SOTE-Soppa; hyödyt, haitat ja murinat

[Raveni]

Kirjataan sopimukseen, että tilaaja (sairaanhoitopiiri/maakunta) ohjeistaa asian. Näin se toimii ensihoidossakin, ei näistä kannata tehdä turhan vaikeita asioita. Jos et noudata sopimusta, se merkitsee sakkoa ja pahimillaan sopimuksen purkua. Väärää laskua ei tietenkään makseta.

Edit: niinhän nytkin työterveyshuollossa määritetään mitä siihen kuuluu.
Samoin kunnan ylilääkäri on määrittänyt kenelle tehdään vaikka CT-kuvaus.

Ongelma on siinä, että kun alalla muodostuu ns. luonnollisia monopoleja niin siinä ei sitten niin vain sopimuksia pureta ja toimittajaa vaihdeta. Niitä ihmisiä ei voi jättää hoitamatta ja kärrätä vuodepotilaita telttaan odottamaan josko löydettäisiin uusi toimittaja. Tuossa piilee iso riski, että hommaa ei jaa pari isoa toimijaa kuten sähköverkon yksityistämisen kanssa kävi. Aluksi ei varmaankaan näin kävisi mutta vuosikymmenen aikana hyvinkin. Yhdellä paikalla toimittaja on terveystalo ja toisaalla mehiläinen. Kun sukset menee mehiläisen kanssa yhdellä alueella ristiin niin mitä luulet että terveystalo tekee? Ei ainakaan myy palvelua samaan hintaan.

Näissä täytyy muistaa se, että yksityisentoijan taustalla on osakkeenomistajat jotka haluavat sijoitukselle parhaan mahdollisen tuoton. Se sopii todella ja on toimiva kun puhutaan yksityisestä palvelun tuotannosta jonka ihmiset maksavat itse omasta pussistaan. Se sopii todella huonosti siihen, että nämä rupeavat pyörittämään myös nykyistä julkista puolta. Sopii huonosti siis potilaan ja veronmaksajan kannalta.

 

[Raveni]

Jos sanot noin, niin varmasti sen on näin.
Jos uskot virkasuhteen luovan ihmiselle sädekehän joka tekee heistä erityisiä, tätä keskustelua on turha jatkaa. Totean vain olevani erimieltä ohjeistamisen osalta. Ohjeistaminen vaatii vain työtä, mutta ei ole erityisen vaikeaa. Siitä on kirjoitettu ihan kirja valmiiksi. Siitä saa pohjan ja eikun lisäämään rajaukset.

Säde kehää se ei luo mutta se luo vastuun. vastuun siitä potilaasta ja toisaalta julkisella puolella vastuun siitä, että pysytään budjetissa jonka demokraattisesti valittu kaupungin valtuusto lyönyt kiinni.

 

[Raveni]

Tässä sotessahan ei ole käsittääkseni tarkoitus saada säästöjä. En ainakaan ole enään sellaisia perusteluja nähnyt. Moni näkee siinä valtavia riskejä mutta poliitikot ajavat asiaa kuin käärmettä piippuun. Varmaankin siksi koska siinä on jumalaton määrä poliittista arvovaltaa pelissä. Liian suuri kaatumaan siis. Vähän kuten EU ja EURO mutta ne ovat oma asiansa.

SOTEn suurin riski on mielestäni se, että kustannukset tulevat nousemaan mutta hoidon laatu ja määrä ei. Toisinsanoen ajaudutaan ojasta allikkoon. Samalla tullaan luonneeksi hirviö jota ei saada lopetettua ja palattua enään vanhaan. Tämäkin sen poliittisen arvovallan vuoksi ja osittain sen, että vanhat rakenteet ovat purettua. Ei ole mitään mihin palata. EU tulee rajoittamaan kansallista päätäntävaltaa mm. siinä, että hommaa ei saada palautettua enään lain kautta julkiseksi. Tässä pitää myös miettiä vuosikymmeniä eteen päin eli esim. TTIP sopimusta joka antaa ikäviä mahdollisuuksia siihen, että tänne muodostuu oikeasti amerikkalaistyyppinen terveydenhoito joka käytännössä hoitaa vain rikkaita. Saahan siellä persaukisetkin "hoitoa" mutta voidaan unohtaa esim. syöpähoidot aika pitkälti.

Tällainen SOTE tehdään liian nopeasti ja liian suurena. Siitä ei ole tehty riskiarvioita tai vaikutusanalyysejä pidemmälle aikavälille tai niitä ei ole ainakaan julkaistu. Toisaalta jos ne kertovat samaa ajatusta mikä itsellä on mielessä niin miksi niitä tehtäisiinkään tai julkaistaisiin? Eihän SOTE menisi koskaan läpi.

Myöhemmin sitten kuullaan kun homma tekee carunat, että ei tätä voitu aavistaa tai kukaan ei tiennyt, tämä oli yllätys, yms.

 

[sirra]

Joo, on pienimuotoista kilpalua, mikä on positiivista, mutta hyvin pientä. Perusterveydenhuollossa ei lainkaan. Mainitsemasi toimivat käsittääkseni lähinnä vakuutusyhtiöiden maksamien potiladen ja jonon purku tapausten osalta kunnallisen puolen potilailla.

Helppo olla sama mieltä, toisaalta tukitoiminnoissa on yhtälailla hukkaa.

