SOTE-Soppa; hyödyt, haitat ja murinat

Nargö

Luutnantti
Maakunta (ja SOTE) uudistuksessahan on pohjimmiltaan kyse vain Keskustapuolueen valta-aseman säilyttämisestä. Ei mistään muusta. Jotkin viherkokoomusreppanat vinkuvat valinnanvapaudesta omien taloudellisten etujensa vuoksi. Lopputuloksena suomalaisten verorasitus lisääntyy palveluiden huonontessa, koska maahan ilmaantuu yksi kallis byrokratiakerros lisää. Esitin edellä kolme väitettä, jotka pohjautuvat ihan maalaisjärkeen. Tärkein niistä väitteistä on verorasituksen lisääntyminen. Verorasituksen, joka lienee jo maailmanhistorian korkeimpia.
Uusi väliportaan hallinto kuntien ja valtion väliin tarvitaan, koska tietyt asiat on yleensä järkevintä hoitaa isommissa yksiköissä kuin yksittäisissä kunnissa. Esimerkkejä tästä ovat terveydenhuolto tai vaikka alueellinen ja paikallinen joukkoliikenne. Nykyään näitä asioita hoitamaan on perustettu suuri määrä erilaisia kuntayhtymiä, joiden ongelmina ovat demokraattisen kontrollin puutteellisuus ja hajanaiset ja epäselvät rakenteet.
 

Springeri

Luutnantti
Uusi väliportaan hallinto kuntien ja valtion väliin tarvitaan, koska tietyt asiat on yleensä järkevintä hoitaa isommissa yksiköissä kuin yksittäisissä kunnissa. Esimerkkejä tästä ovat terveydenhuolto tai vaikka alueellinen ja paikallinen joukkoliikenne. Nykyään näitä asioita hoitamaan on perustettu suuri määrä erilaisia kuntayhtymiä, joiden ongelmina ovat demokraattisen kontrollin puutteellisuus ja hajanaiset ja epäselvät rakenteet.
Varmaan teoriassa noinkin, ehkäpä. Aikamoista keskustavihervasemmistolaiskokoomuslaista sopertelua hajanaisista ja epäselvistä rakenteista viestisi ikävä kyllä oli. Olen pahoillani. Miten paljon se veroprosentti nousee siihen uuteen maailmanennätykseen?

En usko, että osaat tai haluat vastata tähän. Olisihan se kaameaa, että hölmöt tietäisivät äänestävänsä aivan saatanallisien veronkorotuksien puolesta. Eikö totta? Miten paljon se se veroprossa nousee siis keskimäärin?
 

Springeri

Luutnantti
Mark my words. Kohta alkaa höperöiden sopertelu veroasteen nostosta, koska SOTE tai muuta paskaa tai jotain siihen viittaavaa paskaa. Mark my words. Toivoisin olevani väärässä, joka olisikin sitten jo elämässäni sitten ainakin se toinen kerta.

Saa ottaa talteen tämä ennustukseni. Tähän hymiö.:)
'

Ei muuten kestänyt kauan. Ei voi kuin nauraa. Odotetaan kun viherkokkarivirkamies sopertaa taas jotain. Odotan ainakin itse suurella mielenkiinnolla.
 

Nargö

Luutnantti
Varmaan teoriassa noinkin, ehkäpä. Aikamoista keskustavihervasemmistolaiskokoomuslaista sopertelua hajanaisista ja epäselvistä rakenteista viestisi ikävä kyllä oli. Olen pahoillani. Miten paljon se veroprosentti nousee siihen uuteen maailmanennätykseen?

En usko, että osaat tai haluat vastata tähän. Olisihan se kaameaa, että hölmöt tietäisivät äänestävänsä aivan saatanallisien veronkorotuksien puolesta. Eikö totta? Miten paljon se se veroprossa nousee siis keskimäärin?
Miksi veroprosentti nousisi, kun iso määrä kuntayhtymiä korvataan yhdellä maakuntahallinnolla? Varsinkaan, kun maakunnassa asioista päättää suoraan vaaleilla valittu valtuusto.
 

