SOTE-Soppa; hyödyt, haitat ja murinat

Yksityinen tuotantoketju on varmasti halvempi ja kevyempi mutta siellä halutaan edelleenkin se voitto sijoittajien taskuihin. Ne todennäköisesti edelleenkin harrastavat agressiivista verosuunnittelua joka tarkoittaa käytännössä, että hiluja palaa kansantalouteen samalla kun jossain päin maailmaa joku hieroo käsiä yhteen.

Koska yksityisellä on tavoitteena voiton maksimointi on se ristiriidassa mielestäni käypähoidon kanssa eli jos asiakkaaksi tulee tuottamaton potilas niin se varmaankin kipataan hyvin mielellään takaisin sinne entiseen julkiseen terveydenhoitoon tai ylipäätään jonkun muun murheeksi. Poimitaan siis rusinat pullasta. Tai sitten tapahtuu ns. lisäarvo myyntiä eli yksityisellä hoidetaan diagnoosit ja muualla itse hoito koska se on kallista ja sitovaa. Siltä asiakkaalta pyritään maksattamaan joka välissä jotain sellaista joka ei kuulu sopimukseen jne.

Tuottamaton potilas? Kaikki on kiinni rahoitusmallista ja sopimuksista. Esim nytkin on olemassa sopimuksia joissa kielletään lähettämästä laskuja, poislukien omavastuu, potilaalle.
Mutta jokainen pitäköön uskonsa. Edelleen, ollaan valmiita maksamaan siitä, että naapuri ei tienaisi.
 
Potilaita on lukematon määrä erilaisia, eikä millään voida luoda kattavaa listaa siitä, mikä hoito tai tutkimus on perusteltu missäkin tilanteessa. Sen sijaan tämä asia jää terveysaseman lääkärin tai sairaanhoitajan harkintaan.

Yksityinen haluaa luonnollisesti maksimoida sen rahasumman minkä se saa maakunnalta. Toisin sanoen jos ja kun korvauksia maksetaan per tehty hoito tai tutkimus, niin yksityisen yrityksen johdon kannattaa huolehtia siitä, että sen henkilökunta teettää mahdollisimman paljon hoitoja ja tutkimuksia (oli niille todellinen tarve tai ei), koska se lisää yrityksen voittoa. Tämä mekanismi on syynä siihen, miksi vakuutuspohjaisesti rahoitettu terveydenhuolto (kuten vaikkapa työterveyshuolto Suomessa) tulee käytännössä aina kalliiksi.

Kuten olen kirjoittanut, hyvillä ja tarkoituksen mukaisilla sopimuksilla asia on helppo rajata.
 
Mä en ole valmis maksamaan siitä, että naapuri ei tienaisi. En vain pidä siitä, että sairailla ihmisillä tehdään bisnestä. Mielestäni terveyden-, sairaanhoito kuuluu yhteiskunnalle. Toki SOTE ei sitä sinänsä muuta mutta mutta. On asioita joihin tulosvastuu ei sovellu kovin hyvin. En kiistä etteikö yksityinen pystyisi tuottamaan palveluita sinänsä edullisemmin ts. tehokkaammin. Varmasti pystyy. Sillä on kuitenkin liiketoiminta tavoite taustalla mikä puuttuu julkiselta palveluntuottajalta.

Homma varmasti toimii jos kilpailutussopimukset onnistuvat täydellisesti tai sitten ei. Tuo on varmasti yksi suurimmista muutoksista suomalaisessa yhteiskunnassa sitten eläkeuudistuksen ja vie koko palettia amerikkaiseen suuntaan. Miksei samallaa periaatteella voitaisi ulkoistaa myös sisäistä turvallisuutta ja vankeinhoitoa? Koulutusta? jne.
 
Entä tilat joissa palvelut tuotetaan? Jo nyt lääkärit vaihtavat yksityispipon päähänsä ja ottavat vastaan samassa huoneessa kuin julkisenakin. Mistä vuodepaikat taiotaan? Kenen vastuulle jää sairaaloiden ja terveyskeskusten homepommit ja ylläpitokulut?

Oma veikkaus: verorahoilla rakennetut tilat, yksityinen toimija nimellisellä vuokralla, maakunta maksaa yksityisen toimitilat siis.

