SS: Viiden Leopardin Panssariprikaati
- Viestiketjun aloittaja pstsika
- Aloitus PVM
Vonka
Supreme Leader
Hyvin on tätä asiaa avattu.
Sen verran korjaan, etteivät todennäköisesti tehneet "päättömiä" rynnäköitä silloinkaan. Riippuu vastapuolesta. Sissi tai kiväärikomppania ei voi oikein pitää mitään maastonkohtaa prikaatille, jolla on panssaripioneerit, taisteluvaunut ja moottoroitu jalkaväki. Ainoa jalkaväkiporukan tapa oli edelleenkin saada liike pysähtymään uralle ja päästä levittäytymään metsästä sinkoetäisyydelle ja iskemään jonoon, jossa porukka olisi suurin piirtein parkissa odottamassa käskyä. Harvoin sellainen vastatoimi onnistui panssariprikaatille, joka myös tunsi suomalaistaktiikan.
Siksikin juuri on hyvä, että meillä on enemmän mekaanisia osastoja eikä vain traktorikomppanioita! Prikaati toimii osaavana koulutuskeskuksena. Eikä sitä tiedä, vaikka näkisimme joskus panssariprikaatin joukko-osastona. Toivottavasti oman
1984 sain olla useassa sotaharjoituksessa. Pahimman ja tiukimman vastuksen antoi - eikä ensimmäistä kertaa - Keski-Suomen pioneeripataljoona. Saivat jääkäreidenkin liikkeen pysähtymään pahaan ristitulipaikkaan, eivät päässeet eteen eivätkä taakse. Siiehn olisi mennyt yksi joukkue kokonaan, jalkaväki eristettiin ja vaunut hyytyivät johonkin omalla suunnallaan. Pitkän väännön jälkeen pääsimme nurkka nurkalta johonkin suuntaan. Niin sekin pioneeripataljoona on lakkautettu.
Tuossa (viestin alla) on rekonstruoitu päätön rynnäkkö, joka johtaa menestykseen. Yhdeksän Abramsia aiaa täysin aukealla ja ilman ilmatukea vuonna 1991 ja lyö tasavaltalaiskaartin ilman omia tappioita. Tuhosivat 28 tankkia, 16 miehistönkuljetusvaunua ja 39 kuorma-autoa. Homma kesti vuonna 1991 kaksikymmentäkolme minuuttia.
Kun vaunukalusto on vastustajaa parempi, ja vaunukanuunoiden ampumaetäisyys pitempi kuin naapurin torjuntaan tarkoitetuilla välineellä, tähtäin parempi, ammus parempi ampujan koulutus parempi, tuli ja liike ja röyhkeys pätee edelleen.
Ei tuossakaan erotuomari perässä pysy. Tai kai se liivi päällä väittäisi, että kyllä tämä puolustava vaunu nyt voitti, kun se on tässä suojassa ja te tulette aavikolta...
"Kun kohtaat, ammu ensin, ammu nopeasti, ammu tarkasti ja ammu niin paljon kuin ikinä ehdit."
Vonka
Supreme Leader
Ylli
Majuri
Hyvin on tätä asiaa avattu.
Sen verran korjaan, etteivät todennäköisesti tehneet "päättömiä" rynnäköitä silloinkaan. Riippuu vastapuolesta. Sissi tai kiväärikomppania ei voi oikein pitää mitään maastonkohtaa prikaatille, jolla on panssaripioneerit, taisteluvaunut ja moottoroitu jalkaväki. Ainoa jalkaväkiporukan tapa oli edelleenkin saada liike pysähtymään uralle ja päästä levittäytymään metsästä sinkoetäisyydelle ja iskemään jonoon, jossa porukka olisi suurin piirtein parkissa odottamassa käskyä. Harvoin sellainen vastatoimi onnistui panssariprikaatille, joka myös tunsi suomalaistaktiikan.
Siksikin juuri on hyvä, että meillä on enemmän mekaanisia osastoja eikä vain traktorikomppanioita! Prikaati toimii osaavana koulutuskeskuksena. Eikä sitä tiedä, vaikka näkisimme joskus panssariprikaatin joukko-osastona. Toivottavasti oman
1984 sain olla useassa sotaharjoituksessa. Pahimman ja tiukimman vastuksen antoi - eikä ensimmäistä kertaa - Keski-Suomen pioneeripataljoona. Saivat jääkäreidenkin liikkeen pysähtymään pahaan ristitulipaikkaan, eivät päässeet eteen eivätkä taakse. Siiehn olisi mennyt yksi joukkue kokonaan, jalkaväki eristettiin ja vaunut hyytyivät johonkin omalla suunnallaan. Pitkän väännön jälkeen pääsimme nurkka nurkalta johonkin suuntaan. Niin sekin pioneeripataljoona on lakkautettu.