Springeri

Luutnantti
Miksi veroprosentti nousisi, kun iso määrä kuntayhtymiä korvataan yhdellä maakuntahallinnolla? Varsinkaan, kun maakunnassa asioista päättää suoraan vaaleilla valittu valtuusto.
Toivotaan, ettei näin käy. Epäilen sitä suuresti. Minulla ei tietenkään ole mitään linkkejä tms. asian suhteen, koska niitä ei oikein voi olla. Minä siis väitän, että suomalaisten veroprossa kasvaa lestahöperöiden ajaman maakuntauudistuksen vuoksi ja Sinä väität että se laskee. Keskimäärin. Lyödään vetoa.

Laita Sinä mittari ja panos. Ok ja lienee kai reilua ottaa verot vedon kohteeksi? Minä sitten joko hyväksyn mittarin ja panoksen tai sitten en. Ok? Ja mittarin tulee liittyä jotenkin veroihin, ok?
 

Springeri

Luutnantti
Mark my words. Kohta alkaa höperöiden sopertelu veroasteen nostosta, koska SOTE tai muuta paskaa tai jotain siihen viittaavaa paskaa. Mark my words. Toivoisin olevani väärässä, joka olisikin sitten jo elämässäni sitten ainakin se toinen kerta.

Saa ottaa talteen tämä ennustukseni. Tähän hymiö.:)
:):)

Ei voi kuin nauraa.
 

Hemmo Paskiainen

Luutnantti
Yksityisen yrityksen ainoa tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. Jokainen tarkastus-/kartoituskäynnin hinta on laskettu voittoa tuottavaksi, samoin jokainen hoitotoimenpide jne. Joten yksi tyhmä kysymys olisi paikallaan. Kumpi potilas tuottaa yksityiselle sektorille enemmän voittoa a) kertakäynnillä parannettu b) useamman käyntikerran vaativa potilas? Ja veronmaksajat maksaa viulut...
 

Raveni

Ylipäällikkö
Varmaan teoriassa noinkin, ehkäpä. Aikamoista keskustavihervasemmistolaiskokoomuslaista sopertelua hajanaisista ja epäselvistä rakenteista viestisi ikävä kyllä oli. Olen pahoillani. Miten paljon se veroprosentti nousee siihen uuteen maailmanennätykseen?

En usko, että osaat tai haluat vastata tähän. Olisihan se kaameaa, että hölmöt tietäisivät äänestävänsä aivan saatanallisien veronkorotuksien puolesta. Eikö totta? Miten paljon se se veroprossa nousee siis keskimäärin?
Jos sotesta puhutaan niin kunnallisverothan laskee. Vastaavasti koska kulut eivät pienene ja homma siirtyy valtion maksettavaksi niin jostainhan se otetaan. Mielenkiintoista nähdä kuinka suuri korotus tuloveroihin täytyy tehdä jotta tuo saadaan katettua? Vero menee myös voimakkaan progressiiviseksi joka tarkoittaa, että on ihmisiä jotka eivät maksa veroja ja niitä jotka maksavat. Pienevä osa ihmisiä siis maksaa tuonkin SOTE puuhastelun kuten yle veronkin.

Mielenkiintoista on myös katsoa kuinka paljon kunnallisverot laskevat. Kuntien menoistahan sote menot ovat ylivoimaisesti suurin menoerä ollut tähän asti. Periaatteessa kunnallsiveroprosentin tulisi yli puolittua ehkä jopa pienentyä 2/3 osaa. Kysymys onkin kuinka pitkäksi aikaa tämä pieneminen tulee tapahtumaan? Olisihan se "hauskaa" huomata, että muutama vuosi mennään sillä 7% kunnallisverolla jota sitten pikkuhiljaa hinataan takaisin sinne 20% hujakoille. Ompahan kunnissa ainakin hienot urheiluhallit.
 
Viimeksi muokattu:

Raveni

Ylipäällikkö
Yksityisen yrityksen ainoa tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. Jokainen tarkastus-/kartoituskäynnin hinta on laskettu voittoa tuottavaksi, samoin jokainen hoitotoimenpide jne. Joten yksi tyhmä kysymys olisi paikallaan. Kumpi potilas tuottaa yksityiselle sektorille enemmän voittoa a) kertakäynnillä parannettu b) useamman käyntikerran vaativa potilas? Ja veronmaksajat maksaa viulut...
Samalla jokainen tutkimus ylipäätään tuottaa voittoa ja jokainen voi ajatella kuinka paljon niitä tutkimuksia tehdään varmuuden vuoksi. Onhan ero tälläkin hetkellä havaittavissa mm. työterveyshuolloissa joissa maksajana on yritys. Julkisella puolella se käynti on tyyliin päivää -> mikä ongelma -> vähän tutkitaan -> resepti jos tarvetta -> ulos. Aikaa meni 10 minuuttia. Sitten lääkäri sanelee vielä epigriisin. Kokonaisaika 20-30min. Sitten kun mennään sinne yksityiselle. Niin vähän jutellaan ja kuulostellaan. Hyvä ettei kaffetta juoda. Toki sitä taitaa saada odotushuoneesta. Tutkitaan ja tutkitaan vähän lisää. Tehdään kokeita yms. Jos tulee liian vaikea pala (kallis hoito) niin tuupataan julkiselle puolelle. Muuten rahastetaan loppuun saakka itse. Aikaa menee... Kauemmin. Rahaa palaa enemmän...
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Toisen riski on toisen businessmahdollisuus. Paras malli on odotella vaikka viitisen vuotta, että julkinen puoli on ehtinyt kuopata viimeisenkin osaamisen ja resurssit palvelun järjestämiseen. Sen jälkeen on hyvä alkaa nostamaan hintatasoa. Kun käden työntäisi hunajapurkkiin. Siihen saakka kannattaa tehdä vaikka isolla konsernilla pientä persnettoa tai nollatulosta että homma näyttää halvemmalta ja tehokkaammalta.



Juu näitä on nähty yksityisen puolen ensihoidossa. Yksityisen palvelutuottajien etujärjestö SSK ry syyttää julkista puolta tuhlailusta ja törsäilystä. Ja samaan aikaan jäsenyritys saattaa ajaa suoraansanottuna romukuntoisella, ulkomailta käytettynä maahantuodulla +200 000km kalustolla jossa eivät esimerkiksi kaikki ovet toimi, auto seisoo yllättäen "nollilla" (X0 = tekninen este) hälytystehtävän sattuessa, rikkoutunutta kalustoa ja hoitovälineistöä paikataan teipillä, keikkaa ajetaan Tomtomin navigaattorilla vaaditun HÄKE-yhteensopivan PEKE- tai Merlot-navigaattorin rikkouduttua ja uuden korjauksen tai hankinnan lyötyä laimin, polttoainekortteja suljettuna maksuongelmien vuoksi, palkanmaksussa viiveitä ja epäselvyyksiä... Kaikki maksaa, rikkoontuneen korjaaminen maksaa ja sehän on yrittäjän voitosta pois. Kai tämä on sitä julkiselle tuntematonta "budjettikuria" ja samalla kustannustehokkaamman ja samalla vielä julkista laadukkaamman palvelun tuottamista veronmaksajalle. :rolleyes:
Tuo kalusto kysymys on helposti ratkaistu, kirjataan sopimukseen millaista kalustoa halutaan. Tämä toimintamalli koskee jo nyt suurinta osaa kilpailutukseen tulevaa sopimuskantaa. En kiellä ongelmia, mutta ne estettävissä jos siihen on halua.
Toisaalta tilaajalla tulisi olla velvollisuus valvoa tuotettua palvelua, riippumatta kuka sitä tuottaa. Toteuuko se jos kenttäjohtaja on palveluntuottajan palveluksessa, on toinen kysymys.
Työsuhteisiin liittyviä ongelmia on ollut jopa sairaanhoitopiireillä, joten ei mitään uutta auringon alla, vaikkakin valitettavaa. Rikkinäinen ambulanssi ei tuo rahaa, joten on se korjattava.

Joskus etsitään synergiaa kovin kuumeisesti ja kun se löydetään käy kuten alla.
http://www.heili.fi/uutiset/item/4084-pelastuslaitoksella-kytee-tyopaikkariita

Olisikin mielenkiintoista nähdä aito rehellinen kilpailutus johon kaikki palveluntuottajat voisivat osallistua.
 

vastarannankiiski

Kenraali
Lahjoittaja
Tuo kalusto kysymys on helposti ratkaistu, kirjataan sopimukseen millaista kalustoa halutaan. Tämä toimintamalli koskee jo nyt suurinta osaa kilpailutukseen tulevaa sopimuskantaa. En kiellä ongelmia, mutta ne estettävissä jos siihen on halua.
Toisaalta tilaajalla tulisi olla velvollisuus valvoa tuotettua palvelua, riippumatta kuka sitä tuottaa. Toteuuko se jos kenttäjohtaja on palveluntuottajan palveluksessa, on toinen kysymys.
Työsuhteisiin liittyviä ongelmia on ollut jopa sairaanhoitopiireillä, joten ei mitään uutta auringon alla, vaikkakin valitettavaa. Rikkinäinen ambulanssi ei tuo rahaa, joten on se korjattava.