Toinen ongelma: kun julkista terveydenhoitoa alkaa antaa yksityinen sektori, julkista ajetaan käytännössä alas. Voisiko käydä niin että kaikki toiminnot joita julkinen ei enää pysty hoitamaan, kokevat "odottamattoman" nousun kustannuksissa. Kun luontainen monopoli myydään tai annetaan pois, mikään ei pysäytä hinnannousua. Caruna. Laskun maksaja voi kiukutella ettei näin pitänyt käydä, mutta yksityiselle toimijalle joko maksetaan tai se lopettaa toimintojaan. Jolloin kilpailu loppuu, paikalle jää yksi toimija jonka laskusta ei voi neuvotella. Paljonko maksaa kunnallisen puolen pystyttäminen uudestaan?

Vapaa kilpailuko estää hintojen hilaamisen? Srsly? Hintakartelli on satavarmasti sovittu heti ensimmäisissä neuvotteluissa joissa sana sote on mainittu. Kertokaa toki lisää liikemiesten korkeasta moraalista ja sitoutumisesta yleiseen hyvään.

En vastusta bisneksen tekoa ja voittoja. Ymmärrän liike-elämää. Uskon bisnekseen ja sen tekijöihin niin vahvasti että tiedän heidän nylkevän maksajan putipuhtaaksi. Jos bisnes ei kannata, bisnes lopetetaan. Julkinen ei voi lopettaa. Ei julkista terveydenhoitoa ole tahallaan ja tarkoituksella hinattu kalliiksi ja tehottomaksi. Yleishyödyllisten peruspalveluiden tuottamisen ei koskaan ole ollut tarkoituskaan olla kannattavaa liiketoimintaa.
 
Kuten olen kirjoittanut, hyvillä ja tarkoituksen mukaisilla sopimuksilla asia on helppo rajata.

Millä mekanismilla yritys saadaan rajattua antamaan vain oikealla lailla kustannustehokkaita hoitoja ja tutkimuksia? Toki sopimukseen on helppo kirjata, että tehdään vain kustannustehokkaita hoitoja ja tutkimuksia, mutta ei sille kustannustehokkuudelle ole mitään yleistä määritelmää. Kaikki on tapauskohtaista ja yrityksen motivaatio on kuten sanottua maksimoida voittonsa.
 
Millä mekanismilla yritys saadaan rajattua antamaan vain oikealla lailla kustannustehokkaita hoitoja ja tutkimuksia? Toki sopimukseen on helppo kirjata, että tehdään vain kustannustehokkaita hoitoja ja tutkimuksia, mutta ei sille kustannustehokkuudelle ole mitään yleistä määritelmää. Kaikki on tapauskohtaista ja yrityksen motivaatio on kuten sanottua maksimoida voittonsa.
Kirjataan sopimukseen, että tilaaja (sairaanhoitopiiri/maakunta) ohjeistaa asian. Näin se toimii ensihoidossakin, ei näistä kannata tehdä turhan vaikeita asioita. Jos et noudata sopimusta, se merkitsee sakkoa ja pahimillaan sopimuksen purkua. Väärää laskua ei tietenkään makseta.

Edit: niinhän nytkin työterveyshuollossa määritetään mitä siihen kuuluu.
Samoin kunnan ylilääkäri on määrittänyt kenelle tehdään vaikka CT-kuvaus.
 
Kirjataan sopimukseen, että tilaaja (sairaanhoitopiiri/maakunta) ohjeistaa asian. Näin se toimii ensihoidossakin, ei näistä kannata tehdä turhan vaikeita asioita. Jos et noudata sopimusta, se merkitsee sakkoa ja pahimillaan sopimuksen purkua. Väärää laskua ei tietenkään makseta.

Edit: niinhän nytkin työterveyshuollossa määritetään mitä siihen kuuluu.
Samoin kunnan ylilääkäri on määrittänyt kenelle tehdään vaikka CT-kuvaus.

