Sukellusveneet

Havaintoetäisyys lentävään maaliin on huono.

Totta, mutta ei se ikinä voi olla sama kuin mitä se olisi pinnalla. Jos kopteri tiputtaa poijuja niin uskon että passiiviset on isompi ongelma kuin aktiiviset, koska niitä on vaikeampi havaita. Sukellusvene jos on alueella niin se kuulee sen pörinän, aktiiviluotauksen ja mihin suuntaan se kopteri menee. Mitä olen katsonut näiden suve ukkojen pelaavan, niin niille syvyys on auttava asia. Matalissa vesissä sukellusveneet on kusessa kun ne eivät voi käyttää syvyyttä hyväksi, joten pitää olla hiljaa ja kärsivällisesti kituuttaa pois paikalta taikka sitten käyttää niitä harvoja teknisiä torpedoja, mitkä on muokattu tuottamaan ääntä vedessä harhautus yrityksessä. Mitä enemmän niitä etsijöitä on sitä tuskaisemmat olot on siellä syvyydessä.

Sotilaskäytössä parvi droneja, jotka pystyy kantamaan mukana dippaavaa luontainta on edistys askel. Varsinkin, jos ne pystyy levittäytymään isolle alueella, missä toiset kuuntelee ja toiset vaihtaa paikkaa, samalla kun tieto välittyy takaisin päin. Jossain valtameressä tuo ei toimi kun lääniä ja syvyyttä on liiaksi, mutta esim itämeren altaassa tilanne on toinen. Siellä joku kymmenen dronen parvi voi olla aika unelma. Kahdella taikka kolmella parvella saa etsittyä aika iso alue, mutta ongelma tietysti on että tuo on konsepti mitä ei ole olemassa kenelläkään vaikka teknologian kanssa on painittu pidemmän aikaa. Itse ajattelen että tuollaisen voi toteuttaa isoilla nelidroneilla mitkä on varustettu polttomoottorilla taikka hybridilla.
 
Mahtaako tuohon kuunteluun tulla tai jopa jo olla tekoäly sovelluksia? Eli tekoäly hoitaisi kuuntelun ja alustavan luokittelun. Ihminen sitten varmentaisi homman. Eli tekoäly olisi ihmisen apuna. Tuollainen saattaisi toimia droneissa hyvin.
 
Mahtaako tuohon kuunteluun tulla tai jopa jo olla tekoäly sovelluksia? Eli tekoäly hoitaisi kuuntelun ja alustavan luokittelun.

On mahdollista sillä äänikirjastoja on olemassa ja ne ovat yhtä uniikkeja kuin sormenjäljet. Kokenut kuuntelija pystyy määrittemään pelkän näytön perusteella millainen ja mikä alus on kyseessä ennenkuin kirjastolla varmistetaan. Mutta kuunteluun tarvitaan vielä ihminen, koska koko homma on enemmän siellä korvien välissä kuin mitä tekoäly tällä hetkellä pystyy. Kuitenkin homma pyörii tekoälyn varassa esim älykkäissä merimiinoissa missä kohde taikka sallitut kohteet on lukittu äänijälki kirjaston taakse. Muuta sitä sopivasti ja tekoäly ei välttämättä hoksaa mistä on kyse kun taas kokenut kuuntelija pystyy ymmärtämään mistä on kyse.
 
Viimeksi muokattu:
Mahtaako tuohon kuunteluun tulla tai jopa jo olla tekoäly sovelluksia? Eli tekoäly hoitaisi kuuntelun ja alustavan luokittelun. Ihminen sitten varmentaisi homman. Eli tekoäly olisi ihmisen apuna. Tuollainen saattaisi toimia droneissa hyvin.
Kiinalaiset teki jonkin viritelmän ainakin magneettikentän muutosten havainnointipuolelle. SQUID.
 
Sukellusvene sotaa parhaimmillaan. Vaikka tämä on simulaatio se osoittaa mitä suve voi tehdä kuumalla alueella kun sillä on syvyyttä suorittaa agressiivisia liikkeitä. Matalalla kaikki on vaikeampaa ja isolla veneellä ei ole periaatteessa sinne mitään asiaa, siksi itämeren altaassa on paljon pieniä veneitä. Esimerkkinä tästä Ruotsin Gotland luokka.


Jivelta viellä Barracudan esittely

 
Viimeksi muokattu:
Sukellusvene sotaa parhaimmillaan. Vaikka tämä on simulaatio se osoittaa mitä suve voi tehdä kuumalla alueella kun sillä on syvyyttä suorittaa agressiivisia liikkeitä. Matalalla kaikki on vaikeampaa ja isolla veneellä ei ole periaatteessa sinne mitään asiaa, siksi itämeren altaassa on paljon pieniä veneitä. Esimerkkinä tästä Ruotsin Gotland luokka.


