Sotahistoriallinen matkailu
- Viestiketjun aloittaja Huhta
- Aloitus PVM
JR49
Respected Leader
Olen kyllä aika paljon. Pääosa kokemuksesta on juurikin liikunnaniloa, mutta kyllä siitä muutakin saa, kun tutustuu ennen retkeä kaikkeen aiheesta saatavilla olevaan kirjallisuuteen ja ao. linnavuoren tietoihin.
Kyllä siellä yhden retken verran per paikka ihmettelee, että mistä sinne mäelle olisi ollut paras rynnätä ja mikä taas puolustajalle otollisin paikka heittää kivi ilkeämielisen karjalaisen kalloon
. Sulkavan linnavuori on yksi parhaista. Siellä on heittokivikasojakin ja jotain muurintapaista tähteellä. Se on tarpeeksi jyrkkäkin ja toisaalta sinne on ollut järjestettävissä juomavettä piirityksen sattuessa, jotenka niitä harvoja joissa vissiin olisi oikeasti voinut pistää hanttiin.Sitä minä niissä aina mietin, että oliko tosiaan niin, että kaikki menivät mäelle, vai jäikö osa jousea käyttämään kykenevistä sissiosastoiksi iskeäkseen piirittäjiä selustaan ja huoltolinjoille
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_muinaislinnoista
StepanRudanskij
Respected Leader
Sitä minä niissä aina mietin, että oliko tosiaan niin, että kaikki menivät mäelle, vai jäikö osa jousea käyttämään kykenevistä sissiosastoiksi iskeäkseen piirittäjiä selustaan ja huoltolinjoille
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_muinaislinnoista
Tunkeilijalla ei juuri ollut mahdollisuutta huoltaa itseään muuten kuin ryöstämällä. Pidempää piiritystä ei ollut mahdollisuutta järjestää, koska paikalliset varmasti nostivat apujoukkoja laajemmalta alueelta. Pian ovat sitten tunkeilijan omat leirit, varastot, veneet, hevoset tms vaarassa ja tuho uhkaa. Nuo vuoret ovat varmasti toimineet aivan hyvin suojapaikkana sen ajan, että vainolaisen on parempi suoria tiehensä.
JR49
Respected Leader
Näin se varmasti on. Kunhan on vain juomavettä ja elintarvikkeita ollut isolle joukolle, sanotaanko vaikka viikon tarpeisiin, niin sillä on päässyt jo pitkälle.
Erkki
Ylipäällikkö
Minulla oli tarkoitus käydä Uudellamaalla tutkimassa erästä linnavuoreksi epäiltyä paikkaa, mutta lumitilanne esti sen tältä talvelta. Sikäläinen kaverini oli havainnut mielestään vallirakenteen jäännöksiä ja ottamiensa kuvien perusteella ne minustakin siltä vaikuttivat. Ensi kesän ohjelmassa on sitten käydä paikalla kera metallinilmaisimen, ja pistää tarvittaessa ilmoitus Museovirastolle.
JR49
Respected Leader
Oletko tutustunut tähän teokseen?
https://retkipaikka.fi/kirja-arvio-suomen-muinaislinnat-hjalmar-appelgren/
Entinen tyttöystäväni, nykyinen rakas vaimoni, osti tämän minulle muutama vuosi sitten lahjaksi. Tuossa on osin perusteellisiakin, toki aikansa kuvauksia, mutta antaa hyvää osviittaa myös kaikista epäillyistä linnavuorista. Meinaan vaan sitä, että metalli-ilmaisin on löytäjen nojalla tuonut paljon päivänvaloon paikkoja, jotka arkeologit olivat aikaisemmin sivuuttaneet mahdottomuuksina.
Kirja on minusta hyvä retkikohdeopas. Eräänkin huhupuheen mukaan linnavuoreksi mainitun kohteen kävin läpi maastossa, ja oli kyllä pakko olla samaa mieltä nykyajan tutkijoiden kanssa, ei jatkoon. Vaikka on jyrkkä, huipulle pääsee niin monesta kohtaan, että linnavuorena toimiakseen vaatisi mittavat vallirakennelmat. Mutta olisihan sielläkin ollut mielenkiintoista ilmaisinta kuljettaa, kun kerran tuli käytyä
Mielenkiintoista noissa luetteloissa on, etta millako alueilla viela useampi keskiajallakin kaytossa.