Kun jokainen potilas ja tilanne on erilainen, niin ei ole mahdollista, että ennalta annettua määräystä voitaisiin niihin poikkeuksetta ja suoraan soveltaa. On aina tietty, melko laaja harmaa vyöhyke, missä se jää potilasta tutkineen henkilön omaan harkintaan, onko potilaan tila sellainen, että se perustelisi jonkin hoidon tai tutkimuksen vai ei. Maakunta ei voi ohjeistaa asiaa läheskään kattavasti jollei potilasta sitten tutkita aina kahteen kertaan, ensin yrityksen lääkärin toimesta ja sitten maakunnan virkasuhteessa olevan lääkärin toimesta.
 
Kun jokainen potilas ja tilanne on erilainen, niin ei ole mahdollista, että ennalta annettua määräystä voitaisiin niihin poikkeuksetta ja suoraan soveltaa. On aina tietty, melko laaja harmaa vyöhyke, missä se jää potilasta tutkineen henkilön omaan harkintaan, onko potilaan tila sellainen, että se perustelisi jonkin hoidon tai tutkimuksen vai ei. Maakunta ei voi ohjeistaa asiaa läheskään kattavasti jollei potilasta sitten tutkita aina kahteen kertaan, ensin yrityksen lääkärin toimesta ja sitten maakunnan virkasuhteessa olevan lääkärin toimesta.

Jos sanot noin, niin varmasti sen on näin.:oops:
Jos uskot virkasuhteen luovan ihmiselle sädekehän joka tekee heistä erityisiä, tätä keskustelua on turha jatkaa. Totean vain olevani erimieltä ohjeistamisen osalta. Ohjeistaminen vaatii vain työtä, mutta ei ole erityisen vaikeaa. Siitä on kirjoitettu ihan kirja valmiiksi. Siitä saa pohjan ja eikun lisäämään rajaukset.
 
Jos sanot noin, niin varmasti sen on näin.:oops:
Jos uskot virkasuhteen luovan ihmiselle sädekehän joka tekee heistä erityisiä, tätä keskustelua on turha jatkaa. Totean vain olevani erimieltä ohjeistamisen osalta. Ohjeistaminen vaatii vain työtä, mutta ei ole erityisen vaikeaa. Siitä on kirjoitettu ihan kirja valmiiksi. Siitä saa pohjan ja eikun lisäämään rajaukset.

Ei ihmisille sattuvista asioista ja tilanteista voi kirjoittaa kaikenkattavaa käsikirjaa. Hyvin paljon jää väistämättä omaan harkintaan ja tilannekohtaisen soveltamisen kohteeksi.
 
Tässä koko hankkeessa on erityisen monta avointa tai jopa vähän hämärää kohtaa, vaikkapa Kokoomuksen todelliset SOTE-tavoitteet hallituksessa:
"Kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (kesk) antoi keskiviikkona kovaa ja suorapuheista kritiikkiä kokoomuksen toiminnalle valinnanvapautta koskevissa tiukoissa neuvotteluissa.
– Nyt ollaan pattitilanteessa, kun kokoomus ei kuuntele ketään, ei terveydenhuollon asiantuntijoita, ei perustuslain asiantuntijoita eikä virkavastuussa lakia valmistelevia virkamiehiä.
Neuvottelut ovat pelkkää farssia, kun tekstejä yritetään hyväksyttää lankoja pitkin pörriäisissä
"

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005415567.html

tai THL:n pääjohtajan Juhani Eskolan toteamus ns. asiakassetelistä:
"– Ehdotetuilla kriteereillä on syntymässä maakunnan vaikeasti hallittava järjestelmä, ainakin integraation toteuttamisen ja kustannusten hallinnan näkökulmasta, Eskola arvioi THL:n tiedotteessa.
Ehdotetut ratkaisut pikemminkin lisäävät kustannuksia aiempiin ehdotuksiin verrattuna. Siksi asetettu kolmen miljardin säästötavoite on entistä haastavampi, hän jatkaa.
"

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005415607.html
 
Voihan SOTE...