Täytyy oikaista väärä käsityksesi. Nuo mainitsemani esimerkit toimivat nimenomaan julkisen puolen potilaiden hoidossa. Noihin paikkoihin hakeudutaan hoitoihin vaikka oman terveysaseman lääkärin lähetteellä. Lasku hoidosta menee sitten omaan sairaanhoitopiiriin. Eli helsinkiläinen tuntee sydänoireita ja hakeutuu vaikkapa Jakomäen terveysasemalle. Siellä terveysaseman lääkäri toteaa, että tarvitaan kardiologin selvityksiä. Potilas on nähnyt Sydänsairaalan mainoksen ja hänelle on muodostunut mielikuva laadukkaasta sydänsairauksien hoitoon keskittyneestä paikasta. Potilas pyytää omaa lääkäriään suuntaamaan lähetteen Sydänsairaalaan. Homma on noin yksinkertaista. Hoidosta lasku menee sitten potilaan kotipaikan (tässä tapauksessa Helsinki) mukaiseen sairaanhoitopiriin, eli HUS:iin. Viime kädessä laskun maksavat sitten HUS:ia rahoittavat tahot eli omistajakunnat. Vakuutusyhtiöllä ei ole tässä mitään tekemistä. Eikä toiminta rajoitu mitenkään jononpurkuihin, vaan tämä koskee kaikkia kansalaisia, joilla on todettu tarve erikoissairaanhoidon palveluihin.

Tämä kilpailu potilaista erikoissairaanhoidon toimijoiden välillä, siis myös julkisella puolella, on nyt toden teolla käynnistymässä. Meillä on jo sairaanhoitopiirejä, joille todellinen haaste on potilaiden "valuminen" hoitoon oman shp:n ulkopuolelle. Kilpailua on jo ja se tuntuu sairaaloiden budjeteissa. Ja kilpailu lisääntyy koko ajan. Nyt näytti myös hiukan kauempana maan merkittävimmistä markkina-alueista sijaitseva Oulu lähteä kilpailuun mukaan. OYS jakoi muutama viikko sitten Helsingin sanomien mukana ison mainoslehtisen, jossa se mainostaa palveluitaan ja mahdollisuutta hakeutua heille hoitoon. Jos minulla olisi tarvetta jollekin hoidolle ja mainoksen perusteella ajattelisin hoidon olevan Oulussa erityisen laadukasta, voisin halutessani hakeutua täältä Etelä-Suomesta Ouluun hoitoon, vaikkapa terveyskeskuslääkärin lähetteellä.

Ja perusterveydenhuollossakin kilpailupeli on avattu. Keväällä alkoi kokeilu viidessä paikassa (Ylä-Savo, Jyväskylä, Tampere, Hämeenlinna ja Keski-Uusimaa), joissa potilaat ovat voineet valita myös yksityisen palveluntuottajan ylläpitämän terveysaseman. Tätä kokeilua on tarkoitus jatkossa laajentaa. Eli perusterveydenhuoltokin on jo pelissä mukana, joskin vielä pienimuotoisesti.

http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/soten-valinnanvapauskokeilu-alkaa-myohassa-6616807

Edit. Tampere on tosiaan ollut tässä valinnanvapaudessa se aktiivisin paikka valtakunnassa ja muut ovat pikkuhiljaa nyt heräilemässä tilanteeseen. Tässä vielä linkkeinä Sydänsairaala/Helsinki ja Coxa:n ohjeita hoitoon hakeutumisesta. Ihan oman lääkärin lähetteellä noihin voi hakeutua. Ja myös yksityispotilaina pääsee hoitoon.

http://www.helsinginsydansairaala.fi/sivu.tmpl?sivu_id=597

https://www.coxa.fi/hoitoon-hakeutuminen/potilaaksi-coxaan/

 

[vastarannankiiski]

Ongelma on siinä, että kun alalla muodostuu ns. luonnollisia monopoleja niin siinä ei sitten niin vain sopimuksia pureta ja toimittajaa vaihdeta. Niitä ihmisiä ei voi jättää hoitamatta ja kärrätä vuodepotilaita telttaan odottamaan josko löydettäisiin uusi toimittaja.

Toisen riski on toisen businessmahdollisuus. Paras malli on odotella vaikka viitisen vuotta, että julkinen puoli on ehtinyt kuopata viimeisenkin osaamisen ja resurssit palvelun järjestämiseen. Sen jälkeen on hyvä alkaa nostamaan hintatasoa. Kun käden työntäisi hunajapurkkiin. Siihen saakka kannattaa tehdä vaikka isolla konsernilla pientä persnettoa tai nollatulosta että homma näyttää halvemmalta ja tehokkaammalta.

Kilpailutettu yksityinen harvemmin haluaa käyttää penniäkään kehitystyöhön ellei se hyödytä firmaa itseään. Lääketiede ja välineet kehittyy ja uudet jutut tahtoo maksaa.

Juu näitä on nähty yksityisen puolen ensihoidossa. Yksityisen palvelutuottajien etujärjestö SSK ry syyttää julkista puolta tuhlailusta ja törsäilystä. Ja samaan aikaan jäsenyritys saattaa ajaa suoraansanottuna romukuntoisella, ulkomailta käytettynä maahantuodulla +200 000km kalustolla jossa eivät esimerkiksi kaikki ovet toimi, auto seisoo yllättäen "nollilla" (X0 = tekninen este) hälytystehtävän sattuessa, rikkoutunutta kalustoa ja hoitovälineistöä paikataan teipillä, keikkaa ajetaan Tomtomin navigaattorilla vaaditun HÄKE-yhteensopivan PEKE- tai Merlot-navigaattorin rikkouduttua ja uuden korjauksen tai hankinnan lyötyä laimin, polttoainekortteja suljettuna maksuongelmien vuoksi, palkanmaksussa viiveitä ja epäselvyyksiä... Kaikki maksaa, rikkoontuneen korjaaminen maksaa ja sehän on yrittäjän voitosta pois. Kai tämä on sitä julkiselle tuntematonta "budjettikuria" ja samalla kustannustehokkaamman ja samalla vielä julkista laadukkaamman palvelun tuottamista veronmaksajalle.