Paijat-Hame ei yllata, mutta suuri lukumaara Uudellamaalla kyllakin. Asiaan perehtyneilta tassa hyva kysya, etta olisiko keskiajan yleis-eurooppalaiseen maaritelmaan pitaytyminen ehka yksi syy?
- Suomen etelaisella rannikolla (Laatokan systeemi siihen mukaanlukien) viikinki-aikaa kesti melkein 200 v (1250 asti) kauemmin kuin miten muualla lasketaan
- Islantilaisista saagoista (eli siis mita siella on keratty sailyneita, jotka muualta olivat ehtineet jo kadota) on pystytty ajoittamaan esim. sisamaahan edennyt viikinkihyokkays, joka kai seuraili Lohjanjarven laskujokea ( ja paattyi hyokkaajille huonosti)
Paijat-Hame ei yllata, mutta suuri lukumaara Uudellamaalla kyllakin. Asiaan perehtyneilta tassa hyva kysya, etta olisiko keskiajan yleis-eurooppalaiseen maaritelmaan pitaytyminen ehka yksi syy?
- Suomen etelaisella rannikolla (Laatokan systeemi siihen mukaanlukien) viikinki-aikaa kesti melkein 200 v (1250 asti) kauemmin kuin miten muualla lasketaan
- Islantilaisista saagoista (eli siis mita siella on keratty sailyneita, jotka muualta olivat ehtineet jo kadota) on pystytty ajoittamaan esim. sisamaahan edennyt viikinkihyokkays, joka kai seuraili Lohjanjarven laskujokea ( ja paattyi hyokkaajille huonosti)
Minusta linnavuorten ykkönen on Kuhmoisten linnavuori, joka tunnetaan myös Päijälän linnavuoren nimellä. Eniten tutkittu muinaislinnamme ja tuloksiin pääsee tutustumaan saman pitäjän Ase- ja varusmuseossa, josta löytyy pienoismalli vuoren rakennelmista. Bonuksena sitten asemuseon muu tarjonta. Nämä yksityiset museot tarvitsevat todella pääsylipputuloja joten samalla voi hoitaa tämän jokaisen maanpuolustushenkisen kansalaisvelvollisuuden.
Ihan loogista ajatella, että linnavuoren täytyy olla korkealla melkein luoksepääsemättömällä lalliolla. Mutta entäs, jos ihmisasumusten lähistöllä ei sellaista ole tai jos kauppapaikan paras linnoittamispaikka on jo käytössä. Janakkalasta löytyi viime vuosikymmenellä kuuluisan Hakoisten linnavuoren läheltä toinenkin linnoitettu asuinpaikka. Kävin katsomassa ja ihan laakea mäki, jota innokasta metallinetsijää lukuunottamatta ei kukaan olis kuvitellu linnavuoreksi.
Päijälän linnavuori – Wikipedia
Kuhmoisten ase- ja varusmuseo / museo
Kuhmoisten ase- ja varusmuseo on yksityisin varoin ylläpidetty museo, johon on kerätty runsas kokoelma metsästys- ja sotilasaseita sekä varusteita ja kirjallisuutta sota-ajalta.
www.asemuseo.com
Viimeksi muokattu:
Erkki
Ylipäällikkö
Ei ole tuttu kirja, kiitokset vinkistä. Tässä kuva tästä epäillystä muinaislinnasta. Ihmisen tekemiä rakenteita ilman muuta, mutta ovatko jotain uudempia, esim. karjaa varten tehtyjä, se selviää ehkä paikan päällä.
JR49
Respected Leader
Jos viittaat Hangastenmäkeen, niin paljon paljon laakeammasta on kyse mitä minä tarkoitin. On tuossa mainitsemassani 1800-luvun opuksessa maininnalla, että paikallisten tarinaperinteen mukaan käytetty linnavuorena. Metallinilmaisimellahan sen voisi varmistaa.
Kyse on näistä Päijänteen rantavuorista. Paljon paremminkin soveltuvia kyllä olisi löydettävissä alueelta kuin kansanperinteen kertoma.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hangastenmäen_linnavuori
StepanRudanskij
Respected Leader
Appelgrenin lisäksi voi tutustua Juhani Rinteen väitöskirjatyöhön. Suomen keskiaikaiset mäkilinnat I , 1914. Muita osia ei ilmestynyt. Pohjana tietysti Appelgrenin työ. Rinne perehtyy tarkemmin kahteen myöhäisesihistorialliseen kohteeseen, Liedon Vanhalinna ja Hakoinen. Lisäksi paljon mielenkiintoista juttua linnoittamisesta ja muitakin Suomessa olevia linnavuoria sivutaan.