Aluksi lyhyesti pohdittavaksi Raveni:n alkuperäinen kysymys. Alkuun tällä uudistuksella tavoiteltiin lähinnä sitä vaihtoehto a:ta, eli kustannuksia oli tarkoitus säästää ja siten veronmaksajien kukkaroa ajatella. Toinen iso motivaattori tämän sekavaksi osoittautuneen uudistusprosessin käynnistämiseen oli hoidon saatavuus. Hoitoon pääsy tökki ympäri valtakuntaa ja sille haluttiin tehdä jotain. Valinnanvapautta ajateltiin siinä samalla lisätä. Sinällään valinanvapaus on mielestäni hyvä ajatus. Aiemminhan ajatus oli se, että ihmisen hoitopaikka määräytyi jyrkästi asuinpaikan mukaan. Yksityiselle on tosin voinut hakeutua jo ammoisista ajoista lähtien, mutta se väylä on sitten ollut tuntuvasti hintavampi, ellei sitten ole vakuutukset kunnossa tai homma pyöru työterveyden kautta. Valinnanvapaus lisääntyi jo muutamia vuosia sitten siten, että oman terveysaseman ja myös kiireettömän erikoissairaanhoidon on voinut valita julkisista toimipisteistä. Joitakin terveysasemia on nyt kokeiluluontoisesti yksityistetty ja niidenkin listoille on voinut siis vapaasti hakeutua. Nyt tämän uudistuksen myötä oli tarkoitus laajentaa valinnanvapautta vielä huomattavasti lisää, jolloin erikoissairaanhoidon palveluitakin olisi voinut valita verraten laajasti myös yksityisiltä toimijoilta.

Tämä valinnanvapaus oli nyt sitten tämä viime aikojen suurin kiistakapula. Nyt uutisoidussa ehdotuksessa joitain valikoituja palveluja voisi näemmä hoidattaa haluamassaan paikassa palvelusetelin turvin. Mitä nämä palvelut sitten ovat, on vielä epäselvää.

Kannatan sinällään lämpimästi sitä, että ihmiset voivat hakea myös terveyspalvelunsa haluamastaan paikasta. Nyt tuohon yksityiselle puolelle laajennettavaan valinnanvapauteen liittyy vain joitain kysymyksiä, jotka toivoakseni ratkaistaan ennen lain voimaantuloa. Yksinkertaisiinkin toimenpiteisiin liittyy riskit komplikaatioista. Jos nöitö komplikaatioita tulee, niin kuka ne hoitaa/maksaa? Pelisääntöjen tulee olla selvät. Ei voi myöskään olla niin, että kaikki "kevyt" ja suurilla volyymeilla tehtävä kirurgia siirtyy julkiselta yksityiselle, jolloin julkisen hoidettavaksi jää vain se raskain erikoissaraanhoito ja komplikaatiot. Sitten on koulutuskysymys. Suomi tarvitsee jatkossakin erikoislääkäreitä. Erikoislääkärit koulutetaan melkein yksinomaan (työterveyshuoltoa lukuunottamatta) julkisella puolella. Nämä erikoistuvat lääkärit, tulevaisuuden erikoislääkärit, tarvitsevat koulutuksen myös niihin mahdollisesti yksityispuolelle siirtyviin toimenpiteisiin ja hoitoihin. Kuka vastaa, että koulutus ei kärsi tästä?

Muutoin kilpailutilanteessa julkisellakin puolella on miettimisen paikkaa. Tällä hetkellä toiminta (oman kokemuksen mukaan) on yksityistoimijoilla selvästi tehokkaampaa. En sano, että julkinen olisi kaikin puolin tehoton, mutta tehostamisen varaa löytyy. Julkinen puoli joutuu varmasti toimintatapojaan miettimään ja kustannuspuoltakin miettimään. Mulla on tähän aiheeseen sen verran sidonnaisuuksia, että olen päätoimisesti itse julkisella puolella töissä ja sen lisäksi teen pienimuotoista sivutoimea yksityisellä toimijalla. Yksityisellä puolella potilasfrekvenssini on kaksi kertaa niin suuri kuin julkisella. Ihan samanmoisen ajan käytän potilaiden kanssa molemmissa paikoissa ja toimintaperiaatteet ovat samat. Julkisessa sairaalassa vain on siinä työpäivässä itsellä ja muulla henkilökunnalla niin paljon muuta diipa daapaa, että aikaa tuhraantuu aivan epäolennaisuuksiin. Ja itse asiassa yksityisellä puolella käynnin laskutus on ainakin omalla kohdallani pienempi kuin julkisella. Ero on tietysti siinä, kuka laskun maksaa. Yksityisellä maksajana on vakuutusyhtiö/potilas/työterveyshuolto (+KELA) ja julkisella kunta. Mutta ei julkinenkaan siis halpaa ole välttämättä.