Tuossa (viestin alla) on rekonstruoitu päätön rynnäkkö, joka johtaa menestykseen. Yhdeksän Abramsia aiaa täysin aukealla ja ilman ilmatukea vuonna 1991 ja lyö tasavaltalaiskaartin ilman omia tappioita. Tuhosivat 28 tankkia, 16 miehistönkuljetusvaunua ja 39 kuorma-autoa. Homma kesti vuonna 1991 kaksikymmentäkolme minuuttia.
Kun vaunukalusto on vastustajaa parempi, ja vaunukanuunoiden ampumaetäisyys pitempi kuin naapurin torjuntaan tarkoitetuilla välineellä, tähtäin parempi, ammus parempi ampujan koulutus parempi, tuli ja liike ja röyhkeys pätee edelleen.
Ei tuossakaan erotuomari perässä pysy. Tai kai se liivi päällä väittäisi, että kyllä tämä puolustava vaunu nyt voitti, kun se on tässä suojassa ja te tulette aavikolta...
"Kun kohtaat, ammu ensin, ammu nopeasti, ammu tarkasti ja ammu niin paljon kuin ikinä ehdit."
Joo, ei tuo panssarien massakäyttö ole mitään päätöntä ryntäilyä vaan ihan johdettua toimintaa sekin. Saksalaiset näyttivät tässäkin mallia itärintamalla voittaen useimmat panssaria yhteenotot kyvyllä toimia johdetusti. Massakäytön yksi perusperiaate on myös tulen keskittäminen. Esimerkiksi kun kymmenen vaunua etenee vitjassa niin se metsänreunan yksinäinen kessimies joutuu pohtimaan paljastaako asemansa ampumalla koska vähintään 9 putkea kääntyy välittömästi ampuja kohti.
Toinen tärkeä elementti on liikkeen nopeus ja yllätyksellisyys. Tarkoitus on saada vihollisen pasmat sekaisin. Tässäkin saksalaiset kunnostautuivat aikoinaan. Vaikka panssarien mukana olisikin jääkäreitä ja pioneereja on näiden tehtävä tukea panssarimassan taistelua eikä päinvastoin. Ei ainakaan niin, että yksinäinen panssari tukee jääkäriryhmää katutaistelussa.
Vonka
Supreme Leader
Näin se opetettiin. Mutta mikäli olen ymmärtänyt esimerkiksi Lepardin viestejä, tuonkaltainen juttu yhdestä vaunusta kävelemässä eivät pidä lainkaan paikkaansa. Olisi hasua, jos Parolassa muka koulutettaisiin Karjalan poikia ja muita sillä tavoin.
Pointtini oli se, että on parempi, että meillä on muutakin kuin kivääripataljoonia ja yksi panssariyksikkö.
veffeade
Eversti
Ja selvin päin
Juurikin näin: Tosin, heitin keikan tuonne påikalliseen uudella pyorällä (merkki Tunturi, 3 v, ikään vähintään 20v) ja noudin muutaman viilentävän:
Tääl on hitto vie +30 C varjossa :-/.
Tosin sisällä tohnottaa Mitsubishi 3000 jotain, joten olkkarissa on +23 ja tietokone+alikersantti itse generoi makkariin +24 :-ö... Sähkölaskussahan tuon näkee sitten...
No ei. Jos MEK-joukkoa käytetään metsäsaarekkeiden rikkomalla aukeavoittoisella alueella jakautuu taistelu siten, että pääsääntöisesti PSJ:t (ja TSTPION:t) tukevat TSTPSV-yksikön taistelua. Mutta kun pirulauta täällä Suomessa (toisin kun esim. aavikolla) tupaa noiden aukeiden välissä olla metsäpätkiä, jotka nekin tulee ohittaa jotta päästään seuraavalle aukealle; tällöin TSTPSV:t (ja TSTPION:t) todellakin tukevat panssarijääkäriyksiköiden taistelua! Samoin jos MEK-joukko saa tehtävän hyökätä asutuskeskukseen; tällöin yksittäisten TSTPSV:n tehtävä todellakin on tukea rakennuksia vyöryttäviä Jääkäri-, panssarijääkäri- ja pioneeriryhmiä (ihan niin kuin esim. Fallujassa 2004 USMC:kin teki). Eli RIIPPUU TILANTEESTA, MAASTOSTA JA TEHTÄVÄSTÄ. Siksi Suomessa on 1:1-1:2:een TSTPSV-yksiköitä ja PSJ-yksiköitä joukkoyksikkö tasalla, jotta suomen vaihtelevassa maastossa voidaan vastata vaihteleviin tilanteisiin. Vuosien kehitystyön tulos on suomalaisiin oloihin kehitetty ja suomalaisissa oloissa kokeiltu taktiikka ja kokoonpanot jotka eivät käsitä puhtaita PSV-joukkoyksiköitä vaan monipuolisia MEK-joukkoyksiköitä. Se ei todellakaan tarkoita "TSTPSV:n jakamista joukkueittain valmiusprikaatien jalkaväen tueksi" tms.