 

[VLF]

Juu näitä on nähty yksityisen puolen ensihoidossa. Yksityisen palvelutuottajien etujärjestö SSK ry syyttää julkista puolta tuhlailusta ja törsäilystä. Ja samaan aikaan jäsenyritys saattaa ajaa suoraansanottuna romukuntoisella, ulkomailta käytettynä maahantuodulla +200 000km kalustolla jossa eivät esimerkiksi kaikki ovet toimi, auto seisoo yllättäen "nollilla" (X0 = tekninen este) hälytystehtävän sattuessa, rikkoutunutta kalustoa ja hoitovälineistöä paikataan teipillä, keikkaa ajetaan Tomtomin navigaattorilla vaaditun HÄKE-yhteensopivan PEKE- tai Merlot-navigaattorin rikkouduttua ja uuden korjauksen tai hankinnan lyötyä laimin, polttoainekortteja suljettuna maksuongelmien vuoksi, palkanmaksussa viiveitä ja epäselvyyksiä... Kaikki maksaa, rikkoontuneen korjaaminen maksaa ja sehän on yrittäjän voitosta pois. Kai tämä on sitä julkiselle tuntematonta "budjettikuria" ja samalla kustannustehokkaamman ja samalla vielä julkista laadukkaamman palvelun tuottamista veronmaksajalle.

Näin käy monella alalla kun ostaa halvinta ilman laatukriteerejä. Tilaajapuolen epäonnistumiselta tollanen sekoilu kuulostaa ihan yhtä paljon kuin firman selkärangattomuudelta. Mutta täytyy muistaa ettei se laatu ole sidoksissa pelkkään hintalappuun tuottipa sitä palvelua kuka vaan. Myös kalliilla hinnalla voi tuottaa epätarkoituksenmukaista palvelua.
Julkisen puolen ongelma on se että kun tuottaja ja tilaaja on yksi ja sama niin huonoista käytännöistä on vaikea päästä irti. Rikkaa on vaikea nähdä omassa silmässä.
Jos yksityinen koneurakoitsija pistää koko sopimuskorvauksen liian kalliiseen kalustoon ja henkilökunnalle ei riitä palkkarahaa niin yksityisen koneurakoitsija sopimus on äkkiä katkolla. Mutta jos kaupunki ostaa samat liian kalliit koneet niin budjettia nostetaan vähin äänin niin että rahaa riittää myös palkkoihin.

 

[vastarannankiiski]

Julkisen puolen ongelma on se että kun tuottaja ja tilaaja on yksi ja sama niin huonoista käytännöistä on vaikea päästä irti. Rikkaa on vaikea nähdä omassa silmässä.

Tämä on yksi perustelu, joka johtaa helposti keskustelua sivupoluille ja saattaa jopa olla ihan tietoista harhauttamista yksityistämisvimmaisten toimesta. Se, että palvelun tilaaja ja tuottaja ovat julkisen puolen toimijoita ei todellakaan tarkoita sitä että "rikkaa ei nähtäisi omassa silmässä", "pukki olisi kaalimaan vartijana" tai että tilaaja ja tuottaja ovat kuin "paita ja peppu".

Julkinen puoli on niin laaja toimintasektori ja eri toimijat voivat olla hyvinkin kaukana toisistaan ja etäisiä. Tututkin toimijat saattavat olla riitaisia keskenään eikä mitenkään yksiselitteisen hyvissä väleissä toistensa kanssa. Vai miten olisi, näkisikö Helsingin huumepoliisi ja KRP rikkaa toistensa silmissä? Entä sairaanhoitopiirien välit palveluita tuottaviin kuntiin? Ei ole niin yksioikoista kenenkään väittää että eri toimijoiden välit olisivat mitenkään ongelmattomat ja riidattomat julkisella sektorilla ja kaikki toimisivat sulassa sovussa keskenään kultaisia kädenpuristuksia jaellen ja toistensa osaamattomuutta ja epäpätevyyttä peitellen lähes salaliitonomaisesti.

Vastaavasti, julkisen tilaajan ja yksityisen tuottajan välit, niistä sitten kuitenkin puhutaan aika vähän. Kuinkakohan paljon suomessa on suhmuroitu veronmaksajien rahaa ostopalvelusopimuksilla ja urakkasopimuksilla tuttujen yrittäjien taskuihin ilman, että sitä "rikkaa olisi nähty siellä silmässä"? Tai ummistettu silmät ongelmilta ja jatkettu sopimuksia siitä huolimatta? Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa ja sen arvelen olevan yksi syy näitä julkinen-julkinen tilaaja-tuottajamallin ongelmia pyritään ajoittain pitämään ehkä vähän teennäisestikin esillä mediassa ja lausunnoissa...

 

[vastarannankiiski]

No ei todellakaan ole näin.
Joskus ennen muinoin oli näin, nyt sairaanhoitopiiri päätää niiistä isoista asioista ja kunnalle jää maksajan rooli. Oli rahaa tai, ei. Esimerkkinä Raaseporin kunta jossa sairaanhoitopiiri päätti sosialisoida ensihoidon. Seurauksena kustannusten kasvu 1,8 miljoonalla eurolla.

Tämä on yksi osa totuudesta. Hinta nousi, mutta muuttui Raaseporissa moni muukin asia hinnannousun myötä. Taisi olla myös tuotetussa ensihoitopalvelun laadussa joitain ongelmia ja tämä oli yksi syy miksi nimenomaan HUS halusi vaihtaa palveluntuottajaa.

Ja entisen ensihoidon palvelutuottaja taisi myös päätyä talousrikostutkinnan kohteeksi. Eli jo tästä voi vetää johtopäätöksiä siitä, mikä oli pohja yritystoiminnan rahoitukselle tuolla 1,8 miljoonaa halvemmalle sopparilla oli.

Monestihan nuo on perattu lävitse. Jos julkinen ja yksityinen maksaa samoja palkkoja ja valmius- sekä kalustovaatimukset ovat samoja niin eroja ei juurikaan ole yksityisen ja julkisen toimijan välillä. Muutenkin julkisen puolen kritiikissä aina välillä oudoksuttaa se, että organisaation raskautta kustannustekijänä korostetaan, mutta hyvin herkästi jää mainitsematta se että ykstyisen toimijan eli yrityksen on tuotettava voittoa toimiakseen.