Sopimuksilla voidaan rajata aika hyvin tehtäviä tutkimuksia ja toimenpiteitä. Erikoissairaanhoidon puolella kuitenkin on aika tavallista, että suunnitelmat muuttuvat matkan varrella ja usein saatetaankin tarvita laajempia selvittelyitä kuin aluksi oli tarkoitus. Silloin nämä sopimukset pitäisi olla kirjoitettuna tarpeeksi väljäksi, että ne mahdollistavat tarvittavat tutkimukset ja toimenpiteet ilman ylimääräisiä byrokratiakierroksia, joita tarvitaan lisälupien anomiseen. Tuossa esimerkkinä kimmo.j pohtii ct-kuvausta. Oletetaan, että lupa tuolle kerroskuvaukselle on. Sitten tutkimustilanteessa todetaankin, että pitäsi katsoa vielä varjoaineen kera. Sisältyykö se sopimukseen? Tai magneettikuvauksen aikana havaitaan, että pitäsi saada muutama ylimääräinen sekvenssi tehtyä, mutta sopimus kattaa vain "peruskuvaukset". Mitä tehdään? Otetaanko kuvaus uusiksi myöhemmin, kun luvat on saatu? Vai kuvataanko nyt ja laitetaan laskua menemään siinä toivossa, että maksajapuoli ei rupea isommin rähisemään? Näissä on vielä paljon mietittävää.
 
Edellä nimimerkit Sirra ja Nargö ovat hyvin kuvailleet "valinnanvapauden" pulmia. En usko, että sopimuksiin tai johonkin ohjeisiin voitaisiin kaikenkattavasti sisällyttää mahdolliset skenaariot ja tilanteet.
 
Ei ihmisille sattuvista asioista ja tilanteista voi kirjoittaa kaikenkattavaa käsikirjaa. Hyvin paljon jää väistämättä omaan harkintaan ja tilannekohtaisen soveltamisen kohteeksi.
On jo kirjoitettu ja monelle eri tasolle ja ovat täyttä arkipäivää terveydenhuollossa.
Harkintaa tulee toki käyttää, mutta sille voidaan ja annetaan nytkin rajoja.
 
Tässä koko hankkeessa on erityisen monta avointa tai jopa vähän hämärää kohtaa, vaikkapa Kokoomuksen todelliset SOTE-tavoitteet hallituksessa:
"Kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (kesk) antoi keskiviikkona kovaa ja suorapuheista kritiikkiä kokoomuksen toiminnalle valinnanvapautta koskevissa tiukoissa neuvotteluissa.
– Nyt ollaan pattitilanteessa, kun kokoomus ei kuuntele ketään, ei terveydenhuollon asiantuntijoita, ei perustuslain asiantuntijoita eikä virkavastuussa lakia valmistelevia virkamiehiä.
Neuvottelut ovat pelkkää farssia, kun tekstejä yritetään hyväksyttää lankoja pitkin pörriäisissä
"

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005415567.html

tai THL:n pääjohtajan Juhani Eskolan toteamus ns. asiakassetelistä:
"– Ehdotetuilla kriteereillä on syntymässä maakunnan vaikeasti hallittava järjestelmä, ainakin integraation toteuttamisen ja kustannusten hallinnan näkökulmasta, Eskola arvioi THL:n tiedotteessa.
Ehdotetut ratkaisut pikemminkin lisäävät kustannuksia aiempiin ehdotuksiin verrattuna. Siksi asetettu kolmen miljardin säästötavoite on entistä haastavampi, hän jatkaa.
"