Joskus etsitään synergiaa kovin kuumeisesti ja kun se löydetään käy kuten alla.
http://www.heili.fi/uutiset/item/4084-pelastuslaitoksella-kytee-tyopaikkariita

Olisikin mielenkiintoista nähdä aito rehellinen kilpailutus johon kaikki palveluntuottajat voisivat osallistua.
Raaseporin sopparissa on kalustovaatimus, mm. ykkösportaan kaluston kilometrirajojen osalta. Koko Uudenmaan alueella taitaa olla tilanne, jossa tilaaja ja tuottaja ovat eri yksiköitä pitkälti. Eli SHP tilaa ja PeLa tuottaa. Poikkeuksena taitaa olla ELU41 eli Lohjan kenttäjohtoyksikkö joka HUS:n tuottamana valvoo/johtaa/ohjaa PeLa:n ensihoitoyksiköitä Lohjan- ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueilla. Kaksi erillistä toimijaa siis, joiden välillä kyllä laatua valvotaan säännöllisesti aina rivihoitajien kirjoittamista HAIPRO:ista aina vastuulääkärien suorittamaan valvontaan.

Tähänhän yksityisen puolen kritiikki perustuu. Julkinen toimija valvoo julkista toimijaa ja se koetaan riskiksi ainakin SSK:n julkaisuissa. Riskiksi jota ei ilmeisesti olisi lainkaan, jos yksityinen valvoisi toista yksityistä. Silloin tuskin koettaisiin "pukki kaalimaan vartijana" ongelmaa. En kyllä tiedä, onko tämä ongelma konkretisoitunut missään? Se on ainakin varma että ongelmia on ilmennyt julkisen puolen yksityiselle tekemissä ostopalvelusopimuksissa paljonkin eri aloilla mutta ei Saku-puolella niinkään. Muilla aloilla kyllä on taasen lehmänkauppoja tehty ja kultaisia kädenpuristuksia jaettu julkinen - yksityinen palveluhankinnoissa.

Mitä palokuntiin tulee, niin aina on varmaan joka laitoksella joku vääntö jostain päällä, eli siinä ei sinällänsä ole mitenkään poikkeuksellista jos Karjalan suunnalla nahistellaan asioista. Varsinkin aktiivituntien kalleudesta ja varallaolon edullisuuden mukanaantuomista riskeistä. Markalla saa markan palvelua. Jos halutaan varallaoloa niin sitten ei saada yhtä rivakkaa lähtöä ja mahdollisesti toivotulla kokoonpanolla kun mitä aktiivitunneilla saataisiin.

Mitä kilpailutukseen tulee, niin tasaväkinen olisi tulos. Jos molemmille toimijoille asetetaan samat vaatimukset. Samat työehtosopimukset ja palkka ilman varallaoloa, samat vastevaatimukset, sama kalustovaatimus ml hoitovälineet ja ajoneuvot, samat huolto- ja tukipalvelut. Edellämainittujen kulunkien päälle yksityisen tulisi vielä tuottaa voittoa yritystoiminnastaan, mitä julkiselle ei ole tarvetta.

Mitä vielä tuohon aitoon rehelliseen kilpailutukseen tulee, niin Espoossa D-kansalaiskyydit on tunnetusti ja hyvällä kokemuksella ajettu yksityisten toimesta jo vuosia. Tämä kilpailutus oli käsittääkseni avoin johon vaikka itse HelPel olisi voinut halutessaan osallistua. :cool:
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Tämä menee nyt jo lillukan varsiin jos ajatellaan SOTE:a.
Muistatko yhtään kilpailutusta, jossa olisi ollut mukana, sekä yksityinen, että julkinen palveluntuottaja?
Jos kerran julkinen on niin tehokas ja kykenee kilpailemaan yksityisen kanssa, miksi niitä kilpailutuksia ei järjestetä? Sillähän ne SSK:n väitteet kumottaisiin helposti.

Pelastustoimesta on sanottu useasti, että kilpailutus tappaisi pelastustoimen ensihodon.