Rinteen oli tarkoitus jatkaa tutkimuksiaan vanhempaan aikaan, mutta maailman mullistukset tulivat väliin.
JR49
Respected Leader
Kuhmoisten Asemuseota minäkin voin markkinoida erinomaisena käyntikohteena. Kannattaa kaiken muun lisäksi varata aikaa runsaisiin valokuvakokoelmiin tutustumiselle. Lisäksi varastoissa, joskaan ei välttämättä esillä, on kattava kokoelma maanpuolustuslehtiä ajalta ennen sotia. Pyydettäessä saa vaikka yksittäisen numeron käteensä.
Kappas, näin vähän näistä "pienistä" kohteista tietää ja ei osaa edes etsiä. Miten autenttiseksi arvelet tuon pienoismallin rakennetun, onko tuo mesta tutkittu niin hyvin, että pienoismallin sapluuna on hyvinkin lähellä totuutta? Tuo ase-varusmuseo on totta kai samaan vetoon hyvä kohde ja voisi yrittää tuolle reissulle yhden kalliomaalauskatselmuksenkin. Kiitän vinkistä.
JR49
Respected Leader
Jos saan antaa vinkin, niin tämä:
https://visitlaukaa.fi/palvelu/saraakallion-kalliomaalaukset/
Kannattaa ajoittaa reissu kevääksi tai loppusyksyksi, mieluiten märkään aikaan. Silloin kalliomaalaukset näkyvät parhaiten tässä kohteessa. Tai oikeastaan paras keli on kevättalvi, mutta silloin tuonne ei pääse.
Kysymys ei ollut minulle, mutta yleisesti ottaen täältä löytyy ajantasaisin tieto. Kuhmoinen kunta-hauksi ja sieltä löytää Päijälän linnavuoren. Näyttää olevan paljon materiaalia.
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=291010007
Huomautettakoon tähän, että Salpalinjasta kypissä ei ole kaikkea materiaalia.
Ja jos Kuhmoisiin menee, niin samalla voi tutustua ohimennen Vapaussodan taistelupaikkoihin, vaikka Kuhmamäellä. Tosin, jos joka paikassa aikoo käydä, niin reissulle saa varata viikon tai paikallisoppaan, joka vie suoraan paikkoihin.
Pienoismallihan on rakennusten osalta mielikuvituksen tuotetta mutta jotain tuollaista on mäellä hyvin voinu olla. Paaluvarustuksen paikka selviää kivivalleista, mutta eihän hirsirakennuksista 800 v päästä ole mitään tutkittavaa jäljellä.
Kuhmoinen on yksi paikoista, jossa punaisten hyökkäys pysäytettiin vaikka ei ole niin kuuluisa kun Vilppula tai Savon radan varsi. Tapahtui Lahden suunnasta entistä VT4:a tullessa juuri ennen K:n kirkonkylää. Paikan kun näkee niin ei ihmettele miksi niin kävi. Sotahistorian tuntema Kuhmoisten taistelu taas käytiin Tampereen suuntaan runsaan 5 km tästä. Yksi harvoista ellei ainoa onnistunut Vapaussodan koukkaus. Asialla värikäs soturi Hans Kalm, josta paikkakunnalla kiersi juttuja vielä 50 v tapahtumien jälkeen.
JR49
Respected Leader
Kyllä, kiinnostava paikkakunta Vapaussota-mielessä. Siitä voi jatkaa kätevästi Länkipohjaan, Kurhila-Vääksyyn sekä Vilppulan ja Oriveden välisille alueille. Matkaoppaana toimii Vapaussodan kartasto, tai sitten alkuperäiset historiateokset 20-luvulta karttoineen.
Tulikin mieleen, että tietääkseni Kurhilan vanhan, jo varmaan lakkautetun koulun vieressä pitäisi olla harvoja punaisten kaivamia ampumahaudan tapaisia. Lahden Salpausselällähän niitä on myös, mutta kohtuuharvinaisia. On jäänyt käymättä juuri Kurhilassa, ehkäpä joskus.
