Ruotsalaiset sukellusvenepelastajat: Tarvittaessa pelastussukellusveneemme lähtee apuun tunneissa
Ruotsin merivoimien sukellusvenelaivueen teknisen osaston päällikkö Anders Wend esittelee URF-pelastussukellusvenettä Lännen Medialle.
Mikko Pulliainen
Karlskrona
Mikäli argentiinalaisen sukellusveneen miehistön pelastamisesta olisi vielä toiveita, Ruotsin laivaston pelastussukellusvene olisi valmiina lähtemään paikalle.
– Vastaavia aluksia on lähempänäkin Argentiinaa, mutta olemme valmiita ja kykeneviä tarvittaessa, kertoo Ruotsin merivoimien sukellusvenelaivueen teknisen osaston päällikkö, komentaja Anders Wendt.
Lännen Media vieraili perjantaina ruotsalaisessa Karlskronan laivastotukikohdassa.
Wendt ei kerro tarkkaan, kuinka nopeasti ruotsalainen pieni pelastussukellusvene, URF, pystyttäisiin lähettämään operaatioihin, mutta hänen mukaansa kysymys on tunneista.
– Sukellusvenettä varten on emäalus, mutta yksin URF voidaan lennättää minne tahansa jättimäisellä venäläisellä Antonov-124 -kuljetuskoneella.
Wendtin mukaan URF on suunniteltu pelastusoperaatioihin 460 metrin syvyyteen asti, sillä se on Ruotsin alueella olevan Itämeren osan maksimisyvyys. Tähän mennessä alus on käynyt 444 metrin syvyydessä.
Wendt kertoo, että URF toimii suurempien veneiden rungossa olevien luukkujen kautta.
– Sukellusveneessämme on kuminen rengas, joka kiinnittyy toiseen sukellusveneeseen. Jos pelastettava vene on yli 25 metrin syvyydessä, yksin vedenpaine riittää lukitsemaan URF:n ja pulassa olevan veneen toisiinsa.
35 ihmistä kyytiin kerralla
Matalammassa vedessä sukeltajien pitää kiinnittää kumiosa ulkopuolelta käsin.
Mikäli pelastettavassa veneessä on normaali-ilmanpaine, kuten on tavallista, URF pystyy ottamaan kyytiinsä 35 henkeä kerralla. Se kykenee parhaimmillaan neljään perättäiseen alas-ylös -reissuun ennen akkujen uudelleenlatausta.
Miehistöä aluksessa on pelastustehtävissä yhteensä neljä.
Mikäli sukellusveneen miehistö ei kykenisi itse avaamaan luukkua, pelastajat voivat tehdä sen ulkopuolelta. Tarvittaessa on mahdollista myös tarkastaa pienempien ilmaventtiilien kautta, onko sukellusveneen ilmassa esimerkiksi myrkkykaasuja.
Mikäli URF:n ja pelastettavan sukellusveneen ilmanpaineet ovat merkittävästi erisuuruisia, pelastettavia mahtuu vähemmän, sillä sinne pitää järjestää painekammiota vastaavat olosuhteet.
– Pystymme kiinnittymään sukellusveneisiin, vaikka ne olisivat kallistuneita. URF toimii vielä 45-60 asteen kallistuksissa, Wendt kertoo.
Itämeren operaatioihin tarkoitettu URF pystyy toimimaan käytännössä lähes nollanäkyvyydessä, sillä se paikantaa muut sukellusveneet kaikuluotaimillaan.
– Vasta kun vene kiinnittyy luukkuun, tarvitsemme muutaman kymmenen senttimetrin näkyvyyden, että osumme tarkkaan oikealle paikalle.
URF on valmistunut vuonna 1978, ja se on käynyt muutamia vuosia sitten merkittävässä teknisessä uudistuksessa. Wendtin mukaan URF:ia voidaan käyttää vähintään vuoteen 2030.