Mutta ei anneta mätämunien pilata mainetta. Suomessa on paljon tehtävänsä ja taloutensa asiallisesti hoitavia yksityisiä palvelutuottajia. Ja ennenkaikkea osaavaa henkilökuntaa heillä palveluksessa. Ongelmat tuntuvat muutenkin yleensä liittyneet yrittäjiin ja omistajiin, kun rivityöntekijöihin.

 

[baikal]

Ongelmat tuntuvat muutenkin yleensä liittyneet yrittäjiin ja omistajiin

Eli poliittiseen ohjaukseen tai sen puutteeseen.

Minulle on se ja sama kuka tai mikä tuottaa sotepalvelut. SE, mitä epäilen, on että poliitikoilta puuttuu osaaminen, halu, ymmärrys, riippumattomuus jne. tehdä sellainen malli, joka pitäisi paketin kasassa. Ja kustannukset edes nykytasolla....ja siitä tässä uudistuksessa on juuri kyse. Säästöjä ei saada, kunhan kust. pysyisivät edes hallinnassa, siitä on perin juurin kysymys.

Kahtokkee nyt v--u Suomen ikärakennetta. Miettikää nyt edes hetki, mitä tarkoittaa tuollaisen määrän vanhenevaa väestöä siirtyminen loppusuoralle. On vielä ihan hätä ja hyvämieli, kunhan tämä ruljanssi pysyy jotakuinkin kasassa. Loppusuoralla palvelujen ja kaikkinaisen hoivan ja hoidon tarve on jonkinlaista. Tämä samaan aikaan, kun vähän jokainen mennä meloo vanhemmaksi kuin ikinä.

Samaan aikaan jokaisesta poikaikäluokasta noin joka viides putoaa pelistä jo ennen intti-ikää.

MTpalvelujen tarve kasvaa hitaasti ja varmasti. Erityispalveluja tarvitaan joka käänteessä vauvasta vaariin. Ennenaikaisten eläkkeiden määrä on edelleen melkoinen. Lastensuojelussa ollaan jatkuvasti melkoisen äärellä.

Työttömien määrä on kutakuinkin 400 tuhatta. Työpaikkoja auki tällä viikolla 45 tuhatta.

Varakkaita vanhempiaan perivät aikuiset downshiftaavat.

Tähän kun ynnäätte terveydenhuollon ja silkan sairaalahoidon tarpeen. Joka on kasvu-uralla mm. ikääntymisen takia.

Muistakaa nämä sanat: soteuudistus voi olla hanke, joka ei ratkaise yhtään mitään. Ei mitään, nada.

Systeemimme ja järjestelmämme, taloutemme ja kaikkinaiset olosuhteet on viritetty niin piukalle, että voi auta armelias, jos rahan korkoralli alkaa. Sitten nähdään hyvinvointiyhteiskunnan pelastusyrityksiä joka nurkalla. Se tarkoittaa suomeksi palvelujen raskasta karsintaa. Ja sillä tiellähän sote-uudistus onkin, eka askel vasta.

 

[Raveni]

Eli poliittiseen ohjaukseen tai sen puutteeseen.

Minulle on se ja sama kuka tai mikä tuottaa sotepalvelut. SE, mitä epäilen, on että poliitikoilta puuttuu osaaminen, halu, ymmärrys, riippumattomuus jne. tehdä sellainen malli, joka pitäisi paketin kasassa. Ja kustannukset edes nykytasolla....ja siitä tässä uudistuksessa on juuri kyse. Säästöjä ei saada, kunhan kust. pysyisivät edes hallinnassa, siitä on perin juurin kysymys.

Kahtokkee nyt v--u Suomen ikärakennetta. Miettikää nyt edes hetki, mitä tarkoittaa tuollaisen määrän vanhenevaa väestöä siirtyminen loppusuoralle. On vielä ihan hätä ja hyvämieli, kunhan tämä ruljanssi pysyy jotakuinkin kasassa. Loppusuoralla palvelujen ja kaikkinaisen hoivan ja hoidon tarve on jonkinlaista. Tämä samaan aikaan, kun vähän jokainen mennä meloo vanhemmaksi kuin ikinä.

Samaan aikaan jokaisesta poikaikäluokasta noin joka viides putoaa pelistä jo ennen intti-ikää.

MTpalvelujen tarve kasvaa hitaasti ja varmasti. Erityispalveluja tarvitaan joka käänteessä vauvasta vaariin. Ennenaikaisten eläkkeiden määrä on edelleen melkoinen. Lastensuojelussa ollaan jatkuvasti melkoisen äärellä.

Työttömien määrä on kutakuinkin 400 tuhatta. Työpaikkoja auki tällä viikolla 45 tuhatta.

Varakkaita vanhempiaan perivät aikuiset downshiftaavat.

Tähän kun ynnäätte terveydenhuollon ja silkan sairaalahoidon tarpeen. Joka on kasvu-uralla mm. ikääntymisen takia.

Muistakaa nämä sanat: soteuudistus voi olla hanke, joka ei ratkaise yhtään mitään. Ei mitään, nada.

Systeemimme ja järjestelmämme, taloutemme ja kaikkinaiset olosuhteet on viritetty niin piukalle, että voi auta armelias, jos rahan korkoralli alkaa. Sitten nähdään hyvinvointiyhteiskunnan pelastusyrityksiä joka nurkalla. Se tarkoittaa suomeksi palvelujen raskasta karsintaa. Ja sillä tiellähän sote-uudistus onkin, eka askel vasta.

Muistelisin nähneeni joskus käppyrän jossa oli, että Suomi tarvitisisi nyt heti 8% vuotuisen kasvun bkt:n jotta tuosta ikäpotista selvittäisiin. Ei ole näkyvissä. Lisäksi täytyy huoioida, että entistä pienemmän osan on elätettävä entistä suurempaa osaa, huolto suhde siis on vinksallaan. Tuokaan ei ole se suurin ongelma vaan sen lisäksi näiden elättäjien tulot ovat huonommat mitä eläkkeelle lähdiöiden siis ihmisten jotka ovat aikoinaan tasanneet kuormaa. Eli entistä pienemmän ja entistä pienemmillä tuloilla olevien on elätettävä sekä hoidettava entistä suurempi porukka. Tuo jos mikä tulee tulevaisuutena olemaan ongelma. Saattaa hyvin olla, että laskelmissa ei ole kaikkea huomioitu ja yksi palanen kaataa korttitalon.

