuivat ja puhtaat päälle lähteäksesi kohtuullisen pitkälle kotimatkalle. Tietysti jossain lammessa tai purossa voi käydä ensin peseytymässä jos ei itsekään enää kestä omaa lemuaan.

Toki itsellä aavistuksen painoi jo rämeillä ja vitikoissa tallatut parikymmentä kilometriä, ei voi kieltääkään. Olen sentään entinen 30v käryttänyt tervakeuhko ja ylipainoinen keski-ikäinen. Mutta kuivalla kelillä olisin kyllä toki jatkanut.

Mutta löysinpä sentään elämäni tuottoisimman kanttarelliapajan Kolkontien varresta. Ei turha reissu ollut sekään.

Ensi keväänä taas. Löytyykö kylmänjärven etelärannalta veneenlaskupaikka?
 
Mitäs itse olet mieltä, kasteletko ensin itsesi pärskarvoja myöten
a) sadevedellä ja hiellä
b) sadevarusteiden sisäisesti pelkästään omalla hielläsi
c) et kastele ollenkaan/vain vähäisesti

No jos noista valitsen, niin kohta c). Tosiaan, jos kovasti sataa ja joutuu vetämään sadekamppeet normi vaellusasun päälle, niin muistissa on kaksi sääntöä.
a) vauhtia pitää hiljentää koska ruumiin lämmöntuotto/yllä oleva varustus on radikaalisti muuttunut. Tätä tarkoitin tuolla hidasteella.
b) vauhdin voi laskea kokonaan nollaan, usein Suomen sateet ovat ohimeneviä kuuroja (5min - tunti). Sitten jos on tuommoinen, (meilläpäin sanottiin, maatiais-sade joka kestää vuorokausia), katso kohta a).
Ei se hikoilu nyt maata kaada ja ei siellä korvessa kukaan siitä hajusta välitä kun kaikki haisevat hielle ja paskalle.
Hyvä, että sentään sieniä löytyi. Tuosta veneluiskasta en osaa sanoa mitään.
 
No jos noista valitsen, niin kohta c). Tosiaan, jos kovasti sataa ja joutuu vetämään sadekamppeet normi vaellusasun päälle, niin muistissa on kaksi sääntöä.
a) vauhtia pitää hiljentää koska ruumiin lämmöntuotto/yllä oleva varustus on radikaalisti muuttunut. Tätä tarkoitin tuolla hidasteella.
b) vauhdin voi laskea kokonaan nollaan, usein Suomen sateet ovat ohimeneviä kuuroja (5min - tunti). Sitten jos on tuommoinen, (meilläpäin sanottiin, maatiais-sade joka kestää vuorokausia), katso kohta a).
Ei se hikoilu nyt maata kaada ja ei siellä korvessa kukaan siitä hajusta välitä kun kaikki haisevat hielle ja paskalle.
Hyvä, että sentään sieniä löytyi. Tuosta veneluiskasta en osaa sanoa mitään.

941494fd3d89a258966062ddd5132473.jpg
 
Täällä kotosalla ei sademäärät haittaa.. saan onneksi nykyisen komppakohteen valmiiksi, ennenkuin alkaa se varsinainen sadekausi (tammi-helmikuu) ja keskimäärin "ripottelee" vodaa n. 3600 mm/vuosi...
Pikkuisen märkänä on perseestä mennä metsässä. Joko kastuu kunnolla, tai ei juuri lainkaan... no meillä ei etua saa lämmöstä, toisin kuin siellä jossain, "rannikkotasangoilla"keskilämpö n. 28 celsiusta.. :/+
 
Enpä tiedä, miltä Kylmänjärven itäpuolinen kukkula on talvisodan aikaan näyttänyt, mutta nykyisin se on parturoitu puista.
Kukkulalla nököttää hyvällä paikalla kivenjärkäle, eikä tarvitse suurtakaan mielikuvitusta, että kenttävartion vartiomiehen passipaikka on ollut tässä. Kiven oikealla puolen on painanne, joka luultavasti on ollut poteron tapainen. Siinä välittömässä läheisyydessä on myös muutaman säilyketölkin jäänteet, eli evästäkin on vartiossa ollut mukana.
Näyttökuva 2017-09-12 kello 10.43.48.png
Muutakin on ammuttu kuin pilkkaa, sen verran oli hylsyä kiven molemmilla sivuilla. Löysinpä sattumalta yhden kranaatinsirpaleenkin.
Näyttökuva 2017-09-12 kello 10.40.55.png
Tuo siivu on isosta kivestä peräisin. Onkohan luonnostaan irronnut vai onko kiveä kohti osoitettu muillakin kuin kiväärikaliiberin aseilla? No heittimillä ainakin, mutta aiheuttaisivatko moista?
Näyttökuva 2017-09-12 kello 10.40.37.png
 