Viimeksi muokattu:
Laadukasta ja mielenkiintoista keskustelua tässä aiheessa. Jos Suomessa ei ole yhtään laadukasta sotilasalan aikakausilehteä, niin siinä on oiva tilaisuus johon maanpuolustus.net voisi iskeä. Verkkojulkaisuna toki. Tekstit voisivat olla ajatuksia herättäviä artikkeleja, analyyseja, kuvakollaaseja ja uutisten käännöksiä ja tiivistyksiä. Kirjoittaa voisi anonyymisti myös. Maallikotkin pystyvät tarvittaessa kirjoittamaan tästä aiheesta mielenkiintoisia juttuja ja analyyseja, eikö Arto Pulkki ole siitä hyvä esimerkki? Eihän kirjoitusten välttämättä tarvitsisi olla kuin hieman siistittyjä ja vähän enemmän panostettuja kuin hyvät keskustelunavaukset keskustelupalstalla. Luonnollisesti somea käytettäisiin yhtenä levityskanavana.
Se mitä tapahtui Venäjän aroilla tai Irakin aavikoilla ei todennäköisesti toimi Suomessa. Toki jos vastassa on muutama sinkomies, räväkkä tankkirynnäkkö toimii. Mutta kun todennäköisesti vastassa on moninkertaisesti ylivoimainen panssarijoukko jota tuetaan massiivisella tykistöllä, taisteluhelikoptereilla ja ilmavoimilla, onkin tilanne jo toinen. Varsinkin kun meillä ei todennäköisesti ole samanlaista teknistä ylivoimaa kuin jenkillä oli Persianlahden sodassa. Koulutuksellisesti ollaan todennäköisesti ylivoimaisia, mutta se ylivoima ei auta jos lähdetään rynnimään aukealle missä vastustaja voi käyttää ylivoimaansa maksimaalisesti hyväkseen ja vain massa ratkaisee.
Meidän vahvuutemme on kyvyssä taistella pienipiirteisessä metsä-aukeamaastossa paljon naapuria paremmin yhdistämällä aselajien toiminta jo joukkue-komppaniatasolla nopeasti ja joustavasti yhteen ja pitämällä yllä ylivoimaista taistelutempoa. Sitä ylivoimaa pitää käyttää hyväkseen eikä kuvitella, että sota voitetaan "massalla". Meillä kun sitä ei ole, naapurilla sitä sen sijaan on ihan riittävästi.
Vahvennetun panssarivaunukomppanian rynnäkölle voi oloissamme löytyä paikka ja tilaisuus. Viime sodissa ei kuitenkaan löytynyt paikkoja, missä edes rynnäkkötykkipataljoonan olisi saanut levälleen vaikka olisi haluttu, tuskinpa niitä Elimäen aukeita lukuunottamatta meiltä nykyäänkään löytyy. Ja sinne ei tosiaan kannata tunkea tapatettavaksi.
Hyvin on tätä asiaa avattu.
Sen verran korjaan, etteivät todennäköisesti tehneet "päättömiä" rynnäköitä silloinkaan. Riippuu vastapuolesta. Sissi tai kiväärikomppania ei voi oikein pitää mitään maastonkohtaa prikaatille, jolla on panssaripioneerit, taisteluvaunut ja moottoroitu jalkaväki. Ainoa jalkaväkiporukan tapa oli edelleenkin saada liike pysähtymään uralle ja päästä levittäytymään metsästä sinkoetäisyydelle ja iskemään jonoon, jossa porukka olisi suurin piirtein parkissa odottamassa käskyä. Harvoin sellainen vastatoimi onnistui panssariprikaatille, joka myös tunsi suomalaistaktiikan.
Siksikin juuri on hyvä, että meillä on enemmän mekaanisia osastoja eikä vain traktorikomppanioita! Prikaati toimii osaavana koulutuskeskuksena. Eikä sitä tiedä, vaikka näkisimme joskus panssariprikaatin joukko-osastona. Toivottavasti oman
1984 sain olla useassa sotaharjoituksessa. Pahimman ja tiukimman vastuksen antoi - eikä ensimmäistä kertaa - Keski-Suomen pioneeripataljoona. Saivat jääkäreidenkin liikkeen pysähtymään pahaan ristitulipaikkaan, eivät päässeet eteen eivätkä taakse. Siiehn olisi mennyt yksi joukkue kokonaan, jalkaväki eristettiin ja vaunut hyytyivät johonkin omalla suunnallaan. Pitkän väännön jälkeen pääsimme nurkka nurkalta johonkin suuntaan. Niin sekin pioneeripataljoona on lakkautettu.