 

[kimmo.j]

Ongelma on siinä, että kun alalla muodostuu ns. luonnollisia monopoleja niin siinä ei sitten niin vain sopimuksia pureta ja toimittajaa vaihdeta. Niitä ihmisiä ei voi jättää hoitamatta ja kärrätä vuodepotilaita telttaan odottamaan josko löydettäisiin uusi toimittaja. Tuossa piilee iso riski, että hommaa ei jaa pari isoa toimijaa kuten sähköverkon yksityistämisen kanssa kävi. Aluksi ei varmaankaan näin kävisi mutta vuosikymmenen aikana hyvinkin. Yhdellä paikalla toimittaja on terveystalo ja toisaalla mehiläinen. Kun sukset menee mehiläisen kanssa yhdellä alueella ristiin niin mitä luulet että terveystalo tekee? Ei ainakaan myy palvelua samaan hintaan.

Näissä täytyy muistaa se, että yksityisentoijan taustalla on osakkeenomistajat jotka haluavat sijoitukselle parhaan mahdollisen tuoton. Se sopii todella ja on toimiva kun puhutaan yksityisestä palvelun tuotannosta jonka ihmiset maksavat itse omasta pussistaan. Se sopii todella huonosti siihen, että nämä rupeavat pyörittämään myös nykyistä julkista puolta. Sopii huonosti siis potilaan ja veronmaksajan kannalta.

Kyllä, olet ehdottomasti oikeassa, monopolit ovat pahasta ja juuri siitä on kysymys julkisessa terveydenhuollossa. Siksi yhteiskunnan pitää kilpailuttaa asiat riittävän pieninä yksiköinä, esim kaupungin terveysasemat kerrallaan ja rajoitetaan yhden tuottajan mahdollisuutta saada X määrää enempää kohteita. Sopimussakot taas varmistavat, ettei iso toimija voi paeta sopimuksesta kevyin perustein. Kun palveluntuottajia on riittävästi, markkinatalous pitää huolen siitä, että halukkaita tuottajia riittää, myös nopealla aikataululla. Yksityinen palveluntuottaja ei voi myöskään perseillä, koska kunnallinen väijyy vieressä ja korjaa potin jos perseilee. En siis halua, tai esitä kunnallisen terveydenhuollon lakkauttamista, vaan reilua ja tasavertaista kilpailua. Se estää mainitsemasi ongelmat.

 

[kimmo.j]

Tämä on yksi osa totuudesta. Hinta nousi, mutta muuttui Raaseporissa moni muukin asia hinnannousun myötä. Taisi olla myös tuotetussa ensihoitopalvelun laadussa joitain ongelmia ja tämä oli yksi syy miksi nimenomaan HUS halusi vaihtaa palveluntuottajaa.

Ja entisen ensihoidon palvelutuottaja taisi myös päätyä talousrikostutkinnan kohteeksi. Eli jo tästä voi vetää johtopäätöksiä siitä, mikä oli pohja yritystoiminnan rahoitukselle tuolla 1,8 miljoonaa halvemmalle sopparilla oli.

Monestihan nuo on perattu lävitse. Jos julkinen ja yksityinen maksaa samoja palkkoja ja valmius- sekä kalustovaatimukset ovat samoja niin eroja ei juurikaan ole yksityisen ja julkisen toimijan välillä. Muutenkin julkisen puolen kritiikissä aina välillä oudoksuttaa se, että organisaation raskautta kustannustekijänä korostetaan, mutta hyvin herkästi jää mainitsematta se että ykstyisen toimijan eli yrityksen on tuotettava voittoa toimiakseen.

Mutta ei anneta mätämunien pilata mainetta. Suomessa on paljon tehtävänsä ja taloutensa asiallisesti hoitavia yksityisiä palvelutuottajia. Ja ennenkaikkea osaavaa henkilökuntaa heillä palveluksessa. Ongelmat tuntuvat muutenkin yleensä liittyneet yrittäjiin ja omistajiin, kun rivityöntekijöihin.

Kyse onkin onko kuntalainen saanut parempaa palvelua?
Voin olla väärässä, mutta ymmärsin nuo talousrikosepäilyiden liittyvän konkurssin aikaisiin asioihin.

Hintaeroista on tehty tutkimus (SSK), samoilla vaateilla yksityinen tuottaa palvelun halvemmalla. Jos tämä ei olisi totuus, ei palokunnilla olisi mitään peltäävää. Voitko nimetä yhtään ensihoidon kilpailutusta jonka palokunta olisi voittanut?
Mätämunista olet oikeassa, aina on ihmisiä joiden toiminta ei ole hyväksyttävää. Se ei saisi leimata niitä jotka hoitavat asiansa kunnolla.

 

[baikal]

että Suomi tarvitisisi nyt heti 8% vuotuisen kasvun bkt:n jotta tuosta ikäpotista selvittäisiin.

Eri arvioiden mukaan 6-8 prosenttia. Kyllä tämä show ahtaasta portista joudutaan viemään.

 

[vastarannankiiski]

Kyse onkin onko kuntalainen saanut parempaa palvelua?
Voin olla väärässä, mutta ymmärsin nuo talousrikosepäilyiden liittyvän konkurssin aikaisiin asioihin.

Hintaeroista on tehty tutkimus (SSK), samoilla vaateilla yksityinen tuottaa palvelun halvemmalla. Jos tämä ei olisi totuus, ei palokunnilla olisi mitään peltäävää. Voitko nimetä yhtään ensihoidon kilpailutusta jonka palokunta olisi voittanut?
Mätämunista olet oikeassa, aina on ihmisiä joiden toiminta ei ole hyväksyttävää. Se ei saisi leimata niitä jotka hoitavat asiansa kunnolla.