Se on pointtini, julkinen kertoo kuinka se on kilpailukykyinen hinnassa ja kuinka sen laatu on parempaa, mutta sitä ei haluta lähteä mittaamaan kilpailutuksessa, miksi?
Mitä tulee valvontaan, valvonta kuuluisi aina tilaajalle, ei siis olisi yksityinen valvoo yksityistä tilannetta. Nyt HUS:ssa vain osassa paikoissa on tilaajan valvonta (kenttäjohtaja) kentällä.


Eii pidä käsittää väärin, en missään nimessä väitä ettei kunnallisessa ensihoidossa olisi töissä loistavia ensihoitajia. Heillä saattaa olla hyvinkin erilaisia taustoja ja koulutuksia, uskon myös, että paljon tehdään hyvää työtä. Uskon myös, että julkinen ja yksityinen voivat yhdessä toimia yhteistyössä. Kritiikkini kohdistuu järjestelmään ja sen hintaan. Eikä pelkästään ensihoidossa, vaan koko terveydenhuollossa.
 

vastarannankiiski

Kenraali
Lahjoittaja
Tämä menee nyt jo lillukan varsiin jos ajatellaan SOTE:a.
Muistatko yhtään kilpailutusta, jossa olisi ollut mukana, sekä yksityinen, että julkinen palveluntuottaja?
Jos kerran julkinen on niin tehokas ja kykenee kilpailemaan yksityisen kanssa, miksi niitä kilpailutuksia ei järjestetä? Sillähän ne SSK:n väitteet kumottaisiin helposti.
Tässä ollaan SOTE:n ytimessä. Terveysbusineksessa ja sen tuottamisessa.

Tottakai yksityinen saadaan halvemmaksi jos 1) maksetaan duunareille huonompaa palkka aktiivitunneista kun mitä julkisella 2) Pidetään autoja varallaololla, maksaen duunareille tämän mukaisesti, toisin kun julkisella 3) Teetätetään vielä mahdollisesti päivystysaikana ensihoitohenkilöstöllä töitä TK:ssa jolloin osa kustannuksista saadaan työpanoksena takaisin.

Kohtia 1) ja 2) on käsitelty Pelastuslaitosten kumppanuusverkostojen tiedotteessa 1/2015. Siinä todetaan, että SSK:n NHG:llä verrattiin kahta hyvin erilaista järjestelmää keskenään. Hieman paremmalla palkalla työskenteleviä julkisen puolen tekijöitä täysillä aktiivitunneilla ja hieman huonommalla palkalla työskenteleviä joilla on vielä varallaolo riesanaan yksityisellä. Tällä saatiin kustannusero aikaiseksi. Ero kaventuu, jos palkanmaksuperusteet ovat samat. Palkanmaksussa pitää huomioida myös että SHP:t vaativat nostamaan hoitotason autojen määrää ja niiden kokonaismäärä on suomessa noussutkin. Tämä lisää kustannuksia kyllä, mutta parantaa myös hoidon kattavuutta hieman.

Lisäksi tuossa SSK:n tutkimuksessa ei laskettu hintoihin mukaan yrittäjien katetta.

"NHG - Ensihoidon palvelutuotannon yksikkökustannusten tarkastelu Suomen sairaankuljetusliiton Nordic Helathcare Groupin tilaaman selvityksen mukaan yksityisten palvelutuottajien yksikkökustannushinnat ovat edullisempia kuin julkisten palveluntuottajien (eli sairaanhoitopiirien ja pelastuslaitosten).

Selvitys ei anna oikeaa kuvaa kustannustasoista. SSK:n tiedottama ero henkilökustannuksissa syntyy, kun verrataan erilaista palvelua tuottavia yksiköitä keskenään. Sairaanhoitopiiri määrittele riskien perusteella, minkä tasoista palvelua kullekin alueelle tuotetaan. Julkisten palveluntuottajien ambulanssit ovat pääsääntöisesti jatkuvasti miehitettyjä ja ne ovat yhden minuutin lähtövalmiudessa. Yksityisen palveluntuottajien ambulansseista osa on miehitettynä vain osan vuorokaudesta ja osa vuorokaudesta toteutetaan varalla olon kautta, jolloin lähtövalmius on esim. 15 minuuttia. Näitä kahta eritasoista palvelua ei voi verrata keskenään.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen syksyllä 2014 tehdyssä selvityksessä tarkasteltiin yksityisen ja julkisen palveluntuottajan ensihoidon henkilöstökuluja silloin kuin työaika ja pätevyysvaatimukset ovat samoja. Molempien toimijoiden noudattaessa työ- ja virkaehtosopimuksia, henkilökustannukset olivat yhtä suuret. Kustannusero syntyy katteesta, julkisella puolella sitä ei ole, yksityisellä on. SSK:n tilaama tarkastelu ei huomioi yksityisen sektorin katetta."