Tuossa (viestin alla) on rekonstruoitu päätön rynnäkkö, joka johtaa menestykseen. Yhdeksän Abramsia aiaa täysin aukealla ja ilman ilmatukea vuonna 1991 ja lyö tasavaltalaiskaartin ilman omia tappioita. Tuhosivat 28 tankkia, 16 miehistönkuljetusvaunua ja 39 kuorma-autoa. Homma kesti vuonna 1991 kaksikymmentäkolme minuuttia.
Kun vaunukalusto on vastustajaa parempi, ja vaunukanuunoiden ampumaetäisyys pitempi kuin naapurin torjuntaan tarkoitetuilla välineellä, tähtäin parempi, ammus parempi ampujan koulutus parempi, tuli ja liike ja röyhkeys pätee edelleen.
Ei tuossakaan erotuomari perässä pysy. Tai kai se liivi päällä väittäisi, että kyllä tämä puolustava vaunu nyt voitti, kun se on tässä suojassa ja te tulette aavikolta...
"Kun kohtaat, ammu ensin, ammu nopeasti, ammu tarkasti ja ammu niin paljon kuin ikinä ehdit."
Irakilaiset eivät sekä Persianlahden sodassa että Irakin sodassa 2004 osanneet edes kohdistaa T-72 vaunujen aseita niin, että olisivat osuneet edes helppoihin maaleihin lähietäisyyksillä. Joukkojen taisteluvalmius oli pääosin huono ja taistelutaidot olemattomat. Kalusto oli teknisesti täysin alivoimaista jenkkien kalustoon ähden. Maasto oli aukeaa missä jenkit kykenivät käyttämään tultaan esteettä ja välillä pitkillekkin etäisyyksille. Ei todellakaan tarkoita että sama onnistuisi meidän oloissamme. Vaunujoukon rynnäkössä liikkeen ja tulenkäytön luoma psykologinen vaikutus on merkittävä kuten saksalaiset jo aikanaan oppivat. Mutta jos vastassa on yksikin kylmähermoinen ja hyvin koulutettu pst-ohjusjoukkue tai vaunujoukkue, on se hyökkäävä komppania käsitelty parissa minuurissa. Ihan niin kuin Tuntemattomassa sotilaassakin sanotaan, hätäilemällä ei tule kuin.....
Vonka
Supreme Leader
Tuossa videon kaltaisessa tilanteessa olisi voinut ja jopa pitänyt olla yhdeksän palavaa Abramsia hiekalla.
Yhteistoiminta aselajien välillä ja yhteistoimintakoulutus joukkuetasalla on meidän isoin valttikorttimme. Panssarijoukoissa on vuosikymmeniä tehty työtä sen eteen että aselajien yhteistoiminta on päivittäistä ja toiminta yhdessä on luonnollinen tapa toimia. Hyvänä esimerkkinä on järjestelmä, jossa tuleva PSVJJOHT Antti nukkuu viereisessä punkassa tulevan PSJJOHT Penan, tulevan PSTJ Mikon sekö tulevan TSTPIONJJOHT Karin kanssa PSRUK:ssa ja harjoittelee päivittäin niin teoriassa luokassa kun kentällä käytännössä yhteistoimintaa. Kun sitten kumpikin kohtaa seuraavan kerran YHT:ssa ei JJOHT:n tarvitse arpoa yhteistoimintaa vaan voidaan keskittyä alaisten kouluttamiseen yhteistoimintaan. Ihan sama koskee KPÄÄL:tä ja/tai PKOM/TSTOSKOM:a jotka ovat samaa tai naapuri kadettikurssia ja saavat koulutuksensa samassa PSK:ssa.
Yhteistoimintaa ei opi paperilla, vaan käytännön harjoitteissa niin simulaattorein kun kovinkin ampumatarvikkein erilaisissa maastotyypeissä harjoittelemalla yhdessä viikko toisensa perään. Vaikka omaa häntääni nostankin ovat MEK-joukot olleet, ja ovat edelleen, muita joukkoja edellä yhteistoiminnassa aselajien välillä; Näin tuleekin olla koska kuten @Lepard yllä mainitsi korostuu yhteistoiminta taistelutemmon ylläpitämisessä ja sitä kautta mekanisoidulle joukoille tyypillisen (ja tarpeellisen) nopeuden ylläpitämisessä.