Jos mittarina voi pitää vanhan palvelutuottajan uudelle siirtyneiden työntekijöiden arvioita ja lausuntoja niin nousi. Yhtenä syynä on pidetty sitä että uusi palvelutuottaja valikoi työntekijänsä tiukemmalla seulalla. Lisäksi poistuivat häke-autoilla tehdyt täysin älyttömät ja ylipitkät siirtokuljetukset joiden tarkoituksena oli ilmeisesti tahkota kela-korvauksia entiselle palvelutuottajalle.

Ja konkurssipesä, juu siinä taisi olla paljon ongelmia, mutta moni entinen työntekijä kävi poliisin kuultavana myös muista asioista. Epäily oli, että jotain palkanmaksuun liittyvää veivausta oli tehty ennen konkurssiakin. En kyllä tiedä mikä oli lopputulos.

Ensihoidon uutisissa FB:ssä tuota kustannuspuolta perattiin taannoin paljon. Lopputulos taisi olla, että kun varallaolo poistui ja kaikki työtunnit muuttuivat aktiiviksi myös yksityisellä niin kustannustaso tasottui. Lisäksi yksityisen puolen työehtosopimukset ja palkkausehdot olivat hieman huonommat kun julkisella. Julkinen maksoi tekijöilleen hieman paremmin.

En osaa kertoa ensimmäistäkään kilpailutusta jossa PeLa tai SHP olisi voittanut edullisuudellaan. Syyt valinnoille ovat olleet muut kun taloudelliset, kuten Raaseporin tapauksessakin.

Mitä privaattiin tulee niin hienoa ja hyvää työtä tekevät monessa paikassa eikä työn laatu ole ongelma minun mielestäni. Kuten sanoin, yksityisen saku-puolen ongelmat liittyvät yleensä yrittäjiin ja omistajiin ja tästäkin syystä kilpailutukset eivät ole välttämättä olleet aina onnistuneita yrittäjien kannalta. Julkista palvelutuottajaa tunnutaan pidettävän palvelun tilaajan puolesta yleensä turvallisempana valintana. Enkä sinällänsä ihmettele, mitä tässä nyt on seurannut kolmen yksityisen saku-firman toiminnan viimeisiä kuukausia ja lopettamisen jälkeisiä selvittelyjä.

 

[Huhta]

Jaa-a, hyötyjä en täysin ymmärrä. Nyt maakuntien terveyspalvelut keskittyy isoihin keskuskuntiin, aluesairaalat muutetaan terveyskeskuksiksi jne. Vähän hankala juttu myös sotilaslääketieteen kannalta. Meillä kun on suunniteltu että tukeudutaan siviiliterveydenhuoltoon, mutta jos lähin palvelupiste karkaa kovinkin kauas niin se pakottaa ajattelemaan systeemiä uusiksi. Traumapotilaan kultainen tunti on utopiaa normaaliolissa yhä useammassa paikassa ja viiveet voi kasvaa kohtalokkaiksi. Vielä kauampana kultaisesta tunnista ollaan poikkeusoloissa. Huono homma.

Minun käsittääkseni haavoittuneen sotilaan hoitoketjun alkupää taas nojaa hyvin pitkälti PV:n organisaatioon. Siviilisairaalassa tehdään sitten hienosäätöä, kun henki ja raaja on ensin pelastettu maastopukuisten toimesta.

Toki haasteita voi aiheutua, jos esimerkiksi pataljoonan EHAS on ajateltu perustettavan syrjäkylän terveysaseman tiloihin hyödyntäen siellä valmiina olevaa hoitovälineistöä, lääkkeitä ym. materiaalia. Tämän ongelman korjaaminen on kuitenkin suhteellisen edullista muiden Firman hankintojen rinnalla: ilmakaaritelttoja, paareja, voimakoneita, edullisia peruslääkkeitä...

Normaaliolojen osalta voi toki olla hieman huolissaan, jos syrjäseutujen keskussairaaloiden päivystyksiä aletaan karsia ja kuljetusmatkat etenkin syrjäseuduilla pitenevät. Toisaalta tällaisesta ei toistaiseksi ole kovin suuria merkkejä. Ensihoitokin on parantunut kaiken aikaa ja kentällä pystytään tekemään aina vain enemmän, toki sen ei pitäisi toimia perusteluna muun hoidon laiminlyömiselle.

 

[VLF]

Minun käsittääkseni haavoittuneen sotilaan hoitoketjun alkupää taas nojaa hyvin pitkälti PV:n organisaatioon. Siviilisairaalassa tehdään sitten hienosäätöä, kun henki ja raaja on ensin pelastettu maastopukuisten toimesta.

Toki haasteita voi aiheutua, jos esimerkiksi pataljoonan EHAS on ajateltu perustettavan syrjäkylän terveysaseman tiloihin hyödyntäen siellä valmiina olevaa hoitovälineistöä, lääkkeitä ym. materiaalia. Tämän ongelman korjaaminen on kuitenkin suhteellisen edullista muiden Firman hankintojen rinnalla: ilmakaaritelttoja, paareja, voimakoneita, edullisia peruslääkkeitä...

Normaaliolojen osalta voi toki olla hieman huolissaan, jos syrjäseutujen keskussairaaloiden päivystyksiä aletaan karsia ja kuljetusmatkat etenkin syrjäseuduilla pitenevät. Toisaalta tällaisesta ei toistaiseksi ole kovin suuria merkkejä. Ensihoitokin on parantunut kaiken aikaa ja kentällä pystytään tekemään aina vain enemmän, toki sen ei pitäisi toimia perusteluna muun hoidon laiminlyömiselle.