http://www.pelastuslaitokset.fi/upload/1456231121_Kumppanuusverkoston_tiedote_1_2015.pdf

Kohta kolme. Ei ole mielestäni enään nykypäivää. TK:t ovat niin ruuhkaisia monin paikoin, että niitä ei voi "hollitupina" joista henkilökuntaa lähtee kesken työtehtävien hälytystehtäville ja palailee takaisin kun palailee. Lisäksi suurimmissa kaupungeissa ensihoito on myös sen verran kuormitettua, että ei ole realistista olettaa henkilöstöllä olevan mahdollisuutta työskennelläkkään TK:ssa tehtävien välissä.

Lisäksi, kustannuksia nostavat kalustovaatimukset. Jos sairaanhoitopiiri vaatii uutta/hyväkuntoista ja pienillä kilometreillä olevaa kalustoa ajoon teknisen toimivuuden takaamiseksi niin tämä nostaa myös kustannuksia, mutta samalla sen voidaan ainakin olettaa parantavan toiminnan luotettavuutta. Vähemmän nollilla on enemmän valmiutta.

Se on hyvä kysymys miksi kilpailutuksia ei olla järjestetty siten että samalla viivalla olisivat julkinen ja yksityinen. Tätä pitäisi kysyä kilpailuttajilta itseltään, miksi halvempi yksityinen vaihtoehto ei ole haluttu. Niin kauan kun syitä ei tiedetä, voimme vain arvailla niitä.
 

Kaarne

Kersantti
Pienten kuntien osaaminen palveluitten ostamisessa lienee Kummeli-tasoa, Rääkkylän esimerkki:

"Nyt Rääkkylän kunta on joutunut ottamaan neljän miljoonan euron lainan, jolla se heinäkuussa maksoi vuosien varrella kertyneet ostovelkarästinsä Attendolle.
– Tämä oli kunnan kirjanpitovirhe. Talousarvioon olisi pitänyt kirjata bruttosumma nettosumman sijasta. Nettosumma saadaan, kun sopimuksen bruttosummasta vähennetään asiakasmaksut, kunnanjohtaja Tuula Luukkonen sanoo."

https://yle.fi/uutiset/3-8270625
 

Raveni

Ylipäällikkö
Mietin SOTE:ssa muutoinkin miten ihmeessä se valinnanvapaus oikeasti toteutuu? Ei kaikki voi valita sitä kaupunkgin "parasta" lääkäriä jota on kehuttu. Ihmiset myös kuvittelevat, että hoitojonot lyhenisivät mutta miten ihmeessä kun rahaa jolla resursseja tänäpäivänä hankitaan ei ole tulossa lisää. Lienee se ja sama jonottaako sen viikon pari mehiläisen tiloissa toimivalle lääkärille vai julkisentuottajan tiloissa toimivalle lääkärille. Saattaa olla vieläpä sama lääkäri. Edelleenkin SOTE:a tai ei niin rahalla saa sen ohituskaistan. Ei ilman sitä.
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Tässä ollaan SOTE:n ytimessä. Terveysbusineksessa ja sen tuottamisessa.

Tottakai yksityinen saadaan halvemmaksi jos 1) maksetaan duunareille huonompaa palkka aktiivitunneista kun mitä julkisella 2) Pidetään autoja varallaololla, maksaen duunareille tämän mukaisesti, toisin kun julkisella 3) Teetätetään vielä mahdollisesti päivystysaikana ensihoitohenkilöstöllä töitä TK:ssa jolloin osa kustannuksista saadaan työpanoksena takaisin.

Kohtia 1) ja 2) on käsitelty Pelastuslaitosten kumppanuusverkostojen tiedotteessa 1/2015. Siinä todetaan, että SSK:n NHG:llä verrattiin kahta hyvin erilaista järjestelmää keskenään. Hieman paremmalla palkalla työskenteleviä julkisen puolen tekijöitä täysillä aktiivitunneilla ja hieman huonommalla palkalla työskenteleviä joilla on vielä varallaolo riesanaan yksityisellä. Tällä saatiin kustannusero aikaiseksi. Ero kaventuu, jos palkanmaksuperusteet ovat samat. Palkanmaksussa pitää huomioida myös että SHP:t vaativat nostamaan hoitotason autojen määrää ja niiden kokonaismäärä on suomessa noussutkin. Tämä lisää kustannuksia kyllä, mutta parantaa myös hoidon kattavuutta hieman.