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005415607.html

Kuullut "terveydenhuollon asiantuntijat" ovat kunnallisen terveydenhuollon edustajia, heillä on oma lehmä ojassa. Jos Mehiläisen toimitusjohtaja kertoisi omia näkemyksiään hänet todettaisiin välittömästi esteelliseksi, mutta jostan syytä virkamiestä ei.
Kunnallisella puolella on paniikki, kilpailua ei haluta koska omalla organisaatiolla ei ole kilpailukykyä.
Moni suojatyöpaikassa oleva tietää, ettei heille ole sijaa tehokkuutta vaativassa organisaatiossa.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Kuullut "terveydenhuollon asiantuntijat" ovat kunnallisen terveydenhuollon edustajia, heillä on oma lehmä ojassa. Jos Mehiläisen toimitusjohtaja kertoisi omia näkemyksiään hänet todettaisiin välittömästi esteelliseksi, mutta jostan syytä virkamiestä ei.
Kunnallisella puolella on paniikki, kilpailua ei haluta koska omalla organisaatiolla ei ole kilpailukykyä.
Moni suojatyöpaikassa oleva tietää, ettei heille ole sijaa tehokkuutta vaativassa organisaatiossa.
Vähän täytyy tätä tarkentaa. Kunnallisella puolella on jo jonkin verran kilpailua keskenään. Nythän ihmisiä hakeutuu hoitoon eri sairaaloihin yli piirien rajojen vapaan valinnan perusteella. Erityisesti Tays on lähtenyt melko reippain ottein tähän kilpailuun. Tays:n sydänsairaalan mainos päätyi mm Hesarin etusivulle ja niillä on toimipiste myös Helsingissä. He kilpailevat Meilahden kanssa samoista potilaista. Samoin Tampereella sijaitseva Coxa kerää potilaita ympäri Etelä-Suomea. Tämä kilpailu julkisella on nyt toden teolla käynnistymässä ja sairaaloissakin tähän ollaan nyt havahduttu.

Muutoin omasta yksiköstä puhuessa voin sanoa, että suurin yksittäinen tehokkuuden syöjä on hoitotyön johto. Siellä nuo terveydenhuollon maisterit ovat vähän kerrassaan lisänneet kaikenmaailman projektien ja raportoinnin määrää hoitohenkilökunnalle. Hoitajien työpanoksesta alkaa kulumaan jo melkoinen siivu erilaisten raporttien täyttämiseen ja kirjaamispuoli alkaa ampua ihan yli. Työn määrää on ollut pakko harmonisoida siten, että selviävät kaikesta raportoinnista ja kirjaamisesta. Niille maistereille on asiaa valitettu, mutta korpeen tuntuu hukkuvan huuto. Toivottavasti uudistusten myötä tohon touhuun saadaan joku tolkku.
 
Jos Mehiläisen toimitusjohtaja kertoisi omia näkemyksiään hänet todettaisiin välittömästi esteelliseksi, mutta jostan syytä virkamiestä ei.

Virkamies voi kyllä pedata itselleen pysyvämmän tai tuottoisemman työpaikan, mutta siinä ne kotiinpäin vetämisen rajat ovatkin. Virkamies ei pysty generoimaan itselleen tai sidosryhmälleen voittoja. Hän on poliittisessa ohjauksessa toimiva, virkavastuullinen henkilö jonka jokainen päätös voidaan alistaa tarkasteltavaksi ja kyseenalaiseksi. Hänet voidaan erottaa ja asettaa syytteeseen kotiinpäin vetämisestä. Olisiko siinä se ero.

Kyllä nyt on pakko kysyä millä tuolilla itse istut?
 
Vähän täytyy tätä tarkentaa. Kunnallisella puolella on jo jonkin verran kilpailua keskenään. Nythän ihmisiä hakeutuu hoitoon eri sairaaloihin yli piirien rajojen vapaan valinnan perusteella. Erityisesti Tays on lähtenyt melko reippain ottein tähän kilpailuun. Tays:n sydänsairaalan mainos päätyi mm Hesarin etusivulle ja niillä on toimipiste myös Helsingissä. He kilpailevat Meilahden kanssa samoista potilaista. Samoin Tampereella sijaitseva Coxa kerää potilaita ympäri Etelä-Suomea. Tämä kilpailu julkisella on nyt toden teolla käynnistymässä ja sairaaloissakin tähän ollaan nyt havahduttu.