1. Oikein, hoidon alkupää nojautuu kyllä pv:n organisaatioon. Akuuteimmat hoidettavissa olevat hommat hoidetaan, kuten isoimmat haavat sidotaan ja ilmatie varmistetaan. Kaikki sitä vaativammat hommat hoidetaan normaaleissa sairaaloissa =se suurin osa työstä! Mitä pidempi matka sinne sairaalaan on, sitä vaikeampi ja hitaampi evakuointi ja sitä huonommat mahdollisuudet selvitä.

2. Olet jälleen asian ytimessä, se on tosiaan ongelma jos sitä suunniteltua terkkaria ei olekkaan. Ehkä on jopa suunniteltu että sen terkkarin henkilökunta olisi jossain roolissa hoitamassa haavottuneita taistelijoita. Mitään liikkuvia sairaaloita ei paljoa kannata haaveilla, ne vaatii paljon tilaa/ kuljetuskapasiteettia ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Kumpaakaan näistä ei ole yhtään ylimääräistä..

3. Normaaliolojen osalta kannattaa olla huolissaan, koska terveyskeskuksia ja pieniä sairaaloita on suljettu ja suljetaan. Vuoteen 2000 verrattuna meillä on luokkaa 100 hoitolaitosta vähemmän. Soten jälkeen jäljelle jäävät hoitolaitokset on käytännössä terveysasemia tai isoja keskussairaaloita. Siinä välissä olevat häviää tai niiden taso määritellään uudelleen. PV:n kannalta olennaista on kaiken leikkaustoiminnan keskittäminen keskussairaaloihin, terkkareista ja aluesairaaloista ei jatkossa kannata enää etsiä leikkausaleja.

 

[Huhta]

1. Oikein, hoidon alkupää nojautuu kyllä pv:n organisaatioon. Akuuteimmat hoidettavissa olevat hommat hoidetaan, kuten isoimmat haavat sidotaan ja ilmatie varmistetaan. Kaikki sitä vaativammat hommat hoidetaan normaaleissa sairaaloissa =se suurin osa työstä! Mitä pidempi matka sinne sairaalaan on, sitä vaikeampi ja hitaampi evakuointi ja sitä huonommat mahdollisuudet selvitä.

Kuinka monessa paikassa, yliopistosairaaloiden ulkopuolella, on oikeasti relevanttia osaamista traumapotilaiden suhteen? Entä lakkautetaanko ensimmäisenä kyvykkäimmät vai lähinnä satunnaista yleiskirurgiaa tekevät yksiköt? Jotenkin veikkaan, että jälkimmäiset ovat lakkautuslistalla korkeammalla...

2. Olet jälleen asian ytimessä, se on tosiaan ongelma jos sitä suunniteltua terkkaria ei olekkaan. Ehkä on jopa suunniteltu että sen terkkarin henkilökunta olisi jossain roolissa hoitamassa haavottuneita taistelijoita. Mitään liikkuvia sairaaloita ei paljoa kannata haaveilla, ne vaatii paljon tilaa/ kuljetuskapasiteettia ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Kumpaakaan näistä ei ole yhtään ylimääräistä..

SOTE-uudistuksen ideana ei käsittääkseni ole suorittavan portaan henkilöstön karsiminen. Ei se olisi edes mahdollista, ellei samalla karsita rankalla kädellä hoidosta. (Karsitaanko myöhemmässä vaiheessa? Ehkä, kenties tulevaisuudessa vain rikkaat saavat Suomessa hoitoa - ihan lähivuosina tätä tuskin kannattaa kuitenkaan odottaa.) LKP:n tullen taas on aika lailla se ja sama, revitäänkö mies tai nainen pikkupitäjän terveyskeskuksesta vai isomman maakuntakeskuksen SOTE-keskuksesta.

3. Normaaliolojen osalta kannattaa olla huolissaan, koska terveyskeskuksia ja pieniä sairaaloita on suljettu ja suljetaan. Vuoteen 2000 verrattuna meillä on luokkaa 100 hoitolaitosta vähemmän. Soten jälkeen jäljelle jäävät hoitolaitokset on käytännössä terveysasemia tai isoja keskussairaaloita. Siinä välissä olevat häviää tai niiden taso määritellään uudelleen. PV:n kannalta olennaista on kaiken leikkaustoiminnan keskittäminen keskussairaaloihin, terkkareista ja aluesairaaloista ei jatkossa kannata enää etsiä leikkausaleja.

Siviiliyhteiskuntaa ajatellen kysyisin, mikä on pienen sairaalan, saati terveysaseman, todellinen rooli (varsinkaan virka-ajan ulkopuolella)? Päivystävällä yleislääkärillä ei luultavasti ole paljoakaan enempää kikkoja käytettävissä kuin ensihoitaja (AMK):lla. Samaten viestiyhteydet paranevat jatkuvasti mahdollistaen paremman konsultaation. (Aihe on toki monimutkainen, ensihoito voi käsittää mitä hyvänsä ensivasteyksiköstä lääkärihelikopteriin.)

Sodan ajan tilannetta ajatellen leikkaussalikapasiteetti on todellakin tärkeä kysymys, jos vajaakäytöllä olevasta kapasiteetista luovutaan ja panostetaan siihen, että salit ovat jatkuvassa käytössä. Henkilöstöä voi hätätilanteessa venyttää, mutta jos vapaata leikkaussalia ei ole, niin sitten sitä ei tosiaankaan ole. Toisaalta voi kysyä, häviävätkö tilat ja välineistö olemassa olevista yksiköistä noin vain? Voisiko jokin valtion instanssi, esim. PV tai Huoltovarmuuskeskus, kenties ottaa asian hoidettavakseen ja hankkia sekä varastoida tarvittavaa materiaalia?

 

[VLF]

Kuinka monessa paikassa, yliopistosairaaloiden ulkopuolella, on oikeasti relevanttia osaamista traumapotilaiden suhteen? Entä lakkautetaanko ensimmäisenä kyvykkäimmät vai lähinnä satunnaista yleiskirurgiaa tekevät yksiköt? Jotenkin veikkaan, että jälkimmäiset ovat lakkautuslistalla korkeammalla...