Lisäksi tuossa SSK:n tutkimuksessa ei laskettu hintoihin mukaan yrittäjien katetta.

"NHG - Ensihoidon palvelutuotannon yksikkökustannusten tarkastelu Suomen sairaankuljetusliiton Nordic Helathcare Groupin tilaaman selvityksen mukaan yksityisten palvelutuottajien yksikkökustannushinnat ovat edullisempia kuin julkisten palveluntuottajien (eli sairaanhoitopiirien ja pelastuslaitosten).

Selvitys ei anna oikeaa kuvaa kustannustasoista. SSK:n tiedottama ero henkilökustannuksissa syntyy, kun verrataan erilaista palvelua tuottavia yksiköitä keskenään. Sairaanhoitopiiri määrittele riskien perusteella, minkä tasoista palvelua kullekin alueelle tuotetaan. Julkisten palveluntuottajien ambulanssit ovat pääsääntöisesti jatkuvasti miehitettyjä ja ne ovat yhden minuutin lähtövalmiudessa. Yksityisen palveluntuottajien ambulansseista osa on miehitettynä vain osan vuorokaudesta ja osa vuorokaudesta toteutetaan varalla olon kautta, jolloin lähtövalmius on esim. 15 minuuttia. Näitä kahta eritasoista palvelua ei voi verrata keskenään.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen syksyllä 2014 tehdyssä selvityksessä tarkasteltiin yksityisen ja julkisen palveluntuottajan ensihoidon henkilöstökuluja silloin kuin työaika ja pätevyysvaatimukset ovat samoja. Molempien toimijoiden noudattaessa työ- ja virkaehtosopimuksia, henkilökustannukset olivat yhtä suuret. Kustannusero syntyy katteesta, julkisella puolella sitä ei ole, yksityisellä on. SSK:n tilaama tarkastelu ei huomioi yksityisen sektorin katetta."


http://www.pelastuslaitokset.fi/upload/1456231121_Kumppanuusverkoston_tiedote_1_2015.pdf

Kohta kolme. Ei ole mielestäni enään nykypäivää. TK:t ovat niin ruuhkaisia monin paikoin, että niitä ei voi "hollitupina" joista henkilökuntaa lähtee kesken työtehtävien hälytystehtäville ja palailee takaisin kun palailee. Lisäksi suurimmissa kaupungeissa ensihoito on myös sen verran kuormitettua, että ei ole realistista olettaa henkilöstöllä olevan mahdollisuutta työskennelläkkään TK:ssa tehtävien välissä.

Lisäksi, kustannuksia nostavat kalustovaatimukset. Jos sairaanhoitopiiri vaatii uutta/hyväkuntoista ja pienillä kilometreillä olevaa kalustoa ajoon teknisen toimivuuden takaamiseksi niin tämä nostaa myös kustannuksia, mutta samalla sen voidaan ainakin olettaa parantavan toiminnan luotettavuutta. Vähemmän nollilla on enemmän valmiutta.

Se on hyvä kysymys miksi kilpailutuksia ei olla järjestetty siten että samalla viivalla olisivat julkinen ja yksityinen. Tätä pitäisi kysyä kilpailuttajilta itseltään, miksi halvempi yksityinen vaihtoehto ei ole haluttu. Niin kauan kun syitä ei tiedetä, voimme vain arvailla niitä.
Kohta 1, tiedäthän, että palomies/sairaankuljettajan palkka on pienempi kuin perustason ensihoitajan.
Muuten hoitajilla palkkataso on nykyisin hyvin lähellä samaa.
Kohta 2, mahdollinen varallaolo on aina tilaajan valinta. Ei palveluntuottajan. Lisäksi nykyinen varallaolon korvausmalli on kaikkea muuta kuin taloudellisesti kannattava, jos aktiivityötä on yhtään enemmän. Aktiivityö nimittäin pitää maksaa ylityönä.
Kohdasta 3, olen samaa mieltä, korkeintaan jossain jumalan selän takana voisi ajatella tätä, mutta ei missään jossa on käyttö aste yli 10%, tai sitten tehtävät ovat todellakin sellaisia, etteivät häiritse valmiutta.
Kalusto on itse asiassa halvempaa kunta puolella, johtuen vero hyödystä. Se missä kunta puoli ottaa takkiinsa, on kiinteistöt, palatsit ovat kalliita. Toki onhan myös kunta puolen toimioita jolla tilat ovat järkeviä, esim HUS sairaankuljetus.
Myös hallinto on haaste kunta puolella. Erilaisia päälliköitä on liikaa, tämä ei koske pelkästään ensihoitoa, vaan näkyy myös muissa terveydenhuollon toimissa.