Muutoin omasta yksiköstä puhuessa voin sanoa, että suurin yksittäinen tehokkuuden syöjä on hoitotyön johto. Siellä nuo terveydenhuollon maisterit ovat vähän kerrassaan lisänneet kaikenmaailman projektien ja raportoinnin määrää hoitohenkilökunnalle. Hoitajien työpanoksesta alkaa kulumaan jo melkoinen siivu erilaisten raporttien täyttämiseen ja kirjaamispuoli alkaa ampua ihan yli. Työn määrää on ollut pakko harmonisoida siten, että selviävät kaikesta raportoinnista ja kirjaamisesta. Niille maistereille on asiaa valitettu, mutta korpeen tuntuu hukkuvan huuto. Toivottavasti uudistusten myötä tohon touhuun saadaan joku tolkku.

Joo, on pienimuotoista kilpalua, mikä on positiivista, mutta hyvin pientä. Perusterveydenhuollossa ei lainkaan. Mainitsemasi toimivat käsittääkseni lähinnä vakuutusyhtiöiden maksamien potiladen ja jonon purku tapausten osalta kunnallisen puolen potilailla.

Helppo olla sama mieltä, toisaalta tukitoiminnoissa on yhtälailla hukkaa.
 
Virkamies voi kyllä pedata itselleen pysyvämmän tai tuottoisemman työpaikan, mutta siinä ne kotiinpäin vetämisen rajat ovatkin. Virkamies ei pysty generoimaan itselleen tai sidosryhmälleen voittoja. Hän on poliittisessa ohjauksessa toimiva, virkavastuullinen henkilö jonka jokainen päätös voidaan alistaa tarkasteltavaksi ja kyseenalaiseksi. Hänet voidaan erottaa ja asettaa syytteeseen kotiinpäin vetämisestä. Olisiko siinä se ero.

Kyllä nyt on pakko kysyä millä tuolilla itse istut?

Olen privaatti puolella.
 
Kilpailutettu yksityinen harvemmin haluaa käyttää penniäkään kehitystyöhön ellei se hyödytä firmaa itseään. Lääketiede ja välineet kehittyy ja uudet jutut tahtoo maksaa. Toisaalta julkisen puolen ongelma on taas jäykkyys, sielä uusia juttuja ei välttämättä haluta ottaa käyttöön, vaikka ne olisi järkeviäkin. Samoilla mennään, maksoi mitä maksoi. Julkinen terveydenhuolto olisi sata kertaa tehokkaampaa jos sen johdon virat olisi määräaikaisia kuten vaikkapa kansanedustajat. Se että taloa johtaa samat naamat vuodesta toiseen johtaa siihen että taloa johdetaan usein samalla tavalla vuodesta toiseen. Uusia ideoita ei tule. Johtokunnan paikat 2v määräaikaisiksi, parillisina vuosina vaihtuu ylihoitajat ja parittomina ylilääkärit. Osastonhoitajat ja osastonlääkärit saisi olla vakipaikkoja jatkuvuuden säilyttämiseksi.
 
Kustannusten hallinnan yksi näkökulma:

Julkinen puoli tilaa ohjelmistot ja niiden tuen siltä julkisen sektorin ohjelmistopalveluihin erikoistuneelta yritykseltä, jonka tuotteita ja palveluita koodarit kuorossa haukkuvat nollatasoisiksi. (Kutsutaan firmaa vaikka nimellä Tiedottomuus oy.) Sopimukset tehdään sellaisiksi, että mitä huonommin ohjelmistot toimivat, sitä enemmän laskutettavaa työtä Tiedottomuus oy voi nyljettäviltään veloittaa.

Lääkäreiden, muun hoitohenkilökunnan jne aika menee ohjelmistojen kanssa tappelemiseen. Ohjelmistokustannukset karkaavat käsistä

Yksityinen puoli tilaa toimivat ja edulliset ohjelmistot sieltä mistä saa. Sopparit tehdään niin että ohjelmistotoimittaja kärsii toimimattomuudesta ja hyötyy jos ne toimivat ongelmitta.

Lääkäreiden, muun hoitohenkilökunnan jne aika voidaan suunnata potilastyöhön. Ohjelmistokustannukset pysyvät aisoissa.
 
Back
Top