Sodan aikana jokainen leikkaustaitoinen lääkäri leikkaa. Sen sirpaleen voi poistaa vaikka gynekologi tain knk-lääkäri. Mitä lähempänä, sen parempi. Relevantti osaaminen on aivan eri asia rauhan kuin kriisin aikana. Nyt lakkautetaan semmoisia leikkureita aluesairaaloista joissa on leikattu tuhansia potilaita vuosittain, eli kyvykkyyttä on ollut. Nyt toiminta keskitetään isoihin yksiköihin.

SOTE-uudistuksen ideana ei käsittääkseni ole suorittavan portaan henkilöstön karsiminen. Ei se olisi edes mahdollista, ellei samalla karsita rankalla kädellä hoidosta. (Karsitaanko myöhemmässä vaiheessa? Ehkä, kenties tulevaisuudessa vain rikkaat saavat Suomessa hoitoa - ihan lähivuosina tätä tuskin kannattaa kuitenkaan odottaa.) LKP:n tullen taas on aika lailla se ja sama, revitäänkö mies tai nainen pikkupitäjän terveyskeskuksesta vai isomman maakuntakeskuksen SOTE-keskuksesta.

Se ammattimies tai nainen täytyisi saada revittyä jonnekkin missä pystytään leikkaushoitoa antamaan. Tarvitaan seinät ja välineet. Nyt niitä paikkoja on kovasti vähennetty ja vähennetään edelleen. Ennen joissain terkkareissakin oli päiväkirurgista leikkuritoimintaa =kyky (kriisinajan) hätäleikkaukseen oli, jos vaan henkilökuntaa saadaan. Mutta nyt näiden paikkojen leikkausosastot on muutettu muuhun käyttöön. Saliresurssia on lukumääräisesti vähemmän ja entistä harvemmassa.

Siviiliyhteiskuntaa ajatellen kysyisin, mikä on pienen sairaalan, saati terveysaseman, todellinen rooli (varsinkaan virka-ajan ulkopuolella)? Päivystävällä yleislääkärillä ei luultavasti ole paljoakaan enempää kikkoja käytettävissä kuin ensihoitaja (AMK):lla. Samaten viestiyhteydet paranevat jatkuvasti mahdollistaen paremman konsultaation. (Aihe on toki monimutkainen, ensihoito voi käsittää mitä hyvänsä ensivasteyksiköstä lääkärihelikopteriin.)

On sillä lähipalvelun lääkärillä se rooli että se voi määrätä vaikkapa sen antibiootin, labrat tms. Täytyy muistaa että suurin osa rauhan ajan toiminnoista on jotain muuta kuin hätätilanteita.

Sodan ajan tilannetta ajatellen leikkaussalikapasiteetti on todellakin tärkeä kysymys, jos vajaakäytöllä olevasta kapasiteetista luovutaan ja panostetaan siihen, että salit ovat jatkuvassa käytössä. Henkilöstöä voi hätätilanteessa venyttää, mutta jos vapaata leikkaussalia ei ole, niin sitten sitä ei tosiaankaan ole. Toisaalta voi kysyä, häviävätkö tilat ja välineistö olemassa olevista yksiköistä noin vain? Voisiko jokin valtion instanssi, esim. PV tai Huoltovarmuuskeskus, kenties ottaa asian hoidettavakseen ja hankkia sekä varastoida tarvittavaa materiaalia?

No nyt ollaan siinä mun pointissa. Salien ja leikkauskykyisten paikkojen määrä on todella tärkeä kysymys. Toimiva leikkuri on paljon muutakin kuin se leikkaussali, täytyy olla valvomo, kuvantaminen jne. En usko että näitä kaikkia voidaan vain huoltovarmuuden nimissä ylläpitää. Meidän maakunnassa oli muutama vuosi sitten yhteensä 18 leikkausalia kolmessa toimintakykyisessä toimipisteessä. Soten jälkeen toimipisteitä on yksi ja saleja noin 10.

 

[Pihatonttu]

Eräs näissä asioissa paljon minua fiksumpi kommentoi sotejuttuja näin:

1. Soteuudistuksessa on muistettu te ja unohdettu so.

2. Oppositiossa Sipilä oli sitä mieltä, että näin isoa asiaa pitäisi hoitaa niin että hallitus tekee opposition kanssa yhteistyötä.

Hallituksessa asia on unohtunut.

3. Kustannusten karsimisessa parempi integraatio sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä ja perustason vahvistaminen auttavat. Parempi kokonaisuuksien hallinta auttaa säästämään.

Valinnanvapauslähtökohta vesittää kokonaisuuden hallintaa.

Kustannusten hallintaa tukevaa integraatiota vesittää myös se, että sosiaali on unohdettu kokonaan.

 

[Springeri]

Onkohan koko SOTE-uudistuksessa unohdettu se asian pihvi? Eli follow the power and money.

Maakunta (ja SOTE) uudistuksessahan on pohjimmiltaan kyse vain Keskustapuolueen valta-aseman säilyttämisestä. Ei mistään muusta. Jotkin viherkokoomusreppanat vinkuvat valinnanvapaudesta omien taloudellisten etujensa vuoksi. Lopputuloksena suomalaisten verorasitus lisääntyy palveluiden huonontessa, koska maahan ilmaantuu yksi kallis byrokratiakerros lisää. Esitin edellä kolme väitettä, jotka pohjautuvat ihan maalaisjärkeen. Tärkein niistä väitteistä on verorasituksen lisääntyminen. Verorasituksen, joka lienee jo maailmanhistorian korkeimpia.

Mark my words. Kohta alkaa höperöiden sopertelu veroasteen nostosta, koska SOTE tai muuta paskaa tai jotain siihen viittaavaa paskaa. Mark my words. Toivoisin olevani väärässä, joka olisikin sitten jo elämässäni sitten ainakin se toinen kerta.

Saa ottaa talteen tämä ennustukseni. Tähän hymiö.