Viimeinen kohtasi on se avain kysymys, miksi ei ole haluttu.
 

vastarannankiiski

Kenraali
Lahjoittaja
Kohta 1, tiedäthän, että palomies/sairaankuljettajan palkka on pienempi kuin perustason ensihoitajan.
Muuten hoitajilla palkkataso on nykyisin hyvin lähellä samaa.
Kohta 2, mahdollinen varallaolo on aina tilaajan valinta. Ei palveluntuottajan. Lisäksi nykyinen varallaolon korvausmalli on kaikkea muuta kuin taloudellisesti kannattava, jos aktiivityötä on yhtään enemmän. Aktiivityö nimittäin pitää maksaa ylityönä.
Kohdasta 3, olen samaa mieltä, korkeintaan jossain jumalan selän takana voisi ajatella tätä, mutta ei missään jossa on käyttö aste yli 10%, tai sitten tehtävät ovat todellakin sellaisia, etteivät häiritse valmiutta.
Kalusto on itse asiassa halvempaa kunta puolella, johtuen vero hyödystä. Se missä kunta puoli ottaa takkiinsa, on kiinteistöt, palatsit ovat kalliita. Toki onhan myös kunta puolen toimioita jolla tilat ovat järkeviä, esim HUS sairaankuljetus.
Myös hallinto on haaste kunta puolella. Erilaisia päälliköitä on liikaa, tämä ei koske pelkästään ensihoitoa, vaan näkyy myös muissa terveydenhuollon toimissa.

Viimeinen kohtasi on se avain kysymys, miksi ei ole haluttu.
PeLa pystyy hyödyntämään paloasemat, eli uusia tiloja ei juurikaan tarvita. SHP on sitten asia erikseen ja juuri heillä tulee tiloista kulunkia.

Miksi ei olla haluttu. Veikkaan muutamaa syytä. Yksi voi olla huonot kokemukset ei yksityisen tuottamasta hoidosta, vaan yritystoiminnasta ja sen "luovuudesta" ja ad hoc ratkaisuista palvelun toteuttamisessa kuten edellä on mietitty. Lisäksi muutama firmahan on mennyt nurin todella nopeasti joka on taas ajanut tilaajatahon ahtaalle, koska ensihoitotoiminta pitää tuottaa ilman katkoksia vaikka tuottaja menisi nurin kesken sopimuskauden. Tätä riskiähän ei käytännössä ole jos palvelun tuottajana on PeLa tai SHP.

Toinen saattaa olla se, että ei haluta keskittää ensihoitoa muutaman suuren ja mahdollisesti monikansallisen yrityksen käsiin, huomioiden myös se että suuret ulkomaiset ovat ostaneet pieniä kotimaisia palveluntuottajia markkinoilta pois ja sulauttaneet toimintaa itseensä.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Istua tönötin tänään otsikon aiheen mukaisessa tapahtumassa. Lähden edelleen siitä, että pääongelma on rahoituksen kaikkinainen riittäminen. Kimmoj:n perustellut kannat ymmärrän himpun paremmin tänään kuin eilen. Itseasiassa selvästi paremmin.

Aika raskas käsi ON JO liikkeellä ja emme takuulla tunnista sotejärjestelmää samaksi 20 vuoden kuluttua. Sen vaan osaan sanoa, että varatkaa aikaa jonottamiseen julkisella puolella asioidessanne, jonottaminen ei suinkaan ole ohimenevä kiusallinen sivupolku. Ja tuo Raskas Käsi on oikeasti Painava. Kyllä ne myllää orkesterin melko tarkoin ja pääsyy on rahoituksen riittäminen.

Kannattaa lukea uudestaan Kimmoj:n kirjoitukset, kyllä hän on meitä paremmin perillä selvästi siitä, mitä on tapahtumassa.
 
Top