Onkohan luonnostaan irronnut vai onko kiveä kohti osoitettu muillakin kuin kiväärikaliiberin aseilla?

Dramaattinen tapahtumahan ensin tulee mieleen, kun ajattelee millaiselta paikalta kuva on otettu. Todennäköisin syy kuitenkin on kivessä olevaan halkeamaan pikkuhiljaa kertyvä vesi, joka talvisin jäätyy.
 
Dramaattinen tapahtumahan ensin tulee mieleen, kun ajattelee millaiselta paikalta kuva on otettu. Todennäköisin syy kuitenkin on kivessä olevaan halkeamaan pikkuhiljaa kertyvä vesi, joka talvisin jäätyy.
Luultavasti. Eipä siinä oikein muuhun viittaavia merkkejä ollutkaan. Mutta on mukava antaa mielikuvitukselle läpsyjä lautasille, että saa hieman laukkaa aikaan ;)
 
Nyypakka, omko tämä kivi siinä vaaran päällä metsäautotien päässä. Jos on, niin olen itsekin käynyt tuolla. Siinä kiven ympärillä on tuore hakkuuaukko, niin pitihän sitä vähän katsella maastoa. muutaman pienen kranaatinpyrstön löysin, halk ehkä n. 2 cm. Oli maanmuokkauskone sen verran kunttaa siirrellyt, että melko helposti löytyi, samaten korvasieniä. Oliko se kylmän kenttävartio tosiaan tässä paikassa? Itse kuvittelin sen aivan muualle, ilman mitään tarkempaa tietoa.
 
Nyypakka, omko tämä kivi siinä vaaran päällä metsäautotien päässä. Jos on, niin olen itsekin käynyt tuolla. Siinä kiven ympärillä on tuore hakkuuaukko, niin pitihän sitä vähän katsella maastoa. muutaman pienen kranaatinpyrstön löysin, halk ehkä n. 2 cm. Oli maanmuokkauskone sen verran kunttaa siirrellyt, että melko helposti löytyi, samaten korvasieniä. Oliko se kylmän kenttävartio tosiaan tässä paikassa? Itse kuvittelin sen aivan muualle, ilman mitään tarkempaa tietoa.

Joo siinä kukkulan päällä kääntöpaikan kohdalla. Kauempana isoja kiviä oli muitakin mutta niitä ei tullut niin kierreltyä. Milloin olet käynyt, keväällä kun korvasieniä löysit? Minun käydessäni oli puusto nurin varmaan 10ha alalta. Pitää mennä keväällä uudestaan.

Kylmän kenttävartio on kirjoitusten mukaan ollut Kylmänjärven itäpuolisella kukkulalla. Ei liene erehtymisen mahdollisuutta. Onhan se hallitseva maastonkohta, vaikka kai silloin aikoinaan on puustoa ollut että hiukka toisen näköinen.
 
Näin Dolinilaisten tuhon vuosipäivien kunniaksi kuvakaappaus Åke Lepän filmimateriaalista: Majuri Hakanen ja eikös tuo ole August Mäkiniemi juttelemassa, oletettavasti samalla reissulla kun herrojen sukset menivät kertomusten mukaan sen verran ristiin että kehotettiin jo painumaan helvettiin :)
Näyttökuva 2018-02-13 kello 16.53.51.png

Elonetistä löytyy filmimateriaalia, tosin leikattuna ja pätkittynä niin ettei tiedä mikä pätkä on mistäkin, mutta kovasti näyttäisi olevan Vetkosta kuvattua ennen ja jälkeen Vetkon tappelun.
Molemmissa linkkien filmeissä siellä 4-5 minuutin jälkeen:
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/148127
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/148119
 
Back
Top