Kyllä se menee tonne kesäkuun alkuun, suunnilleen. Joo, tiedän tuon kalliomaalaukset ja kevät, valuva sulavesi taitaa olla se tekijä tosiaan, joka kirkastaa kuvat. Meillä päin on vain yksi tunnettu kohde ja minä vannoutuneena epäilijänä aina epäilen noiden maalausten ajoitusta. Luulo-oletan niiden olevan uudempia kuin kerrotaan.
Metsähallituksen inventoinneissa taisi muuten löytyä tähänkin aiheeseen liittyvää aineistoa? Ainakin osa kivilatomuksista osoitti sen miten vähän tunnemme omaakaan kamaraamme.
JR49
Respected Leader
Arkeologien mukaan useampi maalauspaikka on sellainen, että on ollut mahdollista maalata vain järven jäältä. Vallitsevan teorian mukaan tehty kevättalvella, maalissa punamultaa ja sidosaineena korpinmunia. Miksi korpinmuna? No kun kuulemma ainoa lintu, joka munii kevättalvella ja on kyllin iso munan sisältö käytännöllisen sekoituksen tekoon.
Mitenköhän noiden linnavuorten rakentamisen työvoima-asia on ratkaistu? Jos ajatellaan, että 1200-luvulla on päätetty pukertaa jyrkkään rinteeseen linnoitus, niin on siinä pitänyt aikamoiset talkoot järjestää. Resursseja ei ehkä ole kuitenkaan ollut hirmuisesti. Työkädet on tarvittu pelloilla, kaskilla, rakennuksilla, metsästys ja kalastus jne. Orjia? No mutta kun nekin on tarvittu arkityöhön.
Todennäköisesti nuo ovat olleet ylisukupolvisia projekteja, joihin sisäänpääsyn on voinut lunastaa osallistumalla taksvärkkiin. Kuka ei osallistu, ei pääse tarpeen tullen sisään? Joku sellainen motivaattori on pannut etsimään aikaa kalenterista. Ja johan miespolvi rakentaa melkoiset kivisysteemit muine rakenteineen, seuraava lisää ja korjaa, seuraava taas jne.????
Mitä aseita lienee ollut tuolloisissa torjuntataisteluissa? Keihäät, jouset, kivet??? Mitä muuta? Tietysti miekkaa, kirvestä, nuijaa, varstaa, seivästä. Mutta onkohan noihin voinut liittyä jotain muutakin, jota ei enää täältä aikojen takaa hoksata edes arvailla? Onkohan esim. käytetty jotain ansoitusta jne.? Koiria?
Montakohan linnoitusta on vallattu viettelemällä puolustava miesväki juopottelemaan? Miten monta kertaa linnake on vallattu kieroudella ja petoksella? Onko ollut pettureita, jotka ovat myyneet linnakkeen kolmestakymmenestä hopealantista? Onko esiintynyt jotain menetelmiä, jotka vertautuvat Troijan hevoseen?
Tämäkin osa suomalaista puolustamissodankäyntiä on hirmuisen mielenkiintoinen.
Todennäköisesti nuo ovat olleet ylisukupolvisia projekteja, joihin sisäänpääsyn on voinut lunastaa osallistumalla taksvärkkiin. Kuka ei osallistu, ei pääse tarpeen tullen sisään? Joku sellainen motivaattori on pannut etsimään aikaa kalenterista. Ja johan miespolvi rakentaa melkoiset kivisysteemit muine rakenteineen, seuraava lisää ja korjaa, seuraava taas jne.????
Mitä aseita lienee ollut tuolloisissa torjuntataisteluissa? Keihäät, jouset, kivet??? Mitä muuta? Tietysti miekkaa, kirvestä, nuijaa, varstaa, seivästä. Mutta onkohan noihin voinut liittyä jotain muutakin, jota ei enää täältä aikojen takaa hoksata edes arvailla? Onkohan esim. käytetty jotain ansoitusta jne.? Koiria?
Montakohan linnoitusta on vallattu viettelemällä puolustava miesväki juopottelemaan? Miten monta kertaa linnake on vallattu kieroudella ja petoksella? Onko ollut pettureita, jotka ovat myyneet linnakkeen kolmestakymmenestä hopealantista? Onko esiintynyt jotain menetelmiä, jotka vertautuvat Troijan hevoseen?
Tämäkin osa suomalaista puolustamissodankäyntiä on hirmuisen mielenkiintoinen.
Heittokivista oli maininta
-jos heitetaan ala-rinteeseen, niin lingollahan menee ohi?
-jos heitetaan ala-rinteeseen, niin lingollahan menee ohi?