Jivelta viellä Barracudan esittely

Tässä hyvät pointit, lisäyksenä vielä että ydinkäyttöiset, vaikka olisi maailman pienimmäksi rakennettu, ovat myös liian kovaäänisiä itämeren kaltaiseen pikkulätäkköön ollakseen tehokkaita. Diiseliveneissä voi lähes kaiken laitteiston sulkea, jolloin veneen tuottama ääni laskee alle puhetason, kun taas ydinveneessä vesi kiertää koko ajan ja hiljaisemmatkin tuottaa suhteellisen paljon melua (80-90db?) vaikka pötköttelisi pohjalla.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
The following acoustic signature figures are from Chinese Evaluations of the U.S. Navy Submarine Force and China’s Future Nuclear Submarine Force: [made into a Table by Pete]
Submarine SourceDecibels
Ocean background noise [1]90 decibels
SSN-21 Seawolf class SSN95 decibels
Virginia class SSN95 decibels
Russian Improved 636 Kilo class SSK105 decibels
Akula class SSN110 decibels
Improved Los Angeles SSN105 - 110 decibels
Type 093 Shang SSN110 decibels
Type 094 Jin SSBN [2]120 decibels
 
The following acoustic signature figures are from Chinese Evaluations of the U.S. Navy Submarine Force and China’s Future Nuclear Submarine Force: [made into a Table by Pete]
Submarine SourceDecibels
Ocean background noise [1]90 decibels
SSN-21 Seawolf class SSN95 decibels
Virginia class SSN95 decibels
Russian Improved 636 Kilo class SSK105 decibels
Akula class SSN110 decibels
Improved Los Angeles SSN105 - 110 decibels
Type 093 Shang SSN110 decibels
Type 094 Jin SSBN [2]120 decibels
Itämeren taustamelu nykyisellään 70-100 desibeliä. Mahdollisen konfliktin uhatessa laivaliikenne vähenisi jolloin äänitasot tippuisi laajalla alueella sinne 70 desibelin tuntumaan nopeasti. Matala allas josta ei merkittävää yhteyttä Atlantin äänilähteisiin. Myös termaalikerros on olematon paitsi syvimmissä kohdissa (100m+), jolloin se ei samalla lailla häiritse äänihavaintoja kuin valtamerissä. Erittäin haastava paikka veneillä myös sukellusveneellä, muutenkin kuin karikkojen osalta.

Ruotsalaisethan onnistuivat "upottamaan" USS Ronald Reaganin vuonna 2005 käydyissä harjoituksissa. Hyvä miehistö ja hiljainen botski yhdistettynä valtameren itämerta helpompaan toimintaympäristöön oli myrkkyä mölyisiä itäpaatteja kuuntelemaan tottuneille jenkeille. Seurauksena tästä jenkit vuokrasivat Gotland-luokan veneen miehistöineen useaksi vuodeksi omiin treeneihinsä.
 
Ruotsalaisethan onnistuivat "upottamaan" USS Ronald Reaganin vuonna 2005 käydyissä harjoituksissa. Hyvä miehistö ja hiljainen botski yhdistettynä valtameren itämerta helpompaan toimintaympäristöön oli myrkkyä mölyisiä itäpaatteja kuuntelemaan tottuneille jenkeille.
Tästä kuvasta voi löytää yhden pienen pulman jonka seurauksena diesel-sähköiset veneet ovat hiljaisuudestaan huolimatta suht hyödyttömiä isommilla merillä:

bxtidjtny9qoaoq6aqbd.jpg

Kuka hoksaa?
 
Kantama? Ne ovat hyödyllisiä väijyttämään mereltä saapuvia ydinsukellusveneitä, mutta huonoja toimimaan pitkiä aikoja valtamerellä.
Jep. Ydinkäyttöinen vene palaisi tuollaisesta harjoituksesta omin voimin, ei proomun kyydissä.

Ja tietysti nopeus on toinen ongelma. Sotapeleissä voi tukialuksen upotus onnistua kun homma on käsikirjoitettu niin, että tietävät tukialuksen sijainnin. Onnea vaan saman tempun tekemiseen jos tukialusryhmän sijainti on vain summittain selvillä, ja huippunopeutesi sukelluksissa AIP:llä on 5 solmua...

Nuo ovat valtamerillä vähän kuin merimiinoja. Kuolettavia jos sattuvat kohdalle, mutta sellaiseen törmääminen olisi epätodennäköistä.
 
Jep. Ydinkäyttöinen vene palaisi tuollaisesta harjoituksesta omin voimin, ei proomun kyydissä.

Ja tietysti nopeus on toinen ongelma. Sotapeleissä voi tukialuksen upotus onnistua kun homma on käsikirjoitettu niin, että tietävät tukialuksen sijainnin. Onnea vaan saman tempun tekemiseen jos tukialusryhmän sijainti on vain summittain selvillä, ja huippunopeutesi sukelluksissa AIP:llä on 5 solmua...

Nuo ovat valtamerillä vähän kuin merimiinoja. Kuolettavia jos sattuvat kohdalle, mutta sellaiseen törmääminen olisi epätodennäköistä.
Väitetäänkö täällä, että härmäläiseen SARVIMIINAAN törmääminen on epätodennäköistä? Mikä pyhäinhäväistys!
@Rannari @Leaderwolf
 
Väitetäänkö täällä, että härmäläiseen SARVIMIINAAN törmääminen on epätodennäköistä? Mikä pyhäinhäväistys!
@Rannari @Leaderwolf
Valtamerellä miinoitteeseen osuminen on aika paljon epätodennäköisempää kuin suomenlahdella tai saaristoväylillä. Siksi nuo svedujen veneet ovat täällä kovia luita. Lyhyillä jaloilla eikä hitaalla vauhdilla ole niin väliä kun ei ole lääniä väistää niitä.
 
Valtamerellä miinoitteeseen osuminen on aika paljon epätodennäköisempää kuin suomenlahdella tai saaristoväylillä. Siksi nuo svedujen veneet ovat täällä kovia luita. Lyhyillä jaloilla eikä hitaalla vauhdilla ole niin väliä kun ei ole lääniä väistää niitä.
Miinoja tuskin edes valtamerellä käytetään?
Svedujen paatit ovat varmaan mainioita mutta vanjan Lada-luokalla on kyky ampua Kalibr ohjuksia vaikkapa Pirkkalan tukikohtaan. Ilmeisesti yhtä hiljaisia molemat tyypit?
 
Back
Top