Toistaiseksi se ei ole joutunut oikeisiin pelastustehtäviin.
Ruotsin merivoimien sukellusvenelaivueen teknisen osaston päällikkö Anders Wend esittelee URF-pelastussukellusvenettä Lännen Medialle.
Mikko Pulliainen
Karlskrona
Mikäli argentiinalaisen sukellusveneen miehistön pelastamisesta olisi vielä toiveita, Ruotsin laivaston pelastussukellusvene olisi valmiina lähtemään paikalle.
– Vastaavia aluksia on lähempänäkin Argentiinaa, mutta olemme valmiita ja kykeneviä tarvittaessa, kertoo Ruotsin merivoimien sukellusvenelaivueen teknisen osaston päällikkö, komentaja Anders Wendt.
Lännen Media vieraili perjantaina ruotsalaisessa Karlskronan laivastotukikohdassa.
Wendt ei kerro tarkkaan, kuinka nopeasti ruotsalainen pieni pelastussukellusvene, URF, pystyttäisiin lähettämään operaatioihin, mutta hänen mukaansa kysymys on tunneista.
– Sukellusvenettä varten on emäalus, mutta yksin URF voidaan lennättää minne tahansa jättimäisellä venäläisellä Antonov-124 -kuljetuskoneella.
Wendtin mukaan URF on suunniteltu pelastusoperaatioihin 460 metrin syvyyteen asti, sillä se on Ruotsin alueella olevan Itämeren osan maksimisyvyys. Tähän mennessä alus on käynyt 444 metrin syvyydessä.
Wendt kertoo, että URF toimii suurempien veneiden rungossa olevien luukkujen kautta.
– Sukellusveneessämme on kuminen rengas, joka kiinnittyy toiseen sukellusveneeseen. Jos pelastettava vene on yli 25 metrin syvyydessä, yksin vedenpaine riittää lukitsemaan URF:n ja pulassa olevan veneen toisiinsa.
35 ihmistä kyytiin kerralla
Matalammassa vedessä sukeltajien pitää kiinnittää kumiosa ulkopuolelta käsin.
Mikäli pelastettavassa veneessä on normaali-ilmanpaine, kuten on tavallista, URF pystyy ottamaan kyytiinsä 35 henkeä kerralla. Se kykenee parhaimmillaan neljään perättäiseen alas-ylös -reissuun ennen akkujen uudelleenlatausta.
Miehistöä aluksessa on pelastustehtävissä yhteensä neljä.
Mikäli sukellusveneen miehistö ei kykenisi itse avaamaan luukkua, pelastajat voivat tehdä sen ulkopuolelta. Tarvittaessa on mahdollista myös tarkastaa pienempien ilmaventtiilien kautta, onko sukellusveneen ilmassa esimerkiksi myrkkykaasuja.
Mikäli URF:n ja pelastettavan sukellusveneen ilmanpaineet ovat merkittävästi erisuuruisia, pelastettavia mahtuu vähemmän, sillä sinne pitää järjestää painekammiota vastaavat olosuhteet.
– Pystymme kiinnittymään sukellusveneisiin, vaikka ne olisivat kallistuneita. URF toimii vielä 45-60 asteen kallistuksissa, Wendt kertoo.
Itämeren operaatioihin tarkoitettu URF pystyy toimimaan käytännössä lähes nollanäkyvyydessä, sillä se paikantaa muut sukellusveneet kaikuluotaimillaan.
– Vasta kun vene kiinnittyy luukkuun, tarvitsemme muutaman kymmenen senttimetrin näkyvyyden, että osumme tarkkaan oikealle paikalle.
URF on valmistunut vuonna 1978, ja se on käynyt muutamia vuosia sitten merkittävässä teknisessä uudistuksessa. Wendtin mukaan URF:ia voidaan käyttää vähintään vuoteen 2030.
Toistaiseksi se ei ole joutunut oikeisiin pelastustehtäviin.
